Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?
Eli onko muut kokeneet selittämättömiä tapahtumia, jotka saavat epäilemään, että on olemassa rinnakkaisuniversumeja, enneaavistuksia, aikahyppelyä tms?
Aloitan kertomalla omat kaksi kokemustani.
Kävimme veljeni kanssa vaateostoksilla, kun näimme vaatekauppaan sisään astuessamme vihaisen, vihreään takkiin sonnustautuneen punahiuksisen naisen, joka huusi myyjälle ja vaati hyvitystä jostain ostamastaan tuotteesta. Menimme toiselle puolelle kauppaa ja hetken päästä näimme naisen rynnistävän ulos kaupasta tuohtuneena. Häneltä putosi lattialle nenäliina, kuitti tai vastaava. Naurahtelimme vähän naisen huonolle käytökselle. Valitsimme veljeni kanssa vaatteet, menimme sovituskoppiin ja päädyin ostamaan yhden paidan. Menimme kassalle. Sydän hyppäsi kurkkuun, sillä kassalla oli käynnissä täysin sama tilanne kuin kauppaan tullessamme. Siinä oli tismalleen sama nainen huutamassa tismalleen samat sanat myyjän vastatessa tismalleen samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin. Sitten nainen rynnisti ulos tavalla, jonka olimme jo kerran nähneet. Nenäliina/kuitti putosi jälleen naiselta lattialle. Jokainen yksityiskohta oli identtinen. Veljeni ja minä hätkähdimme tilannetta niin paljon, että puhumme siitä vielä vuosien jälkeenkin.
Ollessani noin 14-vuotias, minulla oli muutaman viikon kausi, jolloin näin edeltävänä yönä unen, joka täsmäsi aina lempisarjani seuraavan jakson kanssa. Osasin aina kertoa perheelleni etukäteen jakson tapahtumat ja jopa repliikit, koska olin ne jo nähnyt unessa. Sarja lopetettiin, joten en tiedä, kauanko tätä olisi jatkunut.
Kommentit (1543)
Näin kerran kirkossa ihan itseni näköisen tyypin ja pelästyneenä näytin häntä sormellani miehelleni ja samassa näin miten myös hän näytti sormellaan minua jollekin henkilölle.
Se oli aika karmivaa, enkä haluaisi kokea sitä enää toiste.
Vierailija kirjoitti:
Naiset usein kokevat havaitsevansa tällaisia paranormaaleja asioita. Naisella on yleisesti ottaen taipumusta uskoa satuihin ja tarinoihin tarkistamatta faktoja. Naista viihdyttää mielikuvitusmaailmassa eläminen, koska silloin ei tarvitse ottaa vastuuta arkielämästä. Vaihtoehtoisesti nainen saattaa käyttää satumaailmassa elämistä suojamuurina epäonnistuneen elämänsä todellisuutta vastaan. ON tuskattomampaa kuvitella olevansa mystisen universumin sankariprinsessa jolla supervoimat kuin hyväksyä olevansa heikkolahjainen, vähätuloinen ja ylipainoinen neljän erityislapsen yh, jonka tulevaisuudennäkymät ovat kehnot.
Tai sitten kaltaisellesi tunnelukkoiselle, yksinkertaiselle ääliölle on helpompaa kuvitella, että elämä on jokin materiaalinen kilpailu. Sääliksi käy kaltaisiasi.
Näyttää siltä, että tässäkin ketjussa jotkut kadehtivat toisten kykyjä.
Pienet ihmiset. 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin syömässä ja katselin pientä, mustaa ilmassa täysin paikoillaan olevaa pistettä.
"Ihan kuin kärpänen," ajattelin, paitsi että se oli vain täysin paikallaan ilmassa. Semmoinen hedelmäkärpäsen kokoinen.
Syödessäni katselin sitä tovin, kunnes yhtäkkiä "piste" lähti lentoon ja se OLIKIN kärpänen! Minulle tämä todisti, että totisesti elämme Matrixissa! Ihmiset ovat kuvanneet videolle vastaavaa, kuinka lintu tai lentokone jumittaa taivaalla paikoillaan ja yhtäkkiä lähtevät taas liikkeelle!
Se oli hämppis.
