Lue keskustelun säännöt.
Pelkäättekö vastakkaista sukupuolta?
28.10.2019 |
Olen muutamaan kertaan palstalla törmännyt tyyppeihin, jotka kertovat pelkäävänsä miehiä kun olen kertonut naispelostani. Ja joskus taas jokunen mies on kompannut naispelkoani. Asioista ei muistini mukaan ole koskaan sen tarkemmin alettu keskustelemaan, tai sen pelon syytä pohtimaan. Ehkä tähän keskusteluun saisi edes muutaman tarinan omani lisäksi.
Oma tarinanihan on tullutkin muutamaan otteeseen noin suunnilleen kerrottua. Teini-ikä ja sen aikainen kiusaaminen ja vähättely juurrutti minuun sen ajatuksen, että en koe olevani millään tasolla kelvollinen ihminen edes oleilemaan naisten läheisyydessä. Ja kun kiusaajien joukossa oli paljon tyttöjä niin sitäkin kautta sitten oli helppoa alkaa pelkäämään. Sitä kun kertoo tytölle tunteistaan ja heti isketään sen vuoksi alimpaan maanrakoon, niin ei ihan niin hieno kokemus ollut, että olisin enää sen jälkeen uskaltanut naamatusten naiselle tuntemuksistani kertoa. Pelkään siis ikävää kohtelua pääasiassa. Kun en minä kenellekään tahdo mitään pahaa sillä, että olen häneen tykästynyt, joten miksi minulle sitten pitää olla ilkeä? Netissä sen ilkeilyn kestää kun ei varsinaisesti ole omana itsenään liikenteessä. Normaalissa maailmassa taas se on aika henkilökohtaista kun isketään päin naamaa, että "olet niin ruma ja tyhmä, että ei kukaan sun kanssa halua olla". Ei ole ihan se mieltäylentävin kokemus. Varsinkaan kun kuulee tuota miltei päivittäin.
Olenkin vähän hämilläni siitä miten olen aikoinaankin netissä yrittänyt naisia "saada", mutta kun on kuvattomilla profiileilla liikkeellä niin ne todella vähäiset mahdollisuudet menee siinä, että ghostaan heti kun pitäisi kuvaa laittaa. Miksi helvetissä edes yritin kun ei ole uskallusta edetä? Ja ylipäätään jos joku tilanne alkaa vaikuttaa siltä, että jotain kiinnostusta on jostain suunnalta minua kohti, niin pakenen vuorille aika haipakkaa. Koska en koe olevani kelvollinen ihminen, ja kun on ihan nollakokemus kaikesta naisiin liittyvästä, niin ei kiinnosta alkaa sohlaamaan. Sohlaaminen taas pahimmillaan johtaa siihen vähäisenkin itsetunnon tuhoamiseen. Ei ole mitään itsevarmuutta, ja jos sen itsevarmuuden onnistuu feikkaamaankin, niin sen olemattoman itsevarmuuden ja itsetunnon romahtaminen on näkemykseni mukaan sama kuin totaaliromahdus. Siis minun kohdallani.
En ehkä ihan tiedä onko nimimerkkini ihan se osuvin, vai pitäisikö minun olla joku kelpaamattomuuspelko26 tms. mutta naisia ja heidän kanssaan oleilua pääasiassa pelkään. Olisi kiva kuulla muiden pelkäävien tarinoita tai kokemuksia ylipäätään.
Samalla testaan myös sitä, että saako naispelosta keskustella, vai onko otsikossa esiintynyt nimimerkkini aiheuttanut muutamien keskustelujen pikaisen katoamisen.
Terveisin Naispelko26
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Pelkään, koska menen aina lukkoon miesten seurassa, tosin nykyään olen päässyt pelostani vähän jo yli, myöhäisteininä sen sijaan olin niin arka, että en tainnut moneen vuoteen puhua ikäisilleni pojille, ellei ollut aivan pakko, tai ellei yhtäkkiä tullut puuskaa tehdä vaikutusta kuumaan kolliin. Ja silloin, kun jommasta kummasta syystä miehen edessä suuni avasin, niin voi Luoja, miten lukkoon aina lopulta menin, onnistuin aina nolaamaan itseni jollain tavoin, tai sitten pidin varani ja olin niin tylsä ja vähäsanainen, ettei kukaan jaksanut minua hetkeä kauempaa. Kyllä siinä kuka vain alkaa pelätä vastakkaista sukupuolta, kun keskustelut heidän kanssa ovat tätä tasoa:
*Minä ja kaverini kävelimme lukion pihalla ja näimme ihastukseni kaverinsa kanssa painimassa.
