Erotilanne. Miten saan selvitettyä mieheni yrityksen arvon?
Mietin, miten omaisuutemme jakautuvat. Paljonko arvo on suhteessa esim. autoon, veneeseen ja kesähuvilaan.
Ja kuka näitä virallisesti selvittää, sanotaanko häntä pesänjakajaksi ja kuinkakohan paljon sellainen apu kustantaa?
Inhottava tilanne. Haluaisin kuitenkin, että lopputulos on kaikille reilu.
Kommentit (221)
Katso Verohallinnon ohje varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa. Siellä esim. tuottoarvolaskelma. Edellyttää kyllä että osaat lukea tuloslaskelmaa ja tasetta. Toki nyt voisi olla aika alkaa harjoitella..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Itsepähän olet oman elämäsi valinnut. Miksi sun pitäisi saada puolet miehesi yrityksestä vaikka olisit ollut koko elämäsi kotiäiti?
Koka on puhunut koko elämästä? Ja arvaa missä tämä nainen olisi ollut, ellei olisi ollut kotona hoitamassa miehensä lapsia kotia?
No töissäpä tietenkin. Kartuttamassa omaisuuttaan ja eläkettään.
Lehtien palstoilla miehet itkee, miten haluavat kodin ja perheen, mutta naiset ei enää siihen suostu. No miten ne naiset siihen enää suostuisi, kun kaltaisesi pellet kiljuu , että oma vikasi mitäs jäit kotiin.
Nainen nyt kuitenkin edelleen on se, joka lapsen kantaa 9kk ja synnyttää ja imettää. Sen jälkeen mieskin voisi jäädä kotiin lasta hoitamaan, mutta kuinka moni jää? Halutaan, että vaimo jää kotiin, mutta miehen on myös oltava valmis uhraamaan perheensä eteen, kuten nainenkin tekee, kun jää moniksi vuosiksi pois työelämästä. Pienen lapsen paikka kun ei ole päiväkodissa.
Eli jos ero tulee ja vaimo on ollut kotona lasten takia, täytyy se naiselle korvata. Yhteiskunnan ei sitä pidä tehdä vaan miehen, jonka lapsia ja perhettä nainen on hoitanut. Ihan simppeli homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole tietoa, miten yrityksen käy yrittäjän ja tämän puolison erossa. Mietin vaan, että kun yritykseen on hankittu tarvikkeita ja nämä tarvikkeet vähennetty yrityksen verotuksessa, ihanko oikeasti nämä tarvikkeet muuttuvat erossa yhteisiksi tarvikkeiksi, joista puolison pitää saada puolet?
Aina voi olla ahne paskiainen ja väittää mahdollistaneensa niiden hankinnan firmalle. Toisaalta, jos ei olisi ollut avioliittoa, yrittäjä olisi voinut tehdä ympäripyöreää päivää ja viikkoa, kun kukaan ei odota kotona.
Siis miksi ei olisi voinut tehdä pitkiä päiviä yksin olleessaan? Ilman avioliittoa hänellä olisi paljon parempi rahatilanne nyt. Tiedän monta sinkkua, jotka keskittyvät vain työhönsä. Eivät he tarvitse vaimoa kotona odottamassa.
Sitä juuri yritin sanoa. Että puoliso on sitä mieltä, että on mahdollistanut kaiken ja haluaa puolet kun taas sinkkuna yrittäjä olisi saanut tehdä töitä vapaasti ja tienannut saman tai enemmän.
Tämä mahdollistaminen taitaa tarkoittaa sitä, miten paljon yrityksen pyörittäminen olisi kärsinyt, jos mies olisi joutunut osallistumaan tasapuolisesti kodin ja lasten hoitamiseen. Sinkkutilanteeseen on turha verrata, kun eroavalla parilla on huollettavia lapsia.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.
Huoh. 24/7 hoitoonko ajattelit laittaa? Kun niitä lapsia ja kotia pitää hoitaa iltaisin ja viikonloppuisinkin, eikä pitkää päivää tekevä yrittäjä voi aina tehdä omaa osuuttaan. Yrittäjä ei välttämättä voi ottaa vapaata lasten sairastumisten tai vaikkapa neuvolakäyntien vuoksi. Yrittäjä ei usein voi pitää vanhempain -tai hoitovapaata, vaan puoliso joutuu olemaan se joka jää kotiin. Ihan nyt vaan muutamia juttuja mainitakseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole tietoa, miten yrityksen käy yrittäjän ja tämän puolison erossa. Mietin vaan, että kun yritykseen on hankittu tarvikkeita ja nämä tarvikkeet vähennetty yrityksen verotuksessa, ihanko oikeasti nämä tarvikkeet muuttuvat erossa yhteisiksi tarvikkeiksi, joista puolison pitää saada puolet?
