Lue keskustelun säännöt.
En osaa suhtautua miehen tissutteluun oikein
29.10.2019 |
Vertaa omaa oluen himoaan mun sokerihimoon. Periaatteessa on oikeassa.
Hän on pitkän tovin juonut lähes aina sen 3 tölkkiä olutta per ilta.
Hän onitse huolissaan juomisestaan, mutta ei saa tsempattua. Eilen mentiin kauppaan niin tiesi jo hetkellä olut tarttuu matkaan.
Mun on turha sille marmattaa, kun se ei auta. Olenkin sius ottanut tähän sellaisen suhtautumisen, että "ei mee mun kurkusta alas, niin ei oo ongelma minulle*.
Vaikka kyllähän se tietty on....
Ollaan puhuttu yhteenmuuttamisesta ja sehän tarkottas sitä, että mun pitäs 100% hyväksyy hänet ja myös juominen. Koska uhkailu ja kiristys ei auta, niin paras muuttaa oma suhtautuminen asiaan.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Sinuna en muuttaisi yhteen tuollaisen miehen kanssa. Ei ole normaalia juoda 21 annosta alkoholia viikossa. Eikä se ole sama asia kuin syödä pullapala tai vähän karkkia illalla, vaan verrattavissa lähinnä siihen että vetäisit kolme isoa karkkipussia joka ikinen ilta. Sekään ei olisi enää normaalia.
Vertaat yhtä olutta isoon karkkipussiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoko oikeasti "vain" ne kolme? Usein alkoholistit puhuvat muutamasta ja salassa juovat sitten paljon enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jatkoon. Olen vastaavan miehen kanssa, mutta joka juo enemmän. Valittaa siis myös sokerinsyönnistäni, joka on vain tekosyy jotta voi jatkaa omaa juomistaan. Juo huonoon-oloon, stressiin, iloon, suruun, muuten vaan. Aina löytyy syy, ja silloin on varsinkin pakko juoda jos v*tuttaa, sitä ei voi mitenkään muuten käsitellä. Olen itse melko hoikka (painoindeksi 20), joten sokerinsyönti ei näy. Hyvä että mies asiaan puuttuu, koska eihän se tervettä ole syödä paljoa sokeria, mutta väärällä motivaatiolla. Silloin kun olen vähentänyt, ei mies ole vähentänyt. Tai vain hetkeksi, jotta voi "todistaa" että pystyy vähentämään ja sama kittaaminen jatkuu vaan. Ongelmat pitää käsitellä erillisinä, ei suoraan verrannollisia. Tuo on yksi alkoholistien tapa vähätellä ongelmaansa ja siirtää huomio muualle.
Sokerinsyönti ei näy, kuten ei myöskään alkoholinkulutus. Sinä olet ihan yhtä hyvä tai paha kuin sinun puolisosi. Ja sinä vähättelet omaa ongelmaasi. Mutta onhan se varmaan hienoa moralisoida siippaa:D
En ymmärrä, miten tämä keskustelu meni tähän, että jotkut ihan tosissaan rinnastavat sokeriherkkujen syönnin tissutteluun tai pitävät niitä tismalleen samanarvoisina asioina.
No kun ne ovat samanarvoisia. Piste. Addiktio mikä addiktio ja molemmat aiheuttavat ylenmäärin juotuna/syötynä ongelmia keholle.
Mahdolliset sosiaaliset haitat eivät kuitenkaan ole verrattavissa, eivät myöskään vaikutukset persoonallisuuteen ja käytökseen.
3 kaljaa illassa ei kuitenkaan aiheuta vaikutuksia persoonallisuuteen ja käytökseen.
Mistä tiedät? Juodut määrät myös kasvavat nopeasti.
Koska todella moni suomalainen nainen/mies tekee näin ja käyvät ihan normaalisti töissä ja heillä on perhe. Joillakuilla määrä voi lisääntyä, mutta tuo on ihan kohtuullinen juomismäärä eikä se suurimmalla osalla tuosta kasva.
