Onko Nalle Wahlroosin lähtökohdat rikastumiselle olleet todella tasavertaiset esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan työttömän yksinhuoltajaperheen lapsen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma elämänsä. Nalle katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan. Sitä kutsutaan mustavalkoisuudeksi, mutta on siinä myös vähän tyhmyyttä, yksinkertaisuutta.

Höpöhöpö, voit olla hänen persoonastaan tai moraalistakin monta mieltä, mutta tyhmä tai suppeakatseinen ihminen hän ei ole.

Suppea katseisuutta ei ole, että palkkoja on alennettava ja rikkaiden annettava aina vaan rikastua?

Suppea katseisuutta ei ole, että talouskasvu on tärkeintä, kasvu, jonka on hänen oppiensa mukaan on sadettava muutamien taskuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Kyllä, tämä on minusta sietämätön argumentti ettei suomenkielisillä ole mahdollisuuksia opiskella vaikkapa Hankenilla, tai esim ruotsinkielisessä lääkiksessä. Tottakai on. Kaikki saavat peruskoulussa ja lukiossa/amiksessa hyvät pohjataidot ruotsin kieleen Suomessa. Siitä ei ole vaikea joko itseopiskelun, parin kielikurssin tai vaikka pienen ulkomailla asumisen kautta täydentää sitä kielitaitoa jo aivan sujuvaksi, vaikka olisikin peruskoulun ruotsintunnit menneet häröillessä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka  Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun. 

Huipulle pääsee harva, joten mielekkäämpää on puhua siitä, miten suoraviivaisesti ihan hyviin asemiin pääsee. Melkein jokainen voi tsempata ja käydä koulut fiksusti, jolloin pääsee kohtuupalkkaiseen työhön ja voi elää mukavaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan elämää. Se on Suomessa hienointa, ei ökyrikastumisen mahdollisuus.

Onko joku joskus tosissaan väittänyt, että kaikilla on elämässään samanlaset lähtökohdat? Se ei kuitenkaan poista tosiasiaa, että useimmat (eivät siis kaikki) voivat tehdä paljonkin elämässään pärjäämisen eteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.

No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka  Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun. 

Salmelan asenne ihmisiin on tästä syystä maanläheisempi kuin nallella. 

Salmelan vaimo keittelee kahvia ja tarjoilee piparkakkuja yhtiönkoulutuksissa ja kertoilee kuinka tärkeitä olette meille.

Lapsenlapsi päivystää juhannusyönä ja tulee auttamaan teknisessä ongelmassa.

Huhut Nallen perheestä ovat toisenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Kyllä, tämä on minusta sietämätön argumentti ettei suomenkielisillä ole mahdollisuuksia opiskella vaikkapa Hankenilla, tai esim ruotsinkielisessä lääkiksessä. Tottakai on. Kaikki saavat peruskoulussa ja lukiossa/amiksessa hyvät pohjataidot ruotsin kieleen Suomessa. Siitä ei ole vaikea joko itseopiskelun, parin kielikurssin tai vaikka pienen ulkomailla asumisen kautta täydentää sitä kielitaitoa jo aivan sujuvaksi, vaikka olisikin peruskoulun ruotsintunnit menneet häröillessä.

Jotta kirjoituksesi ei vaikuttaisi naurettavalta, tarkoittaisi se sitä, että 95% Hankenin opiskelijoista olisi äidinkielenään suomenkielisiä. Näinhän asian pitäisi olla jos se ei suosisi lainkaan ruotsinkielisijä hakijoita.

Ei, mutta onneksi saamme "seisoa jättiläisten hartioilla"...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oma elämänsä. Nalle katsoo asioita vain omasta näkökulmastaan. Sitä kutsutaan mustavalkoisuudeksi, mutta on siinä myös vähän tyhmyyttä, yksinkertaisuutta.

Höpöhöpö, voit olla hänen persoonastaan tai moraalistakin monta mieltä, mutta tyhmä tai suppeakatseinen ihminen hän ei ole.

Suppea katseisuutta ei ole, että palkkoja on alennettava ja rikkaiden annettava aina vaan rikastua?

Suppea katseisuutta ei ole, että talouskasvu on tärkeintä, kasvu, jonka on hänen oppiensa mukaan on sadettava muutamien taskuun?

Palkan tulisi määräytyä tuottavuuden mukaan, siinä se ero on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.

No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?

Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Kyllä, tämä on minusta sietämätön argumentti ettei suomenkielisillä ole mahdollisuuksia opiskella vaikkapa Hankenilla, tai esim ruotsinkielisessä lääkiksessä. Tottakai on. Kaikki saavat peruskoulussa ja lukiossa/amiksessa hyvät pohjataidot ruotsin kieleen Suomessa. Siitä ei ole vaikea joko itseopiskelun, parin kielikurssin tai vaikka pienen ulkomailla asumisen kautta täydentää sitä kielitaitoa jo aivan sujuvaksi, vaikka olisikin peruskoulun ruotsintunnit menneet häröillessä.

Jotta kirjoituksesi ei vaikuttaisi naurettavalta, tarkoittaisi se sitä, että 95% Hankenin opiskelijoista olisi äidinkielenään suomenkielisiä. Näinhän asian pitäisi olla jos se ei suosisi lainkaan ruotsinkielisijä hakijoita.

