Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Yrittäjän onni?

Vierailija
20.10.2019 |

Mielenkiintoista, että suurin osa ihmisistä (etenkin av:lla olevista) kuvittelevat yrittäjien olevan jotenkin rikkaita. Toinen yleinen heitto on, että itsepä olet yrittäjäksi alkanut, kanna riski. Kolmas yleinen luulo on, että yrittäjänä oleminen on jotenkin vapaata....

Ensinnäkin todettakoon, että moni yrittäjä on pakosta joutunut yrittäjäksi eli ei ole töitä saanut ja joutunut sitten työllistämään itsensä, jotta ei kotona makaisi. Toiseksi todettakoon, että yrittäjän kulut on todella isot. Kuluja, joista palkansaaja ei voi edes kuvitella (koulutukset, mainokset, vuokrat, YEL, maksamattomat työt, jne.) sitten vielä vapaata ei ole. Vaan normaali pienyrittäjä tekee töitä myös ns. vapaalla (viikonloput, ei kunnon lomia, ei mahdollisuutta palkata työntekijöitä.)

Itse ollut yrittäjä jo 13 vuotta. Minä olen kolhuni ottanut jo ja tulen hyvin toimeen (en rikas, mutta hyvin toimeentuleva). Jos vuonna 2006 olisin tiennyt, mitä yrittäjyys vaatii, niin edelleen olisin yrittäjä, mutta ymmärrän hyvin, että tämä ei ole kaikille suunnattu. Ensimmäiset 3 vuotta meni äidiltä rahaa lainatessa (ne maksettu ajat sitten takaisin), mutta mitenkähän olisin pärjännyt ilman äitiä.... Pankkilainaa en olisi saanut, sillä ei ollut tuloja eikä omaisuutta lainantakuuseen.

Kommentit (26)

Vierailija
21/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

On kyllä taas stereotyyppisen ennalta aravattaa ja naurettavaa uhriutumista joltain yrittäjäpélleiltä, ettei voi kuin nauraa :D

Vierailija
22/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yrittäjä, enkä edes tule yrittäjäperheestä, mutta olen pohtinut ihan samoja asioita kuin aloittaja.

Etenkin tuo, että yrittäjän epäonnistumisen saa tuomita yrittäjän omaksi viaksi "ei ollut yrittäjäainesta, ei osannut, mitäs läksi", mutta esim. pienestä palkasta valittavalle hoitajalle ei saa sanoa "ammatinvalintakysymys".

Niin, toinen parantaa työkseen ihmisten hyvinvointia. Toinen taas yrittää ainoastaan häikäilemättömästi riistää ja ryövätä muita ihmisiä ja silti on pokkaa uhriutua, jos se ei onnistu.

Menestyvän yrityksen toiminta parantaa ihmisten hyvinvointia lähes aina.

Ei paranna. Näitä pyörittävät ahnehtijat yrittävät lähinnä poliittisen sekä viranomaissiiven kätyriensä avulla pakottaa kaikki ihmiset näiden firmojen orjiksi, tekemään niile tulosta. Ja auta armias jos kieltäydyt, sitten tulee karenssia, työssäoloehtoja ja ties muita saktioita rangaistuksesi siitä ettet suostunut alistumaan noiden firmojen orjaksi.

Kenenkään hyvinvointia ei kyllä tuolla tavalla parnneta.

Ei kenenkään ole pakko mennä toisen valmiiksi tekemään työpaikkaan, jos ei halua. Omat tulot voi hankkia myös itsenäisesti. Se vain vaatii sinulta huomattavasti enemmän. Yrittäjä tekee puolestasi monet asiat ja maksaa monet maksut, jotta elämäsi olisi helpompaa. Valinta on täysin sinun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yrittäjä, enkä edes tule yrittäjäperheestä, mutta olen pohtinut ihan samoja asioita kuin aloittaja.

Etenkin tuo, että yrittäjän epäonnistumisen saa tuomita yrittäjän omaksi viaksi "ei ollut yrittäjäainesta, ei osannut, mitäs läksi", mutta esim. pienestä palkasta valittavalle hoitajalle ei saa sanoa "ammatinvalintakysymys".

Niin, toinen parantaa työkseen ihmisten hyvinvointia. Toinen taas yrittää ainoastaan häikäilemättömästi riistää ja ryövätä muita ihmisiä ja silti on pokkaa uhriutua, jos se ei onnistu.

Menestyvän yrityksen toiminta parantaa ihmisten hyvinvointia lähes aina.

Ei paranna. Näitä pyörittävät ahnehtijat yrittävät lähinnä poliittisen sekä viranomaissiiven kätyriensä avulla pakottaa kaikki ihmiset näiden firmojen orjiksi, tekemään niile tulosta. Ja auta armias jos kieltäydyt, sitten tulee karenssia, työssäoloehtoja ja ties muita saktioita rangaistuksesi siitä ettet suostunut alistumaan noiden firmojen orjaksi.

Kenenkään hyvinvointia ei kyllä tuolla tavalla parnneta.

Ei kenenkään ole pakko mennä toisen valmiiksi tekemään työpaikkaan, jos ei halua. Omat tulot voi hankkia myös itsenäisesti. Se vain vaatii sinulta huomattavasti enemmän. Yrittäjä tekee puolestasi monet asiat ja maksaa monet maksut, jotta elämäsi olisi helpompaa. Valinta on täysin sinun.

