Oletatko automaattisesti lapsiesi olevan heteroita?
Kun lapsesi olivat vauvoja, oletitko heidän olevan heteroita aikuisina? Entä myöhemmin, alakouluiässä tai yläkoulussa? Minkä perusteella olet tehnyt päätelmäsi?
Oletko puhunut lapsillesi sukupuolineutraalisti (eli et maininnut mitä sukupuolta esim. tuleva seurustelukumppani tulee olemaan) vai olettaen heidän olevan heteroita tai homoja.
Onko oma tapasi toimia mielestäsi se yleisin, vai koetko olevasi harvinainen tyylisi kanssa? Minkä ikäinen olet?
Kommentit (59)
En tiedä ennen kuin kertovat tai tuovat jonkun näytille. Mistä sitä nyt vauvasta tietäisi?
N42, ihan normaali
Olen aina sanonut heille, että minulle asia on yhdentekevä. Pääasia että tulevat onnellisiksi. Ap, hoidata pakkomielteesi. Muiden seksuaalisuus ei sulle kuulu, edes lastesi.
Joskus mietin suuntautumista esiteinin kohdalla, myöhemmin kävikin ilmi että on bi nähtävästi.
Toisen uskon olevan hetero.
Miten se, että lapsi on hetero estää sukupuolineutraalisti puhumisen? 😄
Typerä ap. Lapsi ei muuta sukupuoltaan, vaikka ei olisi hetero 😄
itselleni olisi ihan sama jos olisi lapsia
-lapseton
en laittanut ääntä mihinkään
No tilastollisesti heterous toki on huomattavasti yleisempää, mutta olen kyllä puhunut parisuhteesta kahden toisiaan rakastavan ihmisen liittona, eli en ole mitenkään alleviivannut heteroutta.
Minulle tärkeää on vain, että lapsistani tulisi onnellisia. Nyky-yhteiskunnassa saattaa vielä olla helpompaa elää heterona, mutta muuten minulle ihan evvk.
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että lapsi on hetero estää sukupuolineutraalisti puhumisen? 😄
Typerä ap. Lapsi ei muuta sukupuoltaan, vaikka ei olisi hetero 😄
Eli kyselyyn ei voinut vastata, joten vastaan tähän: oletan lähtökohtaisesti, että ovat heteroita. Jos ilmenee jotain muuta, oletan sen mukaan. Heille puhumiseeni se ei vaikuta mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että lapsi on hetero estää sukupuolineutraalisti puhumisen? 😄
Typerä ap. Lapsi ei muuta sukupuoltaan, vaikka ei olisi hetero 😄
Kyllä tuolla oli vaihtoehto että puhuu sukupuolineutraalisti (siis tuleva puoliso nainen tai mies tai jotain muuta), mutta lapsi hetero.
Ei ap
En tiedä, ehkä olen olettanut, ainakin toivonut, että ovat heteroita, joita ovat. Ainakin oletan niin, koska molemmat elävät eri sukupuolta olevan ihmisen kanssa.
Heidän teini-iässään asiasta keskusteltiin paljonkin, sattuneista syistä. Lapseni tietävät, että suhtautumiseni heihin olisi sama, rakastava ja lämmin, heidän suuntautumisestaan riippumatta. Tuo hiljainen toivomus, että olisivat heteroita johtuu ainoastaan maailmasta, jossa jonkun mieleen tulee esimerkiksi esittää tällainen kysymys.
Oletan ja puhunkin näin, koska se on hyvin paljon todennäköisempää. Puhun myös esim ”sitten kun olette työelämässä”, vaikka voihan heistä tulla työttömiä. Ollaan kyllä puhuttu homoudesta ja kaikesta paljon, ja olen tuonut esiin, että hekin saattavat kiinnostuakin omasta sukupuolesta. Minulle on ihan sama mihin sukupuoleen sitten rakastuvat, kunhan puoliso on hyvä heille ja he niille. Puhun myös tulevista lapsenlapsista, vaikka ollaan käyty sekin keskustelu, ettei kaikki halua tai saa lapsia ollenkaan. Kaikki valinnat ovat Ok, kunhan ketään ei satuteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että lapsi on hetero estää sukupuolineutraalisti puhumisen? 😄
Typerä ap. Lapsi ei muuta sukupuoltaan, vaikka ei olisi hetero 😄Eli kyselyyn ei voinut vastata, joten vastaan tähän: oletan lähtökohtaisesti, että ovat heteroita. Jos ilmenee jotain muuta, oletan sen mukaan. Heille puhumiseeni se ei vaikuta mitenkään.
Olihan tuolla jotain muuta -vaihtoehto.
