Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi naiset ihastuvat pelimiehiin? Vastaus tässä!
28.10.2019 |
Vastaus löytyy tästä palstakirjoituksesta:
"Noh viime viikolla tapahtui kuitenkin jotain täysin suunnittelematonta. Tapasin yhden miehen jonka kanssa ei todellakaan pitänyt tulla yhtä/paria iltaa enempää, mutta ihastuttiin toisiimme todella tulisesti samantien, homma vain synkkasi kaikinpuolin ihan täydellisesti ensi hetkistä alkaen. Tapasimme sitten monta kertaa viime viikolla ja sen jälkeen olemme viestitelleet koko ajan. Tunteet ovat todella vahvat puolin ja toisin ja pistettiinkin deittisovellukset poistoon ym. Hommassa on omat hankaluutensa miehen tämän hetkisen tilanteen takia, mutta ne tuskin tulee olemaan kynnykysymys jutun onnistumisessa."
(Jokainen arvannee mitä miehen tämän hetkisellä tilanteella tarkoitetaan - jep, naimisissa)
Nainen mittaa kemiaa ja yhteensopivuutta sillä kriteerillä kuinka nopeasti, sulavasti ja luontevasti asiat etenevät ja kuinka voimakasta himo on. Nainen ei kuitenkaan pysty ajattelemaan että tuo liittyisi miehen naiskokemukseen, jonka ansiosta hän osaa luoda rennon tunnelman ja liidata siten että tilanne etenee vauhdilla.
Tässä pelimies voittaa, naisen tunteet ovat voimakkaampia ja tämä pitää sitä merkkinä keskinäisestä kemiasta. Kun mies sanoo tuntevansa samoin (saadakseen lisää seksiä), nainen uskoo tämän poikkeuksetta - onhan kemia aina molemminpuolista.
Tästä syystä miehet haluavat oppia pelimiehiksi, silloinkin kun oikeastaan eivät oikeastaan haluaisi pelailla.
Kommentit (1266)
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla nämä ilmeisen turhautuneet miehet kuuluisi palkita? Haetteko te parisuhdetta vai irtopanoa? Vai ajatteletteko, että siitä irtopanosta sukeutuu parisuhde yhden yön jälkeen, vaikka nainen ei sellaista olisi ollut hakemassa? Vai jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo. Tai ei kyseessä tarvitse olla pelimies, vaan myyntimies. Mies, joka osaa empatisoida ja vastata toisen tarpeisiin.
Naisiin tuo menee läpi koska naiset eivät halua ajatella rationaalisesti.
Jos minä tunnen ekana iltana voimakkaampaa himoa minihameessa minua vasten hytkyttävää bimboa kuin säkkiin pukeutunutta nörttityttöä kohtaan, en ala kuvittelemaan että tämä on kemiaa, kohtaloa tai suurta rakkautta. Tajuan kyllä että totta kai puolialaston ja seksuaalisesti aloitteellinen mimmi -> himo.
Vastaavassa tilanteessa nainen mittaa vain tunteiden voimakkuutta, eikä halua miettiä olisiko miehen soidinmenotaidoilla osuutta asiaan.
Jaa. On meitä naisiakin jotka etenee fyysisyys edellä ja tunteet tulee sitten jos on tullakseen.
Seksiä on helppo harrastaa ilman suuria tunteita kun tarpeeksi mieli tekee. Ei se ole mikään miesten yksinoikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
"Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien."
Ei millään pahalla, mutta et siis ole varsinaisesti asiantuntija soidinmenotaidoissa?
Jos ei löydy sosiaalisia taitoja ja naiskokemukset rajoittuu siihen yhteen, niin uskon kyllä ettei ilman kemiaa tapahdu mitään.
Mitä sitten edes pitäisi tapahtua ja miksi? Nyt pointissani oli kyse siitä, että kemia on eri asia kuin pelimiesniksit tai ulkonäkö.
