Lue keskustelun säännöt.
Amk valintakoe ja epätoivo
30.10.2019 |
Mitä ajattelitte kokeesta?
Jos kokeesta on jo joku keskustelu, olisitko kiltti ja linkkaisit sen tähän? Itse en löytänyt kommentteja kokeesta miltään palstalta.
Otsikon epötoivo taas tulee siitä että en usko pääseväni opiskelemaan tänäkään vuonna. Koe oli niin vaikea itselleni. Olen yrittänyt käydä pääsykokeissa jo ties kuinka monta kertaa, mutta en vain pääse. Olen ihan perusfiksu omasta mielestäni, luen ja seuraan uutisia. Osaan jonkin verran vieraita kieliä. Moni nauraa, että kuka tahansa pääsee ammattikorkeakouluun ja että eihän niissä tarvitse lukea mitään. Itseäni alkaa masentaa todella. Vuosia menee hukkaan!
Kommentit (2017)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkaan, että hirveitä muutoksia ei tulla tekemään. Ehkä näiden kokemusten perusteella joidenkin osioiden kysymyksenasettelua selvennetään (toiv. Eettinen osio) ja äidinkielessä ymmärrettäisiin, että annettu aika ei riitä moisen tekstin sisäistämiseen ja vastaamiseen millään.
Joku sanoi, että tätä koetta aio laatijat mitenkään kommentoida tai oikeita vastauksia ei anneta. Tästä jotenkin arvaan, että kysymykset pysyvät samankaltaisina myös keväänä ?
Eettinen osio oli täysin selkeä. Jos ymmärtää mitä tarkoittaa eettinen kysymys.
Ei siinä tehtävänannossa kyllä puhuttu eettisistä kysymyksistä. Se olisikin ollut aivan selkeää, jos olisi puhuttu. ”Onko tarinaan liittyvä tilanne tai näkökulma luonteeltaan eettinen vai ei luonteeltaan eettinen?” ei sen sijaan ole ollenkaan selkeä kysymys. Mä ainakin seison edelleen mielipiteeni takana sen suhteen, että tuon voi tulkita kahdella eri tavalla. Ja olen kuitenkin opiskellut filosofiaa yliopistossa, joten etiikka ei aivan tuntematon asia ole. Äidinkielestäkin kirjoitin laudaturin, eli myös luetunymmärtämisen pitäisi olla kohtuullista tasoa. Pari valintakokeeseen osallistunutta tuttuani valitteli myös tehtävänannon epäselvyyttä, tosi fiksuja ihmisiä molemmat.
Kiva, jos sulle kysymyksen tulkitseminen oli helppoa, mutta kyllä sen vaan olisi voinut selkeämminkin muotoilla.
Kysymys on täysin yksiselitteinen. Mitään arvostustahan ei kysytty.
Miten ihmeessä voisit sen muulla tavalla tulkita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkaan, että hirveitä muutoksia ei tulla tekemään. Ehkä näiden kokemusten perusteella joidenkin osioiden kysymyksenasettelua selvennetään (toiv. Eettinen osio) ja äidinkielessä ymmärrettäisiin, että annettu aika ei riitä moisen tekstin sisäistämiseen ja vastaamiseen millään.
Joku sanoi, että tätä koetta aio laatijat mitenkään kommentoida tai oikeita vastauksia ei anneta. Tästä jotenkin arvaan, että kysymykset pysyvät samankaltaisina myös keväänä ?
Eettinen osio oli täysin selkeä. Jos ymmärtää mitä tarkoittaa eettinen kysymys.
Ei siinä tehtävänannossa kyllä puhuttu eettisistä kysymyksistä. Se olisikin ollut aivan selkeää, jos olisi puhuttu. ”Onko tarinaan liittyvä tilanne tai näkökulma luonteeltaan eettinen vai ei luonteeltaan eettinen?” ei sen sijaan ole ollenkaan selkeä kysymys. Mä ainakin seison edelleen mielipiteeni takana sen suhteen, että tuon voi tulkita kahdella eri tavalla. Ja olen kuitenkin opiskellut filosofiaa yliopistossa, joten etiikka ei aivan tuntematon asia ole. Äidinkielestäkin kirjoitin laudaturin, eli myös luetunymmärtämisen pitäisi olla kohtuullista tasoa. Pari valintakokeeseen osallistunutta tuttuani valitteli myös tehtävänannon epäselvyyttä, tosi fiksuja ihmisiä molemmat.
Kiva, jos sulle kysymyksen tulkitseminen oli helppoa, mutta kyllä sen vaan olisi voinut selkeämminkin muotoilla.
