Lue keskustelun säännöt.
Millaisia vaikutuksia sinuun puolisosi haluttomuudella on ollut?
27.10.2019 |
Ja onko suhtautumisesi puolisoosi muuttunut? Onko ollut vaikutusta sitoutumiseesi/ uskollisuuteesi? Kuinka pitkään haluttomuus oli jatkunut kun muutos asenteessasi alkoi näkyä?
Kommentit (72)
Ero oli hilkulla,mies oli koukussa pornoon.tajusi että lähden oikeasti jos homma ei muutu.ei mikään ole kuitenkaan enää ennallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seksin puute vie voimaa koko suhteelta, meillä on vaimon kanssa yhteinen pitkä ja hyvä suhde.
Silti reilun vuoden jatkunut haluttomuus on tehnyt tuhojaan. Jonkin aikaa seksi, silloin kun sitä oli, tuntui hyvältä mutta pikkuhiljaa alkaa valua "evvk" linjalle itsekin.
Puuhailen omiani vapaa-ajalla enemmän, viihdyn työmatkoilla paremmin ja mielelläni päivän tai pari pidempään ja uppoudun työhön enemmän.
Lueskelen esim. tätä palstaa, katselen välillä pornoa jne.
En käy yöelämässä, en laita treffi-ilmoitukisa nettiin yms. mutta jos ja kun tilaisuus vieraissa käymiseen tulee niin käytän sen mahdollisuuden.
Vuosia sitten meillä oli vastaava tilanne ja niin sekin päättyi. Toki siitä selvittiin eli puhuttiin, tehtiin kompromissejä, otettiin toisiamme enemmän huomioon jne.
Nyt ei vain tunnu ne enään toimivan eli asiasta ei ole sen enempää keskustelua saatu aikaan vaikka olen kovasti yrittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Seksin puute vie voimaa koko suhteelta, meillä on vaimon kanssa yhteinen pitkä ja hyvä suhde.
Silti reilun vuoden jatkunut haluttomuus on tehnyt tuhojaan. Jonkin aikaa seksi, silloin kun sitä oli, tuntui hyvältä mutta pikkuhiljaa alkaa valua "evvk" linjalle itsekin.
Puuhailen omiani vapaa-ajalla enemmän, viihdyn työmatkoilla paremmin ja mielelläni päivän tai pari pidempään ja uppoudun työhön enemmän.
Lueskelen esim. tätä palstaa, katselen välillä pornoa jne.
En käy yöelämässä, en laita treffi-ilmoitukisa nettiin yms. mutta jos ja kun tilaisuus vieraissa käymiseen tulee niin käytän sen mahdollisuuden.
Vuosia sitten meillä oli vastaava tilanne ja niin sekin päättyi. Toki siitä selvittiin eli puhuttiin, tehtiin kompromissejä, otettiin toisiamme enemmän huomioon jne.
Nyt ei vain tunnu ne enään toimivan eli asiasta ei ole sen enempää keskustelua saatu aikaan vaikka olen kovasti yrittänyt.
Itsellä sama. Välttelen puolison seuraa, en tietoisesti mutta huomaan että itsellä on helpompi olla silloin kun ollaan erillään.
Jos olen ihan rehellinen, niin olen jopa yön hiljaisina ja yksinäisinä tunteina miettinyt ja melkein toivonut että vaimo löytäisi itselleen jonkun salapanon joka puolestaan sytyttäis seksinnälän tähänkin suhteeseen. Mitään muutakaan en enää keksi, millä saisin innostumaan. Ja eiköhän sekin vaan asiat entistä huonompaan suuntaan muuttaisi. Ja käsi pois housuista, kaikenmaailman aisuristit, sellaista kuviota en halua, missään nimessä.
Itsetunto ja naiseus pilalla kun mies valitsee aina pornon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seksin puute vie voimaa koko suhteelta, meillä on vaimon kanssa yhteinen pitkä ja hyvä suhde.
Silti reilun vuoden jatkunut haluttomuus on tehnyt tuhojaan. Jonkin aikaa seksi, silloin kun sitä oli, tuntui hyvältä mutta pikkuhiljaa alkaa valua "evvk" linjalle itsekin.
