Pärjääkö lapsi elämässään paremmin, jos on sisaruksia pienellä ikäerolla?

Pieni ikäero altistaa sairauksille ja sairauksien kanssa eläminen tuskin edistää pärjäämistä

Vierailija kirjoitti:

Pieni ikäero altistaa sairauksille ja sairauksien kanssa eläminen tuskin edistää pärjäämistä

Mille?

Kyllähän lapsi oppii nuorempana itsemäisemmäksi, kun äidillä on vauva sylissä, eikä voi koko ajan taaperoa viihdyttää.

Ei pärjää. Päivastoin. Pienellä ikäerolla olevat sisarukset huonontavat toistensa elämänlaatua.

Parhaiten pärjäävät ainoat lapset.

Oma koira lisää lapsen onnellisuutta enemmän kuin sisarukset.

Ei pärjää, vaan jopa huonommin

https://www.is.fi/perhe/art-2000005535795.html

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/11/tutkimusprofessori-varoittaa-a…

Esikoiset ja ainoat lapset ovat tutkitusti viisaampia ja pärjäävät elämässään paremmin. Mikäli tämän ominaisuuden haluaa seuraavallekin lapselle, on ikäeroa oltava useamman vuoden.

Lapsi tarvii vanhempien ihailua ja panostusta ensimmäisien vuosiensa aikana. Useamman pienen kanssa se on mahdottomuus.

Tutkitusti ainoat lapset menestyvät parhaiten. Koulutus, talous, sosiaalinen asema.

Tähänhän on totta kai olemassa kaikenkattava ja yleispätevä, yksinkertainen vastaus... :D

Pääsääntöisesti tuttavapiirissä 1-2 vuoden erolla syntyneet sisarukset eivät tule isompinakaan oikein toimeen keskenään. Sen sijaan ne sisarukset (samassa perheessä), joiden välissä on 5-7 vuotta tulevat hyvin juttuun yhdessä. Isompinakin.

Pätee myös vanhempiini. Molemmat syntyneet isin sisarusoarven keskimmäisinä. Paremmat suhteet isompiin ja pienempiin sisaruksiin kuin niihin, joiden kanssa vain vähän ikäeroa.

Itselläni isosiskoni haittasi minun ja vanhempieni elämää teinistä siihen asti kun tajusi vihdoin ja viimein päättää päivänsä muutama vuosi sitten

Ihmeellistä jankkaamista pitkien ikäerojen puolesta.

Meillä on 3 lasta syntynyt 3,5 vuoden sisällä. Vanhimpien väliä on reilu vuosi. Heistä on kasvanut sosiaalisia ja fiksuja ja he tulevat erinomaisesti toimeen keskenään edelleen, aikuisina. Kotona on saanut rauhassa opetella tiimityöskentelyä, aina on löytynyt kaveri leikkeihin, taidot on opittu yhdessä eikä vauvakateutta ole ollut, koska sisarukset ovat olleet olemassa "aina". 

Jos uudelleen pitäisi valita, niin ilman muuta lapset pienin ikäeroin, ei kahta sanaa siitä.

Vierailija kirjoitti:

Esikoiset ja ainoat lapset ovat tutkitusti viisaampia ja pärjäävät elämässään paremmin. Mikäli tämän ominaisuuden haluaa seuraavallekin lapselle, on ikäeroa oltava useamman vuoden.

Lapsi tarvii vanhempien ihailua ja panostusta ensimmäisien vuosiensa aikana. Useamman pienen kanssa se on mahdottomuus.

Minä olen keskimmäinen ja ikäeroa molempiin suuntiin viisi vuotta. Totaalisen laiminlyöty lapsi aina.

Itselläni kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla ja tasan on riittänyt paukkuja molemmille.

Lapsiluku ja vanhemmuuden laatu ratkaisee, ei ikäero.

Minä en tule toimeen vuotta vanhemman sisareni kanssa nyt aikuisenakaan. 7 vuotta nuorempi pikkuveli on oikein rakas ja läheinen.

Minulla ikäeroa siskoon 5,5 vuotta. En ole koskaan tullut toimeen. Pomottanut ja kiusannut aina.

Sisarukset ovat aina lapselle sekä mahdollisuus että riski. Riski siinä mielessä, että se sisarus voi viedä vanhemmilta voimavarat ja ajan. Sisarus voi myös olla joko hyvä leikkikaveri tai pelkkä taakka riippuen lasten temperamenttien ja luonteiden yhteensopivuudesta ja mielenkiinnon kohteista. Ja nämä seikat vaikuttavat varmasti enemmän kuin ikäero. Parhaimmillaan sisarussuhde voi olla läpi elämän kantava tuki. Aikuisuudessa ei ole suurtakaan eroa, onko se ikäero 2 vai 4 vuotta.

Tällä logiikalla kaikki kaksoset vihaavat toisiaan

Minun kahden lapsen ikäero on 1,5 kk. Molemmat ovat hyvin pärjänneet, opiskelleet ja ovat kunnon veronmaksajia ;)

Poikkeus, joka vahvistaa säännön?

Vierailija kirjoitti:

Tällä logiikalla kaikki kaksoset vihaavat toisiaan

Kaksoset samankokoisina mahtuvat vauvana yhtäaikaa syliin ja itsenäistyvät sylistä pois.

Vierailija kirjoitti:

Minun kahden lapsen ikäero on 1,5 kk. Molemmat ovat hyvin pärjänneet, opiskelleet ja ovat kunnon veronmaksajia ;)

Poikkeus, joka vahvistaa säännön?

Eivät ole ylilääkäreitä tai lentokapteeneita?

Minulla on 2v vanhempi sisko, olemme ihan erilaisia ja välit olivat huonot vuosikausia. Aikuisena olen oppinut sietämään paremmin erilaisuuttamme, mutta ei meistä sydänystäviä tule ikinä.

Temperamentti ja luonne ovat yksi syy siihen, ettemme tulleet toimeen. Toinen syy oli epävakaa ja masentunut narsisti äiti.

Omille lapsille haluan 4-5v ikäeron ihan sen takia, että jaksaisin olla hyvä vanhempi.