Lue keskustelun säännöt.
Onko Nalle Wahlroosin lähtökohdat rikastumiselle olleet todella tasavertaiset esimerkiksi äidinkielenään suomea puhuvan työttömän yksinhuoltajaperheen lapsen kanssa?
25.10.2019 |
Nalle on valmistunut Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun. Nallen isä on lahjuksien vastaanottamisestakin syytettynä ollut suomalainen talouselämän vaikuttaja. Hän toimi eri teollisuusyritysten ja yhteisöjen johtotehtävissä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä.
Ärsyttää kun tuollainen mies arvostelee työttömiä ja kehuu menestyksensä olleen täysin omaa ansiota. Toki mies on töitäkin tehnyt rikastumisen eteen sitä ei ole kieltäminen mutta olsiko miehen tarina ollut toisenlainen jos Nalle olisi adoptoitu lapsena vähävaraiseen perheeseen ja hänet olisi pakotettu jäämään kotiin koulun sijaan auttamaan perhettä esim. maataloustöissä?
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.
Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.
No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?
Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.
Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.
En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää.
Mutta se on fakta, jonka voi kiertää opiskelemalla ruotsia. Ei sinne mitään natiivin kielitaitoa vaadita, jos niin luulet. Jos kokee, että juuri se Hanken olisi avain omaan onneen, ei oman kielitaidon päivittäminen liene kohtuuton ponnistelu sen tavoitteen eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun.
Huipulle pääsee harva, joten mielekkäämpää on puhua siitä, miten suoraviivaisesti ihan hyviin asemiin pääsee. Melkein jokainen voi tsempata ja käydä koulut fiksusti, jolloin pääsee kohtuupalkkaiseen työhön ja voi elää mukavaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan elämää. Se on Suomessa hienointa, ei ökyrikastumisen mahdollisuus.
Mitä minä tein väärin? Valmistuin yliopistosta 2002 ja edelleen, paria pätkätyötä lukuunottamatta, työttömänä. Olen tehnyt lisäopintoja, kursseja ja vaikka mitä, mutta työtäni on työhakemusten tekeminen. Yritystä ja sisua ei minulta puutu. Olen pettynyt! Mieluummin mitä eläisin sitä keskiluokkaisen elämää, jota opiskellessani kuvittelin pääseväni elämään.
En tiedä näillä tiedoilla. Akateemisten työttömyys on yleisesti hyvin matala, ja monilla aloilla käytännössä nolla. Isossa kuvassa väitteeni siis pitää paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun"
Ei todellakaan ole vaikeaa päästä opiskelemaan kauppatieteitä suomeksikaan. Ainoastaan suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, voi olla ruotsinkielisille helpompaa päästä Hankeniin kuin suomenkielisillä Aaltoon. Mutta suomenkilisillä on lukuisia yliopistoja Suomessa mihin voivat hakea kauppatieteitä opiskelemaan, esim monet Helsingistä menevät Vaasan yliopistoon koska sinne on helpompi päästä pienemmän hakijamäärän takia.
Joten tuo on pelkkä tekosyy että ruotsinkieliset muka pääsisivät helpommin opiskelemaan. Esim Vaasassa on vaikeampi päästä Vaasan Hankeniin kuin Vaasan yliopistoon kauppatieteitä opsikelemaan.
No tilastollisesti ne menestyjät tulevat juurikin noista pääkaupunkiseudun kauppiksista joten turha sotkea jotain maalaisyliopistoja tähän keskusteluun.
Nyt varmastikin linkität tilaston, kun siihen viittaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lähtökohdat ovat erilaiset ja on helpompi päästä huipulle, kun lähtökohta on hyvä, mutta jokaisella on mahdollisuus. Toki se vaatii hieman tuuriakin, mutta kuitenkin. Otetaan vaikka Heikki Salmela esimerkiksi. Aloitti pienestä snägäristä Naantalissa. Sai kehitettyä siitä sitten Suomen isoimman pikaruokaketjun.
Huipulle pääsee harva, joten mielekkäämpää on puhua siitä, miten suoraviivaisesti ihan hyviin asemiin pääsee. Melkein jokainen voi tsempata ja käydä koulut fiksusti, jolloin pääsee kohtuupalkkaiseen työhön ja voi elää mukavaa keskiluokan tai ylemmän keskiluokan elämää. Se on Suomessa hienointa, ei ökyrikastumisen mahdollisuus.
