Lue keskustelun säännöt.
Onko Nalle Wahlroosin lähtökohdat rikastumiselle olleet todella tasavertaiset esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan työttömän yksinhuoltajaperheen lapsen kanssa?
25.10.2019 |
Nalle on valmistunut Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun. Nallen isä on lahjuksien vastaanottamisestakin syytettynä ollut suomalainen talouselämän vaikuttaja. Hän toimi eri teollisuusyritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä.
Ärsyttää kun tuollainen mies arvostelee työttömiä ja kehuu menestyksensä olleen täysin omaa ansiota. Toki mies on töitäkin tehnyt rikastumisen eteen sitä ei ole kieltäminen mutta olsiko miehen tarina ollut toisenlainen jos Nalle olisi adoptoitu lapsena vähävaraiseen perheeseen ja hänet olisi pakotettu jäämään kotiin koulun sijaan auttamaan perhettä esim. maataloustöissä?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Rikastuminen, siis superrikastuminen, vaatii todella isoja riskinottoja, paljon näkemystä, hyviä ideoita oikeina hetkinä, kovaa työtä, oikeissa kohdissa häikäilemättömyyttä mutta myös verkostoitumista ja tuuria myös. Jos kaikki nämä elementit ovat kohdillaan, joku pienenpieni prosentti oikeasti haalii jättiomaisuuden. Sen sijaan Suomessa kyllä keskiluokkaiseen elämään lähes jokaisella on mahdollisuus, taustoista ja kyvyistä riippumatta. Ainoastaan sairaudet ja muu työkyvyttömyys oikeastaan estävät tämän tien.
Poikkeus vahvistaa säännön. Supercell.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijoittaja kuningas Henrik teki, Nalle on enemmän mediahahmo, ei kovin osaaja.
Kyllä on kutakuinkin samat lähtökohdat. Se, että olet Buntta Wahlroosin poika parantaa todennäköisyyttä realisoida nämä mahdollisuudet, mutta lähtökohdat ovat Suomessa melkolailla samat kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikastuminen, siis superrikastuminen, vaatii todella isoja riskinottoja, paljon näkemystä, hyviä ideoita oikeina hetkinä, kovaa työtä, oikeissa kohdissa häikäilemättömyyttä mutta myös verkostoitumista ja tuuria myös. Jos kaikki nämä elementit ovat kohdillaan, joku pienenpieni prosentti oikeasti haalii jättiomaisuuden. Sen sijaan Suomessa kyllä keskiluokkaiseen elämään lähes jokaisella on mahdollisuus, taustoista ja kyvyistä riippumatta. Ainoastaan sairaudet ja muu työkyvyttömyys oikeastaan estävät tämän tien.
Poikkeus vahvistaa säännön. Supercell.
Miten supercell ei mahdu noihin kriteereihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikastuminen, siis superrikastuminen, vaatii todella isoja riskinottoja, paljon näkemystä, hyviä ideoita oikeina hetkinä, kovaa työtä, oikeissa kohdissa häikäilemättömyyttä mutta myös verkostoitumista ja tuuria myös. Jos kaikki nämä elementit ovat kohdillaan, joku pienenpieni prosentti oikeasti haalii jättiomaisuuden. Sen sijaan Suomessa kyllä keskiluokkaiseen elämään lähes jokaisella on mahdollisuus, taustoista ja kyvyistä riippumatta. Ainoastaan sairaudet ja muu työkyvyttömyys oikeastaan estävät tämän tien.
Poikkeus vahvistaa säännön. Supercell.
Miten supercell ei mahdu noihin kriteereihin?
En näe heidän menestyksen tiellä mitään häikäilemätöntä. Päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kutakuinkin samat lähtökohdat. Se, että olet Buntta Wahlroosin poika parantaa todennäköisyyttä realisoida nämä mahdollisuudet, mutta lähtökohdat ovat Suomessa melkolailla samat kaikilla.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Ei sitten yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikastuminen, siis superrikastuminen, vaatii todella isoja riskinottoja, paljon näkemystä, hyviä ideoita oikeina hetkinä, kovaa työtä, oikeissa kohdissa häikäilemättömyyttä mutta myös verkostoitumista ja tuuria myös. Jos kaikki nämä elementit ovat kohdillaan, joku pienenpieni prosentti oikeasti haalii jättiomaisuuden. Sen sijaan Suomessa kyllä keskiluokkaiseen elämään lähes jokaisella on mahdollisuus, taustoista ja kyvyistä riippumatta. Ainoastaan sairaudet ja muu työkyvyttömyys oikeastaan estävät tämän tien.
Poikkeus vahvistaa säännön. Supercell.
Miten supercell ei mahdu noihin kriteereihin?
En näe heidän menestyksen tiellä mitään häikäilemätöntä. Päinvastoin.
Nooh, se häikäilemättömyys tulee eri muodoissa. Pelialalla toimintakulttuuri avointa tavallaan joo, mutta kyllä sielläkin yrityskauppoja sumplitaan, murskataan unelmia hylkäämällä lähes valmiita pelejä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotta kirjoituksesi ei vaikuttaisi naurettavalta, tarkoittaisi se sitä, että 95% Hankenin opiskelijoista olisi äidinkielenään suomenkielisiä. Näinhän asian pitäisi olla jos se ei suosisi lainkaan ruotsinkielisijä hakijoita.[/quote]
Jotta tämä näkemys ei vaikuttaisi naurettavalta, Hankkenille hakijoiden kielijakauman pitäisi olla sama kuin Suomen ja heidät pitäisi valita ainoastaan äidinkielen perusteella. Näinhän asia ei ole, vaan Hankenille valitaan yo-todistuksen ja/tai pääsykoemenestyksen perusteella, ja vain pieni osa hakijoista on äidinkieleltään suomenkielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas typerästi ajateltu. Jokainen meistä on oma uniikki henkilönsä ja jokainen tulee eri lähtökohdista, kellään ei varmastikaan ole aivan identtiset lähtökohdat mihinkään elämässään. Silti kaikilla suomalaisilla on erittäin hyvät lähtökohdat parantaa taloudellista tilannettaan. Sitä ei paranneta olemalla kateellinen muille vaan inspiroitumalla ja mietimällä, mitä itse voisi tehdä. Kaikista ei voi tulle eikä voi tullakaan miljönäärejä, ja se on ihan ok.
