Amk valintakoe ja epätoivo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin kymmenen vuotta sitten yliopistoon heti yo-kirjoitusten jälkeen. Lopetin opiskelut jonkin ajan jälkeen, koska töitä oli tarjolla niin paljon kuin jaksoi tehdä. Koskaan en vaan saa vakituista paikkaa koska ei ole pätevyyttä. Muutama vuosi sitten ajattelin, että olis hyvä olla todistus joltain ajalta. Oon hakenut ja hakenut. En pääse enää mihinkään. Ammattikorkeaan jopa vaikeampi. Oli todella tyhmää keskeyttää opinnot aikoinaan.

Suomalaista tyhmyyttä! Joku osaa työnsä, mutta ei saa tehdä sitä, koska puuttuu paperi, että osaa.

Samaa ajatellut itsekin joskus, mutta se on karu totuus. Saan ainoastaan määräaikaisia sopimuksia. Hyvä juttu on se, että en ole työttömänä ollut kuin joitakin hassuja päiviä. Näin kolmekymppisenä vaan alkaa ajatella, että esim. omistusasunto voisi olla kiva joskus. Lainaa taas ei oikein saa ilman vakituista työtä.

Mitä vastasitte siihen ongelmanratkaisuosion matkatehtävään?

Vastasin Lontoo

Vierailija kirjoitti:

Vastasin Lontoo

Voi ei! Mutta se yks tyyppi ei halunnut suurkaupunkiin?!?

Ite taisin vastata italian vai olikohan kroatia. Ei ollut vaihtoehtoja jotka olisi miellyttäneet kaikkia.

Oamkiin hain sh:ksi. Oli lämpöä ja flunssaa sekä huonosti nukutut yöunet joten ajatus ei oikein kulkenut ja kotiin päästessä hoksasin, että olin yhden matikan tehtävän laskenut väärin. Alkoi vähän ärsyttää. Tosin olen nyt puolessa välissä lh:n opintoja niin tavallaan toivon etten pääse sisään, ja voin käydä koulun loppuun rauhassa.

Luokkakaveri patisti hakemaan koska hakijoiden tasoa ei koskaan tiedä. 

Ymmärrän että englantia pitää opiskella. Mutta ei herranjumala sentään niin että ihan kaikki.

Itse en haaveile kansainvälisestä urasta. Työ täällä kotimaassani Suomessa riittää ja siihen tähtään. Ja suomeksi haluan työni tehdä.

Näköjään se ei riitä. Hävitetäänkö suomen kieli työelämästä?

Jos opiskelupaikka jää saamatta, kannattaa miettiä avoimen amk:in opintoja. Kun suoritat tietyn määrän opintoja avoimen puolella, itse maksaen, niin saat sitä kautta opiskelupaikan. Ilman pääsykoetta!

Vaatii vähän viitseliäisyyttä ja sitkeyttä, mutta on hyvä vaihtoehto, jos opiskelu oikeasti kiinnostaa.

Oliko koe nyt sitten sellainen minkä kaikki tekevät koneella? Onko se siis sellainen missä samat osiot kaikilla ja sitten alakohtainen osio?  Luin tästä vaan vähän aikaa sitten ja en siis ole nyt hakenut tämän uudenlaisen kokeen aikana. Muistan silloin, kun itse hain niin ei ollut toivoakaan päästä. Minulle on oikeastaan vaikeaa sekä enkku, että matikka ja sen vuoksi koen amk.n pääsyn vaikeaksi. Sen vuoksi minusta on aika ihmeellistä jos sanotaan, että amk olisi juuri minun paikkani, kun oikeastaan sinne on itseni vaikeampi päästä kuin yliopistoon. Se vaikeus iskee jo siinä kokeessa ja menee jokin osia pilalle.

