Lue keskustelun säännöt.
Millaisia vaikutuksia sinuun puolisosi haluttomuudella on ollut?
27.10.2019 |
Ja onko suhtautumisesi puolisoosi muuttunut? Onko ollut vaikutusta sitoutumiseesi/ uskollisuuteesi? Kuinka pitkään haluttomuus oli jatkunut kun muutos asenteessasi alkoi näkyä?
Kommentit (72)
Kuinka pahana haluttomuuden oireena pidätte sitä, ettei nainen tee koskaan aloitetta muttei myöskään anna pakkeja jos mies aloitteen tekee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pahana haluttomuuden oireena pidätte sitä, ettei nainen tee koskaan aloitetta muttei myöskään anna pakkeja jos mies aloitteen tekee?
Mielestäni tuokin on paha oire. Väittäisin että jokainen normaali ihminen haluaa kokea itsensä halutuksi. Minä ainakin nostaisin kytkintä äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pahana haluttomuuden oireena pidätte sitä, ettei nainen tee koskaan aloitetta muttei myöskään anna pakkeja jos mies aloitteen tekee?
Mielestäni tuokin on paha oire. Väittäisin että jokainen normaali ihminen haluaa kokea itsensä halutuksi. Minä ainakin nostaisin kytkintä äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Siitäkin huolimatta että voisi luottaa siihen ettei pakkeja koskaan tule?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pahana haluttomuuden oireena pidätte sitä, ettei nainen tee koskaan aloitetta muttei myöskään anna pakkeja jos mies aloitteen tekee?
Mielestäni tuokin on paha oire. Väittäisin että jokainen normaali ihminen haluaa kokea itsensä halutuksi. Minä ainakin nostaisin kytkintä äkkiä tuollaisessa tilanteessa.
Siitäkin huolimatta että voisi luottaa siihen ettei pakkeja koskaan tule?
Kykkä. En haluaisi nöyryyttää itseäni vuodesta toiseen tuollaisessa "pari"suhteessa.
kykkä = kyllä, sormet ei vaan osu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko varmaan alkaa myöntämään, että vaimo ei sitten vain millään enää halua minua. Yritän tai en, niin ei koskaan mitään. Haluaisin istua sohvalla vierekkäin tai halata, mutta vaimo ei halua enää edes tällaista läheisyyttä. Olen pitänyt häntä aina kauniina ja haluttavana, mutta järkevämpää olisi koittaa hillitä näitä tunteita.
Vierailija kirjoitti:
Aika monen mielestä nettiseksi on todellakin pettämistä... tarkoititko nettikameran välityksellä vai chattaillen?
Ihan puhtaasti chattaillen jonkun random naisen kanssa, ei kuvia, videoita tai puheluita, tms. Jos tämä lasketaan pettämiseksi, niin sitten kai puolison haluttomuus on aiheuttanut sen, että olen pettänyt häntä chatissa. Itselleni olisi tosin se ja sama, jos vaimoni harrastaisi satunnaisesti jonkun random miehen kanssa chattiseksiä, jos syynä olisi se, etten antaisi hänelle seksiä tarpeeksi usein. Mutta mikäli hän harrastaisi sitä säännöllisesti saman miehen kanssa, niin en pitäisi, vaikka se ei johtaisikaan mihinkään muuhun kuin vaimon omien halujen tyydytykseen.
Vaimo on joskus todennut, kun olen yrittänyt kinuta, että nyt herran pitää tyytyä ihan omaan käteen... Ehkä olen sitten hieman luovalla tavalla toteuttanut tätä. Mutta kuten sanoin edellisessä viestissäni, niin huonoa seksiähän se on, paineet vaan saa purettua.
M43
Se että sallit itsellesi jotain, etkä pidä pettämisenä, ei tarkoita etteikö puoliso pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todellakin käy sääliksi nykyisiä suomalaisia perheenisiä. Yhteiskunta on verovaroilla kustantanut parhaat mahdolliset palvelut helpottamaan arkea mutta jotenkin tuntuu siltä että mitä enemmän naiset saavat miesten verotuloilla kustannettuja palveluita yhteiskunnalta sitä vähemmän on seksiä edes niillä rakastavilla pareilla?
Meillä oli sama juttu, 13 vuotta avoliittoa, ei lapsia. Muistaakseni nainen teki neljä kertaa aloitteen seksiin tuon 13 vuoden aikana. Sitten ihmetteli miksi en ole kiinnostunut vierailemaan hänen rakkaan isoäitinsä luona. Eron jälkeen sain enemmän ja parempaa seksiä kahdessa vuodessa kuin tuon 13 vuoden suhteen aikana. Nainen oli minulle rakas mutta liian erilaiset libidot eivät vaan toimi yhteen.
Nyt olen 45 v enkä suostu koskaan enää muuttamaan yhteen naisen kanssa. Irtoseksiä on nykyisin helppo löytää saada ja mieluummin otan pakit joltain uudelta tuttavuudelta kuin siltä omalta rakkaalta huonossa parisuhteessa.
