Alkoholistien puolisot, kerätäänkö kiva ketju - mitä teette kun puoliso sammunut?

Juon loput viinat.

Olen vain todella helpottunut.

Joo1 Se onkin kiva kun voi juoda rauhassa, ilman että tarvitsee pelätä, käskeekö juoppo kuskaamaan jonnekin :)

Nuolen toosaansa..

Katon, että eihän ruokaa ole pöydällä tai hella ole päällä. Katson, että on nukkumassa sängyssä tai korkeintaan sohvalla eikä keittiön lattialla, vessan lattialla. Katson, ettei ole oksentanut minnekään. Piilotan enimmät kaljatölkit. Jep, vähänkö minun viikonloput kuulostaa säälittävältä näin kirjoitettuna. 

Olen todella helpottunut, kun ei tarvitse enää olla varuillaan, että mitä pöljää keksii humalassa.

Kaikenlaista elämää suostutte elämäänkin! Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Katon, että eihän ruokaa ole pöydällä tai hella ole päällä. Katson, että on nukkumassa sängyssä tai korkeintaan sohvalla eikä keittiön lattialla, vessan lattialla. Katson, ettei ole oksentanut minnekään. Piilotan enimmät kaljatölkit. Jep, vähänkö minun viikonloput kuulostaa säälittävältä näin kirjoitettuna. 

Voi ei, kuulostaa kyllä tosi surulliselta meiningiltä :(

Voimia kaikille alkoholistien läheisille ja parempaa huomista. <3

Otan eron tietty

Siivoan keittiön, wc:n oksennukset ja virtsat, avaan ikkunoita ja laitan pyykit koneeseen. Sen jälkeen tarkastan, että uni on todella sikeää, kurkkaan suuhun, ettei ole mitään jäänyt tukehtumisvaaraksi. Tässä vaiheessa asennan kalsareihin vaipat, jottei kuseksi sänkyyn. Suljen puhelimen, ettei herää siihen. Heitän vielä peiton päälle. Sammutan valot. Sitten eteiseen ja tarkastamaan lompakko, kortit, kuitit yms.

Mies ei onneksi enää vetele övereitä, kun ei kunto kestä. Näin oli ennen, paitsi etten mitään vaippoja laittanut tai veskiä joutunut siivoilemaan. Jalat on vanhemmiten alkaneet mennä alta, joten oli aina jo kontillaan ja tietenkin jossain veskin oven edessä, että joutui työntämään sitä sivuun. Siinä vaiheessa otin lukuisia kuvia ja näytin niitä sitten otollisella hetkellä, kun alkoi haastaa riitaa.

Kerran nuorena liimasin koiran puruluun sen housihin, siis slsäpuollelle. Toinen kerta sheivasin toisen puolen posliiniksi.

Oli kyllä pikku äreys kun heräs☺️

Rukoilin mielessäni että nukkuis seuraavaan aamuun ja ei jatkasi enää kännäämistä. Viimeiset kuukaudet ennen eroa olivat helvetistä, saattoi kännätä 5 päivää peräkkäin, oli todella ilkeä ja väkivaltainen.

N 56v.

Vierailija kirjoitti:

Kerran nuorena liimasin koiran puruluun sen housihin, siis slsäpuollelle. Toinen kerta sheivasin toisen puolen posliiniksi.

Oli kyllä pikku äreys kun heräs☺️

Hahaa. Olin jo unohtanut oman sheivaamiseni, mutta tästä muistinkin, kuinka ajoin toisen puolen viiksistä pois.

Kerran myös miehen sammahdettua sohvalle kylpytakki päällään ja alapää paljaana, lavastin puisen kauhan käteensä ja nallen viereen, ja otin hienoja kuvia. Koirakin jostain yöpuultaan vielä hilautui ukon päälle siihen sitten istumaan. En ole kyllä vielä koskaan nauranut niin vedet silmissä. Se tilanne oli täysin absurdi.

Silloin oltiin nuoria, nyt onneksi kypsempiä, eikä alkoholi hallitse elämää.

Panen eukkoa persiiseen ja näytän aamulla kuvat. Nyt suututtaa mut aamulla naurattaa 😀

Joskus teininä aina kun joku sammui niin sille piirrettiin tussilla viikset ja otsaan kirkkovene ja samoin teen nykyisinkin aina sammuneelle muijalleni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katon, että eihän ruokaa ole pöydällä tai hella ole päällä. Katson, että on nukkumassa sängyssä tai korkeintaan sohvalla eikä keittiön lattialla, vessan lattialla. Katson, ettei ole oksentanut minnekään. Piilotan enimmät kaljatölkit. Jep, vähänkö minun viikonloput kuulostaa säälittävältä näin kirjoitettuna. 

Voi ei, kuulostaa kyllä tosi surulliselta meiningiltä :(

Voimia kaikille alkoholistien läheisille ja parempaa huomista. <3

Noh, onneksi tää oli aika kärjistetty esimerkki ja ylläolevan kaltaisia tapauksia ei ole tapahtunut varmaan puoleen vuoteen. Kiitos kuitenkin <3 

Joku kysyi, että miksi. No ne tavalliset: kuitenkin muuten hyvä mies, rakkaus, ei halua rikkoa lapsilta perheiltä, isä on heille läheinen ja kai sitä odottaa parempaa huomisesta. Olen silti todella väsynyt. Siinä vaan käy niin, että kun elää tällaisen elämän keskiössä ei lopulta enää tiedä itsekään, että mikä on normaalia. Ja joo, meillä on lastensuojeluasiakkuus ja tukitoimia, mutta fakta on se, ettei kukaan muu pysty miehen toimintaa muuttamaan kuin mies itse. 

Vierailija kirjoitti:

Rukoilin mielessäni että nukkuis seuraavaan aamuun ja ei jatkasi enää kännäämistä. Viimeiset kuukaudet ennen eroa olivat helvetistä, saattoi kännätä 5 päivää peräkkäin, oli todella ilkeä ja väkivaltainen.

N 56v.

Mikä alkoholisti se muka on, jos pahimmillaankin juo vain 5 päivää putkeen? Tuollainen putkihan tulee kesälomalla joskus itse kullakin.

Näin joulun lähestyessä sen voi tukea pystyyn ja koristella kuuseksi.

Sitten soittokierros ja ystävättäret pikkujoulua juhlimaan, kuusen ympärille tanssahtelemaan ja leikkimään hilpeitä tonttuleikkejä.

Up

Vierailija kirjoitti:

Katon, että eihän ruokaa ole pöydällä tai hella ole päällä. Katson, että on nukkumassa sängyssä tai korkeintaan sohvalla eikä keittiön lattialla, vessan lattialla. Katson, ettei ole oksentanut minnekään. Piilotan enimmät kaljatölkit. Jep, vähänkö minun viikonloput kuulostaa säälittävältä näin kirjoitettuna. 

Sama täällä, paitsi meillä nykyään arkenakin kun mies on lomautettu :(. Eilen tosin laitoin miehen kävelemään, kai meni kaverilleen, en tiedä. En jaksa enää välittää.