Kaverini: "Mitäs pojat siellä maassa ryömii? Miehisyyskö iski?"
Ihastukseni: "Heh, Ihan vaan päätin selättää ton"
Kaverini: "No, vähän heikolta jo näyttää..."
Minä ihastukselleni: "Heehee sulla on lippis väälin...väärinpäin!"
Ihastus: "Niin? Entä jos onkin?"
Minä: ..... :/
Tai:
*Minä ja ikäiseni miespuolinen työkaverini jäimme kahdestaan työpaikan takahuoneeseen.
Minä: "Siis... Kuulin kun sä puhuit sille naiselle ranskaa. Kuulosti hienolta. Haluukko sanoa vielä jotain mullekin ranskaksi?"
Mies: "No, okei. Mitä haluat kuulla ranskaksi?"
Minä: "Tota, tota, totaaaa vaikka et, et "Pikku Kalle kävi eilen kaupassa ostamassa viikunoita" (Voi Luoja)
Mies: "Öööö joo????" *käänsi toivomani lauseen ranskaksi
Minä: (Vittu...)
Ja nämä ovat vain esimerkkejä lukemattomista muista kerroista, jolloin olen rohkaistunut miehelle/pojalle juttelemaan. Nykyään olen sen verran kehittynyt, että pystyn keskustelemaan miehelle säästä itseäni nolaamatta, mutta sitä pidemmälle taitoni eivät vielä yletä. Punastuminen ja änkyttäminen ovat tietenkin edelleen läsnä, olin ikäiseni miehen seurassa hiljaa, tai äänessä
Aivot on kivat, ne menee ihan solmuun sosiaalisissa tilanteissa, ja suusta tulee ulos kuvailemaasi myötähäpeää aiheuttavaa sekoilua vailla päätä tai häntää. Ja auta armias jos ne aivot sattuu kesken lauseen tajuamaan, että nyt tuli mokattua. Ihan täys katastrofi punasteluineen ja paikalta pakenemisineen.
Terveisin Naispelko26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkään nykyisin miehiä. Nuorena tulin miesten kanssa tosi hyvin toimeen ja olin suosittu. Nyt kun olen jo vanhempi, miehistä näyttää olevan hauskaa kiusata ja nolata minut, joka olen leski. Saan kuulla kaikenlaista typerää ja sontaa ja veetuilua, sellaista näppärää twiittaustyylistä kommenttia, jota inhoan.
Missä ihmeessä tapaat tuollaisia miehiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei olisi kyllä vähäisintäkään mahdollisuutta paeta mua. Mun grand jeté on niin valtaisa loikka, ettet ehtisi edes vuoren juurelle, haha ;) Sitäpaitsi se paperipussi, minkä olisit laittanut sun kasvojen peitoksi, valahtaisi juuri kriittisellä hetkellä liian alas. Törmäisit päistikkaa lähimpään puuhun ja heräisit sitten siihen, kun olisin touhukkaana tyttönä laastaroinut sinut päästä varpaisiin :)
Älä väheksy itseäsi :)
t. Se Disney-prinsessa
Aliarvioit nyt kyllä naispelon aiheuttaman ahdistuksen voiman. Siinä jää Usain Boltit ja muut kakkoseksi kun Naispelko kokee jonkun naisen lähentyvän ja paniikki iskee päälle.
