Onko lapsen veganismiin pakko suostua?
Kyseessä alakouluikäinen ikäinen lapsi ja kolmen hengen pienituloinen talous.
Itse en allergioideni vuoksi voi papuja ja soijaa syödä.
Lapsi ilmoitti ettei enää punaista lihaa syö koska koulussa puhuttu asiasta ja muutkaan lapset eivät luokalta syö.
Mielestäni saisi koulussa lopettaa tuon punaisen lihan demonisoinnin.
:(
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
No ei noin pienen oikkuihin tartte suostua, koska tuskin pystyy itse osallistumaan kauheasti ruoanlaittoon...
Tietenkin voitte ja kannattaa kompromissina ruveta pitämään vaikka yksi kasvisruokapäivä (ei välttämättä vegaaninen kuitenkaan) viikossa, jolloin lapsenkin mielipide tulee huomioitua. Punaisesta lihasta kieltäytymisen ja vegaaniuden välissä on aika monta porrasta. Naudan jauhelihaa voi korvata esim. broilerin jauhelihalla, pakastekala on aika edullista.
Meillä yläkouluikäinen oli jonkin aikaa vegaani, mutta hyytyi hommaan aika nopeasti, koska edellytin, että suunnittelee ruokalistansa resepteineen etukäteen n. viikon ajaksi ja myös osallistuu ruoan valmistukseen ja osin valmistaa sen itse, jos meillä muilla on jotain muuta ruokaa. Jos meillä oli vaikka ruoaksi pihvit lisukkeineen, niin todellakin edellytin teinin tekemään omat kasvispihvinsä, koska se on aika hemmetin työlästä kuoria, raastaa, sörssätä "taikinaa" sellaiseksi, että se pysyy paistettaessa edes joten kuten koossa vs. heittää pihvit pannulle ja maustaa suolalla ja pippurilla.
On nykyisin lakto-ovo ja syö silloin tällöin kalaa.
Miksi ne kasvikset pitää pihviksi vääntää, esim paistettu juuresraaste on jopa parempaa kuin pihviksi puristettu mössö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi veganismi yleensäään on näin arka aihe? Näitä ketjuja lukiessa näkee ihan sekasyöjienkin puolustavan lapsen "oikeutta" valitsemaansa ruokavalioon, mutta vaihdetaas veganismin tilalle esim pikaruoka. Moniko on enää valmis puolustamaan lapsen oikeutta valita oma ruokavalionsa, jos se niiden papujen ja porkkanoiden sijaan koostuu pitsasta ja hampurilaisista? Ruokaahan nekin vaan on.
Minun nähdäkseni lapsi saa päättää omasta ruokavaliostaan sitten, kun minun huoltovastuuni päättyy ja lapsi käyttää ruokiinsa itse tienaamaansa rahaa. Tämä ei tietystikään tarkoita etteikö lapsen toiveitakin oteta huomioon perheen ruokia kokkaillessa, mutta ellei lapsella ole pätevää terveydellistä syytä välttää tiettyjä ruoka-aineita, samoja ruokia saa luvan syödä kuin muukin perhe kunnes muuttaa oman kattonsa alle.
Vegaanius on eettinen valinta, pikaruoan syöminen ei.
Voit sen pikaruuan tilalle vaihtaa halutessasi minkä tahansa muun. Ei poista sitä, että veganismista on nykymaailmassa tehty outo, pyhä lehmä, josta puhuttaessa kaikki kiertelee ja kaartelee vaikeana, vaikka kyseessä ei ole sen enempää eikä vähempää kuin elämäntapa/ruokavalio.
Kiitos kaikille asiallisesti kommentoinneille!
Otan vinkkejä kokeiluun ja mielellään myös lisää vastaan.
Päätin myös että kun lapsi ilmoitti tuosta punaisen lihan syömättömyydestä vasta kun olin jo kaupassa käynyt (olin siis varannut liha tortilla ainekset illaksi) että saa käydä itse hakemassa kanaa, viedä pullot joilla ostaa sen ja paistaa sen itse.
Kuulostipa kamalalta, kun kirjoitin, mutta selvennykseksi on siis pian yläkouluun siirtyvä kyseessä ei siis ihan pieni.
Kokeillaan tuota että kun itse ansaitsee, hakee ja tekee niin jos se into siitä hyytyisi ja jos ei niin ehkä ei ole kamala kriisi ja lisätyö itselle.