Joo, esim. yrittää äänestyskäyttäytymisellään pakottaa mut(kin) orjakseen, äänestämällä puolueita jotka tuollaista sanktioihin perustuvaa orjuutta yrittäjän renkinä kannattavat. On kyllä todella jaloa toimintaa.

Vierailija
24/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen yksinyrittäjä ja olen aloittajan kanssa samoilla linjoilla. Yrittäjän vastuu ja vapaus. Siinä vasta pulma. Vastuuta on 24/7,mutta vapaus kyllä jää vähiin. Loma-ajanpalkka on säästettävä ennakkoon, yleensä ylipitkillä työpäivillä ja pitämättöminä vapaapäivinä. Kun en ole töissä, en saa tuloja latinlatia. Veroja maksetaan kyllä ihan yhtä huolella kuin työntekijät. Työntekijät eivät vain näe konkreettisesti kuluja, kuinka paljon he maksavat yrittäjälle. En ikinä palkkaisi yhtään työntekijää. Mieluummin yksin. Alati sairaasta duunarista ei pääsisi eroon millään ja pahimmassa tapauksessa joutuisin tekemään kahden työt. No way.

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt, eivätkö  yrittäjäkollegat tiedä, että meillä Suomessa yritysverotus on kevyempää kuin muissa EU-maissa keskimäärin?  Tai sitä, että palkan sivukulujen osalta tilanne on sama, nekin ovat alle EU-maiden keskiarvon. Kovasti niistä huudellaan, mutta mielestäni meillä ei todellakaan ole valittamisen aihetta.

Saan nostaa osinkojakin todella, todella kevyesti verotettuna. Niin muutkin listaamattomista yhtiöistään, tietyn tason jälkeen.

Ongelmaksi tässä koituu se, että  asiakkaitamme, jotka ovat pääosin palkansaajia, verotetaan niin ankarasti, että se jo heikentää heidän ostovoimaansa.  Missä vaiheessa asiakkaideni ostovoima heikkenee niin paljon, että se alkaa tuntua minun kukkarossani? Tämä on oikeastaan ainoa uhkakuva toiminnalleni.

Joo, minä kannan riskin, se on totta. Tässä vaiheessa yritystoimintaa sitä riskiä ei enää käytännössä ole, muutoin kuin yllämainittu. Ensimmäiset neljä vuotta olivat hankalia, nykyään en juuri edes enää muista niitä.

Vierailija
25/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestyneet oy-yrittäjät ovat aina ahneita riistäjiä. Kukaan ei pakota yrittäjäksi, tmi- tai kevytyrittäjyys on huolettomampi ja eettisempi vaihtoehto. Itse tienaan kevytyrittäjänä nettona vuodessa 26k ja pidän vuosittain 6 viikkoa lomaa. Pelkkää sädekehän kiillottelua tuo kehuskelu, ettei ole ollut vuosikausiin lomalla. Jättäydyin tarkoituksella pois työelämästä: olin erään Suomen Yrittäjiin kuuluvan osakeyhtiön palveluksessa ja en jaksanut sitä kyykyttämistä, vuokratyöläisten rekrytointia, jatkuvaa henkilökunnan vaihtumista ja liittoon kuuluvien vainoa. No, ainakin nyt hyödyn rahallisesti näistä firmoista kun ne maksavat mulle parempaa palkkaa mitä työelämässä. 

Ugh, olen puhunut. 

Ymmärrätkö sinä, että oikeastaan kaikki Suomen tuottavat työpaikat ovat noissa menestyvissä osakeyhtiöissä? Julkista sektoria ei lasketa, koska se kuluttaa, ei tuota.

Kyllä se tuottaa, 20 % arvonlisästä vuosittain.

Vierailija
26/26 |
22.10.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En ole yrittäjä, enkä edes tule yrittäjäperheestä, mutta olen pohtinut ihan samoja asioita kuin aloittaja.

Etenkin tuo, että yrittäjän epäonnistumisen saa tuomita yrittäjän omaksi viaksi "ei ollut yrittäjäainesta, ei osannut, mitäs läksi", mutta esim. pienestä palkasta valittavalle hoitajalle ei saa sanoa "ammatinvalintakysymys".

Olet oikeassa, meillä Suomessa on kummallinen suhtautuminen konkurssin tehneisiin yrittäjiin.

Yhdysvalloissa konkurssi nähdään jopa eräänlaisena meriittinä; oppirahat on maksettu ja paljon opittu.

Toki tulee muistaa, että konkursseja käytetään kikkailuunkin. Aina ne jauhot eivät ole puhtaita.

En ole samaa mieltä suhtautumisesta pienipalkkaisiin hoitajiin tai lähäreihin. Kyse on joka tapauksessa meidän kaikkien kannalta tärkeästä työstä, joka on rahallisesti arvotettu alas vain siksi, että tekijät ovat valtaosaltaan naisia.  Monelle se on kutsumusammatti, mutta kutsumus ei elätä, siihen tarvitaan suhteeessa työhön oleva palkka. Puhumme työstä, jota on vaikea, ellei mahdoton arvottaa tuottavuuden perusteella, kun se tuottavuus syntyy muusta kuin rahasta. Yhteiskunnan kokonaistuottavuuden kannalta hoitsujen työ on kuitenkin arvokasta.