Mitä ihnettå sössötät miesten verovaroilla kustannetuista palveluista? Samalla tavalla ne meidän naisten verot sinne samaan menee esim miehiä varten tehtyihin vankiloihin yms. Ja sinulta umohtuu ettå sen lisäksi että meidän naisten työssåkäyntiprosentti on 72 (miesten 73) niin me naiset teemme kaikki ne veronmaksajat myös teidät miehet. En kyllä miehenä paljon viitsisi päätåni aukoa.
Seksi on aivoissa ja jos ei pysty toisen aivoja ja älyä hivelemään niin ei tule innostusta seksiin. Sitä kannattaa miettiä.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa tarkkaan missä ajassa muutokset ovat tapahtuneet sillä en ole tajunnut pitää päiväkirjaa. Joka tapauksessa kun mies alkoi ottaa etäisyysyttä pidin "vaihetta" luonnollisena, että kai sellaiset jaksot kuuluvat suhteeseen, että halut eivät ihan kohtaa. Näin ainakin naisten lehdissä. Vähitellen aloin tuntea itseni yksinäiseksi, surulliseksi, masentuneeksi ja naisena epäonnsituneeksi ja vialliseksi. Kaikki kikkakutoset on kokeiltu, samoin puhuminen, vaikean leikkiminen ja odottelu. Ei pure.
En ole mikään testosteronihirmu vaan hyvin naisellinen nainen. Sytyn (tai syttyisin) helposti sillä seksi ja rakastelu on minusta ihana tapa olla toisen lähellä, saan siitä voimaa ja se on hauskaa. Olen kieltäytynyt seksistä vain alkuraskauksissa ja silloinkin olisin halunnut mieluummin seksiä kuin voida pahoin. Sitä paitsi olisi vaikka mitä, mitä haluaisin kokea ja kokeilla luotettavan kumppanin kanssa. En myöskään käytä pillereitä, joten kroppani estrogeenin ja androgeenin tuotto toimii normaalisti ja siksikin panettaa.
En pysty enää masturboimaan kotona, sen aloittaminen masentaa niin rankasti, että ranne "halvaantuu". En myöskään fantasioi miehestäni, yritän olla ajattelematta häntä ollenkaan. Mieheni koskee minua vain kiusatessaan, esim. tullessani suihkusta hän vitsin varjolla koskettelee intiimialueita tai rintoja ja vihjailee kiimaisuudestani, muttei itse halua mennä sen pidemmälle. Kerran kuussa mies haluaa lahnaseksiä saadakseen minut jäämään, mutta eihän sellainen oikeaa halua ole.
Torjutuksi tuleminen tuntuu kipeältä.
Minulla meni todella pitkään hahmottaa tilanteemme, halusin suhteen toimivan. En ole vihainen miehelle sillä hänkin näkee maailman vain omien linssiensä läpi. Silti tuntuu, että jollain tasolla mies valehteli myös tietoisesti.
Ihastun jatkuvasti muihin, nautin saadessani miehiltä huomiota eikä kynnykseni pettääkään olisi kovin korkea/jos vastaan tulisi oikeasti lupaava mies, joka veisi jalat alta niin jättäisin mieheni sillä sekunnilla. Toistaiseksi annan meille vielä (määräaikaisen) mahdollisuuden kohdata ja kasvaa samaan suuntaan, mutta jos sopiva mies kävelisi vastaan niin valitsisin lähteä enkä enempää odottelisi. Joitain kiinnostavia miehiä olisi tarjolla, mutta moni heistäkin on vasta eronneita/eroamassa enkä halua sellaista rauhattomuutta. Meillä on myös lapsia, joten jos ero tulee, haluan ensisijaisesti aikuisten seurustelusuhteen, en uusperhettä.
Miehestähän se on kiinni jäänkö vai enkö.
Nyt kysyttäessä yritin kertoa miltä torjutuksi tuleminen parisuhteessa on tuntunut, se on ollut vaikea hyväksyä. Mieheni on vain liian erilainen, ei kaipaa seksiä. Olen turhautunut myös itseeni kun olen ajellut tällaiseen ansaan. Ei tällaisesta pysty irrottautumaan ilman kipua. Taidan kuitenkin alkaa kallistua jo eron puolelle, sitten olisi mahdollisuus pitää hauskaakin ja ehkä rakastua. Uskon, että vientiä olisi hyvin sillä en ole lasten kanssa mikään "paketti" vaan nimenomaan seksiä ja treffi-iltoja/öitä kaipaava nätti nainen, joten haaveeni eivät ole epärealistiset. Harmi, ettei tuo oma rakas halua.
Ei naurata. Huvittaa vain av-mammojen kimitys kuinka "seksi ei ole mikään elinehto". Siksi olenkin vaihtanut seksi-palstalle, täällä on yllättävän monipuolisempia ja filosofisiakin näkökulmia.