Eettinen kysymys eli luonreeltaan eettinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalainen.
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Mikähän tämä ala on, johon todistusvalintaan pääsee ei ensikertainen? En ole yhtään sellaista nähnyt.
Onko tosiaan niin, että sinulla on aiempi korkeakoulututkinto? Tuolla 2014 jälkeisellä yo tutkinnolla ei ole mitään merkitystä mihinkään.
Sosionomikoulutus, mutta kyllä kaikille muillekin aloille hyväksytään mun käsittääkseni todistusvalinnassa myös ei-ensikertalaisia (lukuunottamatta tiettyjä yliopistokoulutuksia, kuten lääkis tai psykologia). Ensikertalaiset ovat toki etusijalla, eli tasapistetilanteessa ensikertalainen saa paikan.
Mulla ei ole vielä suoritettua korkeakoulututkintoa, mutta olen ottanut vastaan opiskelupaikan korkeakoulusta. Nyt haluan vaihtaa alaa, koska nykyiset opinnot eivät kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Joo ja valtio kiittää niitä opiskelijoita, jotka ottavat vastaan opiskelupaikan mutta parin kk ala olikin "tyhmä". Se siitä sitten. Tuskin nyt motivoitunut ensikertalainen hakija olisikaan menestynyt opiskelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On mulla ylioppilastodistus ja ammatillinen opistotason tutkintokin. Eli ne pisteet on laskettu automaattisesti minun ylioppilastodistuksestani ja niillä on merkitystä valintaan?
Lähtökohtaisesti kaikki, joilla on ylioppilastodistus ja ovat ensikertalaisia, ovat mukana todistusvalinnassa. Tässä vaiheessa niillä pisteillä ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä, kun ne eivät ilmeisesti riittäneet sisäänpääsyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Joo ja valtio kiittää niitä opiskelijoita, jotka ottavat vastaan opiskelupaikan mutta parin kk ala olikin "tyhmä". Se siitä sitten. Tuskin nyt motivoitunut ensikertalainen hakija olisikaan menestynyt opiskelussa.
Aika armotonta menoa, jos alaa ei saisi yrittää vaihtaa todettuaan sen syystä tai toisesta itselleen sopimattomaksi. Ei sitä oikein voi etukäteen tietää, soveltuuko jollekin alalle vai ei. Myös terveydentilassa ja jaksamisessa voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka voivat pakottaa vaihtamaan alaa. Tämä ensikertalaisuuskiintiö on yksi haitallisimmista päätöksistä, mitä viime vuosina on tehty. Jos satut valitsemaan väärin (kuten nuorilla ihmisillä on tapana, ja sen pitäisi olla ihan ok!), mahdollisuudet päästä opiskelemaan jotain muuta ovat todella huonot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla ylioppilastodistus ja ammatillinen opistotason tutkintokin. Eli ne pisteet on laskettu automaattisesti minun ylioppilastodistuksestani ja niillä on merkitystä valintaan?
Lähtökohtaisesti kaikki, joilla on ylioppilastodistus ja ovat ensikertalaisia, ovat mukana todistusvalinnassa. Tässä vaiheessa niillä pisteillä ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä, kun ne eivät ilmeisesti riittäneet sisäänpääsyyn.
AMK-todistusvalinnassa ovat mukana kaikki ylioppilaat, eivät vain ensikertalaiset. Valintaperusteet voi käydä katsomassa Opintopolusta, siellä tämä kerrotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkaan, että hirveitä muutoksia ei tulla tekemään. Ehkä näiden kokemusten perusteella joidenkin osioiden kysymyksenasettelua selvennetään (toiv. Eettinen osio) ja äidinkielessä ymmärrettäisiin, että annettu aika ei riitä moisen tekstin sisäistämiseen ja vastaamiseen millään.
Joku sanoi, että tätä koetta aio laatijat mitenkään kommentoida tai oikeita vastauksia ei anneta. Tästä jotenkin arvaan, että kysymykset pysyvät samankaltaisina myös keväänä ?
Eettinen osio oli täysin selkeä. Jos ymmärtää mitä tarkoittaa eettinen kysymys.
Ei siinä tehtävänannossa kyllä puhuttu eettisistä kysymyksistä. Se olisikin ollut aivan selkeää, jos olisi puhuttu. ”Onko tarinaan liittyvä tilanne tai näkökulma luonteeltaan eettinen vai ei luonteeltaan eettinen?” ei sen sijaan ole ollenkaan selkeä kysymys. Mä ainakin seison edelleen mielipiteeni takana sen suhteen, että tuon voi tulkita kahdella eri tavalla. Ja olen kuitenkin opiskellut filosofiaa yliopistossa, joten etiikka ei aivan tuntematon asia ole. Äidinkielestäkin kirjoitin laudaturin, eli myös luetunymmärtämisen pitäisi olla kohtuullista tasoa. Pari valintakokeeseen osallistunutta tuttuani valitteli myös tehtävänannon epäselvyyttä, tosi fiksuja ihmisiä molemmat.