Aina voi olla ahne paskiainen ja väittää mahdollistaneensa niiden hankinnan firmalle. Toisaalta, jos ei olisi ollut avioliittoa, yrittäjä olisi voinut tehdä ympäripyöreää päivää ja viikkoa, kun kukaan ei odota kotona.
Siis miksi ei olisi voinut tehdä pitkiä päiviä yksin olleessaan? Ilman avioliittoa hänellä olisi paljon parempi rahatilanne nyt. Tiedän monta sinkkua, jotka keskittyvät vain työhönsä. Eivät he tarvitse vaimoa kotona odottamassa.
Sitä juuri yritin sanoa. Että puoliso on sitä mieltä, että on mahdollistanut kaiken ja haluaa puolet kun taas sinkkuna yrittäjä olisi saanut tehdä töitä vapaasti ja tienannut saman tai enemmän.
Tämä mahdollistaminen taitaa tarkoittaa sitä, miten paljon yrityksen pyörittäminen olisi kärsinyt, jos mies olisi joutunut osallistumaan tasapuolisesti kodin ja lasten hoitamiseen. Sinkkutilanteeseen on turha verrata, kun eroavalla parilla on huollettavia lapsia.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.
Huoh. 24/7 hoitoonko ajattelit laittaa? Kun niitä lapsia ja kotia pitää hoitaa iltaisin ja viikonloppuisinkin, eikä pitkää päivää tekevä yrittäjä voi aina tehdä omaa osuuttaan. Yrittäjä ei välttämättä voi ottaa vapaata lasten sairastumisten tai vaikkapa neuvolakäyntien vuoksi. Yrittäjä ei usein voi pitää vanhempain -tai hoitovapaata, vaan puoliso joutuu olemaan se joka jää kotiin. Ihan nyt vaan muutamia juttuja mainitakseni.
eläkkeelle
Jos se yrittäjä käyttää enemmän rahaa perheen elättämiseen, niin eikö vaimo voi hoitaa oman osuutensa tekemällä enemmän kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten sovit vaan että sen arvo on esim 5x vuotuinen voitto. Lienee aika tavallinen arvostus pienfirmalle.
Suurin osa pienyrityksistä on sellaisia että arvo = omistajan työpanos.
Eli itse firman arvo on käytänössä 0 euroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole tietoa, miten yrityksen käy yrittäjän ja tämän puolison erossa. Mietin vaan, että kun yritykseen on hankittu tarvikkeita ja nämä tarvikkeet vähennetty yrityksen verotuksessa, ihanko oikeasti nämä tarvikkeet muuttuvat erossa yhteisiksi tarvikkeiksi, joista puolison pitää saada puolet?
Aina voi olla ahne paskiainen ja väittää mahdollistaneensa niiden hankinnan firmalle. Toisaalta, jos ei olisi ollut avioliittoa, yrittäjä olisi voinut tehdä ympäripyöreää päivää ja viikkoa, kun kukaan ei odota kotona.
Siis miksi ei olisi voinut tehdä pitkiä päiviä yksin olleessaan? Ilman avioliittoa hänellä olisi paljon parempi rahatilanne nyt. Tiedän monta sinkkua, jotka keskittyvät vain työhönsä. Eivät he tarvitse vaimoa kotona odottamassa.
Sitä juuri yritin sanoa. Että puoliso on sitä mieltä, että on mahdollistanut kaiken ja haluaa puolet kun taas sinkkuna yrittäjä olisi saanut tehdä töitä vapaasti ja tienannut saman tai enemmän.
Tämä mahdollistaminen taitaa tarkoittaa sitä, miten paljon yrityksen pyörittäminen olisi kärsinyt, jos mies olisi joutunut osallistumaan tasapuolisesti kodin ja lasten hoitamiseen. Sinkkutilanteeseen on turha verrata, kun eroavalla parilla on huollettavia lapsia.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.
Jaa ja kuinkahan moni näistä miehistä oikeasti olisi valmis kiskomaan 9kk ikäisen vauvan aamulla ylös ja laittamaan sen tarha kuntoon? Sen pienempiä ei tarhaan oikein oteta, eikä oikeastaan mielellään alle vuoden ikäisiäkään. Ai niin, mutta ajattelitkin, että kyllähän se vaimo vie, kun menee samalla matkalla sitten töihin.
Ps . olen ollut tarhassa töissä ja voi niitä pieniä, jotka ei vielä osaa syödä ja kävellä. Pienten puolella ei oikein niillä muilakaan hoidettavilla ole järkeä päässä ja nämä konttaavat saavat tuntea sen nahoissaan.
Mutta mitäpä väliä sillä lapsella on, kunhan iskä saa rauhassa tienata ja varsinkin pitää tienaamasa rahat itse, ettei mene vaimoon ja lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Jos kotityöt olisi jaettu 50-50, kuinka monta miljoonaa euroa tuottavaa varallisuutta sinulla olisi?