Minulla sama tarina takaja ja olen 49v mies. Loputon torjumaksi tuleminen syö mieheltä miehikkyyden ja itsetunnon. Seksistä tulee rasite, jota haluaa välttää viimeiseen asti. Vaimoni ei enää kiihota tai kiinnosta minua seksi mielessä. Ei ole enää pitkään pitkään aikaan. Kaikenlaisilla tekosyillä välttelen lähempää kanssa käymistä. Tunnen että minulla olisi paljon rakkautta annettavana vielä sopivalle naiselle jis sellainen vaan jostain löytyisi. Se sen vuosia kestänyt torjutuksi tuleminen on 49v miehelle tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todellakin käy sääliksi nykyisiä suomalaisia perheenisiä. Yhteiskunta on verovaroilla kustantanut parhaat mahdolliset palvelut helpottamaan arkea mutta jotenkin tuntuu siltä että mitä enemmän naiset saavat miesten verotuloilla kustannettuja palveluita yhteiskunnalta sitä vähemmän on seksiä edes niillä rakastavilla pareilla?
Meillä oli sama juttu, 13 vuotta avoliittoa, ei lapsia. Muistaakseni nainen teki neljä kertaa aloitteen seksiin tuon 13 vuoden aikana. Sitten ihmetteli miksi en ole kiinnostunut vierailemaan hänen rakkaan isoäitinsä luona. Eron jälkeen sain enemmän ja parempaa seksiä kahdessa vuodessa kuin tuon 13 vuoden suhteen aikana. Nainen oli minulle rakas mutta liian erilaiset libidot eivät vaan toimi yhteen.
Nyt olen 45 v enkä suostu koskaan enää muuttamaan yhteen naisen kanssa. Irtoseksiä on nykyisin helppo löytää saada ja mieluummin otan pakit joltain uudelta tuttavuudelta kuin siltä omalta rakkaalta huonossa parisuhteessa.
Mitä ihnettå sössötät miesten verovaroilla kustannetuista palveluista? Samalla tavalla ne meidän naisten verot sinne samaan menee esim miehiä varten tehtyihin vankiloihin yms. Ja sinulta umohtuu ettå sen lisäksi että meidän naisten työssåkäyntiprosentti on 72 (miesten 73) niin me naiset teemme kaikki ne veronmaksajat myös teidät miehet. En kyllä miehenä paljon viitsisi päätåni aukoa.
Seksi on aivoissa ja jos ei pysty toisen aivoja ja älyä hivelemään niin ei tule innostusta seksiin. Sitä kannattaa miettiä.
No jopas oli säälittävä aivopieru.
Kai ymmärrät että pelkkä työssäkäymisprosentti ei kerro mitänn vaan pitäisi tutkia kuka työskentelee yksityissektorilla vs. julkissektorin siisteissä ja turvatuissa suojatyöpaikoissa.
Kaikki me tiedämme että seksi tapahtuu aivoissa. Miksi ihmeessä olet joutunut kimppaan sellaisen miehen kanssa joka ei hivele aivojasi? Rahan takia? Suvun painostuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Seksi on aivoissa ja jos ei pysty toisen aivoja ja älyä hivelemään niin ei tule innostusta seksiin. Sitä kannattaa miettiä.
Tämä varmaan lohduttaa niitä puolison haluttomuudesta kärsineitä naisia? Tässäkin ketjussa heitä on - ei seksittömyys ole vain toisen sukupuolen ongelma.
Mut voi olla että ongelma on sama mutta johtuu useimmiten erityyppisistä syistä eri sukupuolilla, töitä olisi.
Todellakin käy sääliksi nykyisiä suomalaisia perheenisiä. Yhteiskunta on verovaroilla kustantanut parhaat mahdolliset palvelut helpottamaan arkea mutta jotenkin tuntuu siltä että mitä enemmän naiset saavat miesten verotuloilla kustannettuja palveluita yhteiskunnalta sitä vähemmän on seksiä edes niillä rakastavilla pareilla?
Meillä oli sama juttu, 13 vuotta avoliittoa, ei lapsia. Muistaakseni nainen teki neljä kertaa aloitteen seksiin tuon 13 vuoden aikana. Sitten ihmetteli miksi en ole kiinnostunut vierailemaan hänen rakkaan isoäitinsä luona. Eron jälkeen sain enemmän ja parempaa seksiä kahdessa vuodessa kuin tuon 13 vuoden suhteen aikana. Nainen oli minulle rakas mutta liian erilaiset libidot eivät vaan toimi yhteen.
Nyt olen 45 v enkä suostu koskaan enää muuttamaan yhteen naisen kanssa. Irtoseksiä on nykyisin helppo löytää saada ja mieluummin otan pakit joltain uudelta tuttavuudelta kuin siltä omalta rakkaalta huonossa parisuhteessa.