Puuhailen omiani vapaa-ajalla enemmän, viihdyn työmatkoilla paremmin ja mielelläni päivän tai pari pidempään ja uppoudun työhön enemmän.
Lueskelen esim. tätä palstaa, katselen välillä pornoa jne.
En käy yöelämässä, en laita treffi-ilmoitukisa nettiin yms. mutta jos ja kun tilaisuus vieraissa käymiseen tulee niin käytän sen mahdollisuuden.
Vuosia sitten meillä oli vastaava tilanne ja niin sekin päättyi. Toki siitä selvittiin eli puhuttiin, tehtiin kompromissejä, otettiin toisiamme enemmän huomioon jne.
Nyt ei vain tunnu ne enään toimivan eli asiasta ei ole sen enempää keskustelua saatu aikaan vaikka olen kovasti yrittänyt.
Tähän vielä jatkona että monesti olen muistellut kaiholla kiihkeitä sessioita vaimon kanssa, niitä on ollut.
Itsekin ajatellut että jos hänellä olisi vaikka joku ihastus, lyhyt seksisuhde tms. niin toisiko se hänen halut takaisin?
Olin joku aika työmatkalla ja samaan aikaan ystävämme oli jonkun päivän laittelemassa mökkiään talvikuntoon ilman vaimoa. Toivoin tosissani että olisivat tehneet jotain ja jopa vihjaisinkin asiasta molemmille.
Itse, onneksi, liikun paljon työssäni ja harrastuksissakin aika kuluu hyvin eli tapaan usein ihan mielenkiintoisia ihmisiä. Saan siis virikkeitä ja minulla on paljon sosiaalisia kontakteja.
Vaimo tekee kotikonttorista töitä ja viimeiset vuodet myös hänen sosiaaliset kontaktit ovat huvenneet.
Ja vielä kun muutimme joitain vuosia sitten maalle niin hänen elämä on puolipäiväisen työn, käsitöiden ja koirien ympärillä.
Itseäni pidän itsestäni huolehtivana asiallisen fyysisen kunnon omaavana miehenä ja vaimoni on varsin mukavan ja seksikkään näköinen. Tarpettomalta tuntuu käyttää aikaa elämässä näiden pohtimiseen, menee vain elämä hukkaan. Siksi tuo erään kommentoijan puolisosta etäämmällä olo ei tunnu lainkaan vieraalta.
Asiasta on puhuttu, minä enemmän mutta kaikki on ok, ei kuulemma mitään ole.
Jokin ratkaisuhan tähän olisi hyvä saada, ehkä pitää ottaa exceli eteen ja alkaa hahmottelemaan lusikoiden jakoa?
En osaa sanoa tarkkaan missä ajassa muutokset ovat tapahtuneet sillä en ole tajunnut pitää päiväkirjaa. Joka tapauksessa kun mies alkoi ottaa etäisyysyttä pidin "vaihetta" luonnollisena, että kai sellaiset jaksot kuuluvat suhteeseen, että halut eivät ihan kohtaa. Näin ainakin naisten lehdissä. Vähitellen aloin tuntea itseni yksinäiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja naisena epäonnsituneeksi ja vialliseksi. Kaikki kikkakutoset on kokeiltu, samoin puhuminen, vaikean leikkiminen ja odottelu. Ei pure.
En ole mikään testosteronihirmu vaan hyvin naisellinen nainen. Sytyn (tai syttyisin) helposti sillä seksi ja rakastelu on minusta ihana tapa olla toisen lähellä, saan siitä voimaa ja se on hauskaa. Olen kieltäytynyt seksistä vain alkuraskauksissa ja silloinkin olisin halunnut mieluummin seksiä kuin voida pahoin. Sitä paitsi olisi vaikka mitä, mitä haluaisin kokea ja kokeilla luotettavan kumppanin kanssa. En myöskään käytä pillereitä, joten kroppani estrogeenin ja androgeenin tuotto toimii normaalisti ja siksikin panettaa.
En pysty enää masturboimaan kotona, sen aloittaminen masentaa niin rankasti, että ranne "halvaantuu". En myöskään fantasioi miehestäni, yritän olla ajattelematta häntä ollenkaan. Mieheni koskee minua vain kiusatessaan, esim. tullessani suihkusta hän vitsin varjolla koskettelee intiimialueita tai rintoja ja vihjailee kiimaisuudestani, muttei itse halua mennä sen pidemmälle. Kerran kuussa mies haluaa lahnaseksiä saadakseen minut jäämään, mutta eihän sellainen oikeaa halua ole.