En ole tosiaan pelimies, mulla kun ei ole hinkua kaataa randominaisia mahdollisimman paljon keinolla millä hyvänsä tai katkeroitua siitä etten. Tämä koko ulinaa tuottava ongelma tuntuu rajoittuvan wannabe-pelimiehiin eli aika vähäiseen surkimusten joukkoon. Normaalit miehet eivät moisia murehdi. Eivät osaavat pelimiehetkään, jotka myös ovat pieni vähemmistö ja omalla tavallaan vinksallaan. He elävät siinä pelimiehen harhamaailmassa. Wannabe-surkimukset luulevat sen olevan jokin tavoite ja elävät samassa harhamaailmassa, mutta tummemmissa sävyissä.
Normaalit ihmiset elävät parisuhteessa tai etsivät sellaiseen sopivaa puolisoehdokasta tai nauttivat sinkkuelämän riemuista irtosekseineen. Kaikissa tapauksissa normaaleilla kyse on jollain tapaa henkilökohtaisesta yhteensopivuudesta. Joidenkin kanssa natsaa, useimpien kanssa ei, eikä se muodostu henkilökohtaiseksi ongelmaksi vaan on osa elämää.
Normaalit ymmärtävät automaattisesti, että kaikki eivät ole kaikille ja ettei ole taikatemppuja toisen vokottelemiseksi vasten tahtoaan tai manipuloituna minkäänlaiseen intiimimpään suhteeseen. Pelurit ja wannabeet luulevat niin siksi, että aina on ihmisiä jotka ovat halukkaita yhden illan seikkailuihin tai muuhun hyvin kepeään. Pelurimainen lähestyminen voi silloin toimia sattumalta ihan vaan siksi, että lähestyy ylipäänsä jotenkin jo valmiiksi motivoitunutta ihmistä. Tilastollista puuhaa se on silloin; jos prosentti yökerhon naisista etsii seksiseuraa, sataa lähestymällä saa odotusarvoisesti seuralaisen. 99% ei silti ole tavoiteltavissa ilman jotain henkilökohtaista kiinnostavuutta. Nää pelimiesjutut perustuu marginaalien kohinasta vedettyihin yleistyksiin, mutta eivät siis päde yleisessä tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oikeesti on olemassa miehiä, jotka kuvittelevat että nainen vain antaa? Panna. ”Osallistua bileisiin ilman siivousvelvoitetta”? Kuule, ne naiset jotka hakevat irtoseksiä hakevat sitä kyllä ihan itsekkäistä syistä. Me jotka emme siitä välitä (=enemmistö, oletan) emme ole näillä irtoseksimarkkinoilla ollenkaan. Emme edes halua olla.
Miesten ja naisten ero tämän keskustelun perusteella: Monet miehet hinkuavat panemaan kaikkea millä on pulssi, haluavat saada antamatta mitään. Monet naiset haistattavat pitkät moiselle touhulle.
Miksi teidän vastaukset ovat aina ohi aiheen? En ole sama, mutta esitän suoremman kysymyksen: Jos sinä annat ja saat muilta miehiltä ilman siivousvelvoitetta, niin miksi sen parisuhdemiehen pitäisi siivota saadakseen seksiä?
No koska sen parisuhdemiehen haluaa eri nainen, ei tuo irtosuhteilija. Jotkut naiset haluavat jännitystä, jotkut haluavat miehen, joka tykkää siivota ja leikkiä lasten kanssa. - taas eri nainen
No kysymys ei ollut varsinaisesti edes kohdistettu sinulle, eikä koske sinua, vain irtosuhteilijoita. Et ole ilmeisesti lukenut noita kommentteja, joissa he nimenomaan ja suorasanaisesti ilmaisevat, että irtopanot ovat eri miehiä, joita ei huolita suhteeseen... Heiltä minä kaipaisin vastauksia siihen, miksi he vaativat enemmän mieheltä, joka on enemmän valmis tekemään heidän vuokseen?
Sinulla on kummallinen käsitys sinkkujen seksielämästä. Oletko minkäikäinen?
Mun silmään ihmiset tapaa, treffailee, sekstailee ja sitten ehkä seukkaileekin. Aika harvalla se parisuhde alkaa tuosta vaan zädäm, vaan sitä edeltää eritasoinen säätäminen joskus kuukausienkin ajan.
