Oletteko ohjanneet teinienne seurustelukuvioita yhtään? Annatteko valita täysin vapaasti?
Teini on tutustunut poikaan, joka on ihan kiva, mutta jotenkin täysin eri maailmasta kuin meidän perhe. Tiedän, että kuulostan idiootilta snobilta, mutta meillä on kouluttautunut, hyvin toimeen tuleva suku, läheiset perhesuhteet ja asutaan hyvillä asuinalueilla. Teini on iskenyt silmänsä poikaan, joka on kaikkea muuta. Itse pojassa ei niinkään mitään vikaa, mutta lähtökohdat aivan erilaiset. Ja kaiken lisäksi tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole niin tavoitteelliset kuin meidän tyttärellä.
Oletteko te puhuneet tällaisista asioista lastenne kanssa?
Kommentit (73)
Harvemmin se teini-iän seurustelu jatkuu aikuisiälle.
Toisekseen ohjailemalla lopputulos saattaa olla jotain muuta kuin toivottu, yleensä puuttuminen johtaa kapinaan, joko nyt tai myöhemmin.
Osoittaahan parempisukuisen tyttäresi kanssa seurustelu jonkinlaista tavoitteellisuutta kohti parempaa. Nythän sinulla on mahdollisuus inspiroida nuori mies kouluttautumaan!
Tottakai voit keskustella asiasta lapsesi kanssa! Eikä sinun tarvitse hyväksyä sitä, että lapsesi ryhtyisi suhteeseen kyseisen henkilön kanssa; älä kuitenkaan loukkaa lapsesi tunteita olemalla konenteleva... Muista myös, että joku nörtti ei ole yhtään sen parempi vaihtoehto. Ja että lapset yleensä vain ihastuu.
Olen samassa tilanteessa. Päätin olla puuttumatta tilanteeseen ja kommentoimatta mitään negatiivista. Harvoin nämä ensimmäiset poika- ja tyttöystävät pysyvät aikuisuuteen. Teinille voi olla opettavaista nähdä toisenlaista elämää, molemmin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai voit keskustella asiasta lapsesi kanssa! Eikä sinun tarvitse hyväksyä sitä, että lapsesi ryhtyisi suhteeseen kyseisen henkilön kanssa; älä kuitenkaan loukkaa lapsesi tunteita olemalla konenteleva... Muista myös, että joku nörtti ei ole yhtään sen parempi vaihtoehto. Ja että lapset yleensä vain ihastuu.
Lapsen ihastumista tai rakastumista en voi ohjailla, eikä minulla ole päätäntävaltaa siihen, kenen kanssa lapsi oikeasti alkaa seurustella. Haluaisin kuitenkin jotenkin keskustella myös elämän realiteeteista. En usko, että lapsi tulee ollenkaan ajatelleeksi, millaista elämä todellisuudessa olisi sellaisen ihmisen kanssa, joka on täysin eri "maailmasta".
Ahaa, eli sun tytär saisi mielestäsi valita puolison vain yläluokkaisesta suvusta, koska eihän eri yhteiskuntaluokat saa missään nimesssä sekoittua ja täytyyhän sen pojan tulevaisuudessa kyetä tarjoamaan tytöllesi hulppeat olosuhteet, samalla kun tyttösi jatkaa sen pojan arvostettua sukua tekemällä jälkikasvua.
Milläs luvulla me elettiinkään? Vieläkö ne korsetit on muodissa?
Vierailija kirjoitti:
Olen samassa tilanteessa. Päätin olla puuttumatta tilanteeseen ja kommentoimatta mitään negatiivista. Harvoin nämä ensimmäiset poika- ja tyttöystävät pysyvät aikuisuuteen. Teinille voi olla opettavaista nähdä toisenlaista elämää, molemmin puolin.
Kiitos tästä, rohkaiseva viesti. En olisi itsekään kuunnellut teininä vanhemmilta tulevaa paasaamista seurustelukumppaneistani, mutta heidän ei tarvinnutkaan puuttua. Menin hölmö rakastumaan niiden mielestä täydelliseen vävyyn..
