Pakko lopettaa nettideittailu, en enää kestä näitä sydänsuruja
Olen ihan suht tyytyväinen elämääni ollessani sinkkuna ja ilman että muistelen kaiholla mitä hetki sitten vielä oli. Siinä hyvässä fiiliksessä alkaa taas haaveilla, että kunpa olisi joku, jonka kanssa jakaa näitä kaikkia pieniä ilon hetkiä. Sitten taas palaa jonnekin treffisivustolle, löytää jonkun joka innostuu minusta yhtä paljon kuin minä hänestä, tai jopa enemmän. Sitä iloa ja intoa toisen puolelta kestää korkeintaan muutaman kuukauden ja taas toinen sanoo ei meillä ole tulevaisuutta. Ja minä koitan paikkailla särkynyttä sydäntäni seuraavat puoli vuotta.
Miksi en onnistu näissä jutuissa? Kiinnostunko vääränlaisista vai sattuuko kohdalleni niitä huolimatta omasta tahdostani? Mikä tarkoitus tällä kaikella pskaa niskaan jatkuvalla putoamisella on?
Ja olisi kiva jos voisitte jeesata ja kertoa mitä mun pitäisi tehdä näille ongelmille. Jos kellään on mitään hyviä ehdotuksia. Koska onhan tää nyt prseestä että tätä samaa kuraa sataa niskaan jatkuvalla syötöllä. Joskus se raja tulee vastaan.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en noilla nettipalstoilla ymmärtänyt sitä, kuinka suurin osa miehistä ei ollenkaan viitsi panostaa ensimmäiseen viestiinsä. Sieltä tulee vaan "moi", "terve", "mitä kuuluu?" Naisena kun siellä saa kymmeniä viestejä, niin tällaisista tulee vaan fiilis, että copy pastaavat saman kaikille naiselle ja toivovat että joku vastaa, vaikka eivät edes ole lukeneet profiiliani. Itse olen kyllä nykyisen poikaystäväni sekä exän tavannut netissä, molemmat täyspäisiä, fiksuja ihmisiä, vaikka exän kanssa suhde ei pidemmän päälle onnistunut. Pari niistä harvasta, jotka vaivautuivat kirjoittamaan enemmän kuin kaksi sanaa,
Toki miehenä sa paljon vähemmän avausviestejä naisilta, mutta niistäkin mitkä tulevat on 9/10 juuri tuota "hei, moi tai mitä kuuluu" linjalla. Mitä enemmän näkee kommentteja koskien miesten/naisten tekemisiä nettideittailussa, niin samat puutteet ja virheet toistutuvat kummankin sukupuolen tekeminä ja kokemina.
Minulle on ihan yks hailee, miten nainen keskustelun aloittaa, kunhan aloittaa että saadaan jotain syntymään. En tajua, miksi siihen aloitukseen pitää jumittua. Ihan tyhjänpäiväinen ongelma tässä isossa kuvassa.
Jos ei viitsi edes tarttua johonkin profiilista, aloittaa jollain mikä liittyy minuuun, niin tuskin myöhemminkään näkee vaivaa asian eteen, jättää kaiken toisen harteille. Kuin petipuuhissa menisi makaamaan selälleen, tarkoittaen, että tässä minä nyt olen, tule sinä hoitamaan loput. Jos olisin nainen, ajattelisin Moi! miehestä, että heittää viestejä sarjatulella. On jo niin koukussa tinderiin tms, ettei viitsi yksittäisen ihmisen kohdalla miettiä edes kahta minuuttia, mitä kirjoittaisi.
En vastaa Moi! viesteihin. Profiilissani on runsaasti asioita, johon voi jotain kommentoida.
Melkoisia hyppyjä johtopäätöksiin tuossa, kun ei ihmisestä tiedä yhtään mitään. Mutta voihan sitä noinkin ajatella jos haluaa.
