Lue keskustelun säännöt.
Pelkäättekö vastakkaista sukupuolta?
28.10.2019 |
Olen muutamaan kertaan palstalla törmännyt tyyppeihin, jotka kertovat pelkäävänsä miehiä kun olen kertonut naispelostani. Ja joskus taas jokunen mies on kompannut naispelkoani. Asioista ei muistini mukaan ole koskaan sen tarkemmin alettu keskustelemaan, tai sen pelon syytä pohtimaan. Ehkä tähän keskusteluun saisi edes muutaman tarinan omani lisäksi.
Oma tarinanihan on tullutkin muutamaan otteeseen noin suunnilleen kerrottua. Teini-ikä ja sen aikainen kiusaaminen ja vähättely juurrutti minuun sen ajatuksen, että en koe olevani millään tasolla kelvollinen ihminen edes oleilemaan naisten läheisyydessä. Ja kun kiusaajien joukossa oli paljon tyttöjä niin sitäkin kautta sitten oli helppoa alkaa pelkäämään. Sitä kun kertoo tytölle tunteistaan ja heti isketään sen vuoksi alimpaan maanrakoon, niin ei ihan niin hieno kokemus ollut, että olisin enää sen jälkeen uskaltanut naamatusten naiselle tuntemuksistani kertoa. Pelkään siis ikävää kohtelua pääasiassa. Kun en minä kenellekään tahdo mitään pahaa sillä, että olen häneen tykästynyt, joten miksi minulle sitten pitää olla ilkeä? Netissä sen ilkeilyn kestää kun ei varsinaisesti ole omana itsenään liikenteessä. Normaalissa maailmassa taas se on aika henkilökohtaista kun isketään päin naamaa, että "olet niin ruma ja tyhmä, että ei kukaan sun kanssa halua olla". Ei ole ihan se mieltäylentävin kokemus. Varsinkaan kun kuulee tuota miltei päivittäin.
Olenkin vähän hämilläni siitä miten olen aikoinaankin netissä yrittänyt naisia "saada", mutta kun on kuvattomilla profiileilla liikkeellä niin ne todella vähäiset mahdollisuudet menee siinä, että ghostaan heti kun pitäisi kuvaa laittaa. Miksi helvetissä edes yritin kun ei ole uskallusta edetä? Ja ylipäätään jos joku tilanne alkaa vaikuttaa siltä, että jotain kiinnostusta on jostain suunnalta minua kohti, niin pakenen vuorille aika haipakkaa. Koska en koe olevani kelvollinen ihminen, ja kun on ihan nollakokemus kaikesta naisiin liittyvästä, niin ei kiinnosta alkaa sohlaamaan. Sohlaaminen taas pahimmillaan johtaa siihen vähäisenkin itsetunnon tuhoamiseen. Ei ole mitään itsevarmuutta, ja jos sen itsevarmuuden onnistuu feikkaamaankin, niin sen olemattoman itsevarmuuden ja itsetunnon romahtaminen on näkemykseni mukaan sama kuin totaaliromahdus. Siis minun kohdallani.
En ehkä ihan tiedä onko nimimerkkini ihan se osuvin, vai pitäisikö minun olla joku kelpaamattomuuspelko26 tms. mutta naisia ja heidän kanssaan oleilua pääasiassa pelkään. Olisi kiva kuulla muiden pelkäävien tarinoita tai kokemuksia ylipäätään.
Samalla testaan myös sitä, että saako naispelosta keskustella, vai onko otsikossa esiintynyt nimimerkkini aiheuttanut muutamien keskustelujen pikaisen katoamisen.
Terveisin Naispelko26
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pelkään. Oon puhunut miehille varmaan viimeksi joskus yläasteella ja oon kuitenkin jo 25. Välttelen mieskassoja ja Lääkäreitä. Tän takia käyn yksityisellä lääkärillä kun lääkärin saa valita etukäteen. Jos kävelen lenkillä jossain korvessa ja mies tulee vastaan niin ajattelen heti että nyt toi tappaa mut. Mulla on estynyt persoonallisuushäiriö Ja oon ihan syrjäytynyt muutenkin että varmaan nämä johtuu siitä. Olishan se kiva että joskus pääsis eroon tästä niin vois löytää kumppanin, mutta en usko että tulee tapahtumaan.