...mutta tuossa kun joku lakiin vetosi niin olen kyllä sitä mieltä että tallaisia asioita ei ole opettajalla oikeus lapsille tuputtaa. Oli se oma vakaumus mikä tahansa.
Ei tarvitse mutta jos lapsi on tosissaan ja sisukas voi tulla ravitsemuksellisia puutoksia jos joutuu elämään sekaruoalla josta jättää pois lihat. Itse aloin vegeksi 13-vuotiaana ja äiti teki selväksi että hän ei osta eikä laita minua varten eri ruokia. Elin sitten leivällä, tomaatilla, kurkulla ja perunoilla sekä hedelmillä kunnes muutin omilleni. Ihme kyllä pysyin terveenä vaikka proteiinia en saanut juuri mistään. Mutta 7-vuotiaana paljon isommat riskit olisi ollut kyllä.
Olin 14-vuotias, kun kiinnostus kasvisruokavaliota kohtaan heräsi. Vanhempani eivät olleet asiasta innoissaan, mutta otimme yhdessä asioista selvää ja äifin kanssa teimme yhdessä ruokaa. Arvostan loputtomasti isääni, 60-luvun kouluttamatonta duunaria jonka mielestä jauhomakkara on vihannes ja rehut pupujen ruokaa, joka yllättävän ennakkoluulottomasti antoi luvan "kokeilulleni."
Teinille lihan tilalle jotain muuta proteiinia, ei ole vaikeaa. Teinin voi ohjata itse lämmittämään tai valmistamaan sen ja vaikka kauppaankin mukaan valitsemaan. Linssejä, papuja yms, sano teinille että ottaa selvää mistä saa samat proteiinimäärät kuin lihasta. Toteuttakaa teinin kanssa yhteistyössä tämä, tehän saatatte lähentyäkin siinä. Lopulta oppii tekemään itse omat ruokansa.
Minä olen kasvissyöjä ja porukassa syödessä hoidan itse omat ruokani, ei ole ongelma.
Ap tässä vielä että itseä ärsyttää myös tuo juuri punaisen lihan demonisointi, kun ne kanat ja kasvatusaltaalla olevat kalat, ovat kuitenkin osa sitä eläinteollisuutta ja niissä on valtavat määrät myös kaiken maailman antibiootteja, joten eettisesti jos haluaisi oikein elää, se olisi puhdas vegaanius.
Tätähän en lapselle halua sanoa, ettei jää kaikki lihatuotteet sitten syömättä.
Siirtyisin varmasti itsekkin ihan jo pelkästään terveellisyyden vuoksi vegaaniseksi, jos voisin korvata ne aineilla joista en allergisoituisi ja saisin niistä tarvittavat ravintoaineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei noin pienen oikkuihin tartte suostua, koska tuskin pystyy itse osallistumaan kauheasti ruoanlaittoon...
Tietenkin voitte ja kannattaa kompromissina ruveta pitämään vaikka yksi kasvisruokapäivä (ei välttämättä vegaaninen kuitenkaan) viikossa, jolloin lapsenkin mielipide tulee huomioitua. Punaisesta lihasta kieltäytymisen ja vegaaniuden välissä on aika monta porrasta. Naudan jauhelihaa voi korvata esim. broilerin jauhelihalla, pakastekala on aika edullista.
Meillä yläkouluikäinen oli jonkin aikaa vegaani, mutta hyytyi hommaan aika nopeasti, koska edellytin, että suunnittelee ruokalistansa resepteineen etukäteen n. viikon ajaksi ja myös osallistuu ruoan valmistukseen ja osin valmistaa sen itse, jos meillä muilla on jotain muuta ruokaa. Jos meillä oli vaikka ruoaksi pihvit lisukkeineen, niin todellakin edellytin teinin tekemään omat kasvispihvinsä, koska se on aika hemmetin työlästä kuoria, raastaa, sörssätä "taikinaa" sellaiseksi, että se pysyy paistettaessa edes joten kuten koossa vs. heittää pihvit pannulle ja maustaa suolalla ja pippurilla.
On nykyisin lakto-ovo ja syö silloin tällöin kalaa.
Miksi ne kasvikset pitää pihviksi vääntää, esim paistettu juuresraaste on jopa parempaa kuin pihviksi puristettu mössö?