Itse pidän sitä ihan luonnollisena, että ventovieras ihminen nyt ei merkitse kovin kummoisesti, ennen kuin hänet on tavannut ja tutustunut. Kaikki me ollaan nollasta lähdetty, vaikka sitten ollaankin oltu yhtäkkiä maailman keskipiste jollekin kun on oikein hyvin käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en noilla nettipalstoilla ymmärtänyt sitä, kuinka suurin osa miehistä ei ollenkaan viitsi panostaa ensimmäiseen viestiinsä. Sieltä tulee vaan "moi", "terve", "mitä kuuluu?" Naisena kun siellä saa kymmeniä viestejä, niin tällaisista tulee vaan fiilis, että copy pastaavat saman kaikille naiselle ja toivovat että joku vastaa, vaikka eivät edes ole lukeneet profiiliani. Itse olen kyllä nykyisen poikaystäväni sekä exän tavannut netissä, molemmat täyspäisiä, fiksuja ihmisiä, vaikka exän kanssa suhde ei pidemmän päälle onnistunut. Pari niistä harvasta, jotka vaivautuivat kirjoittamaan enemmän kuin kaksi sanaa,
Toki miehenä sa paljon vähemmän avausviestejä naisilta, mutta niistäkin mitkä tulevat on 9/10 juuri tuota "hei, moi tai mitä kuuluu" linjalla. Mitä enemmän näkee kommentteja koskien miesten/naisten tekemisiä nettideittailussa, niin samat puutteet ja virheet toistutuvat kummankin sukupuolen tekeminä ja kokemina.
Minulle on ihan yks hailee, miten nainen keskustelun aloittaa, kunhan aloittaa että saadaan jotain syntymään. En tajua, miksi siihen aloitukseen pitää jumittua. Ihan tyhjänpäiväinen ongelma tässä isossa kuvassa.
Jos ei viitsi edes tarttua johonkin profiilista, aloittaa jollain mikä liittyy minuuun, niin tuskin myöhemminkään näkee vaivaa asian eteen, jättää kaiken toisen harteille. Kuin petipuuhissa menisi makaamaan selälleen, tarkoittaen, että tässä minä nyt olen, tule sinä hoitamaan loput. Jos olisin nainen, ajattelisin Moi! miehestä, että heittää viestejä sarjatulella. On jo niin koukussa tinderiin tms, ettei viitsi yksittäisen ihmisen kohdalla miettiä edes kahta minuuttia, mitä kirjoittaisi.
En vastaa Moi! viesteihin. Profiilissani on runsaasti asioita, johon voi jotain kommentoida.
Melkoisia hyppyjä johtopäätöksiin tuossa, kun ei ihmisestä tiedä yhtään mitään. Mutta voihan sitä noinkin ajatella jos haluaa.
Itse pidän sitä ihan luonnollisena, että ventovieras ihminen nyt ei merkitse kovin kummoisesti, ennen kuin hänet on tavannut ja tutustunut. Kaikki me ollaan nollasta lähdetty, vaikka sitten ollaankin oltu yhtäkkiä maailman keskipiste jollekin kun on oikein hyvin käynyt.
Olet siis niitä Moi ihmisiä. Ei ihmisen tarvitse olla merkittävä, ennen kuin vaivautuu miettimään oikein kokonaista häneen liittyvää lausetta. Paitsi sinun mielestä, koska hällä väiliä ja ei jaksa. Asenne, joka takuuvarmasti näkyy muissakin kohdissa ihmis-suhteissasi.
Zero effort, zero reward.
Ei kai kukaan oikeasti itseään kunnioittava nainen etsi netistä miehiä?
Antaa naisesta jotenkin halvan kuvan, varsinkin jos ilmoituksessa on vähäpukeisia kuvia.
Mitä vikaa naisessa on, joka ei kelpaa kenellekään, vaan on niin epätoivoinen, että tyrkyttää itseään miehille tissit ja pylly paljaana? Itsekunnioitus hoi!
Minun nuoruudessa naureskeltiin vanhoille noloille ihmisille, jotka etsivät kumppania jollain lehti-ilmoituksella.
Kai nyt normaalit ihmiset löytävät halutessaan normaalia seuraa ihan oikeastikin elämästä.
Jotkut kakkaleikki-fetisistit varmaan sitten kohtaavat netissä.
🇺🇦🇮🇱
Kovin tuttua mutta meinaan silti etsiä seuraa. Jopa sitä oikeaa. Kyllä se paljon antaa vaikka sitten joutuukin yleensä jossain vaiheessa luopumaan. Nauti mutta koveta sydämesi.
Kaffepulla kirjoitti:
Kai nyt normaalit ihmiset löytävät halutessaan normaalia seuraa ihan oikeastikin elämästä.
Tästä kommentista kyllä huomaa miten vieraantunut ihminen voi olla nykyajan menosta. On todella vaikea löytää seuraa "oikeasta elämästä", jos työt, harrastukset ja kaveripiirit ovat todella miesvaltaisia. Sitä tapaa ehkä yhden kiinnostavan naisen vuodessa ja ei yhtään kiinnostunutta.