Ei se alkoholiongelman raja mene siinä, että pystyt pitämään työpaikan ja perheen juomisesta huolimatta. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jatkoon. Olen vastaavan miehen kanssa, mutta joka juo enemmän. Valittaa siis myös sokerinsyönnistäni, joka on vain tekosyy jotta voi jatkaa omaa juomistaan. Juo huonoon-oloon, stressiin, iloon, suruun, muuten vaan. Aina löytyy syy, ja silloin on varsinkin pakko juoda jos v*tuttaa, sitä ei voi mitenkään muuten käsitellä. Olen itse melko hoikka (painoindeksi 20), joten sokerinsyönti ei näy. Hyvä että mies asiaan puuttuu, koska eihän se tervettä ole syödä paljoa sokeria, mutta väärällä motivaatiolla. Silloin kun olen vähentänyt, ei mies ole vähentänyt. Tai vain hetkeksi, jotta voi "todistaa" että pystyy vähentämään ja sama kittaaminen jatkuu vaan. Ongelmat pitää käsitellä erillisinä, ei suoraan verrannollisia. Tuo on yksi alkoholistien tapa vähätellä ongelmaansa ja siirtää huomio muualle.
Sokerinsyönti ei näy, kuten ei myöskään alkoholinkulutus. Sinä olet ihan yhtä hyvä tai paha kuin sinun puolisosi. Ja sinä vähättelet omaa ongelmaasi. Mutta onhan se varmaan hienoa moralisoida siippaa:D
En ymmärrä, miten tämä keskustelu meni tähän, että jotkut ihan tosissaan rinnastavat sokeriherkkujen syönnin tissutteluun tai pitävät niitä tismalleen samanarvoisina asioina.
No kun ne ovat samanarvoisia. Piste. Addiktio mikä addiktio ja molemmat aiheuttavat ylenmäärin juotuna/syötynä ongelmia keholle.
Mahdolliset sosiaaliset haitat eivät kuitenkaan ole verrattavissa, eivät myöskään vaikutukset persoonallisuuteen ja käytökseen.
3 kaljaa illassa ei kuitenkaan aiheuta vaikutuksia persoonallisuuteen ja käytökseen.
Mistä tiedät? Juodut määrät myös kasvavat nopeasti.
Koska todella moni suomalainen nainen/mies tekee näin ja käyvät ihan normaalisti töissä ja heillä on perhe. Joillakuilla määrä voi lisääntyä, mutta tuo on ihan kohtuullinen juomismäärä eikä se suurimmalla osalla tuosta kasva.
https://www.kohtuullisesti.fi/kohtuukayton-rajat/paljonko-on-annos/
Katsotaanpas. Tuolta sivulta näkyy, että kohtalaisen riskin raja on
- miehillä 14 annosta viikossa (ap:n mies ylittää tämän rajan reippaasti)
- naisilla 7 annosta viikossa
Korkean riskin raja puolestaan on
- miehillä 24 annosta viikossa (ap:n mies on lähellä tätä - jos juo isompia tölkkejä, raja ylittyy selvästi)
- naisilla 16 annosta viikossa.
Tästä voitaneen päätellä, että ap:n miehellä on ongelma. Itsekin osasin tämän päätellä, vaikka en ole terveydenhuollon ammattilainen enkä päihdepotilaiden hoidon asiantuntija.
No mitkäköhän ne sokerin syönnin suositellut rajat ovat? Taitaa aika monella olla siinäkin ongelma. SItä paitsi myös sokerin syönti vaikuttaa käytökseen, ja sen lopettaminen aiheuttaa monelle vieroitusoireita.
Pata kattilaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kattelis tuollasta miestä.Määrät tulee lisääntymään vain ajan kuluessa.Jatkuva juominen kertoo henkisestä pahoinvoinnista.
Niin tulee makean ja hiilareidenkin vetäminen. Miehet lihottavat itsensä kaljalla ja naiset ruualla. Lopputuloksesta voi katukuvassa päätellä, että pata kattilaa soimaa.
Makea ei muuta persoonallisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laskurin mukaan:
III-olut (4,5%)20,0 dl90 ml71 g5,9 0 g2 112 kJ503 kcal56 gYhteensä20,0 dl90 ml71 g5,9 0 g2 112 kJ503 kcal56 g
Alkoholin palamistietoja
Alkoholimäärä90 ml
Veren korkein alkoholipitoisuus0,1 ‰
Palamisen kesto0 vrk 07:06
Kaikki alkoholi poistunutAloittamispäivänä kello 19:21
Laitoin alkoholilaskuriin, osa tiedoista ei näytä pitävän paikkaansa. Alkoholipitoisuuden määrä riippuu tietenkin siitä miten nopeasti juo ne oluet.
