Lue keskustelun säännöt.
Lääkäri nauroi minulle kun ehdotin mahdollista diagnoosia.
26.10.2019 |
Olen pitkään (vuosia) kärsinyt kivuista lihaksissa ja nivelissä. Nyt viime aikoina myös jäykkyyttä. On syötetty särkylääkkeitä. Vikaa ei löydy mistään. Lievää iänmukaista kulumaa parissa nivelessä ja rangassa. Nämä ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa oireita.
Viime viikolla kävin taas lääkärissä kun särkylääkkeet loppui. Ehdotin että voisiko tämä olla fibromyalgiaa. Oireet täsmää mielestäni hyvin. Pyysin myös tutkimaan ms-tautia ja als:ia.
Lääkäri nauroi kaikille mun ehdotuksille ja sanoi ettei ne ole mahdollisia. Käski vaan mennä jumppaan ja salille. Edelleenkään ei usko että jumpan/salin jälkeen olen viikon melkein työkyvytön kun kaikki paikat kipeenä niin ettei meinaa päästä kävelemään ja tulee kuumeinen/kipeä olo vaikka mitään kuumetta tai flunssaa ole.
Alan olemaan tyystin loppu tähän.
Kommentit (104)
Itse olet syypää kun et liiku enempää. Mitä puntari sanoo? Jääkö alle 200 kg?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan sama, vaikka ap olisi täysin väärässä, on asiatonta nauraa toisen hädälle. Eniten ärsyttää Suomen lääkäreissä juuri tuo asiakkaan kokemusten väheksyntä ja kaiken vähänkään normaalista poikkeavan täydellinen kieltäminen. Minulla paljastui muotisairaus (raudanpuuteanemia) ja kauanko kärvistelin oireissani? Kaksi vuotta ennen diagnoosia, nyt diagnoosin jälkeen (rauta ei imeydy) olen jonkinlainen kokeilukappale, jolle sinnkkäästi tuputetaan vaihtoehtoa "kyllä se imeytyy, kun tarpeeksi odotetaan". Kolme vuotta kuoleman väsyneenä koko ajan ei ole kivaa, ei vaikka lääkärit kuinka ovat tyytyväisiä omiin diagnooseihinsa. Joskus vain pitäisi miettiä, miltä se potilaasta tuntuu.
Jos käyn jumpassa maanantaina illalla, herään tiistaiaamuna jäykkänä enkä meinaa päästä edes vessaan. Joka askel sattuu niin että tulee kyyneleet silmiin. Hyvä jos housuja saa alas. Olo kun ois 40 astetta kuumetta, voimaton. Usein päätäkin särkee. Torstaina salille ja hyvä jos pyörää pystyn polkemaan. Perjantaiaamu ihan hirvee kun koko kroppa tönkkö, voimaton ja särkevä. Koko viikonloppu menee voimia keräillessä seuraavaa viikkoa varten.
Ja kyllä, paino on alle 200 ja reilusti alle 100.
Vierailija kirjoitti:
Jos käyn jumpassa maanantaina illalla, herään tiistaiaamuna jäykkänä enkä meinaa päästä edes vessaan. Joka askel sattuu niin että tulee kyyneleet silmiin. Hyvä jos housuja saa alas. Olo kun ois 40 astetta kuumetta, voimaton. Usein päätäkin särkee. Torstaina salille ja hyvä jos pyörää pystyn polkemaan. Perjantaiaamu ihan hirvee kun koko kroppa tönkkö, voimaton ja särkevä. Koko viikonloppu menee voimia keräillessä seuraavaa viikkoa varten.
Ja kyllä, paino on alle 200 ja reilusti alle 100.
Tämä siis ap.
No pitäiskö ihan vaan aloittaa rennosti kävellen, välillä reipasta kävelyä jne. Ei ne salit ja punnerrukset ihan vaan kylmiltään varmasti tee kellekään hyvää. Ei ainakaan valmiiksi lihas/nivelkipuiselle. Tuo salivillitys on ihan hullua. Rehkitään liian yksipuolisesti ja kuntoon nähden liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No pitäiskö ihan vaan aloittaa rennosti kävellen, välillä reipasta kävelyä jne. Ei ne salit ja punnerrukset ihan vaan kylmiltään varmasti tee kellekään hyvää. Ei ainakaan valmiiksi lihas/nivelkipuiselle. Tuo salivillitys on ihan hullua. Rehkitään liian yksipuolisesti ja kuntoon nähden liikaa.
Kävelen joka päivä työmatkat 3km/suunta vaikka sattuukin ihan helvetisti.