No kai sitä voi lähteä baariin tai tanssiravintolaan tai risteilylle? Ei minun nuoruudessa nämä asiat näin vaikeita olleet.
🇺🇦🇮🇱
Joku kaivoi näköjään haudasta vuoden vanhan keskustelun. Eipä ole mikään muuttunut.
Kaffepulla kirjoitti:
No kai sitä voi lähteä baariin tai tanssiravintolaan tai risteilylle? Ei minun nuoruudessa nämä asiat näin vaikeita olleet.
Oletko sinä oikeasti noin tyhmä? 😄
-eri
Pidin usean vuoden taukoa "sen oikean etsinnästä," ja sitten tapasin mukavan naisen, ja alkoi tuntua, että hetkikin hänen kanssaan on kaiken sydänsurun ja murheen arvoista. En tällä hetkellä edes usko, että kun hän elämästäni poistuu, kuten varmasti tulee tapahtumaan, olen vain iloinen että sain häneen tutustua.
Pitäkää taukoa jos siltä tuntuu, mutta toivosta ei kannata luopua. Olkaa kuitenkin valmiita kohtaamaan ihminen, kun tilaisuus tulee.
Kaffepulla kirjoitti:
Ei kai kukaan oikeasti itseään kunnioittava nainen etsi netistä miehiä?
Antaa naisesta jotenkin halvan kuvan, varsinkin jos ilmoituksessa on vähäpukeisia kuvia.
Mitä vikaa naisessa on, joka ei kelpaa kenellekään, vaan on niin epätoivoinen, että tyrkyttää itseään miehille tissit ja pylly paljaana? Itsekunnioitus hoi!
Minun nuoruudessa naureskeltiin vanhoille noloille ihmisille, jotka etsivät kumppania jollain lehti-ilmoituksella.
Kai nyt normaalit ihmiset löytävät halutessaan normaalia seuraa ihan oikeastikin elämästä.
Jotkut kakkaleikki-fetisistit varmaan sitten kohtaavat netissä.
Taidat olla aika vanha ja kangistunut?
T: Nainen 55 v.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin aina välistä retkahdan deittisivustoille vaikka tiedän, että se on tuhoon tuomittua ja silkkaa itsensä kiusaamista. Ihan hölmöä ajatella, että minunlaiseni ihminen ainakaan mistään deittipalstoilta kumppania löytäisi kun siellä on niin veetusti parempia vaihtoehtoja. Jumalautsi, koko maailma on täynnä minua parempia ihmisiä :D
Pelkkää surua ja murhettahan siitä aina seuraa kun päätän kirjautua niille sivustoille. Aika äkkiä se totuus kuitenkin iskee naamalle ja sitä vajoaa suht synkkiin vesiin aina näiden retkahdusten jäljiltä. Sitä vaan yksinkertaisesti tajuaa sen, että ei kelpaa. Sitä tosiaan menee sinne toivoa täynnä ja ihan intona, että ehkä nyt löytyisi se nainen, joka minut kelpuuttaa sellaisena kuin olen, hyvine ja lukemattomine huonoine puolineni, mutta eihän se koskaan niin mene... En ymmärrä miksi pitää satuttaa itseään ja aina tasaisen epätasaisen väliajan jälkeen palata. Tulee vaan ihan käsittämättömän paska fiilis, mutta samalla kyllä ymmärrän elämän realiteetit. Kuka nyt haluaisi seksuaalisesti kokemattoman "miehen", joka ei ole päivääkään ollut oikeissa töissä ja asustaa vanhempiensa nurkissa. Voi olla aikas tiukkaa satuttaa itseään kovin monen naisen top10-listalle mitä tulee unelmakumppaniin :D Mutta juu...
Terveisin Naispelko26
Haa, tuossa on naispelon todellinen tilanne. Toisissa viesteissä se valehtelee, miten on kovapalkkaisessa työssä. No oikeasti on siis työtön mammanpoika.