Ok. Eli laitoin 6 tuntia. Kello 12-18.
Eli 6 tunnin päästä on n. 1 kalja veressä, jolloin satakiloinen saa aivan lain mukaan ajaa vaikka autolla. kaikki on palanut kello 19:21.
Se siittä. Ei tarvi jauhaa paskaa enempää idioottien kanssa.
Sinccis
Mitä he*vettiä sinä tästä jankutat? Ja mikä hel*etin SIITTÄ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei pullukalla ole varaa valittaa toisen juomista. Jos olisit fitness kunnossa itse, niin sitten ok.
Sinccis
Sitten minäkin tsemppaisin ja alkaisin treenaamaan, jos nainenkin on kunnossa. Minkään sohvaperunan neuvot.. pläääh .. ei voisi vähempää kiinnostaa.
Mutta suhde sohvaperunan kanssa muka kiinnostaisi? Miten se fitnesspimu voisi muuttaa teille, jos asut jo yhdessä sohvaperunan kanssa?
Ei tuolla jankuttajalla ole minkäänlaista naista, kunhan kuvittelee ja juo olutta ja lähtee autoilemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotain kohtuutta näissä alkoholiasenteissakin on hyvä noudattaa.
Minun absolutistisuvussani tiedettiin yleisesti yhden sukulaismiehen olevan alkoholisti, koska hänen oli kerran kuultu sanovan: "Taidanpa lämmittää saunan, että saa saunakaljan." Tätä tarinaa kerrottiin ja paheksuttiin sukulaisten piirissä vuosikaudet. Onhan alkoholi keskushermostomyrkky ja nauttivathan monet sitä sen rentouttavan vaikutuksen vuoksi, mutta kaikkien oluesta nauttivien leimaaminen alkoholisteiksi on typerää.
Alkoholin haju voi joidenkin mielestä olla epämiellyttävä, mutta onneksi minun vaimoni pitää savuisten mallasviskien tuoksusta.
Alkoholijuoma voi tuoksua hyvälle, kyllä. Alkoholia juonut henkilö ei tuoksu sille samalle vaan haisee pahalle ja tiedät tämän itsekin.
Minut vanhan viinan haju vie siihen tilanteeseen, kun elvytin itsemurhan tehnyttä ystävääni ja siinä painellessa ja puhallellessa hänen suustaan huokui alkoholin haju. Inhottaa ihan tuo haju nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi on kyllä ihan diagnosoitava sairaus, alkoholiriippuvuus, jolla on paljon kokonaisvaltaisemmat seuraukset kuin sokerin jatkuvalla syömisellä.
Kyllä, mutta 3 olutta illassa ei ole alkoholismia.
Ei alkoholismin määritelmä ole siinä paljonko alkoholia juo määrällisesti. Kyse on riippuvuudesta, jossa sitä alkoholia on tietyin välein saatava. Eihän määrällisesti 3 kaljaa ole paljon, mutta joka päivä juotuna keho tottuu siihen ja se 3 kaljaa ei ole enää tapa vaan tarve saada. Jos pitäisi olla kaksi viikkoa yks kaks ilman, seuraisi varmasti vieroitusoireita.
Suomessa alkoholismia piilotellaan juurikin näin. Kuvitellaan että vain täys rapajuopot viinapullo kainalossa kämäsissä vaatteissa ilman duunia on alkoholismia. Piilossa sitten tissutellaan, milloin on tarve saada joka päivä pari lasia viiniä ja milloin muutama kalja, ja kuvitellaan ettei se ole mikään ongelma tai haitallista. Piiloalkkiksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällähän on oikein ongelmajuojien kokoontumisajot menossa. Puolustellaan, väännellään, käännellään, länkytetään ja vääristellään. Tyypillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi on kyllä ihan diagnosoitava sairaus, alkoholiriippuvuus, jolla on paljon kokonaisvaltaisemmat seuraukset kuin sokerin jatkuvalla syömisellä.
Kyllä, mutta 3 olutta illassa ei ole alkoholismia.
Ei alkoholismin määritelmä ole siinä paljonko alkoholia juo määrällisesti. Kyse on riippuvuudesta, jossa sitä alkoholia on tietyin välein saatava. Eihän määrällisesti 3 kaljaa ole paljon, mutta joka päivä juotuna keho tottuu siihen ja se 3 kaljaa ei ole enää tapa vaan tarve saada. Jos pitäisi olla kaksi viikkoa yks kaks ilman, seuraisi varmasti vieroitusoireita.