Mitä minä tein väärin? Valmistuin yliopistosta 2002 ja edelleen, paria pätkätyötä lukuunottamatta, työttömänä. Olen tehnyt lisäopintoja, kursseja ja vaikka mitä, mutta työtäni on työhakemusten tekeminen. Yritystä ja sisua ei minulta puutu. Olen pettynyt! Mieluummin mitä eläisin sitä keskiluokkaisen elämää, jota opiskellessani kuvittelin pääseväni elämään.
Suhteilla se työpaikka varmistetaan.
Nallen lähtökohdat ovat varsin keskiluokkaiset, ihan ryysyistä rikkauksiin tarinaa ei voi kertoa.
Joka tapauksessa hän on käytännössä olemattomalla pääomalla saavuttanut Suomen mittakaavassa erittäin suuren omaisuuden omilla ansioillaan. Nallen rikkaudet eivät ole perittyjä, vaan ansaittuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, vähän sama kuin että minäkin ihan itse aikoinani ponnistelin asianajajaksi.
Paitsi että vanhemmat elättivät lukion ja pääsykokeiden ja fuksivuoden ajan niin, etten tarvinnut ensimmäistä työpaikkaa ennen kuin olin 20, mikä säästi paukkuja opiskeluun. Maksoivat esim pääsykoekirjat ja valmennuskurssin ja fuksivuoden kirjat. Sitten muutin omilleni vuokralle, ja vieläkin vanhemmat sekä isovanhemmat kantoivat kotiin ruokaa ja laittoivat tilille rahaa niin, että en tainnut omilla rahoilla ostaa kuin makeisia. Tentit ja gradut rustasin omin käsin ja oman alan työt hankin itse, mutta en pidä tutkintoani yksin oman työni tuloksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.
Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.
No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?
Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.
Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.
En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää.
Mutta se on fakta, jonka voi kiertää opiskelemalla ruotsia. Ei sinne mitään natiivin kielitaitoa vaadita, jos niin luulet. Jos kokee, että juuri se Hanken olisi avain omaan onneen, ei oman kielitaidon päivittäminen liene kohtuuton ponnistelu sen tavoitteen eteen?
Tjaah, tutulle oli sanottu erään yliopiston tiedekunnan ruotsinkielisen linjan pääsykokeissa että hän puhuu liian suomenruotsalaista ruotsia. No ylläri, kyseinen tuttu on nimenomaan suomenruotsalainen. Eli aksentti pitää kyllä saada kohdalleen. Parempi väki pitää yhtä ja auttaa omiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai meillä on erilaisia lähtökohtia. Jollakin on fyysiset edellytykset missiksi, malliksi tai huippu-urheilijaksi. Jollakin on älykkyyttä, lahjakkuutta jne. Jollakin on periksiantamattomuutta. Jollakin on terveyttä. Jotkut ovat hyviä ihmisten kanssa, hyviä puhumaan jne.
Sitten on erilaisia sosiaalisia taustoja. Tottakai on.
Mutta merkitseekö se, että jos ei ole jotakin näistä, ettei tarvitse yrittää mitään? Tai toisaalta jos on jotakin näistä, että kaikki on vain sen ominaisuuden tai taustan ansiota?
Ei tietenkään. Itselleen täytyy omista lähtökohdistaan pyrkiä luomaan niin hyvä elämä, mitä voi. Onnea ja tuuria voi auttaa tekemällä oikeita asioita ja hyviä valintoja ja ottamalla riskiä. Jokaista onnistumista kohden on ihan jokaisella myös niitä epäonnistumisia.
Suomessa on oikeasti samat mahdollisuudet, mutta perheen aikuis(t)en vastuulla on katsoa, että ne toteutuvat. Olen työttömän maahanmuut taja-yksinhuolta jan (aiempi viestini jäi sensuurin kynsiin) lapsi, yksi kahdesta. Isämme mene htyi eikä jättänyt rahaa lainkaan, äiti sinnitteli siivoustöissä ja muissa pienipalkkaisissa hommissa kunnes nekin aikanaan loppuivat meidän ollessamme ala-asteella.
Äiti ei tuhlannut rahaa tekokynsiin ja rusketuksiin, vaan laski joka pennin. Vanhempien kotimaassa kävimme lomalla kerran vuodessa, muuten lomailimme kotona. Koulukirjat oli varaa hankkia käytettyinä lukiossakin, kun säästämisen aloitti jo tiukkoina aikoina. Mekin teimme kesätöitä ja vahdimme lapsia saadaksemme ne kirjat. Päällä ei ollut uusimpia vaatteita, mutta ehjät ja lämpimät kyllä.