Naiset etsii parisuhdetta ja miehet pil lua. Osa miehistä hakee parisuhdetta, mutta eivät kelpaa kenellekään. Luonnevikaisia, juoppoja, mt-ongelmaa on monella miehellä. Varatut miehet hakee pil lua tosissaan. Mikä vaan kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsekin aina välistä retkahdan deittisivustoille vaikka tiedän, että se on tuhoon tuomittua ja silkkaa itsensä kiusaamista. Ihan hölmöä ajatella, että minunlaiseni ihminen ainakaan mistään deittipalstoilta kumppania löytäisi kun siellä on niin veetusti parempia vaihtoehtoja. Jumalautsi, koko maailma on täynnä minua parempia ihmisiä :D
Pelkkää surua ja murhettahan siitä aina seuraa kun päätän kirjautua niille sivustoille. Aika äkkiä se totuus kuitenkin iskee naamalle ja sitä vajoaa suht synkkiin vesiin aina näiden retkahdusten jäljiltä. Sitä vaan yksinkertaisesti tajuaa sen, että ei kelpaa. Sitä tosiaan menee sinne toivoa täynnä ja ihan intona, että ehkä nyt löytyisi se nainen, joka minut kelpuuttaa sellaisena kuin olen, hyvine ja lukemattomine huonoine puolineni, mutta eihän se koskaan niin mene... En ymmärrä miksi pitää satuttaa itseään ja aina tasaisen epätasaisen väliajan jälkeen palata. Tulee vaan ihan käsittämättömän paska fiilis, mutta samalla kyllä ymmärrän elämän realiteetit. Kuka nyt haluaisi seksuaalisesti kokemattoman "miehen", joka ei ole päivääkään ollut oikeissa töissä ja asustaa vanhempiensa nurkissa. Voi olla aikas tiukkaa satuttaa itseään kovin monen naisen top10-listalle mitä tulee unelmakumppaniin :D Mutta juu...
Terveisin Naispelko26
Haa, tuossa on naispelon todellinen tilanne. Toisissa viesteissä se valehtelee, miten on kovapalkkaisessa työssä. No oikeasti on siis työtön mammanpoika.
Keskustelu on viime vuodelta. 🙄
Kuukausi tuli pyörittyä Tinderissä ja kokemukset:
-35 matchia, joista ehkä 3 laittoi itse ensimmäisenä viestin. Itseä alkoi ne naamapallukat ärsyttää ja laitoin jokaiselle äijälle testimielessä sitten saman aloitusviestin. Tasan puolet vastasi.
-Yksi ilmoitti, että haluaa lapsia (minä en niitä en ikäni puolesta voi tehdä) mutta että voitaisiin silti tavata. Eli pilde mielessä.
-Yksi valitti kuinka naiset ei näytä livenä samalta kuin kuvissa
-Yksi halusi nuolla, tämä oli siis vastaus ekaan viestiini (ilmoituksessani lukee selkeästi että en etsi yhden illan juttuja)
-Yksi halusi viedä minut hotelliin ja naida koko viikonlopun
-Yksi oli edelleen suhteessa vakavasti sairaan naisen kanssa, halusi siis seksiä
-Kolme kappaletta poisti matchin
-Muutaman miehen kanssa juteltiin niitä näitä mutta juttu sitten tyrehtyi, koska en halua olla se, joka on aktiivisempi osapuoli koko ajan.
-Yksi ilmoitti, että ei halua naista jolla pieni lapsi. Kiitin infosta, homma selkeä.
-Yhden kanssa kävin kahvilla. Oli ihan mukava, fiksu ja asiallinen mies mutta ei kuitenkaan kolahtanut sillä tavalla, että olisin halunnut tutustua enemmänkin.
Uskon että siellä on paljon porukkaa, joka odottelee, että seuraavan svaippauksen takan onkin jotain parempaa ja homma menee sitten siihen naamashoppailuun ja sille asteelle jääkin.
Nyt olen poistanut itseni deittisovelluksista ja todennut, että jos se eka 20v kumppani käveli vain yllättäen vastaan niin jospa tämä toinenkin tulisi tällä samalla, vanhanaikaisella kaavalla jos on tullakseen.
En aio mennä etsimään tämän nykyisen suhteen päätyttyä uutta. Liian kuormittavaa.
Kuulemma asiallisten ilmoitusten takaa saattaa paljastua hirvitys.
Olen muuttunut äärimmäisen passiiviseksi, alkaa ilmeisesti ikä tuomaan helpotusta hormonien riehumiseen kun ei naista enää niin kipeästi kaipaa. Toki koronatilanne vaikuttaa myös, tuntuu että sen takia on yleisestikin koko deittailuhomma nyt vähän jäähyllä. Mätsejä tulee vielä silloin tällöin, mutta mitään ei tule tapahtumaan ellei nainen tee aloitetta.
Ehkä, tai sitten se fyysinen vetovoima ei kaikilla ole niin tiedostettua. Jos se ei olisi siellä pohjalla niin pitkäkään ystävyys tuskin muuttuisi romanttiseksi.