Mikä fossiili kuvittelee, että erikseen on kurtisaanit (eli ilmeisesti nämä irtosuhdenaiset?) joiden kanssa tyydytellään himoja ja sitten on ne madonna-äiti-parisuhdenaiset, joiden seksuaalisuus rajoittuu lasten pullautteluun ja niiden hoivaamiseen (plus tietenkin sen miehen hoivaamiseen ja näemmä kodin siivoamiseen ihan ypöyksin, ettei nyt vain parisuhdemieheltä mitään vaadittaisi). Itkun aihe on kun kukaan ei ala ilmaiseksi seksiorjaksi näille.
Enpä ihmettele, jos ei naisrintamalla lykästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oletetaan että olet baarissa ja nätti ja hoikka nuori nainen osoittaa kiinnostusta sinua kohtaan. Mukavia jutellessanne hän ilmaisee halukkuutensa harrastaa seksiä kanssasi sinä yönä. Kertoisitko millaisia siivousvelvoitteita asetat hänelle ennen kuin suostut sänkyyn hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
"Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien."
Ei millään pahalla, mutta et siis ole varsinaisesti asiantuntija soidinmenotaidoissa?
Jos ei löydy sosiaalisia taitoja ja naiskokemukset rajoittuu siihen yhteen, niin uskon kyllä ettei ilman kemiaa tapahdu mitään.
Mitä sitten edes pitäisi tapahtua ja miksi? Nyt pointissani oli kyse siitä, että kemia on eri asia kuin pelimiesniksit tai ulkonäkö.
En ole tosiaan pelimies, mulla kun ei ole hinkua kaataa randominaisia mahdollisimman paljon keinolla millä hyvänsä tai katkeroitua siitä etten. Tämä koko ulinaa tuottava ongelma tuntuu rajoittuvan wannabe-pelimiehiin eli aika vähäiseen surkimusten joukkoon. Normaalit miehet eivät moisia murehdi. Eivät osaavat pelimiehetkään, jotka myös ovat pieni vähemmistö ja omalla tavallaan vinksallaan. He elävät siinä pelimiehen harhamaailmassa. Wannabe-surkimukset luulevat sen olevan jokin tavoite ja elävät samassa harhamaailmassa, mutta tummemmissa sävyissä.
Normaalit ihmiset elävät parisuhteessa tai etsivät sellaiseen sopivaa puolisoehdokasta tai nauttivat sinkkuelämän riemuista irtosekseineen. Kaikissa tapauksissa normaaleilla kyse on jollain tapaa henkilökohtaisesta yhteensopivuudesta. Joidenkin kanssa natsaa, useimpien kanssa ei, eikä se muodostu henkilökohtaiseksi ongelmaksi vaan on osa elämää.
Normaalit ymmärtävät automaattisesti, että kaikki eivät ole kaikille ja ettei ole taikatemppuja toisen vokottelemiseksi vasten tahtoaan tai manipuloituna minkäänlaiseen intiimimpään suhteeseen. Pelurit ja wannabeet luulevat niin siksi, että aina on ihmisiä jotka ovat halukkaita yhden illan seikkailuihin tai muuhun hyvin kepeään. Pelurimainen lähestyminen voi silloin toimia sattumalta ihan vaan siksi, että lähestyy ylipäänsä jotenkin jo valmiiksi motivoitunutta ihmistä. Tilastollista puuhaa se on silloin; jos prosentti yökerhon naisista etsii seksiseuraa, sataa lähestymällä saa odotusarvoisesti seuralaisen. 99% ei silti ole tavoiteltavissa ilman jotain henkilökohtaista kiinnostavuutta. Nää pelimiesjutut perustuu marginaalien kohinasta vedettyihin yleistyksiin, mutta eivät siis päde yleisessä tapauksessa.
Oi sinä ihana ja ihanan normaali mies, yksisarvinen tässä ulimiesten kansoittamassa viidakossa!
Olen NIIIIIN samaa mieltä kanssasi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Naiset puhuivat itsensä pussiin.
Nyt on myönnetty että irtoseksiin halutaan eliittimies = pelimies. Joku niistä harvoista, luontaisia pelimiehiähän ei paljoa ole.
Parisuhteeseen pääsee se 80%.
Kukaan ei puhu itseään pussiin. Jos haluaa irtoseksiä tai seurustelusuhdetta, niin tottakai yrittää ottaa mahdollisimman laadukaan. Haluatko itse nuoren, muodokkaan naisen vai jonkun muun seksiin tai suhteeseen? Pitäisikö meidän haluta huonoa ja rumaa?