Kiva, jos sulle kysymyksen tulkitseminen oli helppoa, mutta kyllä sen vaan olisi voinut selkeämminkin muotoilla.
Jep, eettisessä osiossa todellakin oli tulkinnanvaraa. Jos on ensin on kerrottu tarina, jossa vanhemmat juovat lapsen seurassa alkoholia rentoutuakseen, niin onko väite ”puolison alkoholin käyttö” eettinen vai ei? Jos sen irrottaa asiayhteydestä, niin ei siinä ole mielestäni mitään eettistä, jos haluaa pari kaljaa ottaa. Mutta haettiinko tässä väitteessä nyt sitä, että se nimenomaan on eettinen tilanne/kysymys, kun isä juo pienen lapsen seurassa alkoholia rentoutuakseen, eli kun se edellä mainittu tarina huomioidaan. Toisiin väittämiin liittyi selkeästi etiikka miten päin tahansa, mutta tämän kohdalla jouduin oikeasti miettimään. Jotenkin tuntui, että tässä tapauksessa haettiin sitä, ettei se olisi ollut eettinen asia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Joo ja valtio kiittää niitä opiskelijoita, jotka ottavat vastaan opiskelupaikan mutta parin kk ala olikin "tyhmä". Se siitä sitten. Tuskin nyt motivoitunut ensikertalainen hakija olisikaan menestynyt opiskelussa.
Aika armotonta menoa, jos alaa ei saisi yrittää vaihtaa todettuaan sen syystä tai toisesta itselleen sopimattomaksi. Ei sitä oikein voi etukäteen tietää, soveltuuko jollekin alalle vai ei. Myös terveydentilassa ja jaksamisessa voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka voivat pakottaa vaihtamaan alaa. Tämä ensikertalaisuuskiintiö on yksi haitallisimmista päätöksistä, mitä viime vuosina on tehty. Jos satut valitsemaan väärin (kuten nuorilla ihmisillä on tapana, ja sen pitäisi olla ihan ok!), mahdollisuudet päästä opiskelemaan jotain muuta ovat todella huonot.
Eihän ole estetty hakemasta uudestaan. Siksihän meillä on monta kanavaa ja esim amk haussa on mahdollista päästä todistusvalinnalla uudestaan ja uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla ylioppilastodistus ja ammatillinen opistotason tutkintokin. Eli ne pisteet on laskettu automaattisesti minun ylioppilastodistuksestani ja niillä on merkitystä valintaan?
Lähtökohtaisesti kaikki, joilla on ylioppilastodistus ja ovat ensikertalaisia, ovat mukana todistusvalinnassa. Tässä vaiheessa niillä pisteillä ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä, kun ne eivät ilmeisesti riittäneet sisäänpääsyyn.
Ei. Kaikki joilla on yo todistus tai tuore amistodistus ovat mukana todistusvalinnassa amk haussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voikohan olla niin, että eettinen osio oli selkeä niille, jotka eivät välttämättä osaa ajatella asiaa niin monesta näkökulmasta ja piittaa niin paljon kieliopista. Eli olisikohan siinä tietynlainen yksinkertainen ajattelu ja ehkä vähän mustavalkoisuuskin ollut hyödyksi :D Itsekin olen äidinkielessä ollut aina hyvä ja uskon hiljattain opiskellun yliopistotutkinnon kehittäneen ajatteluani reilusti. Ehkä tämän takia se eettinen osio tuntui itsestä niin epäselvältä, kun muuten koe oli melko selvää kauraa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Joo ja valtio kiittää niitä opiskelijoita, jotka ottavat vastaan opiskelupaikan mutta parin kk ala olikin "tyhmä". Se siitä sitten. Tuskin nyt motivoitunut ensikertalainen hakija olisikaan menestynyt opiskelussa.
Aika armotonta menoa, jos alaa ei saisi yrittää vaihtaa todettuaan sen syystä tai toisesta itselleen sopimattomaksi. Ei sitä oikein voi etukäteen tietää, soveltuuko jollekin alalle vai ei. Myös terveydentilassa ja jaksamisessa voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka voivat pakottaa vaihtamaan alaa. Tämä ensikertalaisuuskiintiö on yksi haitallisimmista päätöksistä, mitä viime vuosina on tehty. Jos satut valitsemaan väärin (kuten nuorilla ihmisillä on tapana, ja sen pitäisi olla ihan ok!), mahdollisuudet päästä opiskelemaan jotain muuta ovat todella huonot.