Ei kuulosta oikealta sekään jos vaimon urakehitys sairaanhoitajana tai kunnan reskontranhoitajana hidastuu miestä tukiessa, jonka takia mies joutuu jakamaan tienaamansa miljoonat puoliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole tietoa, miten yrityksen käy yrittäjän ja tämän puolison erossa. Mietin vaan, että kun yritykseen on hankittu tarvikkeita ja nämä tarvikkeet vähennetty yrityksen verotuksessa, ihanko oikeasti nämä tarvikkeet muuttuvat erossa yhteisiksi tarvikkeiksi, joista puolison pitää saada puolet?
Aina voi olla ahne paskiainen ja väittää mahdollistaneensa niiden hankinnan firmalle. Toisaalta, jos ei olisi ollut avioliittoa, yrittäjä olisi voinut tehdä ympäripyöreää päivää ja viikkoa, kun kukaan ei odota kotona.
Siis miksi ei olisi voinut tehdä pitkiä päiviä yksin olleessaan? Ilman avioliittoa hänellä olisi paljon parempi rahatilanne nyt. Tiedän monta sinkkua, jotka keskittyvät vain työhönsä. Eivät he tarvitse vaimoa kotona odottamassa.
Sitä juuri yritin sanoa. Että puoliso on sitä mieltä, että on mahdollistanut kaiken ja haluaa puolet kun taas sinkkuna yrittäjä olisi saanut tehdä töitä vapaasti ja tienannut saman tai enemmän.
Tämä mahdollistaminen taitaa tarkoittaa sitä, miten paljon yrityksen pyörittäminen olisi kärsinyt, jos mies olisi joutunut osallistumaan tasapuolisesti kodin ja lasten hoitamiseen. Sinkkutilanteeseen on turha verrata, kun eroavalla parilla on huollettavia lapsia.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.
Huoh. 24/7 hoitoonko ajattelit laittaa? Kun niitä lapsia ja kotia pitää hoitaa iltaisin ja viikonloppuisinkin, eikä pitkää päivää tekevä yrittäjä voi aina tehdä omaa osuuttaan. Yrittäjä ei välttämättä voi ottaa vapaata lasten sairastumisten tai vaikkapa neuvolakäyntien vuoksi. Yrittäjä ei usein voi pitää vanhempain -tai hoitovapaata, vaan puoliso joutuu olemaan se joka jää kotiin. Ihan nyt vaan muutamia juttuja mainitakseni.
eläkkeelle
Jos se yrittäjä käyttää enemmän rahaa perheen elättämiseen, niin eikö vaimo voi hoitaa oman osuutensa tekemällä enemmän kotitöitä.
Ja mistä päättelet, että se yrittäjä sitä rahaa kotiin tuo? Voihan se olla, että vaimon palkalla eletään ja vaimo silti yksin pyörittää sitä arkeakin, kun mies nyhrää kannattamattomassa firmassaan?
Ei kaikki ole niin mustavalkoista kuin näytät kuvittelevan.
Monesti kun se nainen sekä elättää perheen, että tekee kaikki kotiin liittyvät työt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestissä nro 16 ap kertoo, ettei miehen yrityksessä ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta on kaksi miljoonaa.
Mikä yritysmuoto ja millä työllä mies on omaisuuden hankkinut, kerro ap?
Jos ei ole työntekijöitä, mies on hankkinut varallisuuden, tekemällä töitä aivoillaan.
Hän on siis joko lakimies, lääkäri, kirjanpitäjä, konsultti tai muu sellainen.
Siis ei ole osakeyhtiö vaan mies on ammatinharjoittaja. Jos taas on avoin tai kommandiittiyhtiö on olemassa on ainakin äänetön yhtiömies.
Mies voi olla myös jonkun käsityöammatin harjoittaja, mutta niillä harvemmin kerätään miljoonia sijoitettaviksi.
Jos ero tulee, eikä osituksesta päästä sopuun, oikeus määrää pesänjakajan, joka hoitaa omaisuuden arvon selvittämisen.
Jos se ei tyydytä toista osapuolta, asiasta voi riidellä oikeudessa niin kauan, kuin jomman kumman rahat riittää, ja kun oikeus antaa lopullisen päätöksen asiasta.
Hyvin selkeää ja yksinkertaista, ei kannata vatvoa asiaa av-palstalla.
Höpsis. Suurin osa lakimiehistä, lääkäreistä, konsulteista, kirjanpitäjistä ym. yksinyrittäjistä toimii osakeyhtiömuodossa.