Torjutuksi tuleminen tuntuu kipeältä.
Minulla meni todella pitkään hahmottaa tilanteemme, halusin suhteen toimivan. En ole vihainen miehelle sillä hänkin näkee maailman vain omien linssiensä läpi. Silti tuntuu, että jollain tasolla mies valehteli myös tietoisesti.
Ihastun jatkuvasti muihin, nautin saadessani miehiltä huomiota eikä kynnykseni pettääkään olisi kovin korkea/jos vastaan tulisi oikeasti lupaava mies, joka veisi jalat alta niin jättäisin mieheni sillä sekunnilla. Toistaiseksi annan meille vielä (määräaikaisen) mahdollisuuden kohdata ja kasvaa samaan suuntaan, mutta jos sopiva mies kävelisi vastaan niin valitsisin lähteä enkä enempää odottelisi. Joitain kiinnostavia miehiä olisi tarjolla, mutta moni heistäkin on vasta eronneita/eroamassa enkä halua sellaista rauhattomuutta. Meillä on myös lapsia, joten jos ero tulee, haluan ensisijaisesti aikuisten seurustelusuhteen, en uusperhettä.
Miehestähän se on kiinni jäänkö vai enkö.
Nyt kysyttäessä yritin kertoa miltä torjutuksi tuleminen parisuhteessa on tuntunut, se on ollut vaikea hyväksyä. Mieheni on vain liian erilainen, ei kaipaa seksiä. Olen turhautunut myös itseeni kun olen ajellut tällaiseen ansaan. Ei tällaisesta pysty irrottautumaan ilman kipua. Taidan kuitenkin alkaa kallistua jo eron puolelle, sitten olisi mahdollisuus pitää hauskaakin ja ehkä rakastua. Uskon, että vientiä olisi hyvin sillä en ole lasten kanssa mikään "paketti" vaan nimenomaan seksiä ja treffi-iltoja/öitä kaipaava nätti nainen, joten haaveeni eivät ole epärealistiset. Harmi, ettei tuo oma rakas halua.
Ei naurata. Huvittaa vain av-mammojen kimitys kuinka "seksi ei ole mikään elinehto". Siksi olenkin vaihtanut seksi-palstalle, täällä on yllättävän monipuolisempia ja filosofisiakin näkökulmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa tarkkaan missä ajassa muutokset ovat tapahtuneet sillä en ole tajunnut pitää päiväkirjaa. Joka tapauksessa kun mies alkoi ottaa etäisyysyttä pidin "vaihetta" luonnollisena, että kai sellaiset jaksot kuuluvat suhteeseen, että halut eivät ihan kohtaa. Näin ainakin naisten lehdissä. Vähitellen aloin tuntea itseni yksinäiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja naisena epäonnsituneeksi ja vialliseksi. Kaikki kikkakutoset on kokeiltu, samoin puhuminen, vaikean leikkiminen ja odottelu. Ei pure.
En ole mikään testosteronihirmu vaan hyvin naisellinen nainen. Sytyn (tai syttyisin) helposti sillä seksi ja rakastelu on minusta ihana tapa olla toisen lähellä, saan siitä voimaa ja se on hauskaa. Olen kieltäytynyt seksistä vain alkuraskauksissa ja silloinkin olisin halunnut mieluummin seksiä kuin voida pahoin. Sitä paitsi olisi vaikka mitä, mitä haluaisin kokea ja kokeilla luotettavan kumppanin kanssa. En myöskään käytä pillereitä, joten kroppani estrogeenin ja androgeenin tuotto toimii normaalisti ja siksikin panettaa.
En pysty enää masturboimaan kotona, sen aloittaminen masentaa niin rankasti, että ranne "halvaantuu". En myöskään fantasioi miehestäni, yritän olla ajattelematta häntä ollenkaan. Mieheni koskee minua vain kiusatessaan, esim. tullessani suihkusta hän vitsin varjolla koskettelee intiimialueita tai rintoja ja vihjailee kiimaisuudestani, muttei itse halua mennä sen pidemmälle. Kerran kuussa mies haluaa lahnaseksiä saadakseen minut jäämään, mutta eihän sellainen oikeaa halua ole.