Itse olen puolestaan yrittänyt päästä yliopistoon ja olen ollut pari kertaa todella lähellä. Tähän on silti kivaa valmistautua, koska tietää että voi auttaa itseään pääsemään opiskelemalla sen aineiston hyvin ja ei siellä mihin olen hakenut ole ollut mitään matikkaa tai enkkua vastassa vaan olen ihan hyvin pystynyt sen kokeen tekemään. En edes usko , että voisin ikinä osallistua sellaiseen kokeeseen missä jo heti vaaditaan hyvää kielitaitoa ja matikkaa. Ymmärrän sen, että vaikeuksia voi tulla opiskelussa jos ei niitä kunnolla osaa, mutta ensin kun pitäisi edes päästä sinne ja se ei onnistu jos on heti nämä hankalat aineet kokeessa edessä. Sen vuoksi amk:sta tulee minulle varmaan sellainen etten voi sinne edes hakea.

Yliopistosta on helpompi miettiä niitä aloja jonne olisi edes realistista päästä ja aion vielä yrittää. Tosin pelottaa sekin asia, että jos yhä enemmän valitaan todistuksen mukaan ja sekin on minulle huono. Tuntuu, että kaikki mahdollisuudet vaan heikkenevät. Minullakin suuri toivo, että pääsisin yliopistoon ja en suostu luovuttamaan. Itse olen hakenut nyt vasta kolme kertaa. Surettaa eniten se, etten keksinyt yhtä linjaa aikaisemmin ja meni pari kertaa hukkaa. Olen ollut parhaimmillaan toisella varasijalla. Viime kevät meni huonommin. En sano linjoja sen takia, etten itsekään jaksa sitä kommenttia, että kyllä sinne kaikki pääsevät. Olen muutenkin saanut arvostelua jo ihan tarpeeksi. Naurattaa välillä, kun samanikäinen sukulainen valmistui keväällä ja minä poljen paikallani edelleen. No onnea hänelle silti, mutta tahtoisi sitä itsekin eteenpäin. 

Vierailija kirjoitti:

Jos opiskelupaikka jää saamatta, kannattaa miettiä avoimen amk:in opintoja. Kun suoritat tietyn määrän opintoja avoimen puolella, itse maksaen, niin saat sitä kautta opiskelupaikan. Ilman pääsykoetta!

Vaatii vähän viitseliäisyyttä ja sitkeyttä, mutta on hyvä vaihtoehto, jos opiskelu oikeasti kiinnostaa.

Sitten pitää olla joku säännöllinen tulonlähde, kuten työt. Avoimen amkin opintoihin ei saa opintotukea eikä välttämättä edes työttömyystukea.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vastasitte siihen ongelmanratkaisuosion matkatehtävään?

Itse taisin jättää siihen kokonaan vastaamatta kun matikka tuotti vaikeuksia eikä meinannut aika riittää, mutta jäin miettimään että mikä siihen oli se ratkasu?

No älkää nyt kertoko niitä vastauksia tänne ku jotku menee viel loppuviikkona tekemään sen kokeen. Ammutte itteänne jalkaa ku annatte vastauksia muille..

Vierailija kirjoitti:

No älkää nyt kertoko niitä vastauksia tänne ku jotku menee viel loppuviikkona tekemään sen kokeen. Ammutte itteänne jalkaa ku annatte vastauksia muille..

Mä oon ymmärtänyt että joku kone arpoo aina ne kysymykset eri kokeisiin, ettei tuu samoja. Vai puhunko ihan höpön löpöä?

Mulla on perjantaina se pääsykoe ja flunssaa pukkaa. Just my luck... :D

Kysymykset ei ole kaikissa kokeissa samat. Tietääkseni joka kerralla eri.

Amkhuijaus kirjoitti:

Kysymykset ei ole kaikissa kokeissa samat. Tietääkseni joka kerralla eri.

Aika jännä sitte. Miten ne kokeet on sitte vertailukelposet kun eri päivien kokeissa voi olla helpompia kysymyksiä ku jonain toisena päivänä?

Vierailija kirjoitti:

Amkhuijaus kirjoitti:

Kysymykset ei ole kaikissa kokeissa samat. Tietääkseni joka kerralla eri.