Yhtiömuodon määrittää lähinnä liikevaihto ja oma intressi. Ei se mitenkään liity siihen onko työntekijöitä tai mikä ammatti on. Jos liikevaihto on yli 100 000 € niin kannattaa olla oy. Tai jos haluaa kikkailla eräiden juttujen kanssa liittyen taseeseen ja osinkoihin vs. palkkaan.
Itseasiassa yhtiömuodolla ei ole mitään tekemistä liikevaihdon kanssa, sille täytyy löytyä muita perusteita ja verottaja todellakin katsoo nimenomaan näitä muita perusteita eikä liikevaihtoa. Tiedän esimerkiksi yhden lääkärin joka sai verottajalta isot mätkyt koska verottaja katsoi ettei osakeyhtiölle ollut perusteita kun kyseinen henkilö työskenteli yhdessä toimipisteessä ja yksin. Kyllä verottajaa kiinnostaa nämä koska osakeyhtiön perustaminen tuollaisessa tilanteessa on lähinnä verosuunnittelua.
Äärimmäisen vaikea uskoa. Olet ehkä käsittänyt jotain väärin. Suomessa saa perustaa sen yhtiömuodon jonka haluaa ja toimia sillä oli sitten yksin tai työntekijöitä tai liikevaihto 2 milj tai 2 k.
Siitä vaan kysymään verottajalta, saatat ehkä oppia jotain uutta. Tästä on itseasiassa ihan korkeimmassa oikeudessa käsitelty ennakkokeissi jossa palkkaosingot katsottiin lääkäreiden ansiotuloksi ja verotettiin jälkikäteen siten. Joten vaikka verovelvollisen oikeus on saada valita yhtiömuoto vapaasti niin verottaja saattaa silti tulkita asioita eri tavalla. Jostain syystä verottajan mielestä yhtiömuodon valitseminen on veronkiertoa, ystäväni joutui tähän syyniin nimenomaan vaihdettuaan itsensä elinkeinonharjoittajasta osakeyhtiöksi. Verottajan nimenomainen kanta oli että osakeyhtiölle ei ole muita perusteita kuin verojen kierto.
Tässä esimerkiksi linkki tähän yhteen KHO:n tapaukseen:
https://www.lrhto.fi/blogi/2018/laakariyhtioiden-yhtiojarjestelyt-veros…En edelleenkään usko tuota ystäväsi juttua. Olet käsittänyt sen jotenkin väärin. Verottaja ei varmasti ole puuttunut yhtiömuotoon. Ja tuo kho:n case johon viittaat niin siinä verottajaa kiinnosti se että nostiko yrityksen voitot palkkana vai osinkoina.ei yhtiömuoto sinänsä.
Aivan sama minulle uskotko vai etkö, itsepähän tiedän kuitenkin että juttu on täysin tosi. Ja selkeästi ymmärryksesi asiasta ei ole järin suuri jos et näe tuon KHO:n jutun pointtia, se on siinä että lääkärit ovat laskuttaneet palkkansa osakeyhtiön kautta jolloin verotus on kevyempää kuin vaikkapa elinkeinonharjoittajana laskutettu palkkatulo. On näitä keissejä muitakin, jos teet yksin töitä osakeyhtiönä niin ainoa pointti on verotuksellinen. Osakeyhtiönä et saa mitään muuta hyötyä verrattuna toiminimeen. Ja sekös verottajaa kiinnostaa jos osakeyhtiöstä otetaan tosiasiallisia palkkatuloja osinkoina ulos.
Mutta kuten sanoin, älä usko jos et halua.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Miten miestä tuetaan yrittäjyydessä? Autatko häntä firman hommissa vai kokkaatko kaalilaatikon kun mies tulee työpäivän jälkeen kotiin?
Sori vaan mutta en ymmärrä naisia, jotka tekevät suullisen sopimuksen siitä, että jäävät kotiin ja mies hoitaa firmat, työt ja rahat. Eihän muillakaan elämän osa-alueilla toimita suurissa päätöksissä sanallisten sopimusten pohjalta. Miksi töistä poisjääminen pitäisi olla rakkauteen perustuva asia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Itsepähän olet oman elämäsi valinnut. Miksi sun pitäisi saada puolet miehesi yrityksestä vaikka olisit ollut koko elämäsi kotiäiti?
Koka on puhunut koko elämästä? Ja arvaa missä tämä nainen olisi ollut, ellei olisi ollut kotona hoitamassa miehensä lapsia kotia?
No töissäpä tietenkin. Kartuttamassa omaisuuttaan ja eläkettään.
Lehtien palstoilla miehet itkee, miten haluavat kodin ja perheen, mutta naiset ei enää siihen suostu. No miten ne naiset siihen enää suostuisi, kun kaltaisesi pellet kiljuu , että oma vikasi mitäs jäit kotiin.