Tuosta parisuhteisiin pääsemisestä halveksivaan sävyyn puhuminen osoittaa oman huonon tasosi. Onko parisuhde siis jotain ikävää ja halveksittavaa?
Totta kai.
Parisuhteissa sitten enemmistö naisista joutuu laskemaan rimaa, siksi 80% kelpaa.
Se että 80 % kykenee pariutumaan edes kerran elämässään ei tarkoita että 80 % kelpaa jokaiselle pariutujalle. Vìtun hapentuhlaaja.
Mistä toi jokaiselle kelpaaminen on vedetty? Missä joku on väittänyt sellaista?
80% pääsee parisuhteeseen. Alle 80% saa irtoseksiä.
Noin se on mullakin aina ollut. Joskus harvoin löytyy sopiva ihminen ja päädyn seurustelemaan (kaksi suhdetta ollut). Jos hakisin irtoseksiä, en saisi sitä keneltäkään, koska en pärjäisi kisassa.
Naisilla se on päin vastoin. Irtoseksiä löytyy helposti ja on varaa valkata, mutta parisuhteen saaminen on yhtä vaikeaa kuin miehilläkin.
Eli vtusti parempi tilanne naisilla. Lisäksi mies saa sitten naisen jolla on liuta kokemuksia parempien miesten kanssa.
Eli kyse onkin vain kateellisuudesta naisten paremmasta tilanteesta irtopanon saamisessa? Eikä mistään periaatteista tms.
Lähinnä siitä että se keitä valkataan irtopanoihin kertoo siitä mitä nainen himoitsee seksuaalisesti eniten.
Jaa. Olenkohan minä sitten omituinen nainen, kun himoitsen omaa puolisoani seksuaalisesti enemmän kuin yhtäkään irtonumeroa. Tuskin olisin ainakaan kovin vakavaan suhteeseen hänen kanssaan edes ryhtynyt, jos tuo voimakas seksuaalinen kiinnostus olisi puuttunut.
1. Himoitsiko häntä heti alussa eniten? Jos et, niin miehesi ei ole eniten himoitsemasi mies, vaikka suhteessa himo kasvaakin kaikilla (siinä et ole poikkeus).
2. Harva nainen saa sen seksuaalisesti himoitsemansa miehen.
eri
Miksi yksikään nainen huolisi muunlaisen kuin seksuaalisesti himoitsemansa miehen parisuhteeseen? Nämä teoriat alkavat kuulostaa entistäkin pimeämmiltä.
Aika moni suhde päätyy nk kuolleeseen makuuhuoneeseen, niissä syynä on yleensä juuri tuo, eikä ne harvat poikkeukset sitä muuta miksikään. Luulitko, ettei tämmöisiä suhteita ole olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellinen jo vihjasikin tästä, mutta kysymys naisille:
Kerrotte että elämänkumppanille on kaikin puolin kovemmat vaatimukset.
Kiellätte väitteen että pienempi osa miehistä kelpaa irtoseksiin kuin parisuhteeseen.
Kuitenkin kun harrastatte irtoseksiä, kumppaniksi valikoituu joku niistä harvoista pelimiehistä. Miksi?
Naiset puhuivat itsensä pussiin.
Nyt on myönnetty että irtoseksiin halutaan eliittimies = pelimies. Joku niistä harvoista, luontaisia pelimiehiähän ei paljoa ole.
Parisuhteeseen pääsee se 80%.
Kukaan ei puhu itseään pussiin. Jos haluaa irtoseksiä tai seurustelusuhdetta, niin tottakai yrittää ottaa mahdollisimman laadukaan. Haluatko itse nuoren, muodokkaan naisen vai jonkun muun seksiin tai suhteeseen? Pitäisikö meidän haluta huonoa ja rumaa?
Tuosta parisuhteisiin pääsemisestä halveksivaan sävyyn puhuminen osoittaa oman huonon tasosi. Onko parisuhde siis jotain ikävää ja halveksittavaa?
Totta kai.
Parisuhteissa sitten enemmistö naisista joutuu laskemaan rimaa, siksi 80% kelpaa.
Se että 80 % kykenee pariutumaan edes kerran elämässään ei tarkoita että 80 % kelpaa jokaiselle pariutujalle. Vìtun hapentuhlaaja.