Voisi olla oma viestini ja olen vielä samanikäinen. Jännitän miehiä todella paljon, tosin myös naisiakin, mutta jotenkin enemmän jännittää se miten joku mies näkee minut ja ajattelee minusta. Toisaalta itsekin toivon muutosta ja yritän joskus muuttaa tätä tilannetta jos vaan pystyn. Paljon vaikuttaase miten mies toimii ja pystyn jotenkin puhumaan jos tämä itse aloittaa ja puhuu jotenkin "mukavasti" niin se auttaa vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nainen ja pidän naisia pelottavampina. Kierot ja ylianalysoivat seläntakanapaskanjauhajat varsinkin
Riippuu etnisestä taustasta.Suomalaisia miehiä en pelkää.Paitsi ehkä jotain narkkareita.
Olen nainen, keski-ikäinen. Minut on mm. joukkoraiscattu nuorena tuttujen poikien toimesta ja olen kasvanut perheessä jossa isä pieksi kännissä äitiä, yleensä viikonloppuisin.
Maailma on myös minusta miesten takia niin vinksallaan kuin se on, ja naiset ja tytöt vaikuttavat vain miesten saaliilta tässä maailmassa, kun murhatilastoja katsoo.
Kaikki paska on yleensä miesten aivotuksista, kieroutuneesta seksuaalisuudesta ja/tai kontrollin ja vallan halusta peräisin.
Silti kun joudun olemaan paikassa, jossa on paljon miehiä ja naisia, pelkään enemmän vieraita naisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei olisi kyllä vähäisintäkään mahdollisuutta paeta mua. Mun grand jeté on niin valtaisa loikka, ettet ehtisi edes vuoren juurelle, haha ;) Sitäpaitsi se paperipussi, minkä olisit laittanut sun kasvojen peitoksi, valahtaisi juuri kriittisellä hetkellä liian alas. Törmäisit päistikkaa lähimpään puuhun ja heräisit sitten siihen, kun olisin touhukkaana tyttönä laastaroinut sinut päästä varpaisiin :)
Älä väheksy itseäsi :)
t. Se Disney-prinsessa
Aliarvioit nyt kyllä naispelon aiheuttaman ahdistuksen voiman. Siinä jää Usain Boltit ja muut kakkoseksi kun Naispelko kokee jonkun naisen lähentyvän ja paniikki iskee päälle.
Terveisin Naispelko26
Niin, mutta unohdit nyt vuoren juurella kasvavan tiheän metsikön ja sen tosiasian, että kerroin sun jo makaavan tajuttomana siellä sammalikossa. Varmaankin sun naispelko unohtuisi saman tien, jos vaihtoehtoina olisi joko mun suorittama erittäin tehokas elvytys tai sitten jääminen verenhimoisen susilauman armoille, joka ulvoisi ihan mun selän takana;)
t. Se Disney-prinsessa
Tää on vertaistukiketju, eikä toi naispelko lämpene sun tyyppisille. Elikkäs häivy sotkemasta ketjua/häiriköimästä jätkää!!
Jep, balettitanssijat ovat ano. rektisia luuviulu. kuikeloita, ru. mia pitkäkauloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti myös minä pelkään näin pimeän aikaan useita, varmasti harmittomia miehiä, joihin törmään lenkkipolulla tai muuten hiljaisemmalla alueella.
Järjetöntä sinänsä, koska jokunen vuosi takaperin ikäiseni nainen ra iskattiin ihan keskellä kirkasta päivää vetämällä suht vilkkaan tien varresta sivuun. Oma lenkkireittini kulkee tuon kohdan ohitse.
Suomalaiset naiset ovat nykyään niin jäätävän kokoisia Laarditankkereita, että niitä pelkää jo ihan luonnostaan. Se on kaamea näky, kun tuollainen vyöryy jylinän kanssa kohti ja auringon valo häipyy muuttuen lähes täydelliseksi pimeydeksi. Sitten on vain sillin, kusen ja pesemättömän perseen haju, raskas läähättävä & huohottava myrskyltä kuulostava suuhengitys. Kyllä se alkaa peloittamaan vähemmästäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan pelännyt miehiä. On yllättävää lukea tätä ketjua. Miten voi olka noin paljon ihmisiä, jotka pelkäävät vastakkaista sukupuolta? Ällistyttävää.
Minä pelkään sen verran että kuvien näyttäminen netissä onnistuu ja myös juttelu mutta kun pitäisi oikeassa elämässä tavata, niin pelkään että nainen katsoo minua kerran ja juoksee heti pois.