Eihän se olekaan kiellettyä, mutta turha vinkua, kun ei pääsekään niin helposti. Ensikertalaiset nyt vain ovat tärkeämmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän se olekaan kiellettyä, mutta turha vinkua, kun ei pääsekään niin helposti. Ensikertalaiset nyt vain ovat tärkeämmät.[/quote]
Ymmärrän pointtisi kyllä, että ensikertalaiset ovat tärkeämmät. Myös me alaa vaihtavat tai toista tutkintoa opiskelevat ollaan joskus oltu ensikertalaisia. Osa meistä on kuitenkin ehkä huomannut opintojen aikana, että ala ei olekaan itseä varten tai elämäntilanne on muuttunut, joka pakottanut hakemaan uudelleen kouluun. Näin voi tapahtua elämässä kenelle vain, myös sinulle, joka nyt pidät ensikertalaisten suosimista tärkeämpänä. Sitten kun se osuu omalle kohdalle, sitä osaa ymmärtää myös toista näkökulmaa :)
Vierailija kirjoitti:
Eihän se olekaan kiellettyä, mutta turha vinkua, kun ei pääsekään niin helposti. Ensikertalaiset nyt vain ovat tärkeämmät.
Ymmärrän pointtisi kyllä, että ensikertalaiset ovat tärkeämmät. Myös me alaa vaihtavat tai toista tutkintoa opiskelevat ollaan joskus oltu ensikertalaisia. Osa meistä on kuitenkin ehkä huomannut opintojen aikana, että ala ei olekaan itseä varten tai elämäntilanne on muuttunut, joka pakottanut hakemaan uudelleen kouluun. Näin voi tapahtua elämässä kenelle vain, myös sinulle, joka nyt pidät ensikertalaisten suosimista tärkeämpänä. Sitten kun se osuu omalle kohdalle, sitä osaa ymmärtää myös toista näkökulmaa :)
Ja siksi toivon ja tiedän, että valitsemani ala on se oikea :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla ylioppilastodistus ja ammatillinen opistotason tutkintokin. Eli ne pisteet on laskettu automaattisesti minun ylioppilastodistuksestani ja niillä on merkitystä valintaan?
Lähtökohtaisesti kaikki, joilla on ylioppilastodistus ja ovat ensikertalaisia, ovat mukana todistusvalinnassa. Tässä vaiheessa niillä pisteillä ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä, kun ne eivät ilmeisesti riittäneet sisäänpääsyyn.
Ei. Kaikki joilla on yo todistus tai tuore amistodistus ovat mukana todistusvalinnassa amk haussa.
Niin, ensi kevään haussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Abi kirjoitti:
Yo-kokeita saa uusia nykyisin niin usein kuin haluaa. Myös 10 v sitten tai aiemminkin kirjoittaneet.
Juu, mutta vain ensikertalaisille tästä on hyötyä. Jos takataskussa on tutkinto tai vuoden 2014 jälkeen aloitettu tutkinto, ei Yo-kokeiden korottamisesta ole mitään hyötyä.
No voi siitä silti olla hyötyä ei-ensikertalaisillekin. Moni ei-ensikertalainen on kuitenkin suorittanut yo-tutkinnon vuoden 2014 jälkeen. Itse esim. sain nyt tässä syksyn haussa opiskelupaikan amk:sta todistusvalinnassa, vaikka en olekaan ensikertalai
Aion myös varmaan lähteä keväällä täydentämään yo-tutkintoani parilla uudella aineella, koska haluan yliopistoon ja mulla on liian vähän aineita kirjoitettuna hyötyäkseni yo-todistuksestani yliopistojen todistusvalinnassa. Haluamilleni aloille hyväksytään ei-ensikertalaisiakin enemmän todistusvalinnan kuin valintakokeen kautta, joten pakko kai tässä on yrittää maksimoida todistuspisteet.
Mielestäni olisi kyllä oikeudenmukaisempaa ja yksinkertaisempaa, jos kaikki tekisivät pääsykokeen ja parhaiten pärjänneet saisivat opiskelupaikan, mutta minkäs teet. Tänä keväänä yliopistoon hakiessani jäin 1. varasijalle ja puolen pisteen päähän opiskelupaikasta - pääsykoe meni todella hyvin, mutta ei-ensikertalaisten koekiintiössä kilpailu on vaan järkyttävän kovaa, kun paikkoja on vain muutama. Siksi tuo mahdollisuus käydä täydentämässä tutkintoa ja korottamassa arvosanoja on monille meistä ei-ensikertalaisistakin tosi tärkeä.