Aika jännä sitte. Miten ne kokeet on sitte vertailukelposet kun eri päivien kokeissa voi olla helpompia kysymyksiä ku jonain toisena päivänä?

Ilmeisesti kysymykset ovat olleet samanlaisia eri päivinä, mutta lukuja yms. on vaihdettu. Eli kaverille ei voi sanoa, että vastaa 33, koska kaverin kokeessa ei ole sellaista vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on väärin että siellä on englanninkielinen osuus kaikille.

Olen lukenut vain lyhyen englannin. (pitkä saksa)

Jos ei osaa englantia, oikea osoite on ammattikoulu. Amk:t kun haluavat profiloitua korkeakouluiksi, ja korkeakoulussa pitää osata kyllä lukea ja tuottaa tekstiä englanniksi - harvassa kun on ne korkeakoulutusta vaativat tyot, jossa ei esim. pidä pystyä lukemaan ulkomaisia tutkimuksia tai kommunikoimaan muiden kuin suomalaisten kanssa. Jos nämä kokee liian vaikeaksi itselleen, pitää tyytyä helpompiin, amis-tason hommiin.

No höh! Olen siis alan vaihtaja. Minulla on jo yliopistotutkinto, mutta en saa enää hyviä töitä siltä alalta.

Haluaisin nyt opiskella amk-tutkinnon toiselta alalta. Mutten suoriudu englannista. Kohtuutonta, että meidän tulee opiskella Suomessa muumaalaisia kumarrellen.

Mikä ala? Yritysmaailmassa ja terveydenhuollossa valmistuttua ainakin tarvitsee englantia.

Vierailija kirjoitti:

Jos opiskelupaikka jää saamatta, kannattaa miettiä avoimen amk:in opintoja. Kun suoritat tietyn määrän opintoja avoimen puolella, itse maksaen, niin saat sitä kautta opiskelupaikan. Ilman pääsykoetta!

Vaatii vähän viitseliäisyyttä ja sitkeyttä, mutta on hyvä vaihtoehto, jos opiskelu oikeasti kiinnostaa.

Ei pääse automaattisesti, pitää hakea avoimen väylän haussa. Haastattelevat usein ja katsovat arvosanoja sekä motivaatiota.

Mielestäni eilinen pääsykoe tuntui todella vaikealta. En koe että minulla olisi mitään mahdollisuuksia saada tarpeeksi pisteitä.

Olen ollut työelämässä yli kymmenen vuotta, joten on kyllä omaakin syytä etten kerrannut matikkaa riittävästi. Silti koin matikan niin vaikeaksi etten usko että olisin pärjännyt vaikka olisinkin enemmän harjoitellut. Uskon että parhaat mahdollisuudet on lukiolaisilla jotka ovat enemmän tehneet vastaavanlaisia tehtäviä. Lähihoitaja koulussa matikka oli huomattavasi helpompaa ja ylä-asteesta on niin pitkä aika että sen aikaiset opit ovat kyllä jo vuosien varrella unohtuneet.

Äidinkieli ja englanti ovat koulussa olleet aina aineita joissa pärjään hyvin. Olen myös nopea lukemaan tekstiä ja sisäistämään sitä. Siltikin, sekä äidinkielen että englannin tekstit ja niihin liittyvät kysymykset olivat vaikeita. 

Eettiset kysymykset tuntuivat omituisilta ja niihin vastaaminen oli täyttä arvaamista. 

Itse hain sosionomiksi ja turhauttaa suunnattoman paljon, koska tämän kokeen perusteella ei selviä se kuka sopii työskentelemään ihmisten parissa. Hoitotyössä ei myöskään tarvita matemaattisia neropatteja vaan alalle sopivia ihmisiä. Jos matikkaa on pakko olla niin varmaan riittäisi ihan yksinkertaiset lääkelaskut tms? Muilla aloilla voisi sitten olla haastavampia laskuja jos työ vaatii osaamista. Sosionomeilla, sairaanhoitajilla jne pitäisi mielummin olla psykologisia testejä/haastatteluja jne ja tehtäviä joista näkisi soveltuuko ihminen alalle ja kuinka motivoitunut on. 