Ap
Kuulostaa myös väsymysoireyhtymälle jos noin reagoit liikuntaan. Suomessa ei todellakaan saa mitään apua koska lääkäreillä ei ole ammattitaitoa hoitaa oikeastaan mitään muuta kuin flunssaa ja sekin sanomalla, että ota masennuslääkkeitä ja mene kotiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, lääkärit on hassuja. Ehkä sulle ei koskaan onnistuta tekemään kunnon diagnoosia eli löytämään jotain tiettyä sairautta joka nuo oireet aiheuttaa. Joten oireiden taustasyytä ei pystytä poistamaan. Joten hoito on sitten ihan vain oireiden vähentämistä. Oireesi on kipuja - joten hoito on särkylääkkeitä. Tuo on kyllä säälittävää että ihan vain särkylääkkeillä yritetään kipuja lieventää, mutta eivät lääkärit muutakaan keksi eivätkä muutakaan osaa neuvoa. Lääkäreiltä todellakaan ei koskaan saa mitään tuon parempaa, joten lääkärit ovat lähes turhia. Lääkäreiltä tai muilta ammattiauttajilta et tule saamaan apua vaivaasi.
Sun täytyy itse vain googlailla ja kokeilla kaikkea. Älä keskity diagnoosin tekemiseen koska oireiden taustasyytä et pysty poistamaan. Keskity vain oireiden poistamiseen, mutta paljon fiksummin kuin vain särkylääkkeillä. Susta täytyy tulla sun omien oireidesi expertti, sun oman kroppasi expertti - lääkäri ei siihen ikinä pysty. Googlaa ja kokeile miljoona juttua jotka sun oireisiin voisivat auttaa. Tarvitset paljon kärsivällisyyttä ja paljon aikaa.
Esim... sulla siis on nivelkipuja ja lihaskipuja. Monet ihmiset kokeilee niihin sellaista rikkiravintolisää nimeltä "MSM". Sitä myydään tuhansissa kaupoissa. Tässä siitä vähän infoa:
https://www.luontaistukku.fi/opti-msm-hyodyt
Eihän tuo välttämättä auta. Mutta ei se myöskään aiheuta vahinkoa. Aika typerää vain käyttää särkylääkkeitä jos voi yrittää myös jotain muuta.
Ala vaikkapa googlailla mitä reumapotilaat tekevät itse omia oireita vähentääkseen.
Kunpa kaikki ongelmat ratkeaisivat sillä että vain menee lääkärille. Mutta ei, melkein mikään ei ratkea sillä lailla. Pitää itse ratkaista omat ongelmat, se vain vaatii ihan älyttömästi vaivannäköä. Ei diagnosointia vaan tekemistä ja kokeilemista ja selvittämistä.
Sinänsä asiaton purkaus lääkäriltä ja olisi helposti saanut testattua fibron. Fibromyalgiaa sairastavana voin sanoa, että kipua on sitä enemmän mitä vähemmän liikkuu. Nimenomaan niin, että yllättäen liikkuessa tauon jälkeen kipu voimistuu. Se kuitenkin lähtee liikkumalla. Tärkeää on maltillinen aloitus ja sitkeä jatkaminen kivusta huolimatta. Kipu helpottuu liikkumalla, vaikka usko meinaa loppua sitä odottaessa. Kevyt aloitus on esim. päivittäinen kilometrin kävely ja pari kertaa viikossa viiden minuutin lihastreeni kehon omalla painolla tai kaikkein löysimmällä jumppakuminauhalla. Siitä sitten rasitusta lisäten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo taitaa olla lääkärin osaamattomuutta. Sinuna hankkiutuisin sellaiselle reumalääkörille joka on perehtynyt fibronyalgiaan. Itse ehdotin oireikuvani perusteella kyseistä diagnoosia yksityisellä yleislääkärille joka teki sen painelutestin ja antoi kyaelylapun ja sain sen jälkeen diagnoosin fibromyalgia. Älä siis luovuta vaan mene eri lääkärille kertomaan huolesi ja pyydä tekemään fibron painelutesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos käyn jumpassa maanantaina illalla, herään tiistaiaamuna jäykkänä enkä meinaa päästä edes vessaan. Joka askel sattuu niin että tulee kyyneleet silmiin. Hyvä jos housuja saa alas. Olo kun ois 40 astetta kuumetta, voimaton. Usein päätäkin särkee. Torstaina salille ja hyvä jos pyörää pystyn polkemaan. Perjantaiaamu ihan hirvee kun koko kroppa tönkkö, voimaton ja särkevä. Koko viikonloppu menee voimia keräillessä seuraavaa viikkoa varten.