Mistä toi jokaiselle kelpaaminen on vedetty? Missä joku on väittänyt sellaista?
80% pääsee parisuhteeseen. Alle 80% saa irtoseksiä.
Noin se on mullakin aina ollut. Joskus harvoin löytyy sopiva ihminen ja päädyn seurustelemaan (kaksi suhdetta ollut). Jos hakisin irtoseksiä, en saisi sitä keneltäkään, koska en pärjäisi kisassa.
Naisilla se on päin vastoin. Irtoseksiä löytyy helposti ja on varaa valkata, mutta parisuhteen saaminen on yhtä vaikeaa kuin miehilläkin.
Eli vtusti parempi tilanne naisilla. Lisäksi mies saa sitten naisen jolla on liuta kokemuksia parempien miesten kanssa.
Eli kyse onkin vain kateellisuudesta naisten paremmasta tilanteesta irtopanon saamisessa? Eikä mistään periaatteista tms.
Lähinnä siitä että se keitä valkataan irtopanoihin kertoo siitä mitä nainen himoitsee seksuaalisesti eniten.
Jaa. Olenkohan minä sitten omituinen nainen, kun himoitsen omaa puolisoani seksuaalisesti enemmän kuin yhtäkään irtonumeroa. Tuskin olisin ainakaan kovin vakavaan suhteeseen hänen kanssaan edes ryhtynyt, jos tuo voimakas seksuaalinen kiinnostus olisi puuttunut.
1. Himoitsiko häntä heti alussa eniten? Jos et, niin miehesi ei ole eniten himoitsemasi mies, vaikka suhteessa himo kasvaakin kaikilla (siinä et ole poikkeus).
2. Harva nainen saa sen seksuaalisesti himoitsemansa miehen.
eri
Miksi yksikään nainen huolisi muunlaisen kuin seksuaalisesti himoitsemansa miehen parisuhteeseen? Nämä teoriat alkavat kuulostaa entistäkin pimeämmiltä.
Aika moni suhde päätyy nk kuolleeseen makuuhuoneeseen, niissä syynä on yleensä juuri tuo, eikä ne harvat poikkeukset sitä muuta miksikään. Luulitko, ettei tämmöisiä suhteita ole olemassa?
Ajattelet, että parisuhteen alkuvaihe jatkuu samanlaisena läpi myöhempien vuosien, perheen perustamisen, erilaisten elämänmuutosten jne? Että jos nainen olisi pariutunut sen "alfan" kanssa, niin hän olisi yhtä himokas muutaman vuoden ja parin lapsen jälkeen kuin sinä yhtenä yönä hänen kanssaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuosta aloituksesta ei selviä mitenkään aihe: mikä on pelimies?
Älä yleistä. Osa naisista (yleensä heikko itsetunto, taustalla isän hylkäämistä ym) tietty lankeaa pelimiehiin, mutta väitän vahvasti että suurin osa ei. Ei kiinnosta sitten niin pätkän vertaa siinä mielessä=)
Yhden kanssa kerran juttelin baarissa pitkään, oli huvittavaa kun kaverini tulivat vuorotellen supattamaan, et varo, se on kauhea pukki. Mitä väliä, mehän vain juteltiin, ja haluan aina kohdata ihmisen ihmisenä. Ihmisiä ne pelimiehetkin ovat, ja tää oli ihan hauska kaveri, naurettiin ja lisäksi puhuttiin ihan syvällisiäkin.
Seksiä vasta kun ollaan tyyliin kihloissa, niin siinä pelimiehet on karisseet jo ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oletetaan että olet baarissa ja nätti ja hoikka nuori nainen osoittaa kiinnostusta sinua kohtaan. Mukavia jutellessanne hän ilmaisee halukkuutensa harrastaa seksiä kanssasi sinä yönä. Kertoisitko millaisia siivousvelvoitteita asetat hänelle ennen kuin suostut sänkyyn hänen kanssaan?
sivusta: Mitkä siivousvelvotteet? Mitä ne on? "Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi." Mitä on nuo vastineet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oikeesti on olemassa miehiä, jotka kuvittelevat että nainen vain antaa? Panna. ”Osallistua bileisiin ilman siivousvelvoitetta”? Kuule, ne naiset jotka hakevat irtoseksiä hakevat sitä kyllä ihan itsekkäistä syistä. Me jotka emme siitä välitä (=enemmistö, oletan) emme ole näillä irtoseksimarkkinoilla ollenkaan. Emme edes halua olla.