No, toi nyt oli yksi esimerkki ja sattumalta juuri lempiruoka. Tokihan niitä valmistui sitten kerralla sen verran, että riitti useampaankin ateriaan. Mutta tässä vegaaniuden haasteeksi muodostui myös nirsous. Esim. linssit eivät kelvanneet lainkaan, ei myöskään nämä kalliit härkikset ja nyhtökaurat. Olisi lopulta syönyt vain wokkeja pakastevihanneksista, nuudeleita ja pastaa tomaattikastikkeella, koska koki itsekin suunnittelun ja valmistamisen työlääksi.
Lisäksi ruokahävikki kasvoi mielettömäksi, kaappiin jäi jogurtit ja kauramaidot jne. koska ei lopulta tykännyt niistä. Jos tehtiin pizaa, maksoi se vegaaninen raaste kolme kertaa niin paljon kuin muun perheen juustoraaste jne.
Onneksi lopetti.
Miksi tässä ketjussa, ja otsikossa väännetään veganismista, kun lapsi on päättänyt lopettaa punaisen lihan syömisen?
En ketjun aloittajana pähkäilisi pidempään. Niinä päivinä kun pihvejä tms. ruuaksi laitetaan, saa samasta määrästä lihaa kuin ennenkin enemmän kaikille muille kun yksi jättää syömättä. Ei teilläkään varmaan ihan joka päivä punainen liha ole se aterian ainokainen osa, vaan on jopa päiviä kun sitä ei ruokana ole?
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mutta jos lapsi on tosissaan ja sisukas voi tulla ravitsemuksellisia puutoksia jos joutuu elämään sekaruoalla josta jättää pois lihat. Itse aloin vegeksi 13-vuotiaana ja äiti teki selväksi että hän ei osta eikä laita minua varten eri ruokia. Elin sitten leivällä, tomaatilla, kurkulla ja perunoilla sekä hedelmillä kunnes muutin omilleni. Ihme kyllä pysyin terveenä vaikka proteiinia en saanut juuri mistään. Mutta 7-vuotiaana paljon isommat riskit olisi ollut kyllä.
Ymmärrän tämän, mutta kaikilla ei ole varaa ostaa kaksia eri eineksiä päivälliseksi. Varsinkaan jos ne haluaa olla juuri niin ravintorikkaita kuin varsinkin se kasvava lapsi tarvitsee.
(emme ole makkara perhe muutoinkaan)
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä ketjussa, ja otsikossa väännetään veganismista, kun lapsi on päättänyt lopettaa punaisen lihan syömisen?
En ketjun aloittajana pähkäilisi pidempään. Niinä päivinä kun pihvejä tms. ruuaksi laitetaan, saa samasta määrästä lihaa kuin ennenkin enemmän kaikille muille kun yksi jättää syömättä. Ei teilläkään varmaan ihan joka päivä punainen liha ole se aterian ainokainen osa, vaan on jopa päiviä kun sitä ei ruokana ole?
"Kaikille muille" eli niille kahdelle muulle. Ruoka hävikki olisi aika suuri jos ajatellaan ihan jo pelkästään sitä eettisyyttä.
Totta on että pyrin laittamaan aina vuorotellen punaista lihaa ja vaaleaa, mutta totuus on että sitä samaa ruokaa syödään muutama päivä näin pienessä perheessä.
Voi olla, että rautaa jää saamatta, mistä seuraa vuosien saatossa puutostila.
Jos lapsi ei syö lihaa, olkoon syömättä. Muun perheen ei tarvitse ruveta muuttamaan sekaruokavaliotaan sen takia, että yksi ituhippi sai "vegaaniherätyksen". Kun tuo vegaani tarpeeksi kauan kieltäytyy syömästä kotiruokaa, niin kyllä alkaa nälkä kurnia ja väsymys haitata koulutyötä isekä harrastuksia).
Joku teini voi toki kapinoida niin pahasti, että tosiaan jättää kaikki " vääränlaiset" (ei-vegaaniset) kotiruuat syömättä. Ennen pitkää teini on syömishäiriönsä takia osastohoidossa ja siellä ei sitten kukaan kysele, että haluatko vegaaniruokaa vai et. Laitoksessa on pakko syödä se mitä tarjotaan ja jos ei syö, hänelle aloitetaan pakkosyöttö. Siis ravintoliuosta vatsaan ja nestettä suoneen. Siinä vaiheessa voi tulla äitiä ikävä ja äidin kokkaamat liharuuat rupeaa maistumaan.