Ja kyllä, paino on alle 200 ja reilusti alle 100.
Tämä siis ap.
Sali tai jumppa aiheuttaa kipeyttä tottumattomalle kropalle. Minkä verran harrastat kevyttä liikuntaa esim. Kävelyä ja/tai pyöräilyä päivittäin? Kuinka raskasta on työsi? Raskaampana, mutta nivelille hyvänä liikuntana toimii uinti.
Jos lääkäri ystävällisesti hymyillen sanoo ette sinulla ole ALS:aa tai MS:aa se ei ole naureskelua.
Kyllä minunkin keski-ikäisen nivelet ovat aamuisin arat. Nyt pudotin 10% painosta ja tilanne paljon parempi. Ja pilates kahdesti viikossa ja kuntosali kerran viikossa - kyllä se kropassa tuntuu jäykkyytenä treenin jälkeisenä päivänä. Kävelen välipäivinä. Istumatyötä teen ja pyrin seisomaan osan päivästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä epäilin lonkkaa, lääkäri vetosi selkään ja määräsi jumppaa, liikuntaa, portaiden nousemista jne. Ei tutkimuksia, koska niitä ei tarvita.
Kolme vuotta kärvistelin ja lopulta en voinut ottaa askeltakaan ilman kipulääkettä, kävelymatkat olivat max 10 m pituisia. Lonkasta löytyi paha kuluma ja leikkaava lääkäri kysyikin, että miksi ihmeessä olen päästänyt jalkani siihen tilanteeseen, jossa luu oli hiertynyt murskeeksi. No kun ns. omalääkärin mielestä ei ollut mitään ongelmia lonkassa, koska olen vasta 42 v ja BMI on 19,1.
Googlaa mitä muut ihmiset on tehnyt, mikä heitä on auttanut. Muiden ihmisten kokemukset on paljon tärkeämpi apu kuin lääkäreiden "viisaudet" (tietämättömyydet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet lääkärit ei osaa googlata vaan kehittävät diagnoosinsa omassa päässään. Potilaat kärsivät.
Vierailija kirjoitti:
Minä epäilin lonkkaa, lääkäri vetosi selkään ja määräsi jumppaa, liikuntaa, portaiden nousemista jne. Ei tutkimuksia, koska niitä ei tarvita.
Kolme vuotta kärvistelin ja lopulta en voinut ottaa askeltakaan ilman kipulääkettä, kävelymatkat olivat max 10 m pituisia. Lonkasta löytyi paha kuluma ja leikkaava lääkäri kysyikin, että miksi ihmeessä olen päästänyt jalkani siihen tilanteeseen, jossa luu oli hiertynyt murskeeksi. No kun ns. omalääkärin mielestä ei ollut mitään ongelmia lonkassa, koska olen vasta 42 v ja BMI on 19,1.
BMI on 19,1? Voi siskot... Nyt ryhdistäydy!
Vierailija kirjoitti:
BMI on 19,1? Voi siskot... Nyt ryhdistäydy!
Joo, terveen raja on 15.
Daa, liikuntaa 2 kk putkeen niin helpottaa. Sairastat liikkumattonuutta
Onko sulle tehty fibromyalgia-kipupistetesti?
Fibromyalgian paras lääke on liikkuminen. Sukulaisella on paha fibro, ja hänen on pakko kävellä pitkät matkat joka ikinen päivä, muuten jää pian sängyn pohjalle vahvojen kipulääkkeiden orjaksi.
Lääkäreille ei pidä koskaan ehdottaa itse diagnoosia. Kokevat sen ammattitaitonsa loukkauksensa. Ne pitää johdatella tekemään oikea diagnoosi. Tämä ei ole edes vaikeaa.
Ja jos oikeasti epäilee itsellään fibroa tai muuta erikoissairautta, menee erikoislääkärille. Ei se nyt niin paljon maksa.
Toisekseen, fibroon tai ME:hen ei ole hoitoa, eikä kummallakaan diagnoosilla saa esim. eläkettä. Joten jos epäilee jompaa kumpaa itsellään, ei hyödy siitä lääkärissä ravaamisesta mitenkään.
No oireiden perusteella se ei missään tapauksessa ole ms tai als. Ja mitä tulee fibromyalgiaan. Niin siinä taudissa nimenomaan kehoitetaan liikkumaan. Katso vaikka reumaliiton ohje fibromyalgia ja liikunta