Miesten ja naisten ero tämän keskustelun perusteella: Monet miehet hinkuavat panemaan kaikkea millä on pulssi, haluavat saada antamatta mitään. Monet naiset haistattavat pitkät moiselle touhulle.
Miksi teidän vastaukset ovat aina ohi aiheen? En ole sama, mutta esitän suoremman kysymyksen: Jos sinä annat ja saat muilta miehiltä ilman siivousvelvoitetta, niin miksi sen parisuhdemiehen pitäisi siivota saadakseen seksiä?
Siis ruikutatko sinä nyt siitä, että miehenkin pitää siivota kotia, jossa hän asuu? Että yhyyy kun en pääse vain panemaan aina kun muija imurinvarresta joutaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta soopaa taas, kuten kaikki nämä pelimiesjutut ja tasoteoriat yms.
Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien. En ole myöskään varakas tai fyysisesti millään lailla erikoinen, vaan aika mitäänsanomaton keski-ikäinen pullero. Kyseisen pitkän liiton kariuduttua ja ihan sen loppuvaiheissa olen vasta alkanut "sillä silmällä" edes maailmaa ympärilläni katsella. Suurin osa eli varmasti yli 99% naisista ovat jokseenkin yhdentekeviä, voivat olla mukavia kaveritasolla, mutta ei siinä mitään suuria tunteita synny automaattisesti tai yrittämällä, ei edes, vaikka ihastuisin ja koettaisin lähestyä. Joidenkin hyvin harvojen kanssa kuitenkin on se kemia, ja se on yleensä molemminpuolista. Erityistä yhteensopivuutta ja vetovoimaa, jota ei täysin pysty selittämään. Siinä ei ole mitään alfahommia eikä erityistä harjoiteltua supliikkitaitoa. Kunhan nyt osaa normaalin ihmisen lailla ja sosiaalisten yleisten tapojen mukaan käyttäytyä, se riittää, jolloin pääsee luontevasti puheyhteyteen ilman mitään ällötystorjuntareaktioita ja sitten se onkin menoa kemioiden kohdatessa. Kun klikkaa niin klikkaa, ei sitä pysty harjoittelemaan eikä siihen voi yksin vaikuttaa. Se on kahden kauppa. Kemioihin ei myöskään vaikuta kummankaan parisuhdestatus tai muut olosuhteet, eikä mikään oma aktiivinen toiminta saati sitten tunteiden feikkaus tahi muu teatteri tai valehtelu. Se syntyy kahden yksilön kohtaamisesta ja yhteensopivuudesta, siitä, että kumpikin on todellinen itsensä.
"Olen itse sosiaalisesti aika keskinkertainen ja naiskokemusten määrän suhteen suorastaan aloittelija, koska mulla on ollut tasan yksi naiskumppani teini-iästä lähtien."
Ei millään pahalla, mutta et siis ole varsinaisesti asiantuntija soidinmenotaidoissa?
Jos ei löydy sosiaalisia taitoja ja naiskokemukset rajoittuu siihen yhteen, niin uskon kyllä ettei ilman kemiaa tapahdu mitään.
Mitä sitten edes pitäisi tapahtua ja miksi? Nyt pointissani oli kyse siitä, että kemia on eri asia kuin pelimiesniksit tai ulkonäkö.
En ole tosiaan pelimies, mulla kun ei ole hinkua kaataa randominaisia mahdollisimman paljon keinolla millä hyvänsä tai katkeroitua siitä etten. Tämä koko ulinaa tuottava ongelma tuntuu rajoittuvan wannabe-pelimiehiin eli aika vähäiseen surkimusten joukkoon. Normaalit miehet eivät moisia murehdi. Eivät osaavat pelimiehetkään, jotka myös ovat pieni vähemmistö ja omalla tavallaan vinksallaan. He elävät siinä pelimiehen harhamaailmassa. Wannabe-surkimukset luulevat sen olevan jokin tavoite ja elävät samassa harhamaailmassa, mutta tummemmissa sävyissä.