Nainen nyt kuitenkin edelleen on se, joka lapsen kantaa 9kk ja synnyttää ja imettää. Sen jälkeen mieskin voisi jäädä kotiin lasta hoitamaan, mutta kuinka moni jää? Halutaan, että vaimo jää kotiin, mutta miehen on myös oltava valmis uhraamaan perheensä eteen, kuten nainenkin tekee, kun jää moniksi vuosiksi pois työelämästä. Pienen lapsen paikka kun ei ole päiväkodissa.
Eli jos ero tulee ja vaimo on ollut kotona lasten takia, täytyy se naiselle korvata. Yhteiskunnan ei sitä pidä tehdä vaan miehen, jonka lapsia ja perhettä nainen on hoitanut. Ihan simppeli homma.
Älä tee lapsia.
Problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestissä nro 16 ap kertoo, ettei miehen yrityksessä ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta on kaksi miljoonaa.
Mikä yritysmuoto ja millä työllä mies on omaisuuden hankkinut, kerro ap?
Jos ei ole työntekijöitä, mies on hankkinut varallisuuden, tekemällä töitä aivoillaan.
Hän on siis joko lakimies, lääkäri, kirjanpitäjä, konsultti tai muu sellainen.
Siis ei ole osakeyhtiö vaan mies on ammatinharjoittaja. Jos taas on avoin tai kommandiittiyhtiö on olemassa on ainakin äänetön yhtiömies.
Mies voi olla myös jonkun käsityöammatin harjoittaja, mutta niillä harvemmin kerätään miljoonia sijoitettaviksi.
Jos ero tulee, eikä osituksesta päästä sopuun, oikeus määrää pesänjakajan, joka hoitaa omaisuuden arvon selvittämisen.
Jos se ei tyydytä toista osapuolta, asiasta voi riidellä oikeudessa niin kauan, kuin jomman kumman rahat riittää, ja kun oikeus antaa lopullisen päätöksen asiasta.
Hyvin selkeää ja yksinkertaista, ei kannata vatvoa asiaa av-palstalla.
Höpsis. Suurin osa lakimiehistä, lääkäreistä, konsulteista, kirjanpitäjistä ym. yksinyrittäjistä toimii osakeyhtiömuodossa.
Yhtiömuodon määrittää lähinnä liikevaihto ja oma intressi. Ei se mitenkään liity siihen onko työntekijöitä tai mikä ammatti on. Jos liikevaihto on yli 100 000 € niin kannattaa olla oy. Tai jos haluaa kikkailla eräiden juttujen kanssa liittyen taseeseen ja osinkoihin vs. palkkaan.
Itseasiassa yhtiömuodolla ei ole mitään tekemistä liikevaihdon kanssa, sille täytyy löytyä muita perusteita ja verottaja todellakin katsoo nimenomaan näitä muita perusteita eikä liikevaihtoa. Tiedän esimerkiksi yhden lääkärin joka sai verottajalta isot mätkyt koska verottaja katsoi ettei osakeyhtiölle ollut perusteita kun kyseinen henkilö työskenteli yhdessä toimipisteessä ja yksin. Kyllä verottajaa kiinnostaa nämä koska osakeyhtiön perustaminen tuollaisessa tilanteessa on lähinnä verosuunnittelua.
Äärimmäisen vaikea uskoa. Olet ehkä käsittänyt jotain väärin. Suomessa saa perustaa sen yhtiömuodon jonka haluaa ja toimia sillä oli sitten yksin tai työntekijöitä tai liikevaihto 2 milj tai 2 k.
Siitä vaan kysymään verottajalta, saatat ehkä oppia jotain uutta. Tästä on itseasiassa ihan korkeimmassa oikeudessa käsitelty ennakkokeissi jossa palkkaosingot katsottiin lääkäreiden ansiotuloksi ja verotettiin jälkikäteen siten. Joten vaikka verovelvollisen oikeus on saada valita yhtiömuoto vapaasti niin verottaja saattaa silti tulkita asioita eri tavalla. Jostain syystä verottajan mielestä yhtiömuodon valitseminen on veronkiertoa, ystäväni joutui tähän syyniin nimenomaan vaihdettuaan itsensä elinkeinonharjoittajasta osakeyhtiöksi. Verottajan nimenomainen kanta oli että osakeyhtiölle ei ole muita perusteita kuin verojen kierto.
Tässä esimerkiksi linkki tähän yhteen KHO:n tapaukseen:
https://www.lrhto.fi/blogi/2018/laakariyhtioiden-yhtiojarjestelyt-veros…En edelleenkään usko tuota ystäväsi juttua. Olet käsittänyt sen jotenkin väärin. Verottaja ei varmasti ole puuttunut yhtiömuotoon. Ja tuo kho:n case johon viittaat niin siinä verottajaa kiinnosti se että nostiko yrityksen voitot palkkana vai osinkoina.ei yhtiömuoto sinänsä.