Äiti oli aina kova patistamaan meitä opiskelemaan, toivoi meille tietysti parempaa kuin mi hän koko voivansa meille tarjota. Yo-kirjoitukset suoritimme hyvin arvosanoin, ja korkeakoulupaikka avautui molemmille heti. Tässä kohtaa kuvaan astui opinto- ja asumistuki sekä opintolaina. Valmistuimme omilta aloiltamme samalla työtä tehden, joka myöhemmin näyttikin CV:ssä hyvältä ja työllistyimme. Kaikki työpaikat on hankittu ilman perheen suhteita - kaikki mahdolliset suhteet on luotu itse koulussa ja työpaikoilla.
Nyt olemme olleet työelämässä, hyväpalkkaisina veronmaksajina jo useita vuosia. Miljonäärejä emme ole, mutta ehdottomasti Suomen mittakaavassa kuitenkin hyvätuloisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nallen lähtökohdat ovat varsin keskiluokkaiset, ihan ryysyistä rikkauksiin tarinaa ei voi kertoa.
Joka tapauksessa hän on käytännössä olemattomalla pääomalla saavuttanut Suomen mittakaavassa erittäin suuren omaisuuden omilla ansioillaan. Nallen rikkaudet eivät ole perittyjä, vaan ansaittuja.
Sanoisin kyllä ylempää keskiluokkaa. Hänen lapsuudessaan mahdollisuus kouluttautua riippui vielä enemmän perheestä kuin mitä se on tänä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.
Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.
No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?
Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.
Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.
En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää.
Mutta se on fakta, jonka voi kiertää opiskelemalla ruotsia. Ei sinne mitään natiivin kielitaitoa vaadita, jos niin luulet. Jos kokee, että juuri se Hanken olisi avain omaan onneen, ei oman kielitaidon päivittäminen liene kohtuuton ponnistelu sen tavoitteen eteen?
Itse puhuin omasta mielestäni sujuvaa ruotsia, mutta en päässyt kouluun edes pyrkimään, vaan tyssäsin kielikokeeseen. Tein myös haastattelussa virheen, hölmöyksissäni kerroin kysyttäessä, että molemmat vanhemmat ovat suomenkielisiä. Sisäänpääsy suomenkieliselle on kyllä tehty vaikeaksi ihan tarkoituksella. Suoritin tutkinnon Kauppiksessa, joten eipä tuosta vahinkoa aiheutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Minä tunnen useita pesunkestäviä suomensuomalaisia, jotka ovat opiskelleet ruotsinkielisissä yliopistoissa, koska eivät ole päässet sisään suomenkielisiin yliopistoihin. Pari näistä kirjoitti vielä ylioppilaskirjoituksissa heikon ruotsin, mutta preppasi kieltä sen verran että selvisivät kielikokeesta. Nyt heillä on paitsi akateeminen koulutus, myös eri omainen ruotsinkielentaito.
Vierailija kirjoitti:
"Hankenista minne pääsee varsin helposti sisään verrattuna suomenkieliseen korkeakouluun"
Ei todellakaan ole vaikeaa päästä opiskelemaan kauppatieteitä suomeksikaan. Ainoastaan suurilla paikkakunnilla kuten Helsingissä, voi olla ruotsinkielisille helpompaa päästä Hankeniin kuin suomenkielisillä Aaltoon. Mutta suomenkilisillä on lukuisia yliopistoja Suomessa mihin voivat hakea kauppatieteitä opiskelemaan, esim monet Helsingistä menevät Vaasan yliopistoon koska sinne on helpompi päästä pienemmän hakijamäärän takia.
Joten tuo on pelkkä tekosyy että ruotsinkieliset muka pääsisivät helpommin opiskelemaan. Esim Vaasassa on vaikeampi päästä Vaasan Hankeniin kuin Vaasan yliopistoon kauppatieteitä opsikelemaan.