Ei ap
Minusta on ihan ok puhua lapsen tulevasta *vastakkaisen sukupuolen edustajaa* olevasta kumppanista niinä harvoina kertoina, jolloin lapsen mahdolliseen seurusteluun puheeni edes liitän. Lähtökohtaisesti oletan, etteivät lapseni kelpaa keillekään parisuhteisiin. Päinvastainen olisi iloinen yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Oletan ja puhunkin näin, koska se on hyvin paljon todennäköisempää. Puhun myös esim ”sitten kun olette työelämässä”, vaikka voihan heistä tulla työttömiä. Ollaan kyllä puhuttu homoudesta ja kaikesta paljon, ja olen tuonut esiin, että hekin saattavat kiinnostuakin omasta sukupuolesta. Minulle on ihan sama mihin sukupuoleen sitten rakastuvat, kunhan puoliso on hyvä heille ja he niille. Puhun myös tulevista lapsenlapsista, vaikka ollaan käyty sekin keskustelu, ettei kaikki halua tai saa lapsia ollenkaan. Kaikki valinnat ovat Ok, kunhan ketään ei satuteta.
Mä en puhu, että sitten kun olette työelämässä, koska se luo ajatuksen, että odotan heidän menevän töihin toisille tai olevan jonkun kärsivän yrityksen omistajia.
Minulle muuten ihan sama, en olisi pettynyt, vaikka olisivatkin homoja, tai lesboja, yhtä rakkaita olisivat sittenkin. Lapsemme ovat aikuisia ja kaikki naimisissa vastakkaisen sukupuolen kanssa, eli ovat hyvin todennäköisesti kaikki heteroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletan ja puhunkin näin, koska se on hyvin paljon todennäköisempää. Puhun myös esim ”sitten kun olette työelämässä”, vaikka voihan heistä tulla työttömiä. Ollaan kyllä puhuttu homoudesta ja kaikesta paljon, ja olen tuonut esiin, että hekin saattavat kiinnostuakin omasta sukupuolesta. Minulle on ihan sama mihin sukupuoleen sitten rakastuvat, kunhan puoliso on hyvä heille ja he niille. Puhun myös tulevista lapsenlapsista, vaikka ollaan käyty sekin keskustelu, ettei kaikki halua tai saa lapsia ollenkaan. Kaikki valinnat ovat Ok, kunhan ketään ei satuteta.
Mä en puhu, että sitten kun olette työelämässä, koska se luo ajatuksen, että odotan heidän menevän töihin toisille tai olevan jonkun kärsivän yrityksen omistajia.
Toivon siis, etteivät lapseni koskaan koe ainakaan olevansa työelämässä. Se on mielikuvituksen puutteesta kärsiville luusereille.
Olen ajatellut, että lapseni ovat heteroita. Puhun kuitenkin asioista niin monimuotoisesti kun muistan, eli kerron että ennen vanhaan miehet ja naiset menivät keskenään naimisiin, mutta nyt asiat ovat muuttuneet ja ihminen voi olla parisuhteessa ihan kumman kanssa vaan. Lapseni ovat vielä aika pieniä ja meillä ei ole lähipiirissä sateenkaariperheitä, joten kerron asioista aina sitä mukaa kun lapset niistä kysyvät.
Oikeastaan olemme enemmänkin keskustelleet näkyvästi erilaisista ihmisistä, kuten kehitysvammaisista. Heidän erilaisuutensa on joskus niin näkyvää, että lapset kysyvät aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Miten se, että lapsi on hetero estää sukupuolineutraalisti puhumisen? 😄
Typerä ap. Lapsi ei muuta sukupuoltaan, vaikka ei olisi hetero 😄
Miten se että lapsi olisi aikuisena homo/lesbo pitäisi vaikuttaa ylipäätään siihen miten lapselle puhutaan?
Biologinen fakta on kuitenkin se että, että ihmislajissakin on luonto tarkoittanut miehen ja naisen yhteen. ” Luonnossa” ei yksikään miesparien tai naispari lisäänny. Tämä on siis se biologinen - normaali, eikä se kieltämällä muuksi muutu. Muut ovat poikkeuksia - ja toki niitä meidän tulee opettaa hyväksymään ja vähintään ”sietämään”.
On 6-vuotias tyttö ja ilmoittanut tykkäävänsä pojista. Mutta mistäpä tuota tietää. Oon sanonut että saa tytöistäkin tykätä ja kaikki ei edes ole varsinaisesti mitään sukupuolta. Mutta hän saa olla tyttö, sanoa itseään tytöksi, pukea itsensä tytöksi, jos haluaa. Ja näin hän on aina halunnut.
Tuttavapariskunta on naispari, joilla myös lapsi. Ensin tyttöni ihmetteli, sitten oli ihan, että ok, näillä on kaksi äitiä ja sitten asia oli hänelle ihan normaali asia.
Ei näistä kannata liian monimutkaista tehdä. Kukin on mitä on. Mitään ei tarvitse hävetä, mutta ei turhaan korostaakaan.
Todennäköisesti ovat heteroita (samoin kuin todennäköisesti ovat oikeakätisiä), mutta en tiedä. En puhu miehistä tai vaimoista tai sanon nämä molemmat.
Tyttöni on perustyttö, poika on tosi kaunis ja söpö. Pojan uskoisin ennemminkin olevan homo, mutta ei kuulemma ole. Tyttö ei ole sanonut mitään.