Tai sitten vaan kaikki yo todistuksella.
No sitten jäisi amikset pussinpohjaan.
Tai sitten jotkut saa taas uuden korkeakoulupaikan ja nuoret ei pääse mihinkään. Pieni osa opiskelee, kukaan ei tee töitä.
Joo ja valtio kiittää niitä opiskelijoita, jotka ottavat vastaan opiskelupaikan mutta parin kk ala olikin "tyhmä". Se siitä sitten. Tuskin nyt motivoitunut ensikertalainen hakija olisikaan menestynyt opiskelussa.
Aika armotonta menoa, jos alaa ei saisi yrittää vaihtaa todettuaan sen syystä tai toisesta itselleen sopimattomaksi. Ei sitä oikein voi etukäteen tietää, soveltuuko jollekin alalle vai ei. Myös terveydentilassa ja jaksamisessa voi tapahtua suuriakin muutoksia, jotka voivat pakottaa vaihtamaan alaa. Tämä ensikertalaisuuskiintiö on yksi haitallisimmista päätöksistä, mitä viime vuosina on tehty. Jos satut valitsemaan väärin (kuten nuorilla ihmisillä on tapana, ja sen pitäisi olla ihan ok!), mahdollisuudet päästä opiskelemaan jotain muuta ovat todella huonot.
Itse olen eri mieltä. Jos opiskelija huomaakin opintojen edetessä, että ehkä tää ei sittenkään ole ihan mun juttu niin aina voi hakea siirtohaussa siirtoa koulun sisällä tai ammattikorkeakoulujen välillä eri tutkintoon yhden suoritetun lukuvuoden jälkeen. Ei pitäisi olla ongelmaa, eikä tämän takia mahdollisuudet päästä opiskelemaan jotain muuta ole todellakaan huonot vaan päinvastoin, jos motivaatiota riittää ja on halua opiskella ihan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Voikohan olla niin, että eettinen osio oli selkeä niille, jotka eivät välttämättä osaa ajatella asiaa niin monesta näkökulmasta ja piittaa niin paljon kieliopista. Eli olisikohan siinä tietynlainen yksinkertainen ajattelu ja ehkä vähän mustavalkoisuuskin ollut hyödyksi :D Itsekin olen äidinkielessä ollut aina hyvä ja uskon hiljattain opiskellun yliopistotutkinnon kehittäneen ajatteluani reilusti. Ehkä tämän takia se eettinen osio tuntui itsestä niin epäselvältä, kun muuten koe oli melko selvää kauraa :)
Tämä vastaus kertoo miksi eettinen ajattelu on sinulle vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On mulla ylioppilastodistus ja ammatillinen opistotason tutkintokin. Eli ne pisteet on laskettu automaattisesti minun ylioppilastodistuksestani ja niillä on merkitystä valintaan?
Lähtökohtaisesti kaikki, joilla on ylioppilastodistus ja ovat ensikertalaisia, ovat mukana todistusvalinnassa. Tässä vaiheessa niillä pisteillä ei kuitenkaan ole enää mitään merkitystä, kun ne eivät ilmeisesti riittäneet sisäänpääsyyn.
Ei. Kaikki joilla on yo todistus tai tuore amistodistus ovat mukana todistusvalinnassa amk haussa.
Niin, ensi kevään haussa.
Ei vaan nyt
Ei siinä tehtävänannossa kyllä puhuttu eettisistä kysymyksistä. Se olisikin ollut aivan selkeää, jos olisi puhuttu. ”Onko tarinaan liittyvä tilanne tai näkökulma luonteeltaan eettinen vai ei luonteeltaan eettinen?” ei sen sijaan ole ollenkaan selkeä kysymys. Mä ainakin seison edelleen mielipiteeni takana sen suhteen, että tuon voi tulkita kahdella eri tavalla. Ja olen kuitenkin opiskellut filosofiaa yliopistossa, joten etiikka ei aivan tuntematon asia ole. Äidinkielestäkin kirjoitin laudaturin, eli myös luetunymmärtämisen pitäisi olla kohtuullista tasoa. Pari valintakokeeseen osallistunutta tuttuani valitteli myös tehtävänannon epäselvyyttä, tosi fiksuja ihmisiä molemmat.
Kiva, jos sulle kysymyksen tulkitseminen oli helppoa, mutta kyllä sen vaan olisi voinut selkeämminkin muotoilla.