Torjutuksi tuleminen tuntuu kipeältä.
Minulla meni todella pitkään hahmottaa tilanteemme, halusin suhteen toimivan. En ole vihainen miehelle sillä hänkin näkee maailman vain omien linssiensä läpi. Silti tuntuu, että jollain tasolla mies valehteli myös tietoisesti.
Ihastun jatkuvasti muihin, nautin saadessani miehiltä huomiota eikä kynnykseni pettääkään olisi kovin korkea/jos vastaan tulisi oikeasti lupaava mies, joka veisi jalat alta niin jättäisin mieheni sillä sekunnilla. Toistaiseksi annan meille vielä (määräaikaisen) mahdollisuuden kohdata ja kasvaa samaan suuntaan, mutta jos sopiva mies kävelisi vastaan niin valitsisin lähteä enkä enempää odottelisi. Joitain kiinnostavia miehiä olisi tarjolla, mutta moni heistäkin on vasta eronneita/eroamassa enkä halua sellaista rauhattomuutta. Meillä on myös lapsia, joten jos ero tulee, haluan ensisijaisesti aikuisten seurustelusuhteen, en uusperhettä.
Miehestähän se on kiinni jäänkö vai enkö.
Nyt kysyttäessä yritin kertoa miltä torjutuksi tuleminen parisuhteessa on tuntunut, se on ollut vaikea hyväksyä. Mieheni on vain liian erilainen, ei kaipaa seksiä. Olen turhautunut myös itseeni kun olen ajellut tällaiseen ansaan. Ei tällaisesta pysty irrottautumaan ilman kipua. Taidan kuitenkin alkaa kallistua jo eron puolelle, sitten olisi mahdollisuus pitää hauskaakin ja ehkä rakastua. Uskon, että vientiä olisi hyvin sillä en ole lasten kanssa mikään "paketti" vaan nimenomaan seksiä ja treffi-iltoja/öitä kaipaava nätti nainen, joten haaveeni eivät ole epärealistiset. Harmi, ettei tuo oma rakas halua.
Ei naurata. Huvittaa vain av-mammojen kimitys kuinka "seksi ei ole mikään elinehto". Siksi olenkin vaihtanut seksi-palstalle, täällä on yllättävän monipuolisempia ja filosofisiakin näkökulmia.
Itse myös hiljaisimpaan aikaan itsetyydytin, mutta ei siitä vain saa samaa kuin seksistä puolison kanssa. Henkinen tyydytys jää saamatta. Vaikka toisaalta vähän sama on silloin kun haluton puoliso suostuu. Sitä haluaa omaa puolisoaan, ja samalla näkee kuinka toisella ei ole halua. Tuntee itsensä typeräksi kun on niin kiimassa ihmiseen joka suostuu vain velvollisuudesta. Naisena myös tunnen itseni epänormaaliksi kun tilanteen pitäisi olla toisinpäin.
Oon saanut myös kuulla kuittailua omalta puolisolta seksuaalisesta halukkuudestani. Voisin kuulemma myydä puhelin seksiä kun intoa löytyy. Joskus myös tehnyt niin, että ensin antanut ymmärtää että haluaa. Pusutellut kaulaa jne. Sitten kun tilaisuus olisi, onkin yhtäkkiä väsynyt, eikä jaksa. Olen yrittänyt puhua, mutta mies vähättelee tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... Vähitellen aloin tuntea itseni yksinäiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja naisena epäonnsituneeksi ja vialliseksi. Kaikki kikkakutoset on kokeiltu, samoin puhuminen, vaikean leikkiminen ja odottelu. Ei pure.
Ihastun jatkuvasti muihin, nautin saadessani miehiltä huomiota eikä kynnykseni pettääkään olisi kovin korkea/jos vastaan tulisi oikeasti lupaava mies, joka veisi jalat alta niin jättäisin mieheni sillä sekunnilla. seurustelusuhteen, en uusperhettä.
Ihan tuo sama pätee mieheen, ainakin minuun. Niin tuttua...