Aivan sama minulle uskotko vai etkö, itsepähän tiedän kuitenkin että juttu on täysin tosi. Ja selkeästi ymmärryksesi asiasta ei ole järin suuri jos et näe tuon KHO:n jutun pointtia, se on siinä että lääkärit ovat laskuttaneet palkkansa osakeyhtiön kautta jolloin verotus on kevyempää kuin vaikkapa elinkeinonharjoittajana laskutettu palkkatulo. On näitä keissejä muitakin, jos teet yksin töitä osakeyhtiönä niin ainoa pointti on verotuksellinen. Osakeyhtiönä et saa mitään muuta hyötyä verrattuna toiminimeen. Ja sekös verottajaa kiinnostaa jos osakeyhtiöstä otetaan tosiasiallisia palkkatuloja osinkoina ulos.
Mutta kuten sanoin, älä usko jos et halua.
On oy:stä muitakin hyötyjä kuin verotukselliset hyödyt. Sillä voi esim suojata itsensä velkaantumiselta verrattunna toiminimeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Itsepähän olet oman elämäsi valinnut. Miksi sun pitäisi saada puolet miehesi yrityksestä vaikka olisit ollut koko elämäsi kotiäiti?
Koka on puhunut koko elämästä? Ja arvaa missä tämä nainen olisi ollut, ellei olisi ollut kotona hoitamassa miehensä lapsia kotia?
No töissäpä tietenkin. Kartuttamassa omaisuuttaan ja eläkettään.
Lehtien palstoilla miehet itkee, miten haluavat kodin ja perheen, mutta naiset ei enää siihen suostu. No miten ne naiset siihen enää suostuisi, kun kaltaisesi pellet kiljuu , että oma vikasi mitäs jäit kotiin.
Nainen nyt kuitenkin edelleen on se, joka lapsen kantaa 9kk ja synnyttää ja imettää. Sen jälkeen mieskin voisi jäädä kotiin lasta hoitamaan, mutta kuinka moni jää? Halutaan, että vaimo jää kotiin, mutta miehen on myös oltava valmis uhraamaan perheensä eteen, kuten nainenkin tekee, kun jää moniksi vuosiksi pois työelämästä. Pienen lapsen paikka kun ei ole päiväkodissa.
Eli jos ero tulee ja vaimo on ollut kotona lasten takia, täytyy se naiselle korvata. Yhteiskunnan ei sitä pidä tehdä vaan miehen, jonka lapsia ja perhettä nainen on hoitanut. Ihan simppeli homma.
Älä tee lapsia.
Problem solved.
Samat sanat näille tasingoista valittaville miehille. Älä mene naimisiin äläkä tee lapsia, problem solved.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä ihan onnellisesti naimisissa, mutta olen tukenut miestäni yrittäjyydessä ja hoitanut huomattavasti enemmän lapsia ja kotia sillä aikaa, kun hän on paiskinut töitä. Yrityksellä ei ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta noin kaksi miljoonaa.
Eron tullen kaikki pitäisi jättää miehelle? Ok, ei kuulosta kovin reilulta.
Jos kotityöt olisi jaettu 50-50, kuinka monta miljoonaa euroa tuottavaa varallisuutta sinulla olisi?
Ei kuulosta oikealta sekään jos vaimon urakehitys sairaanhoitajana tai kunnan reskontranhoitajana hidastuu miestä tukiessa, jonka takia mies joutuu jakamaan tienaamansa miljoonat puoliksi.
Jos naimisiin mennessä on sovittu, että mahdollisen eron sattuessa omaisuus jaetaan puoliksi, niin silloin on nimenomaan reilua noudattaa sitä mitä on sovittu eikä alkaa itkemään kuinka haluaisikin sopia ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole tietoa, miten yrityksen käy yrittäjän ja tämän puolison erossa. Mietin vaan, että kun yritykseen on hankittu tarvikkeita ja nämä tarvikkeet vähennetty yrityksen verotuksessa, ihanko oikeasti nämä tarvikkeet muuttuvat erossa yhteisiksi tarvikkeiksi, joista puolison pitää saada puolet?
Aina voi olla ahne paskiainen ja väittää mahdollistaneensa niiden hankinnan firmalle. Toisaalta, jos ei olisi ollut avioliittoa, yrittäjä olisi voinut tehdä ympäripyöreää päivää ja viikkoa, kun kukaan ei odota kotona.
Siis miksi ei olisi voinut tehdä pitkiä päiviä yksin olleessaan? Ilman avioliittoa hänellä olisi paljon parempi rahatilanne nyt. Tiedän monta sinkkua, jotka keskittyvät vain työhönsä. Eivät he tarvitse vaimoa kotona odottamassa.
