Lue keskustelun säännöt.
Onko Nalle Wahlroosin lähtökohdat rikastumiselle olleet todella tasavertaiset esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan työttömän yksinhuoltajaperheen lapsen kanssa?
25.10.2019 |
Nalle on valmistunut Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun. Nallen isä on lahjuksien vastaanottamisestakin syytettynä ollut suomalainen talouselämän vaikuttaja. Hän toimi eri teollisuusyritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä.
Ärsyttää kun tuollainen mies arvostelee työttömiä ja kehuu menestyksensä olleen täysin omaa ansiota. Toki mies on töitäkin tehnyt rikastumisen eteen sitä ei ole kieltäminen mutta olsiko miehen tarina ollut toisenlainen jos Nalle olisi adoptoitu lapsena vähävaraiseen perheeseen ja hänet olisi pakotettu jäämään kotiin koulun sijaan auttamaan perhettä esim. maataloustöissä?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on oma elämänsä. Nalle katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan. Sitä kutsutaan mustavalkoisuudeksi, mutta on siinä myös vähän tyhmyyttä, yksinkertaisuutta.
Höpöhöpö, voit olla hänen persoonastaan tai moraalistakin monta mieltä, mutta tyhmä tai suppeakatseinen ihminen hän ei ole.
Sinä siis tunnet hänet? Kerro lisää. Muussa tapauksessa sinun arviosi ei ole yhtään sen oikeampi kuin muidenkaan. Kyllä asia on niin, että Nalle todellakin vaikuttaa tässä asiassa aika mustavalkoiselta. Älä sinä ole niin yksinkertainen, että annat hänen asemansa, koulutuksensa ymv. vaikuttaa tulkintaasi. Keskity kuuntelemaan vain ja ainoastaan mitä hän puhuu ja kirjoittaa, niin huomaat kyllä, että hän puhuu varakkaìden kuplasta käsin eikä hänellä ole riittävää ymmärrystä muuhun. Hän ei todellakaan ole mitenkään erityisen älykäs tai kaiken tietävä. Toki varmasti keskijakaumalla tai vähän yli, mutta mistään mensa-tasosta ei kyllä puhuta. Jotkuthan nostavat hänet juuri tuonne, mutta he ovatkin näitä itsekin hieman yksinkertaisia laumasieluja, jotka kuvittelevat ettei Nallen elämäntarina olisi muuten mahdollinen. Höpö höpö, kun jo syntyy keskelle tuota kaikkea ja on vähän härski ja rahanhimoinen niinse riittää paremmin kuin hyvin. Nalle on myös väärässä ja aikaansa jäljessä talousteeseineen. Hieman noloa kaiken tietävälle miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on oma elämänsä. Nalle katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan. Sitä kutsutaan mustavalkoisuudeksi, mutta on siinä myös vähän tyhmyyttä, yksinkertaisuutta.
Höpöhöpö, voit olla hänen persoonastaan tai moraalistakin monta mieltä, mutta tyhmä tai suppeakatseinen ihminen hän ei ole.
Sinä siis tunnet hänet? Kerro lisää. Muussa tapauksessa sinun arviosi ei ole yhtään sen oikeampi kuin muidenkaan. Kyllä asia on niin, että Nalle todellakin vaikuttaa tässä asiassa aika mustavalkoiselta. Älä sinä ole niin yksinkertainen, että annat hänen asemansa, koulutuksensa ymv. vaikuttaa tulkintaasi. Keskity kuuntelemaan vain ja ainoastaan mitä hän puhuu ja kirjoittaa, niin huomaat kyllä, että hän puhuu varakkaìden kuplasta käsin eikä hänellä ole riittävää ymmärrystä muuhun. Hän ei todellakaan ole mitenkään erityisen älykäs tai kaiken tietävä. Toki varmasti keskijakaumalla tai vähän yli, mutta mistään mensa-tasosta ei kyllä puhuta. Jotkuthan nostavat hänet juuri tuonne, mutta he ovatkin näitä itsekin hieman yksinkertaisia laumasieluja, jotka kuvittelevat ettei Nallen elämäntarina olisi muuten mahdollinen. Höpö höpö, kun jo syntyy keskelle tuota kaikkea ja on vähän härski ja rahanhimoinen niinse riittää paremmin kuin hyvin. Nalle on myös väärässä ja aikaansa jäljessä talousteeseineen. Hieman noloa kaiken tietävälle miehelle.