Jäin myös miettimään mitkä kysymyksistä mahtoivat olla testikysymyksiä. Turhauttava ajatus että olen voinut tuhlata aikaa kysymykseen josta ei saa edes pisteitä.

Osaako joku sanoa näkeekö oikeat vastaukset jossain vaiheessa? Miten aikaisemmin on ollut esim viime kertainen Soteli?

Itselläni on kokemusta niin hoitotyöstä kun sosiaalipuolelta ja kummassakaan en ole tarvinnut englantia. Jos englannille olisi tarvetta niin se olisi hyvin arkista sanastoa liittyen käytäntöön. Itse olen paljon matkustellut ja ulkomaillakin jonkun aikaa asunut eikä ole ollut ongelmia hoitaa asioita englanniksi. Eilisessä kokeessa oli todella paljon vaikeita sanoja ja käsitteitä. Missä terveydenhuollossa mielestäsi tarvitaan englantia?

Se on selvää että pitää kyetä esim juttelemaan asioita englanniksi asiakkaan kanssa tms. On eri asia osata englantia kun tulkita eilistä tekstiä ja vastata sen vaikeasti muotoiltuihin kysymyksiin.

Tämä koe oli todella epäoikeudenmukainen jo ihan lähtökohdiltaan. Ensinnäkin on kohtuutonta vaatia omaa läppäriä. Ehkä juuri lukiosta valmistuneilla sellainen on tai jo jossain opiskelevilla. Meillä on kotona pöytäkone ja useampi tabletti. En todellakaan voi pääsykoetta varten ostaa läppäriä kun muuta käyttöä sille ei tällä hetkellä tule. Jouduin lainaamaan koneen ja kokeessa sain kuulla, että koe ei toimi ihanteellisesti läppärillä olleella selaimella. Tätä ei sitten voinut etukäteen ilmoittaa?! No ei tosiaan toiminut. Minuutteja raksutti ja ne oli sikäli ratkaisevia minuutteja, että osa tehtävistä jäi kesken tai todella kiireessä hutaistuiksi kun aika loppui.

Toiseksi, koe on ilmeisesti hyvin samantyylinen joka päivä. Eli huomisen pääsykoe väki on todellakin saanut etumatkaa luettuaan näitä vastauksia ja tehtävätyyppejä.

Motivaatiota ei mitata lainkaan ja itse ei käytännössä voi oikein mitään tehdä parantaakseen mahdollisuuksia. Nyt riittää, että patalaiska ja veltto, mutta kielellisesti lahjakas jaksaa raahata itsensä kokeeseen. Sama se, vaikka ei pätkääkään kiinnosta koko ala tai onko edes motivaatiota aamuisin herätä kouluun. Pääsykoemateriaaliin perustuva koe karsisi sentään nämä kepillä jäätä kokeilevat pois.

Esim. englanti oli todella nippelitietoa robotiikasta, spesiaalisanastoa. Hyvä niille, jotka asiasta valmiiksi tietävät. Ensi kerralla se voi olla hevosen anatomiasta tai biokemiasta. Ei ole mahdollista hallita kaikkea ja on sitten tuurista kiinni kenen vahvuuksia kyseiset kapeat sanastot ovat. Olisi vaikka yleistä kielioppia tai yleistä kielitaidon testausta, ammattisanaston voidaan olettaa oppivan jos koulupaikan saa.

Paljon järkevämpää olisi testata motivaatiota pääsykoemateriaalilla, joka edellyttäisi vähintään muutaman viikon ponnistelua tavoitteen eteen. Ne, jotka eivät ole kunnolla kiinnostuneita, karsiutuisivat heti. Sen lisäksi voisi olla hieman nykyisen kaltainen koe, josta olisi päästävä joka osiosta läpi (=riittävät kyvyt/kapasiteetti opiskeluun) ja joka ratkaisisi tasapistetilanteissa.