Itse myös hiljaisimpaan aikaan itsetyydytin, mutta ei siitä vain saa samaa kuin seksistä puolison kanssa. Henkinen tyydytys jää saamatta. Vaikka toisaalta vähän sama on silloin kun haluton puoliso suostuu. Sitä haluaa omaa puolisoaan, ja samalla näkee kuinka toisella ei ole halua. Tuntee itsensä typeräksi kun on niin kiimassa ihmiseen joka suostuu vain velvollisuudesta. Naisena myös tunnen itseni epänormaaliksi kun tilanteen pitäisi olla toisinpäin.
Tuo myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva-aikana yritin olla näyttämättä sitä pettymystä minkä torjutuksi tuleminen aina tuo mukanaan, koska ymmärsin vaimon vähäiset halut ja meillä kuitenkin oli läheisyyttä. Kun lapset kasvoi ja eikä vaimon halut tuntunut heräävän, niin alkoi oikeasti tuntua pahalta. Mikään keskustelu ei auttanut, kaikki oli hyvin ja mitään ei halunnut elämästämme muuttaa.
Jossain vaiheessa hän alkoi vältellä läheisyyttäkin ja silloin tunsin itseni kyllä totaalisen torjutuksi. Aloin viihtyä ylitöissä ja katsella pornoa, kun ei enää kestänyt tehdä kovin usein aloitteita uusien torjuntojen pelossa. Pettäminenkin kävi mielessä, mutta en edes tehnyt mitään siihen suuntaan. Itsetunto oli niin heikoilla etten olisi edes uskonut ketään saavani. Näin jälkikäteen ajatellen vaimolla oli ehkä masennusta, mutta kun ei suostunut puhumaan ja esitti kaiken olevan hyvin, niin minkäs sille teet.
Kun lapset meni kouluun, niin ajattelin sen olevan meille uusi mahdollisuus. Paskat. Vaimolla alkoi hirveä harrastusrumba ja tyttöjen illat. Ihan kuin joku uusi teini-ikä. Kun sitten pariterapian jälkeen vihdoin kertoi pettäneensä kun ei ollut kotona saanut, minun maailmani romahti. Siis ei ollut saanut!?! Ei kyllä kymmeneen vuoteen tehnyt itse aloitettakaan ja aika hyvin huolehti ettei minullakaan ole tilaisuutta niitä tehdä. Eikä kertaakaan edes ottanut puheeksi että seksiä kaipaisi. On melko kuohittu olo.
torjuntoja niitähän nyt tulee 9 kymmenestä vaikka ne olis puhelin pois laittamis ja viereen tulo pyyntöjä tai kävelylle lähtemispyyntöjä. nainen on muuttunut. masentunut.tukea yritän. omaa aikaa tällekin.rentoutuu kuitenkin ihan omalla tavallaan eikä osaa olla stressaamatta liikaa.parisuhteen yhteinen aika sille hän ei tee mitään koska ajattelee että minä pidän siitä huolen samoin kuin seksialoitteista.huomionanto paikoin tosi laimeeta. kuitenkin jostain syystä hyvää yhdessä tuumin olevaa seksii noin 3..5 x kuussa.jokunen minun vuoksi tehty siihen päälle."muuttaahan tämä toisenkin persoonaa ei sille mitään voi.lapset kouluiässä.15v avioo takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vauva-aikana yritin olla näyttämättä sitä pettymystä minkä torjutuksi tuleminen aina tuo mukanaan, koska ymmärsin vaimon vähäiset halut ja meillä kuitenkin oli läheisyyttä. Kun lapset kasvoi ja eikä vaimon halut tuntunut heräävän, niin alkoi oikeasti tuntua pahalta. Mikään keskustelu ei auttanut, kaikki oli hyvin ja mitään ei halunnut elämästämme muuttaa.
Jossain vaiheessa hän alkoi vältellä läheisyyttäkin ja silloin tunsin itseni kyllä totaalisen torjutuksi. Aloin viihtyä ylitöissä ja katsella pornoa, kun ei enää kestänyt tehdä kovin usein aloitteita uusien torjuntojen pelossa. Pettäminenkin kävi mielessä, mutta en edes tehnyt mitään siihen suuntaan. Itsetunto oli niin heikoilla etten olisi edes uskonut ketään saavani. Näin jälkikäteen ajatellen vaimolla oli ehkä masennusta, mutta kun ei suostunut puhumaan ja esitti kaiken olevan hyvin, niin minkäs sille teet.