Minulla ei ole hirveästi hyviä kokemuksia ystäväpiirissä pareista, jotka olisivat oikeasti toistensa vastakohtia, edustaisivat eri uskontoja tai koulutustasoja tai mitä vaan. Aina on ollut suuria ongelmia, usein johtaneet eroon. Ja riidat johtuneet suurelta osin juuri niistä maailmankatsomuksellista eroista ja lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista sekä elinpiiristä, jossa on elänyt.
ap
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, eli sun tytär saisi mielestäsi valita puolison vain yläluokkaisesta suvusta, koska eihän eri yhteiskuntaluokat saa missään nimesssä sekoittua ja täytyyhän sen pojan tulevaisuudessa kyetä tarjoamaan tytöllesi hulppeat olosuhteet, samalla kun tyttösi jatkaa sen pojan arvostettua sukua tekemällä jälkikasvua.
Milläs luvulla me elettiinkään? Vieläkö ne korsetit on muodissa?
Ei, vaan toivoisin, että lasteni seurustelukumppanini olisivat jokseenkin eläneet samantyylisiä elämiä. Ettei niin, että joku olisi pomppinut lastenkodista toiseen koko lapsuuttaan tai paennut sotaa tai olisi jonkun kaukaisen maan prinssi tai jonkun maailmankuulun julkkiksen lapsi. On huomattavan paljon helpompaa rakentaa yhteistä elämää sellaisen kanssa, joka ymmärtää toista perusasioissa.
ap
Tottahan tämä on. Ei niitä Titanic-elokuvan tyyppisiä "endless love" -rakkaustarinoita oikeassa elämässä synny.
Vierailija kirjoitti:
Tottahan tämä on. Ei niitä Titanic-elokuvan tyyppisiä "endless love" -rakkaustarinoita oikeassa elämässä synny.
No vähän tätä ajan takaa. Rakkaus riittää aika pitkälle, mutta pelkästään sille ei elämää rakenneta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, eli sun tytär saisi mielestäsi valita puolison vain yläluokkaisesta suvusta, koska eihän eri yhteiskuntaluokat saa missään nimesssä sekoittua ja täytyyhän sen pojan tulevaisuudessa kyetä tarjoamaan tytöllesi hulppeat olosuhteet, samalla kun tyttösi jatkaa sen pojan arvostettua sukua tekemällä jälkikasvua.
Milläs luvulla me elettiinkään? Vieläkö ne korsetit on muodissa?Ei, vaan toivoisin, että lasteni seurustelukumppanini olisivat jokseenkin eläneet samantyylisiä elämiä. Ettei niin, että joku olisi pomppinut lastenkodista toiseen koko lapsuuttaan tai paennut sotaa tai olisi jonkun kaukaisen maan prinssi tai jonkun maailmankuulun julkkiksen lapsi. On huomattavan paljon helpompaa rakentaa yhteistä elämää sellaisen kanssa, joka ymmärtää toista perusasioissa.
ap
Anna lapsesi elää omaa elämäänsä äläkä puutu tällaisiin asioihin jotka eivät sinulle oikeasti edes kuulu. On aika julmaa sitäpaitsi ajatella noin, että vaikka vanhempiensa hylkäämä lapsi ei kelpaa puolisoksi omallesi, vain koska hänen elämänsä ei ole mennyt sinun näkemyksesi mukaan oikeaa kaavaa. Eihän toinen poloinen ole voinut edes noihin asioihin vaikuttaa, kuten ei siihenkään mihin maahan on syntynyt ja että onko sinne maahan tullut sitten sota tai että sattui nyt syntymään julkkisten lapseksi.
Taidat olla aika suvaitsematon ihminen, kun edes tulee mieleen tuollaiset asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, eli sun tytär saisi mielestäsi valita puolison vain yläluokkaisesta suvusta, koska eihän eri yhteiskuntaluokat saa missään nimesssä sekoittua ja täytyyhän sen pojan tulevaisuudessa kyetä tarjoamaan tytöllesi hulppeat olosuhteet, samalla kun tyttösi jatkaa sen pojan arvostettua sukua tekemällä jälkikasvua.