Sitä juuri yritin sanoa. Että puoliso on sitä mieltä, että on mahdollistanut kaiken ja haluaa puolet kun taas sinkkuna yrittäjä olisi saanut tehdä töitä vapaasti ja tienannut saman tai enemmän.
Tämä mahdollistaminen taitaa tarkoittaa sitä, miten paljon yrityksen pyörittäminen olisi kärsinyt, jos mies olisi joutunut osallistumaan tasapuolisesti kodin ja lasten hoitamiseen. Sinkkutilanteeseen on turha verrata, kun eroavalla parilla on huollettavia lapsia.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.
Huoh. 24/7 hoitoonko ajattelit laittaa? Kun niitä lapsia ja kotia pitää hoitaa iltaisin ja viikonloppuisinkin, eikä pitkää päivää tekevä yrittäjä voi aina tehdä omaa osuuttaan. Yrittäjä ei välttämättä voi ottaa vapaata lasten sairastumisten tai vaikkapa neuvolakäyntien vuoksi. Yrittäjä ei usein voi pitää vanhempain -tai hoitovapaata, vaan puoliso joutuu olemaan se joka jää kotiin. Ihan nyt vaan muutamia juttuja mainitakseni.
eläkkeelle
Jos se yrittäjä käyttää enemmän rahaa perheen elättämiseen, niin eikö vaimo voi hoitaa oman osuutensa tekemällä enemmän kotitöitä.
No näinhän se nimenomaan tuppaa menemään. Toinen tekee enemmän töitä, tienaa enemmän rahaa ja vastaavasta toinen tekee enemmän kotitöitä. Jolloin se joka tekee kotityöt ja hoitaa lapset mahdollistaa toiselle sen paremman tienaamisen ja saa siksi osuuden rahoista mukaansa jos tulee ero.
Oikeastihan näitä mahdollistamisia arvioidaan vain siinä tapauksessa, että parilla on avioehto tai avoliitto ja omaisuuden jakoa halutaan kohtuullistaa sen vähemmän tienanneen hyväksi. Ilman avioehtoa avioituneet ovat ihan itse valinneet 50-50 jaon, joten siitä on kohtalaisen turha jälkikäteen urputtaa.
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten sovit vaan että sen arvo on esim 5x vuotuinen voitto. Lienee aika tavallinen arvostus pienfirmalle.
Naurettava arvostuksen laskutapa. Voitto kun on palkkafunktio ja verosuunnittelua.
Suostuukohan työntekijä tekemään työtä suunnittelulla palkalla kun jääkin vain puolet enää voitoista osinkona usein käytännössä viedes kolmasosan varsinaisesta palkasta.
Helpompi tapa ois katsoa nettovarat ja ottaa 70% tästä firman arvona. Nettopääomaahan ei jää joten ei pääse ottamaan mitään ulos 9% veroilla, kaikkki otetaan 30% verosatsilla.
Mökki harvemmin on minkään arvoinen veneestä saane ehkä tonnin ellei joku purjevene tai katettu mootorivene sänkypaikoilla. Jolloin tietty moisen myynti voi olla heman hankalaa, purjeveneitä ei tahdo oikein saada myydyiksi.. ja paljon kiinni koosta: kaikki parista tonnista satoihin tuhansiin.
Kannattaa keksiä yhden henkilön oy:lle mahdollisimman korkea arvo, tämän sitten vastapuoli hyväksyy ja kysyjä huomaakin omistavansa yrityksen jolla ei ole yhtään työntekijää eikä tuloja. Kaikkihan tietävät ettei tasinkoa tarvitse maksaa rahana ellei välttämättä halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viestissä nro 16 ap kertoo, ettei miehen yrityksessä ole työntekijöitä, mutta tuottavaa varallisuutta on kaksi miljoonaa.
Mikä yritysmuoto ja millä työllä mies on omaisuuden hankkinut, kerro ap?
Jos ei ole työntekijöitä, mies on hankkinut varallisuuden, tekemällä töitä aivoillaan.
Hän on siis joko lakimies, lääkäri, kirjanpitäjä, konsultti tai muu sellainen.
Siis ei ole osakeyhtiö vaan mies on ammatinharjoittaja. Jos taas on avoin tai kommandiittiyhtiö on olemassa on ainakin äänetön yhtiömies.
Mies voi olla myös jonkun käsityöammatin harjoittaja, mutta niillä harvemmin kerätään miljoonia sijoitettaviksi.
Jos ero tulee, eikä osituksesta päästä sopuun, oikeus määrää pesänjakajan, joka hoitaa omaisuuden arvon selvittämisen.
Jos se ei tyydytä toista osapuolta, asiasta voi riidellä oikeudessa niin kauan, kuin jomman kumman rahat riittää, ja kun oikeus antaa lopullisen päätöksen asiasta.