Kun lapset meni kouluun, niin ajattelin sen olevan meille uusi mahdollisuus. Paskat. Vaimolla alkoi hirveä harrastusrumba ja tyttöjen illat. Ihan kuin joku uusi teini-ikä. Kun sitten pariterapian jälkeen vihdoin kertoi pettäneensä kun ei ollut kotona saanut, minun maailmani romahti. Siis ei ollut saanut!?! Ei kyllä kymmeneen vuoteen tehnyt itse aloitettakaan ja aika hyvin huolehti ettei minullakaan ole tilaisuutta niitä tehdä. Eikä kertaakaan edes ottanut puheeksi että seksiä kaipaisi. On melko kuohittu olo.
Et kerro tehneesi itse aloitteita vaan vetäytyneesi ja alkaneesi elää omaa elämää. Miten vaimokaan olisi voinut tietää sinun haluavan häntä? Ei hänkään mikään ajatuksenlukija ole, niin kuin sinäkään et ole ollut ajatustenlukija, kun et ole tajunnut vaimosi kaivanneen eroottista huomiota sinulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauva-aikana yritin olla näyttämättä sitä pettymystä minkä torjutuksi tuleminen aina tuo mukanaan, koska ymmärsin vaimon vähäiset halut ja meillä kuitenkin oli läheisyyttä. Kun lapset kasvoi ja eikä vaimon halut tuntunut heräävän, niin alkoi oikeasti tuntua pahalta. Mikään keskustelu ei auttanut, kaikki oli hyvin ja mitään ei halunnut elämästämme muuttaa.
Jossain vaiheessa hän alkoi vältellä läheisyyttäkin ja silloin tunsin itseni kyllä totaalisen torjutuksi. Aloin viihtyä ylitöissä ja katsella pornoa, kun ei enää kestänyt tehdä kovin usein aloitteita uusien torjuntojen pelossa. Pettäminenkin kävi mielessä, mutta en edes tehnyt mitään siihen suuntaan. Itsetunto oli niin heikoilla etten olisi edes uskonut ketään saavani. Näin jälkikäteen ajatellen vaimolla oli ehkä masennusta, mutta kun ei suostunut puhumaan ja esitti kaiken olevan hyvin, niin minkäs sille teet.
Kun lapset meni kouluun, niin ajattelin sen olevan meille uusi mahdollisuus. Paskat. Vaimolla alkoi hirveä harrastusrumba ja tyttöjen illat. Ihan kuin joku uusi teini-ikä. Kun sitten pariterapian jälkeen vihdoin kertoi pettäneensä kun ei ollut kotona saanut, minun maailmani romahti. Siis ei ollut saanut!?! Ei kyllä kymmeneen vuoteen tehnyt itse aloitettakaan ja aika hyvin huolehti ettei minullakaan ole tilaisuutta niitä tehdä. Eikä kertaakaan edes ottanut puheeksi että seksiä kaipaisi. On melko kuohittu olo.
Et kerro tehneesi itse aloitteita vaan vetäytyneesi ja alkaneesi elää omaa elämää. Miten vaimokaan olisi voinut tietää sinun haluavan häntä? Ei hänkään mikään ajatuksenlukija ole, niin kuin sinäkään et ole ollut ajatustenlukija, kun et ole tajunnut vaimosi kaivanneen eroottista huomiota sinulta.
No kertoihan hän tehneensä aloitteita. "Yritin olla näyttämättä sitä pettymystä minkä torjutuksi tuleminen tuo aina mukanaan" ja keskustelleensa "mikään keskustelu ei auttanut, kaikki oli hyvin ja mitään ei halunnut elämästämme muuttaa." ja vaimohan se vetäytyi "jossain vaiheessa vaimo alkoi vältellä läheisyyttäkin" "vaimolla oli ehkä masennusta, mutta kun ei suostunut puhumaan ja esitti kaiken olevan hyvin" terapiassakin kävivät turhaan "sitten pariterapian jälkeen vihdoin kertoi pettäneensä".