Onko kaikki arvostelu mielestäsi kateutta? Miksi rikkaan julkisuudessa talousneuvoja jakelevan ihmisen mielipiteitä ei saisi arvostella.? Jos kerron mielipiteeni taulusta, olenko mielestäsi kateellinen taiteilijalle?
Kirjoitinko että kaikki arvostelu on kateutta? Puhuin kateudesta yleisellä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotta kirjoituksesi ei vaikuttaisi naurettavalta, tarkoittaisi se sitä, että 95% Hankenin opiskelijoista olisi äidinkielenään suomenkielisiä. Näinhän asian pitäisi olla jos se ei suosisi lainkaan ruotsinkielisijä hakijoita.
Jotta tämä näkemys ei vaikuttaisi naurettavalta, Hankkenille hakijoiden kielijakauman pitäisi olla sama kuin Suomen ja heidät pitäisi valita ainoastaan äidinkielen perusteella. Näinhän asia ei ole, vaan Hankenille valitaan yo-todistuksen ja/tai pääsykoemenestyksen perusteella, ja vain pieni osa hakijoista on äidinkieleltään suomenkielisiä.
5% suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia kun taas tässä suomalaisessa yliopistossa ruotsinkielisten osuus on 90%. Mikä muu tähän voi olla syynä kuin kielikoe? Tuskin ainakaan ruotsinkielisten ylivoimainen koulumenestys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Mutta Hankenin pääsykokeissa on toki hyvä osata ruotsia. Kilpailukin on vähäisempää kuin esim. Aalto-yliopistossa, minkä vuoksi sisälle pääsee kaikenlaisia yksinkertaisuuksia (esim. Lenita Airisto on Hankenin ekonomi!).
Wahlroosin on helppo kasvattaa omaisuuttaan, kun tilillä on jo kotoa reilusti pesämunaa ja omistuksia. Ei joku tavallinen Virtanen pysty sijoittelemaan omaisuuksiaan samoissa mitoissa, kun sitä alkupääomaa ei lähtökohtaisesti paljoa ole. Edes pankista ei tavallinen ihminen saa yhtä isoa lainaa. Wahlroos myös pystyy sumplimaan verotuksensakin, koska käytettävissä on omat lakimiehet ja veroneuvojat.
Ruotsia voi opetella kuka vaan. Nallen kouluaikoina pystyit laittamaan lapsen ilmoitusluonteisesti ruotsinkieliseen kouluun. Tiedän tämän, koska umpisuomalainen isäni joka on Nallen ikätoveri kävi ruotsinkielisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia ekaluokan ekana päivänä.
kouluun pääsi tuolloin ilmeisesti kaikki sinne haluavat jos noin on asian laita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Mutta Hankenin pääsykokeissa on toki hyvä osata ruotsia. Kilpailukin on vähäisempää kuin esim. Aalto-yliopistossa, minkä vuoksi sisälle pääsee kaikenlaisia yksinkertaisuuksia (esim. Lenita Airisto on Hankenin ekonomi!).
Wahlroosin on helppo kasvattaa omaisuuttaan, kun tilillä on jo kotoa reilusti pesämunaa ja omistuksia. Ei joku tavallinen Virtanen pysty sijoittelemaan omaisuuksiaan samoissa mitoissa, kun sitä alkupääomaa ei lähtökohtaisesti paljoa ole. Edes pankista ei tavallinen ihminen saa yhtä isoa lainaa. Wahlroos myös pystyy sumplimaan verotuksensakin, koska käytettävissä on omat lakimiehet ja veroneuvojat.
Ruotsia voi opetella kuka vaan. Nallen kouluaikoina pystyit laittamaan lapsen ilmoitusluonteisesti ruotsinkieliseen kouluun. Tiedän tämän, koska umpisuomalainen isäni joka on Nallen ikätoveri kävi ruotsinkielisen koulun osaamatta sanaakaan ruotsia ekaluokan ekana päivänä.
kouluun pääsi tuolloin ilmeisesti kaikki sinne haluavat jos noin on asian laita
Sama juttuhan oli 90- luvulla kun tiettyihin maalaisyliopistoihin tietyille teknilliselle linjoille pääsi sisään kaikki sinne hakeneet.
Ihmeellinen aloitus, Spede paikalle kertomaan elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen aloitus, Spede paikalle kertomaan elämästä.
Pertti on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen aloitus, Spede paikalle kertomaan elämästä.
Pertti on kuollut.
Mutta sketsit elää, olisko kysymyksessä naisen logiikka sketsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeellinen aloitus, Spede paikalle kertomaan elämästä.
Pertti on kuollut.
Mutta sketsit elää, olisko kysymyksessä naisen logiikka sketsi.
Naisen logiikka on aina oikeassa, toisin kuin miehen
Ei kai kenellekään tule yllätyksenä ettei elämän lähtökohdat ole tasavertaisia?
Afrikkalaisen katulapsen mielestä Suomeen syntyminen olisi varmaan lottovoitto. Täällä pohjolassa taas itketään kuinka väärin on että joku hyvään sukuun syntynyt on pelannut korttinsa oikein eikä kyseinen tyyppi elä perusjampparin elämää niin kuin muutkin.