Hyvin kirjoitettu.
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.
Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.
No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?
Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.
Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.
En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää.
Mutta se on fakta, jonka voi kiertää opiskelemalla ruotsia. Ei sinne mitään natiivin kielitaitoa vaadita, jos niin luulet. Jos kokee, että juuri se Hanken olisi avain omaan onneen, ei oman kielitaidon päivittäminen liene kohtuuton ponnistelu sen tavoitteen eteen?
Tjaah, tutulle oli sanottu erään yliopiston tiedekunnan ruotsinkielisen linjan pääsykokeissa että hän puhuu liian suomenruotsalaista ruotsia. No ylläri, kyseinen tuttu on nimenomaan suomenruotsalainen. Eli aksentti pitää kyllä saada kohdalleen. Parempi väki pitää yhtä ja auttaa omiaan.
No ei ne suomenruotsalaiset mitään riikinruotsia puhu, jos se oli pointtisi. Suomalaiset ruotsinkieliset puhuvat suomenruotsia ja he ovat juurikin se Hankenin ja vastaavien isoin opiskelijajoukko.
Niinhän sitä luulisi että Suomessa kelpaa suomenruotsi. En sit tiedä mitä tässä oli taustalla, ehkä tää tuttu ei kuulu oikeisiin piireihin?
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Niin siellä Hankenilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun.
Huipulle pääsee harva, joten mielekkäämpää on puhua siitä, miten suoraviivaisesti ihan hyviin asemiin pääsee. Melkein jokainen voi tsempata ja käydä koulut fiksusti, jolloin pääsee kohtuupalkkaiseen työhön ja voi elää mukavaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan elämää. Se on Suomessa hienointa, ei ökyrikastumisen mahdollisuus.
Mitä minä tein väärin? Valmistuin yliopistosta 2002 ja edelleen, paria pätkätyötä lukuunottamatta, työttömänä. Olen tehnyt lisäopintoja, kursseja ja vaikka mitä, mutta työtäni on työhakemusten tekeminen. Yritystä ja sisua ei minulta puutu. Olen pettynyt! Mieluummin mitä eläisin sitä keskiluokkaisen elämää, jota opiskellessani kuvittelin pääseväni elämään.
En tiedä näillä tiedoilla. Akateemisten työttömyys on yleisesti hyvin matala, ja monilla aloilla käytännössä nolla. Isossa kuvassa väitteeni siis pitää paikkansa.
Akateemisia työttömiä on Suomessa vähintään 50 000 ja luku tulee kasvamaan YT:iden myötä.
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Kyllä, mutta Hankenilla ja kyseessä taloustiede. Ei vaadi erityisiä kykyjä varakkaalta suomenruotsalaiselta. Ihan perusfiksu ihminen pystyy kyllä tuohon, kun sisäänpääsy ruotsia äidinkielenään puhuvalle suht helppoa eikä tarvitse huolehtia mistään vaan voi keskittyä vain opiskeluun. Taloustiede ei ole yhtään sen kummempaa kuin vaikkapa humanistiset tieteet (humanisteja yhtään väheksymättä!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Kyllä, mutta Hankenilla ja kyseessä taloustiede. Ei vaadi erityisiä kykyjä varakkaalta suomenruotsalaiselta. Ihan perusfiksu ihminen pystyy kyllä tuohon, kun sisäänpääsy ruotsia äidinkielenään puhuvalle suht helppoa eikä tarvitse huolehtia mistään vaan voi keskittyä vain opiskeluun. Taloustiede ei ole yhtään sen kummempaa kuin vaikkapa humanistiset tieteet (humanisteja yhtään väheksymättä!).