Suomessa alkoholismia piilotellaan juurikin näin. Kuvitellaan että vain täys rapajuopot viinapullo kainalossa kämäsissä vaatteissa ilman duunia on alkoholismia. Piilossa sitten tissutellaan, milloin on tarve saada joka päivä pari lasia viiniä ja milloin muutama kalja, ja kuvitellaan ettei se ole mikään ongelma tai haitallista. Piiloalkkiksia.
Ihminen voi olla riippuvainen monesta asiasta, esim juuri siitä sokerista, josta tässäkin keskustelussa on puhuttu. Tai alkoholista. Jos puhutaan pienistä määristä alkoholia tai sokeria, ei riippuvuuden kohteella ole mitään eroa. Myös sokerin lopettamisesta seuraa vieroitusoireita.
Tämä on vain opittu, suomalainen ajattelutapa että alkoholi on se hirveä vaara ja synti, vaikka se ei edes aiheuttaisi sen enempää ongelmia kuin päivittäinen sokerileivoskaan.
Ja itse en muuten edes juo alkoholia. En vaan ymmärrä yhden nautintoaineen demonisointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi on kyllä ihan diagnosoitava sairaus, alkoholiriippuvuus, jolla on paljon kokonaisvaltaisemmat seuraukset kuin sokerin jatkuvalla syömisellä.
Kyllä, mutta 3 olutta illassa ei ole alkoholismia.
Ei alkoholismin määritelmä ole siinä paljonko alkoholia juo määrällisesti. Kyse on riippuvuudesta, jossa sitä alkoholia on tietyin välein saatava. Eihän määrällisesti 3 kaljaa ole paljon, mutta joka päivä juotuna keho tottuu siihen ja se 3 kaljaa ei ole enää tapa vaan tarve saada. Jos pitäisi olla kaksi viikkoa yks kaks ilman, seuraisi varmasti vieroitusoireita.
Suomessa alkoholismia piilotellaan juurikin näin. Kuvitellaan että vain täys rapajuopot viinapullo kainalossa kämäsissä vaatteissa ilman duunia on alkoholismia. Piilossa sitten tissutellaan, milloin on tarve saada joka päivä pari lasia viiniä ja milloin muutama kalja, ja kuvitellaan ettei se ole mikään ongelma tai haitallista. Piiloalkkiksia.
Ihminen voi olla riippuvainen monesta asiasta, esim juuri siitä sokerista, josta tässäkin keskustelussa on puhuttu. Tai alkoholista. Jos puhutaan pienistä määristä alkoholia tai sokeria, ei riippuvuuden kohteella ole mitään eroa. Myös sokerin lopettamisesta seuraa vieroitusoireita.
Tämä on vain opittu, suomalainen ajattelutapa että alkoholi on se hirveä vaara ja synti, vaikka se ei edes aiheuttaisi sen enempää ongelmia kuin päivittäinen sokerileivoskaan.
Ja itse en muuten edes juo alkoholia. En vaan ymmärrä yhden nautintoaineen demonisointia.
Kyllä päivittäinen herkuttelukin on "demonisoitu". Ei niitä sokerileivoksiakaan kuulu syödä päivittäin tai edes joka toinen päivä. Ja edelleen, alkoholi muuttaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholismi on kyllä ihan diagnosoitava sairaus, alkoholiriippuvuus, jolla on paljon kokonaisvaltaisemmat seuraukset kuin sokerin jatkuvalla syömisellä.
Kyllä, mutta 3 olutta illassa ei ole alkoholismia.
Ei alkoholismin määritelmä ole siinä paljonko alkoholia juo määrällisesti. Kyse on riippuvuudesta, jossa sitä alkoholia on tietyin välein saatava. Eihän määrällisesti 3 kaljaa ole paljon, mutta joka päivä juotuna keho tottuu siihen ja se 3 kaljaa ei ole enää tapa vaan tarve saada. Jos pitäisi olla kaksi viikkoa yks kaks ilman, seuraisi varmasti vieroitusoireita.
Suomessa alkoholismia piilotellaan juurikin näin. Kuvitellaan että vain täys rapajuopot viinapullo kainalossa kämäsissä vaatteissa ilman duunia on alkoholismia. Piilossa sitten tissutellaan, milloin on tarve saada joka päivä pari lasia viiniä ja milloin muutama kalja, ja kuvitellaan ettei se ole mikään ongelma tai haitallista. Piiloalkkiksia.