Terveisin Naispelko26
Niin, mutta unohdit nyt vuoren juurella kasvavan tiheän metsikön ja sen tosiasian, että kerroin sun jo makaavan tajuttomana siellä sammalikossa. Varmaankin sun naispelko unohtuisi saman tien, jos vaihtoehtoina olisi joko mun suorittama erittäin tehokas elvytys tai sitten jääminen verenhimoisen susilauman armoille, joka ulvoisi ihan mun selän takana;)
t. Se Disney-prinsessa
Ootko jonkinsortin älykääpiö? Osaatko tulkita peukkuja? Häivy!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelkään nykyisin miehiä. Nuorena tulin miesten kanssa tosi hyvin toimeen ja olin suosittu. Nyt kun olen jo vanhempi, miehistä näyttää olevan hauskaa kiusata ja nolata minut, joka olen leski. Saan kuulla kaikenlaista typerää ja sontaa ja veetuilua, sellaista näppärää twiittaustyylistä kommenttia, jota inhoan.
Missä ihmeessä tapaat tuollaisia miehiä?
Ilmeisesti viinaharrastuksen parissa.
En pelkää ketään. Sekokäyttäjiä ja neonazeja varon, koska niillä on autopilotti päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei olisi kyllä vähäisintäkään mahdollisuutta paeta mua. Mun grand jeté on niin valtaisa loikka, ettet ehtisi edes vuoren juurelle, haha ;) Sitäpaitsi se paperipussi, minkä olisit laittanut sun kasvojen peitoksi, valahtaisi juuri kriittisellä hetkellä liian alas. Törmäisit päistikkaa lähimpään puuhun ja heräisit sitten siihen, kun olisin touhukkaana tyttönä laastaroinut sinut päästä varpaisiin :)
Älä väheksy itseäsi :)
t. Se Disney-prinsessa
Aliarvioit nyt kyllä naispelon aiheuttaman ahdistuksen voiman. Siinä jää Usain Boltit ja muut kakkoseksi kun Naispelko kokee jonkun naisen lähentyvän ja paniikki iskee päälle.
Terveisin Naispelko26
Niin, mutta unohdit nyt vuoren juurella kasvavan tiheän metsikön ja sen tosiasian, että kerroin sun jo makaavan tajuttomana siellä sammalikossa. Varmaankin sun naispelko unohtuisi saman tien, jos vaihtoehtoina olisi joko mun suorittama erittäin tehokas elvytys tai sitten jääminen verenhimoisen susilauman armoille, joka ulvoisi ihan mun selän takana;)
t. Se Disney-prinsessa
Tää on vertaistukiketju, eikä toi naispelko lämpene sun tyyppisille. Elikkäs häivy sotkemasta ketjua/häiriköimästä jätkää!!
Toivottavasti sulla, Naispelko26 on tänään hyvä päivä.
En pelkää naisia noin yleensä, vaikka on heissä semmoista jännää oveluutta, jota miehillä ei usein ole. Pikemminkin naiset on kiehtovia.
En juuri tapaa naisia tavallisesti. Opiskelen hyvin miesvaltaista alaa. Meidän naisetkin on yleensä aika maskuliinisia. Menin nyt kurssille, jossa ehkä 1/3 porukasta on naisia. Jotenkin hämmennyin yhtäkkiä siitä, miten he liikkuu, on ja puhuu. Miten olin päässyt unohtamaan? Olen varmaan ollut opintoihinkin niin keskittynyt.
Yksi teki muistiinpanoja värikynillä ja käsiala oli todella nätti. En nyt erityisesti vakoillut. Hän vaan istui mun edessä niin, että väkisinkin näin. Miehistä jotenkin puuttuu lähes aina ihan täysin tuommoinen, mikä kuitenkin on naisille aika tyypillistä. En tiedä, miksi sitä sanoisi, mutta juurikin tuommoinen värikkäiden muistiinpanojen teko pienellä ja sievällä käsialalla hempeän väriseen huolella valittuun vihkoon on tuon piirteen yksi ilmenemismuoto. Tuommoisesta tulee jotenkin lämmin olo. Kaipa mun sisäinen luolamies rentoutuu kun ajattelee, että asiat on hyvin, kun sellaiseen on aikaa ja rauhaa.