Tarkoitin siis vaativuus tasoltaan. Toki matemaattisempi muttei siinä määrin, että vaatisi erityisiä kykyjä. Oli vähän huono vertaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nallen lähtökohdat ovat varsin keskiluokkaiset, ihan ryysyistä rikkauksiin tarinaa ei voi kertoa.
Joka tapauksessa hän on käytännössä olemattomalla pääomalla saavuttanut Suomen mittakaavassa erittäin suuren omaisuuden omilla ansioillaan. Nallen rikkaudet eivät ole perittyjä, vaan ansaittuja.
Sanoisin kyllä ylempää keskiluokkaa. Hänen lapsuudessaan mahdollisuus kouluttautua riippui vielä enemmän perheestä kuin mitä se on tänä päivänä.
Muistaakseni Wahlroos sai isältään henkilöauton ylioppilaslahjaksi. Ei tavallisella keskiluokalla ollut 70-luvun alussa tuollaiseen varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun"
Ei todellakaan ole vaikeaa päästä opiskelemaan kauppatieteitä suomeksikaan. Ainoastaan suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, voi olla ruotsinkielisille helpompaa päästä Hankeniin kuin suomenkielisillä Aaltoon. Mutta suomenkilisillä on lukuisia yliopistoja Suomessa mihin voivat hakea kauppatieteitä opiskelemaan, esim monet Helsingistä menevät Vaasan yliopistoon koska sinne on helpompi päästä pienemmän hakijamäärän takia.
Joten tuo on pelkkä tekosyy että ruotsinkieliset muka pääsisivät helpommin opiskelemaan. Esim Vaasassa on vaikeampi päästä Vaasan Hankeniin kuin Vaasan yliopistoon kauppatieteitä opsikelemaan.
No tilastollisesti ne menestyjät tulevat juurikin noista pääkaupunkiseudun kauppiksista joten turha sotkea jotain maalaisyliopistoja tähän keskusteluun.
Laitatko linkkiä tähän tilastoon vai keksitkö ihan hatusta?
Yliopistojen tasossa ei ole mitään eroja, jos Helsingistä tulee enemmän menestyjiä suhteutettuna opiskelijamäärään, se johtuu vain siitä että koska sinne on vaikeampi päästä, opiskelijat siellä keskimäärin paremmilla todistuksilla eli vähän fiskumpaa porukkaa. Esim Vaasaan tule ne "tyhmemmät" Helsingistä heikentämään menestyjätilastoja Vaasassa, koska nämä eivät päässeet Helsinkiin opiskelemaan liian huonoilla todistuksilla.
Mutta yliopistojen tasossa ei siis mitään eroja, Helsinkiin vaikeampi päästä yksinkertaisesti siitä syystä että siellä asuu enemmän ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nallen lähtökohdat ovat varsin keskiluokkaiset, ihan ryysyistä rikkauksiin tarinaa ei voi kertoa.
Joka tapauksessa hän on käytännössä olemattomalla pääomalla saavuttanut Suomen mittakaavassa erittäin suuren omaisuuden omilla ansioillaan. Nallen rikkaudet eivät ole perittyjä, vaan ansaittuja.
Sanoisin kyllä ylempää keskiluokkaa. Hänen lapsuudessaan mahdollisuus kouluttautua riippui vielä enemmän perheestä kuin mitä se on tänä päivänä.
Muistaakseni Wahlroos sai isältään henkilöauton ylioppilaslahjaksi. Ei tavallisella keskiluokalla ollut 70-luvun alussa tuollaiseen varaa.
No ei todellakaan. Tulee mieleen lukiokaverini jonka lääkäri-isä lupasi hänelle lahjaksi valitsemansa auton jos tämä saa opiskelupaikan lääkiksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun"
Ei todellakaan ole vaikeaa päästä opiskelemaan kauppatieteitä suomeksikaan. Ainoastaan suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, voi olla ruotsinkielisille helpompaa päästä Hankeniin kuin suomenkielisillä Aaltoon. Mutta suomenkilisillä on lukuisia yliopistoja Suomessa mihin voivat hakea kauppatieteitä opiskelemaan, esim monet Helsingistä menevät Vaasan yliopistoon koska sinne on helpompi päästä pienemmän hakijamäärän takia.