Taidat puhua Ekonomi, Vasa -ruotsinkielisestä koulutusohjelmasta. Eli ihan höpöjä. Tässä sulle faktaa sisäänpääsystä kauppatieteisiin, prosentti kertoo sisäänpäässeiden osuuden pyrkijöistä. Ja se on suomenkielisille paljon julmempi:
Helsinki, suomenkielinen, 5%
Helsinki, hanken ruotsinkielinen, 14%
Vaasa, suomenkielinen, 7%
Vaasa, ruotsinkielinen, 12%
Turku, suomenkielinen, 4%
Turku, ruotsinkielinen, 10%
http://www.kauppatieteet.fi/wp-content/uploads/2019/08/Antagningsstatis…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Minä tunnen useita pesunkestäviä suomensuomalaisia, jotka ovat opiskelleet ruotsinkielisissä yliopistoissa, koska eivät ole päässet sisään suomenkielisiin yliopistoihin. Pari näistä kirjoitti vielä ylioppilaskirjoituksissa heikon ruotsin, mutta preppasi kieltä sen verran että selvisivät kielikokeesta. Nyt heillä on paitsi akateeminen koulutus, myös eri omainen ruotsinkielentaito.
No itse olen juurikin tällainen, kohtuullisen kehnolla perusruotsintaidolla mennyt sisään Hankeniin (olin puoli vuotta Ruotsissa baarissa töissä ennen kielikoetta) ja nyt ihan mukavassa asemassa työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Joo, vähän sama kuin että minäkin ihan itse aikoinani ponnistelin asianajajaksi.
Paitsi että vanhemmat elättivät lukion ja pääsykokeiden ja fuksivuoden ajan niin, etten tarvinnut ensimmäistä työpaikkaa ennen kuin olin 20, mikä säästi paukkuja opiskeluun. Maksoivat esim pääsykoekirjat ja valmennuskurssin ja fuksivuoden kirjat. Sitten muutin omilleni vuokralle, ja vieläkin vanhemmat sekä isovanhemmat kantoivat kotiin ruokaa ja laittoivat tilille rahaa niin, että en tainnut omilla rahoilla ostaa kuin makeisia. Tentit ja gradut rustasin omin käsin ja oman alan työt hankin itse, mutta en pidä tutkintoani yksin oman työni tuloksena.
Minä jouduin rahoittamaan nämä tekemiset lukion jälkeen itse, enkä kyllä mitenkään voi väittää, että se olisi vaikeuttanut polkuani pienimmässäkään määrin. Vanhempien suhteet tai merkittävä sijoitusvarallisuus olisivat helpottaneet kyllä, mutta sata euroa pääsykoekirjoihin on ehkä maailman pienin haaste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Mikään ei estä harjoittelemasta ruotsia. Noin kolmessa kuukaudessa oppii kielitaidon, jos tosissaan treenaa. Suosittelen esimerkiksi lyhyttä jaksoa ihan Ruotsissa olemista.
Varmasti oppii jos on kielellisesti todella lahjakas. Tässä on se ero. Toisten kun ei tarvitse olla.
No lähtökohtaisesti yliopistossa on oltava varsin lahjakas ihminen joka tapauksessa. Tai vaihtoehtoisesti jaksettava huomattavan sinnikkäästi päntätä. Useimpien jopa molempia. Jos ei ole lahjakas ja sinnikäs, ei sinne yliopistoon ole asiaa muutenkaan, joten mikä tässä nyt on ongelma?
Ok itse olen käynyt yliopiston vaikka ruotsinkielentaitoni ei olisi koskaan ollut riittävä mihinkään hankeniin. Lahjakkuuteni on teknillisissä aineissa. Ihan vi##n typerä kirjoitus.
Jos olet teknillisten aineiden opiskelija/valmistunut, miksi edes haluaisit Hankeniin tai lähinnä mihinkään kauppatieteiden yliopistoon? Lähin vertailukohde olisi varmaankin ruotsinkielinen teknillinen yliopisto tms, jos sellaisia on.
En haluaisi. Olenko jossain niin väittänyt. Kyse oli siitä, että ruotsnkielisenä pääsee helpommin kauppakorkeaan kuin suomenkielisenä. Tämä on tilastollinen fakta jota ei voi kiistää.
Mutta se on fakta, jonka voi kiertää opiskelemalla ruotsia. Ei sinne mitään natiivin kielitaitoa vaadita, jos niin luulet. Jos kokee, että juuri se Hanken olisi avain omaan onneen, ei oman kielitaidon päivittäminen liene kohtuuton ponnistelu sen tavoitteen eteen?