Milläs luvulla me elettiinkään? Vieläkö ne korsetit on muodissa?Ei, vaan toivoisin, että lasteni seurustelukumppanini olisivat jokseenkin eläneet samantyylisiä elämiä. Ettei niin, että joku olisi pomppinut lastenkodista toiseen koko lapsuuttaan tai paennut sotaa tai olisi jonkun kaukaisen maan prinssi tai jonkun maailmankuulun julkkiksen lapsi. On huomattavan paljon helpompaa rakentaa yhteistä elämää sellaisen kanssa, joka ymmärtää toista perusasioissa.
ap
Itse olen alkoholistiperheestä, mieheni puolestaan uskovaisesta perheestä. Hänellä on ollut hyvin rauhallinen lapsuus, minulla ei. Hyvin olemme aina silti ymmärtäneet toisiamme ja olemme viihtyneet yhdessä jo melkein 30 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, eli sun tytär saisi mielestäsi valita puolison vain yläluokkaisesta suvusta, koska eihän eri yhteiskuntaluokat saa missään nimesssä sekoittua ja täytyyhän sen pojan tulevaisuudessa kyetä tarjoamaan tytöllesi hulppeat olosuhteet, samalla kun tyttösi jatkaa sen pojan arvostettua sukua tekemällä jälkikasvua.
Milläs luvulla me elettiinkään? Vieläkö ne korsetit on muodissa?Ei, vaan toivoisin, että lasteni seurustelukumppanini olisivat jokseenkin eläneet samantyylisiä elämiä. Ettei niin, että joku olisi pomppinut lastenkodista toiseen koko lapsuuttaan tai paennut sotaa tai olisi jonkun kaukaisen maan prinssi tai jonkun maailmankuulun julkkiksen lapsi. On huomattavan paljon helpompaa rakentaa yhteistä elämää sellaisen kanssa, joka ymmärtää toista perusasioissa.
ap
Niin, SINÄ toivot ja SINÄ olet tätä mieltä asioista.
Lapsesi on kuitenkin eri persoona kuin sinä.
En nyt tiedä mitä mieltä olisin. Onko poika siis joku nuorisorikollinen vai tarkoitetaanko matalalle tähtäämisellä sitä että poika on ammattikoulussa metallipuolella? Näillä kahdellakin on valtava ero.
Sniiifffff, täällä haisee persulle.
Ei jeesus taas näitä. Onneksi puuttumisella on vaan se seuraus että teini kapinoi vaan vähän enemmän. Puutut vielä seuraavaankin niin kohtahan jo se jossain narkkaripiireissä pyörii.
Anoppini ei koskaan ole hyväksynyt sitä että olen ihan duunari perheestä ja työskentelen rakennusalalla. En aio kouluttautua tämän korkeammalle Tykkään työstäni. Mieheni omistaa yrityksen ja hänellä on aina ollut tavoitteet korkeammalla, mutta hienosti on kohta 15 vuotta pidetty yhtä.
anna lapsesi itse valita tyyppi joka tuntuu omalta, vaikka valinnat ja haaveet eivät täysin kohtaa. Ethän sinä välttämättä tiedä kuinka herttainen ja välittävä tämä poika pohjimmiltaan on.
Miten tämä ohjaaminen tapahtuisi? Yleensä näihin asioihin puuttuminen saa aikaan vain vastarintaa ja överiä käyttäytymistä uhmaamistarkoituksessa. Kannattaa olla pojalle suoerystävällinen. Kyllä se todellisen karvansa ennen pitkää paljastaa myös tyttären silmissä.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä ohjaaminen tapahtuisi? Yleensä näihin asioihin puuttuminen saa aikaan vain vastarintaa ja överiä käyttäytymistä uhmaamistarkoituksessa. Kannattaa olla pojalle * superystävällinen. Kyllä se todellisen karvansa ennen pitkää paljastaa myös tyttären silmissä.
Superystävällinen *korjaus
Olisiko vanhempiesi ollut helppo ohjata sinua itseäsi seurusteluasioissa, kun olit nuori?