En ole pitkään aikaan ollut sellaisessa tilanteessa. Siinä tavallisessa miesporukassa jotenkin unohtuu vain, millaista on, kun naisia on enemmän läsnä. En osaa oikein selittää tätä asiaa. Tunnelma vain jotenkin muuttuu, kun naisia on läsnä ja heidän kanssa on ihan erilaista puhuakin. Siis vaikka sen bussipysäkin mummonkin kanssa juttelu on ihan mukavalla tavalla erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnioitukseen voi liittyä vähän pelkoakin. Ja kunnioitus on välttämätöntä, muuten ei tule mistään mitään. Olen itse aina ollut vähän itsekäs ja kovapäinen, ja tarvitsen miehen, jonka tiedän saavan viimeisen sanan halutessaan. Toki on taidelaji hänelle, että osaa valita tilanteet joissa pelonpoikasta tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti sulla, Naispelko26 on tänään hyvä päivä.
En pelkää naisia noin yleensä, vaikka on heissä semmoista jännää oveluutta, jota miehillä ei usein ole. Pikemminkin naiset on kiehtovia.
En juuri tapaa naisia tavallisesti. Opiskelen hyvin miesvaltaista alaa. Meidän naisetkin on yleensä aika maskuliinisia. Menin nyt kurssille, jossa ehkä 1/3 porukasta on naisia. Jotenkin hämmennyin yhtäkkiä siitä, miten he liikkuu, on ja puhuu. Miten olin päässyt unohtamaan? Olen varmaan ollut opintoihinkin niin keskittynyt.
Yksi teki muistiinpanoja värikynillä ja käsiala oli todella nätti. En nyt erityisesti vakoillut. Hän vaan istui mun edessä niin, että väkisinkin näin. Miehistä jotenkin puuttuu lähes aina ihan täysin tuommoinen, mikä kuitenkin on naisille aika tyypillistä. En tiedä, miksi sitä sanoisi, mutta juurikin tuommoinen värikkäiden muistiinpanojen teko pienellä ja sievällä käsialalla hempeän väriseen huolella valittuun vihkoon on tuon piirteen yksi ilmenemismuoto. Tuommoisesta tulee jotenkin lämmin olo. Kaipa mun sisäinen luolamies rentoutuu kun ajattelee, että asiat on hyvin, kun sellaiseen on aikaa ja rauhaa.
En ole pitkään aikaan ollut sellaisessa tilanteessa. Siinä tavallisessa miesporukassa jotenkin unohtuu vain, millaista on, kun naisia on enemmän läsnä. En osaa oikein selittää tätä asiaa. Tunnelma vain jotenkin muuttuu, kun naisia on läsnä ja heidän kanssa on ihan erilaista puhuakin. Siis vaikka sen bussipysäkin mummonkin kanssa juttelu on ihan mukavalla tavalla erilaista.
Olipa ihanasti kirjoitettu:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä nyt ehkä pelkää, mutta harmittaa miten yleistä ja hyväksyttyä poikien ja miesten vähättely ja halveksiminen nykyään on naisten keskuudessa. Etenkin poikien ja nuorten miesten puolesta harmittaa.
Minä pelkään oman sukupuoleni edustajia, en vastakkaisen. Olen itse heteronainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pelkää. Sen sijaan kyllä välttelen, koska naiset ovat pääsääntöisesti ikävystyttäviä, tyhmiä, ylimielisiä ja rumia. Kanssakäyminen naisten kanssa ei anna minulle mitään.
"Mies pelkää että hänelle nauretaan, nainen pelkää että hänet tapetaan."
En yleisesti pelkää vastakkaista sukupuolta, mutta täytyy myöntää että pulssi kiihtyy eri lailla jos pimeällä kujalla takana seuraa tuntematon mies kuin tuntematon nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkään miehiä kun liikun yksin pimeässä kaupungissa tai syrjäisillä metsäteillä. Olen ratkaissut asian niin, että en liiku pimeällä yksin.
Tämä ei nyt miehistä varmastikaan kuulosta hyvältä, mutta kyllä naisena joutuu pelätä miehiä monestakin syystä. Miehet kehittävät välillä pakkomielteenomaisia ihastuksia naisiin (stalkkerit), ja joskus parisuhteet päättyvät hengenlähtöön, kun mies ei pysty päästää irti. Tämän takia jo parisuhdetta miehen kanssa pitää punnita tarkoin ja miettiä ettei kumppani ole potentiaalinen hullu.
