Olen 54-vuotias ja exäni on 72-vuotias. Meillä on yhteinen kymmenen vuotias lapsi.
Miehen terveydentila heittelehtii hänen omien sanojensa mukaan ja ei aina jaksa ottaa lasta viikonlopuiksi luokseen. Eli mun pitäis koko ajan huolehtia yhteisestä lapsesta vaikka yhdessä hänet haluttiin. Pyydänkö korvaukseksi exältä rahaa vaan miten kannattaa toimia?
Kommentit (13)
Niin, kannattaisi miettiä vähän ennen kuin tuossa iässä alkaa lisääntymään...
Entä jos hankkisit tukiperheen? Nykyään sellaisen saa myös sosiaalitoimen tukitoimena, ei tarvitse olla lastensuojelun asiakas
Kai palvelutalon henkilökunta lapsen voi samassa vahtia.
No V*ttu onnea vaan Ikis.
Tällaista versiota tällä kertaa.
Ikis välillä sä oot 25 ja välillä yli 50.
Olet niin sekaisin ettet tiedä omaa ikääsi.
Lasun paikka. Vanhemmat ihan ding dong.
Eikö tuossa tilanteessa voi laskettaa elatusmaksut uusiksi?
Minulla oli ex:n kanssa yhteishuotsjuus. Piti lapsia yötä kolme kertaa 10 vuoden aikana. Parin kk välein pari tuntia alkuaikoina ukolla olivat. Sitten käynnit harvenevat. Samassa kaupungissa asutaan. Aikuinen tytär nähnyt viimeeksi isäänsä 11 kk sitten. On isiä ja isiä.
Vanhetessa yleensä viisahtuu, mutta pitäähän ne sääntöjen vahvistajat olla.
Sauli ehti painaa sutkin ennen nuorempaansa paksuksi?
Koita sinä pitää pääsi kasassa, ole lapsen puolella täällä pahassa maailmassa. Siinä voi elämänkokemuksesta olla hyötyäkin.
Mieheltä ei kannata odottaa mitään.
Kyllä, rahaa. Mielestäni 10 €/tunti verottomana on kohtuullinen korvaus oman lapsen hoitamisesta.