Ihminen voi olla riippuvainen monesta asiasta, esim juuri siitä sokerista, josta tässäkin keskustelussa on puhuttu. Tai alkoholista. Jos puhutaan pienistä määristä alkoholia tai sokeria, ei riippuvuuden kohteella ole mitään eroa. Myös sokerin lopettamisesta seuraa vieroitusoireita.
Tämä on vain opittu, suomalainen ajattelutapa että alkoholi on se hirveä vaara ja synti, vaikka se ei edes aiheuttaisi sen enempää ongelmia kuin päivittäinen sokerileivoskaan.
Ja itse en muuten edes juo alkoholia. En vaan ymmärrä yhden nautintoaineen demonisointia.
Kyllä päivittäinen herkuttelukin on "demonisoitu". Ei niitä sokerileivoksiakaan kuulu syödä päivittäin tai edes joka toinen päivä. Ja edelleen, alkoholi muuttaa käytöstä.
Ai, minä en ole huomannut. Ylipaino on kyllä selkeästi demonisoitu, mutta esimerkiksi minulle hoikalle ihmiselle kukaan ei ole koskaan sanonut mitään vaikka syön päivittäin sokeria. Ja kyllä vain se sokeri muuttaa käytöstäni. Se esimerkiksi piristää nopeasti ja tekee dopamiiniryöpyn aivoihin. Ja vieroitusoireet muuttavat käytöstäni myös.
Silti syön sokeria päivittäin, koska en näe että sokeriin koukkuuntuminen vaarantaisi terveyttäni liiallisesti. Ei ole myöskään mitään määräystä, jonka mukaan jotain "kuuluu" tai "ei kuulu" tehdä päivittäin. Sellaiset määräykset ovat lapsille tarkoitettuja, aikuinen ihminen tekee oman harkintansa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä en huolisi miestä, jonka on pakko ottaa joka viikkokaan alkoholia, puhumattakaan joka päivä. Juhannuksena ja uutena vuotena, jos ottaa kohtuudella niin määrä on sopiva katseltavaksi.
Tää koko ketju on ihan sairas. Suomalainen ei osaa olla ilman alkoholia. Onneks asun Norjassa, miehet on raittiita ulkoilmaihmisiä ja osaa pukeutua. Ja komeita kuin mitkä 😍 Petter Northug vaikka esimerkiksi.
Onkohan nämä, joiden mielestä alkoholi on kauhistus, koska se "muuttaa käytöstä" tulleet ajatelleeksi, että toisinaan se muuttaa käytöstä mukavammaksi?
Lapsuudenkodissani oli lapsillakin kivointa silloin kun isä otti pari olutta illalla. Silloin hän jutusteli lapsille, kertoi juttuja, kyseli kuulumisia. Usein istuin hänen vieressään tuijottamassa tulta jota hän kohenteli ja juteltiin hiljaa. Isä joi iltaoluensa siinä ja vei sitten minut nukkumaan. Silloin kun hän ei juonut olutta, hän ei puhunut mitään, oli kylmä ja etäinen. Alkoholistia hänestä ei koskaan tullut. Jossain vaiheessa iltaoluet jäivät pois, mutta vielä lähempänä 90 ikävuotta hän otti pari kertaa kuukaudessa pienen napsun konjakkia.
Itsellänikin on karannut juominen hiljalleen käsistä. Aluksi join vain viikonloppuisin. Vähitellen aloin juoda myös arkisin toisinaan. Nyt menee vähintään pullo viiniä joka päivä. Käyn silti ihan normaalisti töissä enkä saikuttele.