Oletan, että kyseessä on ollut epärehellinen ja hieman yksinkertainen nainen, joka halusi pitää kiinni elintasostaan. Epäaito ihminen, jolla on huono itsetuntemus, tuskin on edelleenkään onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se vaikuttaa negatiivisesti suhteessa jos toinen laittaa jalat ristiin. Itse olen nyt kärvistellyt viisi vuotta, rouva laittoi jalat ristiin ja sillä siisti. Ei ole kertonut syytä. Tätä ennen oli varmaan 10 v ajan 4-6 krt/ vuodessa. Vaikka olen se joka huolehtii että nainen ensin myös sängyssä ja rouva sai aina orgasmin joko nuolemalla, sormettamalla taikka ihan mailalla. Melko monta krt sen jälkeen jäin muna pystyssä makaamaan kun rouva käänsi kylkeä.
Eroa olen harkinnut noin 9 kk ajan kun ei tämä seksin suhteen käänny mihinkään kun ei siitä saa puhua. Eli rouva ei suostu keskustelemaan..
Welku kirjoitti:
Kyllähän se vaikuttaa negatiivisesti suhteessa jos toinen laittaa jalat ristiin. Itse olen nyt kärvistellyt viisi vuotta, rouva laittoi jalat ristiin ja sillä siisti. Ei ole kertonut syytä. Tätä ennen oli varmaan 10 v ajan 4-6 krt/ vuodessa. Vaikka olen se joka huolehtii että nainen ensin myös sängyssä ja rouva sai aina orgasmin joko nuolemalla, sormettamalla taikka ihan mailalla. Melko monta krt sen jälkeen jäin muna pystyssä makaamaan kun rouva käänsi kylkeä.
Eroa olen harkinnut noin 9 kk ajan kun ei tämä seksin suhteen käänny mihinkään kun ei siitä saa puhua. Eli rouva ei suostu keskustelemaan..
Eroa hyvä mies! Et sinäkään ikuisesti nuori ole ja sitten harmittaa kun ei enää edes onnistu vaikka olisi tilaisuus.
Huvittaa välillä tuolla AV-puolella kun miehet ja naiset väittäävät ettei seksin ympärille voi suhdetta rakentaa. Ehkä ei joo, mutta kyllä se vaan on tosi asia että jos on hyvää seksiä liitossa niin siinä on muutkin asiat paremmin. Niin että siitä on ainaskin hyvä aloittaa. Ja jonkuu kanssa se seksi vaan sujuu paremmin kuin toisen kanssa. T. Nainen joka jo kuukauden ollut puutteessa ja nyt jo kiristää hermoja.
Nyt jo kiristää hermoja? Onhan kuukausi aika pitkä aika...
Vierailija kirjoitti:
Nyt jo kiristää hermoja? Onhan kuukausi aika pitkä aika...[/quote
Niin tai hermoja on kiristänyt jo melkein kuukauden. Tarvitsisin seksiä joka päivä, mieluummin kaksi kertaa päivässä.
Muotoilin tuon edellisen viestin noin, koska täällä näkyy olevan ihmisiä jotka ovat olleet puutteessa jopa monia kuukausia, ellei vuosia.
Haluatko viestiä suoraan? T mies puutteessa
Ennen haluttomuutta en nähnyt muita miehiä kuin omani. En ikinä vilkuillut tms. Kun haluttomuus oli jatkunut joitakin kuukausia aloin huomata muiden miesten katselevan minua ja se tuntui hyvältä. Nykyään kun haluttomuutta on jatkunut reilu parivuotta, huomaan katselevani omia silmiäni miellyttäviä miehiä. Mietin usein, millaista seksi olisi jonkun toisen kanssa. Mietin kuinka ihanaa olisi tuntea miehen himo.
Toisaalta vaikka katselen, tunnen samalla etten ehkä pystyisi seksiin kenenkään kanssa vaikka olisinkin sinkku. Kaikenlaisia pelkoja johtuen torjumisista. Vaikka mies on nyt yrittänyt ryhdistäytyä seksin saralla ja suhteessa muutenkin, ei se enää tunnu hyvältä. Tuntuu, että jotain isoa meni rikki tuona aikana jona oli haluton.