Tjaah, tutulle oli sanottu erään yliopiston tiedekunnan ruotsinkielisen linjan pääsykokeissa että hän puhuu liian suomenruotsalaista ruotsia. No ylläri, kyseinen tuttu on nimenomaan suomenruotsalainen. Eli aksentti pitää kyllä saada kohdalleen. Parempi väki pitää yhtä ja auttaa omiaan.
No ei ne suomenruotsalaiset mitään riikinruotsia puhu, jos se oli pointtisi. Suomalaiset ruotsinkieliset puhuvat suomenruotsia ja he ovat juurikin se Hankenin ja vastaavien isoin opiskelijajoukko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Minä tunnen useita pesunkestäviä suomensuomalaisia, jotka ovat opiskelleet ruotsinkielisissä yliopistoissa, koska eivät ole päässet sisään suomenkielisiin yliopistoihin. Pari näistä kirjoitti vielä ylioppilaskirjoituksissa heikon ruotsin, mutta preppasi kieltä sen verran että selvisivät kielikokeesta. Nyt heillä on paitsi akateeminen koulutus, myös eri omainen ruotsinkielentaito.
Kielikoetta on kylläkin todellisuudessa käytetty protektionistisena muurina. Kielikoetta ei ole läpäissyt esim. yliopistolla ruotsia pääaineena opiskelleita opiskelijoita. Muilta pohjoismaalaisilta, edes islantilaisilta kielikoetta ei käsittääkseni vaadita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Hankenille voi pyrkiä työttömien, yksinhuoltajien, sateekaariperheiden suomea, ruotsia, svahilia puhuvien perheiden jälkikasvu.
Sisäänpääsyn edellytyksenä ei ole sukunimi laulussa 20 perheestä.
Wiki:
"Wahlroosia pidetään yleisesti taitavana yritysjohtajana, ja hän on ylivoimaisesti rikkain suomalainen niistä, jotka ovat itse hankkineet omaisuutensa.[13] Se on yli 700 miljoonan euron arvoinen."Tuo on niin paskaa. 99% suomenruotsalaisista puhunee ruotsia riittävän hyvin päästäkseen hankeniin. Suomea äidinkielenään puhuvista ehkä 5%. Ymmärrätkö eron?
Minä tunnen useita pesunkestäviä suomensuomalaisia, jotka ovat opiskelleet ruotsinkielisissä yliopistoissa, koska eivät ole päässet sisään suomenkielisiin yliopistoihin. Pari näistä kirjoitti vielä ylioppilaskirjoituksissa heikon ruotsin, mutta preppasi kieltä sen verran että selvisivät kielikokeesta. Nyt heillä on paitsi akateeminen koulutus, myös eri omainen ruotsinkielentaito.
En ole väittänyt, että se on mahdotonta. Tilastot kuitenkin tukee sitä, että ruotsinkieliset saavat opiskelupaikan helpommin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, vähän sama kuin että minäkin ihan itse aikoinani ponnistelin asianajajaksi.
Paitsi että vanhemmat elättivät lukion ja pääsykokeiden ja fuksivuoden ajan niin, etten tarvinnut ensimmäistä työpaikkaa ennen kuin olin 20, mikä säästi paukkuja opiskeluun. Maksoivat esim pääsykoekirjat ja valmennuskurssin ja fuksivuoden kirjat. Sitten muutin omilleni vuokralle, ja vieläkin vanhemmat sekä isovanhemmat kantoivat kotiin ruokaa ja laittoivat tilille rahaa niin, että en tainnut omilla rahoilla ostaa kuin makeisia. Tentit ja gradut rustasin omin käsin ja oman alan työt hankin itse, mutta en pidä tutkintoani yksin oman työni tuloksena.
Minä jouduin rahoittamaan nämä tekemiset lukion jälkeen itse, enkä kyllä mitenkään voi väittää, että se olisi vaikeuttanut polkuani pienimmässäkään määrin. Vanhempien suhteet tai merkittävä sijoitusvarallisuus olisivat helpottaneet kyllä, mutta sata euroa pääsykoekirjoihin on ehkä maailman pienin haaste.
Ylempi keskiluokka on ensimmäinen taso, jossa lapset saavat pientä konkreettista etua elämäänsä. Yläluokassa etu on jo todella iso. Perusvirkamiehen, siivoojan ja työttömän lapset lähtevät ihan yhtä lailla tyhjin käsin matkaan.
No tilastollisesti ne menestyjät tulevat juurikin noista pääkaupunkiseudun kauppiksista joten turha sotkea jotain maalaisyliopistoja tähän keskusteluun.