Joten tuo on pelkkä tekosyy että ruotsinkieliset muka pääsisivät helpommin opiskelemaan. Esim Vaasassa on vaikeampi päästä Vaasan Hankeniin kuin Vaasan yliopistoon kauppatieteitä opsikelemaan.
Taidat puhua Ekonomi, Vasa -ruotsinkielisestä koulutusohjelmasta. Eli ihan höpöjä. Tässä sulle faktaa sisäänpääsystä kauppatieteisiin, prosentti kertoo sisäänpäässeiden osuuden pyrkijöistä. Ja se on suomenkielisille paljon julmempi:
Helsinki, suomenkielinen, 5%
Helsinki, hanken ruotsinkielinen, 14%
Vaasa, suomenkielinen, 7%
Vaasa, ruotsinkielinen, 12%
Turku, suomenkielinen, 4%
Turku, ruotsinkielinen, 10%
http://www.kauppatieteet.fi/wp-content/uploads/2019/08/Antagningsstatis…
Nyt esittelet vääriä lukuja "todisteeksi", missä ne kaikki muut suomenkieliset yliopistot Suomessa? Jos haluat todistaa että suomenkielisen vaikeampi päästä opsikelemaan kauppatieteitä, sinun pitää esittää kaikkien yliopistojen pääsyprosentit. Kauppatieteitä voi opiskella myös muualla kuin Hesassa, Vaasassa ja Turussa. Joten suomenkielisillä paljon enemmän valinnanvaraa ja täten helpompi saada opiskelupaikka.
Ah, aina jotenkin nautin, kun av-palstalla muka-tiedetään paremmin kuin yksi Suomen menestyneimmistä ihmisistä. Teidänhän pitäisi olla multimiljardöörejä, kun olette niin fiksuja, ahkeria jnejne. Kun tyhmäkin ihminen pääsee 700 miljoonaan muutamalla pikku tuurinkantamoisella, ja mielestänne vielä helposti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalle on syntynyt kultalusikka perseessä (poikittain) ja hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä tavallisen ihmisen elämästä. Silti hän laukoo "totuuksiaan" mm syrjäytymisestä, vaikka ei tuskin koskaan on edes ainuttakaan syrjäytynyttä nähnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Niin siellä Hankenilla
Joka on tasokas korkeakoulu. Vähentääkö kieli sen arvoa jotenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Niin siellä Hankenilla
Joka on tasokas korkeakoulu. Vähentääkö kieli sen arvoa jotenkin?
Jos se on niin turha ja mitätön, niin miksi täällä nyt edes itketään, että sinne pääsee helpommin, jos on äidinkieleltään ruotsinkielinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Niin siellä Hankenilla
Joka on tasokas korkeakoulu. Vähentääkö kieli sen arvoa jotenkin?
Rehellinen mielipiteeni KYLLÄ
Vierailija kirjoitti:
Nalle on syntynyt kultalusikka perseessä (poikittain) ja hänellä ei ole minkäänlaista käsitystä tavallisen ihmisen elämästä. Silti hän laukoo "totuuksiaan" mm syrjäytymisestä, vaikka ei tuskin koskaan on edes ainuttakaan syrjäytynyttä nähnyt
Ihan kuten itsekin lauot nyt "totuuksia" hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nalle oli kolmekymppisenä apulaisprofessori.
Mitä sinä olit sen ikäisenä?
Niin siellä Hankenilla
Joka on tasokas korkeakoulu. Vähentääkö kieli sen arvoa jotenkin?
Rehellinen mielipiteeni KYLLÄ
Eli sittenhän se on vain hyvä, että ne ruotsinkieliset menevät sinne opiskelemaan, ja jättävät parempien koulujen paikat suomenkielisille, eikös?
Mutta edelleen, kun se olisi tilasto, joka olisi helppo kääntää ympäri, jos suomenkieliset isoina massoina vaan hakisivat ruotsinkielisiin oppilaitoksiin. Ei se ole ruotsinkielisten syy, että suomenkieliset eivät näin tee.