Olen fyysisesti epänormaali joten se ensireaktio pelottaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää miehiä, mutta en osaa ajatella heitä ns. neutraaleina olentoina. Ajatukset menevät siihen että mietin haluaisiko tuo minua seksuaalisesti tms. En tiedä miksi, ehkä minulla ei ole tarpeeksi kokemusta miehistä tai miehistä kavereina. Tai sitten hormonit hyrrää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pelkää miehiä, mutta en osaa ajatella heitä ns. neutraaleina olentoina. Ajatukset menevät siihen että mietin haluaisiko tuo minua seksuaalisesti tms. En tiedä miksi, ehkä minulla ei ole tarpeeksi kokemusta miehistä tai miehistä kavereina. Tai sitten hormonit hyrrää...
No mutta tämähän on todella hienoa. Olisi mukava tietää että joku nainen kelailisi tällaisia seurassani.
Olen nainen ja tulen yleensä toimeen miesten kanssa paremmin kuin naisten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään miehiä kun
- joudun tekemään heidän kanssaan töitä. Stressaan odotettavissa olevaa ilmapiiriä. Jatkuvaa todistelua, joka ei kuitenkaan koskaan riitä, sitä vihaa jonka saan päälleni jos haavoitan jonkun maskuliinisuutta olemalla vääränlainen, jatkuvasti läsnäolevaa ahdistelun mahdollisuutta. Kaikkein eniten sitä että kun mua ei oteta vakavasti ja multa odotetaan pelkkää alemmuutta, mun jokainen onnistuminen kritisoidaan mitättömyyteen, jokainen hyvä idea vaietaan kuoliaaksi, ja jokainen epäonnistuminen, heikko hetki ja epävarmuus nähdään ja alleviivataan ja katsotaan mun syvimmän olemukseni osoitukseksi, musta tulee juuri niin avuton kuin mitä ne haluaakin mun olevan.
- ovat päihtyneitä
- heistä näkyy varoitusmerkkejä.
En pelkää miehiä
- kun he ovat työssään ja minä en. On melko yleistä että miehet jotka joutuu työnsä puolesta auttamaan mua jonkun asian kanssa kohtelee mua erityisen huomaavaisesti.
- treffeillä. Etenkään jos huomaan että miestä jännittää. Olen kanssa kauhea jännittäjä, mutta tunnen silti yleensä olevani tilanteen hallinnassa jopa enemmän kuin muissa sosiaalisissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pelkää miehiä, mutta en osaa ajatella heitä ns. neutraaleina olentoina. Ajatukset menevät siihen että mietin haluaisiko tuo minua seksuaalisesti tms. En tiedä miksi, ehkä minulla ei ole tarpeeksi kokemusta miehistä tai miehistä kavereina. Tai sitten hormonit hyrrää...
No mutta tämähän on todella hienoa. Olisi mukava tietää että joku nainen kelailisi tällaisia seurassani.
No ei ole hienoa kun en osaa olla luontevasti miesten seurassa. Yleensä valikoin naiskassankin.
En usko että sitä kuitenkaan uskoisi ulkoapäin enkä ikinä myöntäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei olisi kyllä vähäisintäkään mahdollisuutta paeta mua. Mun grand jeté on niin valtaisa loikka, ettet ehtisi edes vuoren juurelle, haha ;) Sitäpaitsi se paperipussi, minkä olisit laittanut sun kasvojen peitoksi, valahtaisi juuri kriittisellä hetkellä liian alas. Törmäisit päistikkaa lähimpään puuhun ja heräisit sitten siihen, kun olisin touhukkaana tyttönä laastaroinut sinut päästä varpaisiin :)
Älä väheksy itseäsi :)
t. Se Disney-prinsessa
Saiskos selitystä tuolle grand jetelle? Liittynee akrobatiaan/balettiin? Olen se jäbä tuolta toisesta ketjusta, se siis joka haaveili halailusta kanssasi:)
Se tuskin onnistuisi, koska halusin olla Naispelon tyyny eli olin turvallisesti suojassa hänen allaan.
Se Disney-prinsessa
Mitenkäs tään muotoilisi? No yritetään;) Sussa on jotain erittäin puoleensavetävää, en tiedä onko se huumorintaju vai mikä. Ehkä tuommoinen suloinen tyttömäisyys. Seurasin juttujasi Naispelon kanssa jo aiemmin, mutta herrasmiehenä pysyttelin takavasemmalla. Välillä olen käynyt tsekkaamassa ketjuja palaamisesi varalta, näköjään kuitenkin katosit. Tää taitaa olla maailmanhistorian kömpelöin iskuyritys... Olen siis 28-vuotias mies, liikunnallinen kuten sinäkin ja omillaan toimeentuleva. Jos vilkaiset tänne vielä, niin heitähän jonkinlainen kommentti jos näet mussa jotain.........