Normaalit ihmiset elävät parisuhteessa tai etsivät sellaiseen sopivaa puolisoehdokasta tai nauttivat sinkkuelämän riemuista irtosekseineen. Kaikissa tapauksissa normaaleilla kyse on jollain tapaa henkilökohtaisesta yhteensopivuudesta. Joidenkin kanssa natsaa, useimpien kanssa ei, eikä se muodostu henkilökohtaiseksi ongelmaksi vaan on osa elämää.
Normaalit ymmärtävät automaattisesti, että kaikki eivät ole kaikille ja ettei ole taikatemppuja toisen vokottelemiseksi vasten tahtoaan tai manipuloituna minkäänlaiseen intiimimpään suhteeseen. Pelurit ja wannabeet luulevat niin siksi, että aina on ihmisiä jotka ovat halukkaita yhden illan seikkailuihin tai muuhun hyvin kepeään. Pelurimainen lähestyminen voi silloin toimia sattumalta ihan vaan siksi, että lähestyy ylipäänsä jotenkin jo valmiiksi motivoitunutta ihmistä. Tilastollista puuhaa se on silloin; jos prosentti yökerhon naisista etsii seksiseuraa, sataa lähestymällä saa odotusarvoisesti seuralaisen. 99% ei silti ole tavoiteltavissa ilman jotain henkilökohtaista kiinnostavuutta. Nää pelimiesjutut perustuu marginaalien kohinasta vedettyihin yleistyksiin, mutta eivät siis päde yleisessä tapauksessa.
Oi sinä ihana ja ihanan normaali mies, yksisarvinen tässä ulimiesten kansoittamassa viidakossa!
Olen NIIIIIN samaa mieltä kanssasi!
OT: Normaalin, tavallisen miehen kannattaisi ottaa lauma uleja baariin wingmaneiksi, ja linnoittautua tiskille. Täytyyhän tuollaisen kontrastin toimia naisiin...
Vierailija kirjoitti:
Kahteen kysymykseen kaipaan vastausta:
1) Miksi on väärin, että nainen valitsee irtonumeroksi sellaisen miehen, joka häntä miellyttää?
2) Mitä on se siivoaminen tai uhrautuminen, mitä parisuhdemieheltä vaaditaan, ja mihin sitä vaaditaan?
Jännästi poistuivat palstamiehet ketjusta. No, muistetaan nämä kysymykset seuraavalla kerralla, kun he samasta aiheesta provoavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oikeesti on olemassa miehiä, jotka kuvittelevat että nainen vain antaa? Panna. ”Osallistua bileisiin ilman siivousvelvoitetta”? Kuule, ne naiset jotka hakevat irtoseksiä hakevat sitä kyllä ihan itsekkäistä syistä. Me jotka emme siitä välitä (=enemmistö, oletan) emme ole näillä irtoseksimarkkinoilla ollenkaan. Emme edes halua olla.
Miesten ja naisten ero tämän keskustelun perusteella: Monet miehet hinkuavat panemaan kaikkea millä on pulssi, haluavat saada antamatta mitään. Monet naiset haistattavat pitkät moiselle touhulle.
Miksi teidän vastaukset ovat aina ohi aiheen? En ole sama, mutta esitän suoremman kysymyksen: Jos sinä annat ja saat muilta miehiltä ilman siivousvelvoitetta, niin miksi sen parisuhdemiehen pitäisi siivota saadakseen seksiä?
Oletatko, että parisuhteessa pitää siivota saadakseen seksiä? Vai ajatteletko ettei kotitöiden jakaminen ole lainkaan kotitöiden jakamista, vaan mies siivoaa "maksaakseen" sillä parisuhdeseksistä?
Tämän kun liittää tuohon yhteen kommenttiin kuinka naiset ei saa koskaan miestä, jota himoaa, niin johan alkaa parisuhteet näyttää sairaalle... eri
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, mä oon irtoseksinainen ja vahingossa ollu monessa pitkässä suhteessa. Pikkasen vippaa nyt monella, ei oo erikseen kertakäyttömiehiä ja vakavasti otettavia, ainakaan mulla. Jos on miehen kanssa synkanny, niin sit oon ollu sen kanssa. Joskus käy niin että haluaa olla myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavana ja sitten onki kulunu viis vuotta. Joku toinen on ollu kiva tavata muutaman kerran.