Älä nyt viitsi. Se että valtaosa suomenkielisistä kokee ruotsin kielen opiskelun turhana, eikä varsinkaan kuvittelekaan suorittavansa opintoja ruotsiksi ei ole Hankenin tai muunkaan ruotsinkielisen laitoksen ongelma. Tottakai yliopistoilla voi olla erilaisia valintakriteerejä, ja kuka tahansa voi halutessaan yrittää näillä kriteereillä hakea. Hankeniin yms ei edes juurikaan hae suomea äidinkielenään puhuvia, mikä taas on aivan hassua, koska sekä Hankenilla että suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa Aallossa valtaosa opinnoista on joka tapauksessa englanniksi.

Valitettavasti ihmisten lähtökohdat eivät ole lähimainkaan tasavertaiset monessakaan eri suhteessa. Lahjakkuus vaihtelee suuresti, kotikasvatus vaihtelee + kodin verkostot, psyykkiset ja fyysisetkin vahvuudet vaihtelee + terveys, sosiaaliset ominaisuudet jne. jne. Yhteiskunta voi yrittää tasata pahinta eriarvoisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.

No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?

Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.

Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.

"Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun"

Ei todellakaan ole vaikeaa päästä opiskelemaan kauppatieteitä suomeksikaan. Ainoastaan suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, voi olla ruotsinkielisille helpompaa päästä Hankeniin kuin suomenkielisillä Aaltoon. Mutta suomenkilisillä on lukuisia yliopistoja Suomessa mihin voivat hakea kauppatieteitä opiskelemaan, esim monet Helsingistä menevät Vaasan yliopistoon koska sinne on helpompi päästä pienemmän hakijamäärän takia.

Joten tuo on pelkkä tekosyy että ruotsinkieliset muka pääsisivät helpommin opiskelemaan. Esim Vaasassa on vaikeampi päästä Vaasan Hankeniin kuin Vaasan yliopistoon kauppatieteitä opsikelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Kyllä, tämä on minusta sietämätön argumentti ettei suomenkielisillä ole mahdollisuuksia opiskella vaikkapa Hankenilla, tai esim ruotsinkielisessä lääkiksessä. Tottakai on. Kaikki saavat peruskoulussa ja lukiossa/amiksessa hyvät pohjataidot ruotsin kieleen Suomessa. Siitä ei ole vaikea joko itseopiskelun, parin kielikurssin tai vaikka pienen ulkomailla asumisen kautta täydentää sitä kielitaitoa jo aivan sujuvaksi, vaikka olisikin peruskoulun ruotsintunnit menneet häröillessä.

Jotta kirjoituksesi ei vaikuttaisi naurettavalta, tarkoittaisi se sitä, että 95% Hankenin opiskelijoista olisi äidinkielenään suomenkielisiä. Näinhän asian pitäisi olla jos se ei suosisi lainkaan ruotsinkielisijä hakijoita.

Jos on niin kauheaa, että on olemassa ruotsinkielisiä oppilaitoksia, ne äidinkielenään suomea puhuvat 95% voisivat myös aivan hyvin päättää rekrytoinneissa suosia suomenkielisistä kouluista valmistuneita. Tällöin se näennäisesti helpompi väylä tutkintoon menettäisi merkityksensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka  Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun. 

Salmelan asenne ihmisiin on tästä syystä maanläheisempi kuin nallella. 

Salmelan vaimo keittelee kahvia ja tarjoilee piparkakkuja yhtiönkoulutuksissa ja kertoilee kuinka tärkeitä olette meille.

Lapsenlapsi päivystää juhannusyönä ja tulee auttamaan teknisessä ongelmassa.

Huhut Nallen perheestä ovat toisenlaisia.

Noh, Nallen perhettä lienee turha alkaa dissaamaan, vaikka itse henkilöä inhoaisitkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.

Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.

Wiki:

"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."

Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?

Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.

Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.

No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?

Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.

Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.

En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka  Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun. 

Huipulle pääsee harva, joten mielekkäämpää on puhua siitä, miten suoraviivaisesti ihan hyviin asemiin pääsee. Melkein jokainen voi tsempata ja käydä koulut fiksusti, jolloin pääsee kohtuupalkkaiseen työhön ja voi elää mukavaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan elämää. Se on Suomessa hienointa, ei ökyrikastumisen mahdollisuus.

Mitä minä tein väärin? Valmistuin yliopistosta 2002 ja edelleen, paria pätkätyötä lukuunottamatta, työttömänä. Olen tehnyt lisäopintoja, kursseja ja vaikka mitä, mutta työtäni on työhakemusten tekeminen. Yritystä ja sisua ei minulta puutu. Olen pettynyt! Mieluummin mitä eläisin sitä keskiluokkaisen elämää, jota opiskellessani kuvittelin pääseväni elämään.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti ihmisten lähtökohdat eivät ole lähimainkaan tasavertaiset monessakaan eri suhteessa. Lahjakkuus vaihtelee suuresti, kotikasvatus vaihtelee + kodin verkostot, psyykkiset ja fyysisetkin vahvuudet vaihtelee + terveys, sosiaaliset ominaisuudet jne. jne. Yhteiskunta voi yrittää tasata pahinta eriarvoisuutta.

Milloin aiot antaa minulle piparia, kun en saa seksiä? Vai ainoastaan tulojako haluat tasata? Ainoa juttu, mihin kuka tahansa voi itse panostaa ja päästä vaikka kuinka pitkälle.