Suomessa ei käytetä eikä kasvateta antibiootti lihoja. Jos haluatte luopua punaisen lihan käytöstä niin perehtykää ja ottakaa asioista ensin selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mutta jos lapsi on tosissaan ja sisukas voi tulla ravitsemuksellisia puutoksia jos joutuu elämään sekaruoalla josta jättää pois lihat. Itse aloin vegeksi 13-vuotiaana ja äiti teki selväksi että hän ei osta eikä laita minua varten eri ruokia. Elin sitten leivällä, tomaatilla, kurkulla ja perunoilla sekä hedelmillä kunnes muutin omilleni. Ihme kyllä pysyin terveenä vaikka proteiinia en saanut juuri mistään. Mutta 7-vuotiaana paljon isommat riskit olisi ollut kyllä.
Ymmärrän tämän, mutta kaikilla ei ole varaa ostaa kaksia eri eineksiä päivälliseksi. Varsinkaan jos ne haluaa olla juuri niin ravintorikkaita kuin varsinkin se kasvava lapsi tarvitsee.
(emme ole makkara perhe muutoinkaan)
Teinille lihan tilalle paketti punaisia linssejä: alle 3 e ja riittää moneksi päiväksi. Paljon proteiinia. Teini keittää ne itse, kestää 10 minuuttia.
Voi suostua, mutta lapsen on vähintään avitettava lihattomassa ruuanlaitossa. Muiden ei tarvitse kärsiä yhden oikutteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse mutta jos lapsi on tosissaan ja sisukas voi tulla ravitsemuksellisia puutoksia jos joutuu elämään sekaruoalla josta jättää pois lihat. Itse aloin vegeksi 13-vuotiaana ja äiti teki selväksi että hän ei osta eikä laita minua varten eri ruokia. Elin sitten leivällä, tomaatilla, kurkulla ja perunoilla sekä hedelmillä kunnes muutin omilleni. Ihme kyllä pysyin terveenä vaikka proteiinia en saanut juuri mistään. Mutta 7-vuotiaana paljon isommat riskit olisi ollut kyllä.
Ymmärrän tämän, mutta kaikilla ei ole varaa ostaa kaksia eri eineksiä päivälliseksi. Varsinkaan jos ne haluaa olla juuri niin ravintorikkaita kuin varsinkin se kasvava lapsi tarvitsee.
(emme ole makkara perhe muutoinkaan)
Teinille lihan tilalle paketti punaisia linssejä: alle 3 e ja riittää moneksi päiväksi. Paljon proteiinia. Teini keittää ne itse, kestää 10 minuuttia.
Ja linssit siis kuiva-aineosastolta. Eli ei niitä säilykkeitä valmiiksi keitettyjä jotka ovat kalliimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tässä ketjussa, ja otsikossa väännetään veganismista, kun lapsi on päättänyt lopettaa punaisen lihan syömisen?
En ketjun aloittajana pähkäilisi pidempään. Niinä päivinä kun pihvejä tms. ruuaksi laitetaan, saa samasta määrästä lihaa kuin ennenkin enemmän kaikille muille kun yksi jättää syömättä. Ei teilläkään varmaan ihan joka päivä punainen liha ole se aterian ainokainen osa, vaan on jopa päiviä kun sitä ei ruokana ole?
"Kaikille muille" eli niille kahdelle muulle. Ruoka hävikki olisi aika suuri jos ajatellaan ihan jo pelkästään sitä eettisyyttä.
Totta on että pyrin laittamaan aina vuorotellen punaista lihaa ja vaaleaa, mutta totuus on että sitä samaa ruokaa syödään muutama päivä näin pienessä perheessä.
Olet joko trolli tai yksinkertainen.
Tottahan sä aikuisena ihmisenä osaat kaupassa arvioida tarvitsemasi ruuan määrän? Hankit siis vain sen verran kuin tarvitset, valmistat ruuan, ja te syötte sen. Niinä päivinä kun sitä niin kauhean pelottavaa punaista lihaa on aterialla, hankit sitä vain sen verran kuin "te kaksi" syötte. Ei hävikkiä. Lapsi syö niinä päivinä sitä mitä muukin perhe muttei ota sitä lihaa.
Vegaanius on eettinen valinta, pikaruoan syöminen ei.