Pysyttelen tarkoituksella sinkkuna nykyään, vaikka yksikään mies ei ole ollut huolissaan mun alkoholin käytöstä. Elämä ilman alkoholia on vain todella tylsää. Mikään muu ei enää kiinnosta. Kaikenlaiset harrastukset ja matkat tullu koettua. N38
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jatkoon. Olen vastaavan miehen kanssa, mutta joka juo enemmän. Valittaa siis myös sokerinsyönnistäni, joka on vain tekosyy jotta voi jatkaa omaa juomistaan. Juo huonoon-oloon, stressiin, iloon, suruun, muuten vaan. Aina löytyy syy, ja silloin on varsinkin pakko juoda jos v*tuttaa, sitä ei voi mitenkään muuten käsitellä. Olen itse melko hoikka (painoindeksi 20), joten sokerinsyönti ei näy. Hyvä että mies asiaan puuttuu, koska eihän se tervettä ole syödä paljoa sokeria, mutta väärällä motivaatiolla. Silloin kun olen vähentänyt, ei mies ole vähentänyt. Tai vain hetkeksi, jotta voi "todistaa" että pystyy vähentämään ja sama kittaaminen jatkuu vaan. Ongelmat pitää käsitellä erillisinä, ei suoraan verrannollisia. Tuo on yksi alkoholistien tapa vähätellä ongelmaansa ja siirtää huomio muualle.
Sokerinsyönti ei näy, kuten ei myöskään alkoholinkulutus. Sinä olet ihan yhtä hyvä tai paha kuin sinun puolisosi. Ja sinä vähättelet omaa ongelmaasi. Mutta onhan se varmaan hienoa moralisoida siippaa:D
En ymmärrä, miten tämä keskustelu meni tähän, että jotkut ihan tosissaan rinnastavat sokeriherkkujen syönnin tissutteluun tai pitävät niitä tismalleen samanarvoisina asioina.
No kun ne ovat samanarvoisia. Piste. Addiktio mikä addiktio ja molemmat aiheuttavat ylenmäärin juotuna/syötynä ongelmia keholle.
Mahdolliset sosiaaliset haitat eivät kuitenkaan ole verrattavissa, eivät myöskään vaikutukset persoonallisuuteen ja käytökseen.
3 kaljaa illassa ei kuitenkaan aiheuta vaikutuksia persoonallisuuteen ja käytökseen.
Mistä tiedät? Juodut määrät myös kasvavat nopeasti.
Koska todella moni suomalainen nainen/mies tekee näin ja käyvät ihan normaalisti töissä ja heillä on perhe. Joillakuilla määrä voi lisääntyä, mutta tuo on ihan kohtuullinen juomismäärä eikä se suurimmalla osalla tuosta kasva.
Siinäpä on lapsille hyvä esimerkki, miten aikuiset viettää vapaa-aikaa. Heti, kun töistä pääsee aukeaa ensimmäinen olut ja illan mittaan menee vielä muutama. Viikonlopun kunniaksi voikin sitten juoda enemmän. Yksikään juojista ei mieti hetkeäkään, mitä mieltä lapset ovat tuosta oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Ei pullukalla ole varaa valittaa toisen juomista. Jos olisit fitness kunnossa itse, niin sitten ok.
Sinccis
Sitten minäkin tsemppaisin ja alkaisin treenaamaan, jos nainenkin on kunnossa. Minkään sohvaperunan neuvot.. pläääh .. ei voisi vähempää kiinnostaa.
Hehee, et usko tuohon itsekään. Minä olin aktiiviurheilija (kroppa poikkeuksellisen hyvässä kuosissa ja mieskin muisti kehua sitä) ja yritin saada tissuttelevaa miestänikin innostumaan pois sohvannurkasta. Mikään ei auttanut. Oma vitutuskäyräni vain nousi vuosi vuodelta, kun ukko kantoi rahansa olutkauppoihin, tuhlasi viikonloput tissutteluun ja krapulointiin ja muuttui mitäänaikaansaamattomaksi ameebaksi.
Nyt on rinnalla yhtä aktiivinen urheilijamies. Oma häilyvä paha olo on väistynyt ja tilalle tullut aito onnellisuus, kun ei tarvitse enää vetää perässään raskasta kivirekeä.
"Hän ei myöskään kykene halustaan huolimatta vähentämään tai lopettamaan käyttöä huolimatta sen aiheuttamista haitoista."
Noin lukee terveyskirjastossa alkoholiriippuvuudesta.
Ap kertoi miehensä olevan huolissaan omasta juomisesta ja silti kantaa kaljaa kaupasta kotiin. Eikö se silloin ole addiktio.
Sokeri ja alkoholi eivät ole verrattavissa. Keholle ne eivät ole hyväksi kumpikaan, mutta onhan se eri olla sokeririippuvainen, kun alkoholisti. Sokerihumalaa ei poliisit mittaa, eikä siitä sammu kun diabetesta sairastava, jos sairaudesta huolimatta mättää menemään, eikä tee liian korkealle verensokerille mitään.