Toki nämä tapaukset ovat harvinaisia, mutta niitä tapahtuu kuitenkin. Minusta on ihan viisasta olla varuillaan.
Mitä hyötyä on pelosta? Jos teidät nolataan/torjutaan/rai skataan/tapetaan, ei siinä auta yhtään se, että on etukäteen asiaa pelännyt. Rohkeasti ja avoimin mielin vain eteenpäin!
Kyllä mä vähän pelkään miehiä. En käy mieslääkäreillä, jos vaan mitenkään pystyn valitsemaan, en mieshierojalla, kampaajalla jne. eli kaikissa palveluissa valitsen naisen, jos se on mahdollista.
Olen kasvoiltani nätti ja nykyisin kropaltakin taas ihan ok 45 nainen. Lapsena olin pullukka, nuorena tosi hoikka ja sitten taas ikävuodet 30-40 todella ylipainoinen. Mulla on aina ollut pitkät, paksut hiukset, siistit meikit ja kivat vaatteet. En tiedä, johtuiko sitten siitä, että "kehtasin" panostaa ulkonäkööni vaikka olin valtavan lihava, että olen saanut kuulla niin karmeita kommentteja läskeistäni kaiken ikäisiltä ihan ventovierailta miehiltä, että nykyään tosiaan pelkään miehiä.
Olen kasvanut myös isättömänä eli en ole alunperinkään saanut kotoa sellaista ns. kivaa miehenmallia. Hiukan surullista kyllä, en haluaisi pelätä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on pelosta? Jos teidät nolataan/torjutaan/rai skataan/tapetaan, ei siinä auta yhtään se, että on etukäteen asiaa pelännyt. Rohkeasti ja avoimin mielin vain eteenpäin!
Pelko on alitajuinen puolustusmekanismi.
Itse taas muistan, kun olin puolesta yhdellä kurssilla, jossa oli vaan pari miestä. Olen itsekin nuori nainen. Kuitenkin nämäkin miehet olivat niin mukavia ja oikeasti puhuivat minullekin niin paljon, että muistan vaan kuinka iloinen olin ja ihan ihmeissäni sen takia, että jotenkin pystyin itsekin puhumaan melko "normaalisti" heille. Yksi pyysi vielä anteeksi yhtä juttua, joka oli itselle ihan pieni asia ja silloin oikeasti tuntui tosi hyvältä silti. Tämä antoi pientä toivoa, että voisin joskus pystyä puhumaan miehelle rennosti. Olen siis itsekin ollut kiusattu ja vaikeaa tutustua ihmisiin muutenkin. Tosin siitä juttelusta on vielä pitkä matka johonkin seurusteluun ja nyt, kun tuosta kurssistakin on aikaa niin rupeaa nämä taidonrippeetkin ruostumaan. Viime keskustelu miehen kanssa menikin aika nolosti, kun tämä tahtoi puhua koirastani ja itsellä meni jotenkin koko tilanne ihan pieleen ja höpötin liikaakin, mikä oikeastaan on sitten se reaktio siihen jos jännitän niin kyllä se puhetta alkaa tulemaan, mutta sen laatu usein aika heikko ja sitten häpeän jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
En pelkää. Sen sijaan kyllä välttelen, koska naiset ovat pääsääntöisesti ikävystyttäviä, tyhmiä, ylimielisiä ja rumia. Kanssakäyminen naisten kanssa ei anna minulle mitään.
Silti olet sivustolla joka on tupaten täynnä naisia... ja olet juttelemassa niille.
Pelkään nykyisin miehiä. Nuorena tulin miesten kanssa tosi hyvin toimeen ja olin suosittu. Nyt kun olen jo vanhempi, miehistä näyttää olevan hauskaa kiusata ja nolata minut, joka olen leski. Saan kuulla kaikenlaista typerää ja sontaa ja veetuilua, sellaista näppärää twiittaustyylistä kommenttia, jota inhoan.