M28
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei olisi kyllä vähäisintäkään mahdollisuutta paeta mua. Mun grand jeté on niin valtaisa loikka, ettet ehtisi edes vuoren juurelle, haha ;) Sitäpaitsi se paperipussi, minkä olisit laittanut sun kasvojen peitoksi, valahtaisi juuri kriittisellä hetkellä liian alas. Törmäisit päistikkaa lähimpään puuhun ja heräisit sitten siihen, kun olisin touhukkaana tyttönä laastaroinut sinut päästä varpaisiin :)
Älä väheksy itseäsi :)
t. Se Disney-prinsessa
Saiskos selitystä tuolle grand jetelle? Liittynee akrobatiaan/balettiin? Olen se jäbä tuolta toisesta ketjusta, se siis joka haaveili halailusta kanssasi:)
Se tuskin onnistuisi, koska halusin olla Naispelon tyyny eli olin turvallisesti suojassa hänen allaan.
Se Disney-prinsessa
Mitenkäs tään muotoilisi? No yritetään;) Sussa on jotain erittäin puoleensavetävää, en tiedä onko se huumorintaju vai mikä. Ehkä tuommoinen suloinen tyttömäisyys. Seurasin juttujasi Naispelon kanssa jo aiemmin, mutta herrasmiehenä pysyttelin takavasemmalla. Välillä olen käynyt tsekkaamassa ketjuja palaamisesi varalta, näköjään kuitenkin katosit. Tää taitaa olla maailmanhistorian kömpelöin iskuyritys... Olen siis 28-vuotias mies, liikunnallinen kuten sinäkin ja omillaan toimeentuleva. Jos vilkaiset tänne vielä, niin heitähän jonkinlainen kommentti jos näet mussa jotain.........
M28
Mä voisin olla se valkealla ratsulla karauttava prinssi tai rupisammakko, kumpi vaan;)
M28
Vierailija kirjoitti:
Pelkään miehiä kun
- joudun tekemään heidän kanssaan töitä. Stressaan odotettavissa olevaa ilmapiiriä. Jatkuvaa todistelua, joka ei kuitenkaan koskaan riitä, sitä vihaa jonka saan päälleni jos haavoitan jonkun maskuliinisuutta olemalla vääränlainen, jatkuvasti läsnäolevaa ahdistelun mahdollisuutta. Kaikkein eniten sitä että kun mua ei oteta vakavasti ja multa odotetaan pelkkää alemmuutta, mun jokainen onnistuminen kritisoidaan mitättömyyteen, jokainen hyvä idea vaietaan kuoliaaksi, ja jokainen epäonnistuminen, heikko hetki ja epävarmuus nähdään ja alleviivataan ja katsotaan mun syvimmän olemukseni osoitukseksi, musta tulee juuri niin avuton kuin mitä ne haluaakin mun olevan.
- ovat päihtyneitä
- heistä näkyy varoitusmerkkejä.
En pelkää miehiä
- kun he ovat työssään ja minä en. On melko yleistä että miehet jotka joutuu työnsä puolesta auttamaan mua jonkun asian kanssa kohtelee mua erityisen huomaavaisesti.
- treffeillä. Etenkään jos huomaan että miestä jännittää. Olen kanssa kauhea jännittäjä, mutta tunnen silti yleensä olevani tilanteen hallinnassa jopa enemmän kuin muissa sosiaalisissa tilanteissa.
Tuo lihavoimani kohta kiinnostaa. Olen itse mies naisvaltaisella työpaikalla, enkä ole ikinä kokenut, että kukaan siellä olisi haavoittanut maskuliinisuuttani. En edes ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Voisitko selittää tarkemmin?
No, riippuu totta puhuen miestyypistä. Tietynlaisia miehiä vähintään välttelen, koska muistuttavat jostain hiippareista joista on huonoja kokemuksia.
Pitkään pelkäsin teiniporukoita, koska lapsena ja teininä miespuoliset henkilöt kiusasivat koulussa.
Kyllä pelkään. Oon puhunut miehille varmaan viimeksi joskus yläasteella ja oon kuitenkin jo 25. Välttelen mieskassoja ja Lääkäreitä. Tän takia käyn yksityisellä lääkärillä kun lääkärin saa valita etukäteen. Jos kävelen lenkillä jossain korvessa ja mies tulee vastaan niin ajattelen heti että nyt toi tappaa mut. Mulla on estynyt persoonallisuushäiriö Ja oon ihan syrjäytynyt muutenkin että varmaan nämä johtuu siitä. Olishan se kiva että joskus pääsis eroon tästä niin vois löytää kumppanin, mutta en usko että tulee tapahtumaan.