Hyvin selkeää ja yksinkertaista, ei kannata vatvoa asiaa av-palstalla.
Höpsis. Suurin osa lakimiehistä, lääkäreistä, konsulteista, kirjanpitäjistä ym. yksinyrittäjistä toimii osakeyhtiömuodossa.
Yhtiömuodon määrittää lähinnä liikevaihto ja oma intressi. Ei se mitenkään liity siihen onko työntekijöitä tai mikä ammatti on. Jos liikevaihto on yli 100 000 € niin kannattaa olla oy. Tai jos haluaa kikkailla eräiden juttujen kanssa liittyen taseeseen ja osinkoihin vs. palkkaan.
Itseasiassa yhtiömuodolla ei ole mitään tekemistä liikevaihdon kanssa, sille täytyy löytyä muita perusteita ja verottaja todellakin katsoo nimenomaan näitä muita perusteita eikä liikevaihtoa. Tiedän esimerkiksi yhden lääkärin joka sai verottajalta isot mätkyt koska verottaja katsoi ettei osakeyhtiölle ollut perusteita kun kyseinen henkilö työskenteli yhdessä toimipisteessä ja yksin. Kyllä verottajaa kiinnostaa nämä koska osakeyhtiön perustaminen tuollaisessa tilanteessa on lähinnä verosuunnittelua.
Äärimmäisen vaikea uskoa. Olet ehkä käsittänyt jotain väärin. Suomessa saa perustaa sen yhtiömuodon jonka haluaa ja toimia sillä oli sitten yksin tai työntekijöitä tai liikevaihto 2 milj tai 2 k.
Siitä vaan kysymään verottajalta, saatat ehkä oppia jotain uutta. Tästä on itseasiassa ihan korkeimmassa oikeudessa käsitelty ennakkokeissi jossa palkkaosingot katsottiin lääkäreiden ansiotuloksi ja verotettiin jälkikäteen siten. Joten vaikka verovelvollisen oikeus on saada valita yhtiömuoto vapaasti niin verottaja saattaa silti tulkita asioita eri tavalla. Jostain syystä verottajan mielestä yhtiömuodon valitseminen on veronkiertoa, ystäväni joutui tähän syyniin nimenomaan vaihdettuaan itsensä elinkeinonharjoittajasta osakeyhtiöksi. Verottajan nimenomainen kanta oli että osakeyhtiölle ei ole muita perusteita kuin verojen kierto.
Tässä esimerkiksi linkki tähän yhteen KHO:n tapaukseen:
https://www.lrhto.fi/blogi/2018/laakariyhtioiden-yhtiojarjestelyt-veros…En edelleenkään usko tuota ystäväsi juttua. Olet käsittänyt sen jotenkin väärin. Verottaja ei varmasti ole puuttunut yhtiömuotoon. Ja tuo kho:n case johon viittaat niin siinä verottajaa kiinnosti se että nostiko yrityksen voitot palkkana vai osinkoina.ei yhtiömuoto sinänsä.
Aivan sama minulle uskotko vai etkö, itsepähän tiedän kuitenkin että juttu on täysin tosi. Ja selkeästi ymmärryksesi asiasta ei ole järin suuri jos et näe tuon KHO:n jutun pointtia, se on siinä että lääkärit ovat laskuttaneet palkkansa osakeyhtiön kautta jolloin verotus on kevyempää kuin vaikkapa elinkeinonharjoittajana laskutettu palkkatulo. On näitä keissejä muitakin, jos teet yksin töitä osakeyhtiönä niin ainoa pointti on verotuksellinen. Osakeyhtiönä et saa mitään muuta hyötyä verrattuna toiminimeen. Ja sekös verottajaa kiinnostaa jos osakeyhtiöstä otetaan tosiasiallisia palkkatuloja osinkoina ulos.
Mutta kuten sanoin, älä usko jos et halua.
On oy:stä muitakin hyötyjä kuin verotukselliset hyödyt. Sillä voi esim suojata itsensä velkaantumiselta verrattunna toiminimeen.
Joo toki monessakin mielessä näin, nyt puhuttiin kuitenkin lääkäreistä ym. Aivotyötä myyvistä, joille on epätodennäköistä joutua konkurssiin koska yrityksen menot ovat pienet. Osakeyhtiönä lääkärin täytyy maksaa yelliä ja hankkia omat vakuutukset koska lääkäriliiton vakuutukset ovat voimassa vain elinkeinoharjoittajilla ja työntekijöillä. Vaikea nähdä tilannetta jossa yksityislääkäri joutuisi konkurssiin.
Mitä niissä on hoitamista, kun laittaa vaan päiväkotiin. Mukavampihan siellä on toisten lasten kanssa kuin äidin kanssa kotona. Mutta nämä äidit taitaa ihan omasta tahdosta olla kotona miehen elätettävänä.