Oikeestiko katotte, että nyt mä haluan vaan kerran munaa, niin toi käy. Tai nyt etsin parisuhdetta, eli se ei käy, mutta tuo viereinen kävis, pitää nyt vaa muistaa pihdata sopivan aikaa, että tietää että on tosi kyseessä.
Joskus kannattaa alussa pelata vähän jotts miehen aikeet saa selville. Näin se vaan joidenkin kanssa menee. Sitäpaitsi kaikki eivät irtosuhteile selvin päin tai muutenkaan aloita heti panemalla.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, mä oon irtoseksinainen ja vahingossa ollu monessa pitkässä suhteessa. Pikkasen vippaa nyt monella, ei oo erikseen kertakäyttömiehiä ja vakavasti otettavia, ainakaan mulla. Jos on miehen kanssa synkanny, niin sit oon ollu sen kanssa. Joskus käy niin että haluaa olla myös seuraavana päivänä ja sitä seuraavana ja sitten onki kulunu viis vuotta. Joku toinen on ollu kiva tavata muutaman kerran.
Oikeestiko katotte, että nyt mä haluan vaan kerran munaa, niin toi käy. Tai nyt etsin parisuhdetta, eli se ei käy, mutta tuo viereinen kävis, pitää nyt vaa muistaa pihdata sopivan aikaa, että tietää että on tosi kyseessä.
No en tietenkään. Ei se ole mitään tarkoituksellista pelailua, vaan enemmänkin sitä, että kiinnostavan ihmisen kanssa tulen hieman ujommaksi ja itsetietoisemmaksi. Tosi harvoin muutenkaan harrastan irtoseksiä, se ei vain ole mun juttu. Olen jännittäjä, enkä osaa kunnolla nauttia täysin vieraan kanssa, paitsi ehkä juurikin sellaisessa tapauksessa, että olen nyt vain päättänyt saada seksiä ja ajattelen siinä vain ja ainoastaan omaa nautintoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ollut ikisinkku ja harrastanut yhdenyönsuhteita vain pelimiesten kanssa. Hehän ovat parasta seuraa, pidän heistä eniten.
En ole kuitenkaan koskaan tuntenut kemiaa heidän kanssaan sen enempää kuin muidenkaan miesten kanssa lukuun ottamatta 3 miestä koko elämäni aikana.
Kun tapasin mieheni, tunnistin kemian heti ja se on molemminpuolista.
Se, mitä ap luulee kemiaksi niiden pelimiesten kanssa on ihan muu ilmiö. Liittyy enemmän siihen, että he saavat naisen tuntemaan itsensa kauniiksi ja haluttavsksi ja se riittää lyhyeen suhteeseen. Kemia on aivan toisenlainen ilmiö ja hyvin hsrvinaista, sen biologinen idea on valita lisääntymiskumppanit, joiden geenit täydentävät toisiaan optimaalisesti.Juuri näin. Pelimiesten kanssa on hauska pitää hauskaa. Parisuhteeseen vaaditaan hauskanpidon lisäksi (!) myös kemiaa ja yhteensopivuutta. En olisi huolinut pelimiestä puolisokseni.
Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi. Bileet ilman siivousvelvoitetta.
Oletetaan että olet baarissa ja nätti ja hoikka nuori nainen osoittaa kiinnostusta sinua kohtaan. Mukavia jutellessanne hän ilmaisee halukkuutensa harrastaa seksiä kanssasi sinä yönä. Kertoisitko millaisia siivousvelvoitteita asetat hänelle ennen kuin suostut sänkyyn hänen kanssaan?
sivusta: Mitkä siivousvelvotteet? Mitä ne on? "Mutta annoit panna ilman, että pitää antaa mitään vastineeksi." Mitä on nuo vastineet?
Vertauskuva nti näsäviisas. Bileet panomiehelle ja jälkipyykki perhemiehelle.
Alue: Aihe vapaa
Oi, kävit tekaisemassa tällaisen jotta tulisi edes jostain selustatukea. :) Kuinka monta ”naisten tunnustusta” olet jo ehtinyt tuonne väsäämään?