Ei ollut hämähäkki. Lensi seinään, jossa näin ihan selvästi sen olevan pikkukärpänen. Sitäpaitsi eivät hämppikset lentele!
Kukkakärpäset osaavat lentää paika
Joo tiedän, että kukkakärpäset osaavat lentää paikallaan. Hedelmäkärpäset taas eivät osaa. Tämä oli hedelmäkärpänen tai ainakin sen kokoinen "jokin," ei kukkakärpänen.
Jaoin busseissa eräitä juttuja ja jäin pois bussista, bussi jatkoi matkaansa. Kyseisen linjan vuoroväli oli 10 minuuttia. Odottelin seuraavaa bussia 4 minuuttia ja nyt pysäkille tulikin etuajassa saman linjan bussi.
Bussiin noustuani huomasin, että kyseessä oli SAMA bussi, josta olin noussut useita minuutteja sitten pois! Sama kuski, joka katsoi minua vähän oudosti ja samat matkustajat, joilla oli jo kädessään jakamani lippulappuset!
Miltäköhän heistä näytti, teleporttasin oudosti seuraavalle pysäkille jäätyäni edellisellä pysäkillä pois, vai kukaan ei huomannut mitään erikoista tapahtuneen matrixin bugin takia?
Kärsin unihalvauksista v. 2016, tosi pahoista. Ex-mieheni joutui välillä herättelemään minua niistä. Samoihin aikoihin näin todella todentuntuisia unia. Näin paljon painajaisia eroamisesta, näin unia sodasta Suomen ja Venäjän rajalla (en kerro enempää yksityiskohtia, koska se oli jotain mitä en ollut nähnyt edes pahoissa elokuvissa). Sanoin exälleni, että haluaisin laittaa talon myyntiin ja että meillä on vielä aikaa muuttaa ulkomaille ja pelastaa avioliitto ja kaikki, esikoinen ei ole vielä aloittanut koulua, voimme aloittaa uuden elämän siellä, olen 100 varma, että muutamien vuosien kuluttua kaikki on kriisissä maailmantilannetta myöten ja meidän suhteemme ei tule kestämään enää yhtään ulkopuoleltakaan tulevaa kriisiä.. Rukoilin exää kuuntelemaan hätääni. 2022 erosimme. 2023-2024 täynnä sotauutisia. 2023 ulkomaanmatkallani näin muutamia asioita, joita olin nähnyt unihalvaukseni aikana, se oli käsittämätön yhteensattuma.
Ja viimeisimpänä sotakuvat Ukrainasta. Ne olivat kuin kopioita myös unistani. En ollut 2016 edes nähnyt sellaisia kuvia tai osannut kuvitella sellaisia.
En ole nähnyt etiäisiä. Mutta nuo pelottivat. Aina jokaisen painajaisen jälkeen halasin exääni ja sanoin toivon, ettei koskaan erota, mutta samaan aikaan minulla oli jokin outo tunne sisälläni, että exäni ei tule minua kuulemaan. Exäni kanssa arki oli oikein hyvää, mutta hän oli sokea tietyille asioille eikä koskaan kuunnellut, kun sanoin että tässä asiassa kannattaisi kuunnella minua.
Aika paljon virheitä on koettu.
Vierailija kirjoitti:
Kärsin unihalvauksista v. 2016, tosi pahoista. Ex-mieheni joutui välillä herättelemään minua niistä. Samoihin aikoihin näin todella todentuntuisia unia. Näin paljon painajaisia eroamisesta, näin unia sodasta Suomen ja Venäjän rajalla (en kerro enempää yksityiskohtia, koska se oli jotain mitä en ollut nähnyt edes pahoissa elokuvissa). Sanoin exälleni, että haluaisin laittaa talon myyntiin ja että meillä on vielä aikaa muuttaa ulkomaille ja pelastaa avioliitto ja kaikki, esikoinen ei ole vielä aloittanut koulua, voimme aloittaa uuden elämän siellä, olen 100 varma, että muutamien vuosien kuluttua kaikki on kriisissä maailmantilannetta myöten ja meidän suhteemme ei tule kestämään enää yhtään ulkopuoleltakaan tulevaa kriisiä.. Rukoilin exää kuuntelemaan hätääni. 2022 erosimme. 2023-2024 täynnä sotauutisia. 2023 ulkomaanmatkallani näin muutamia asioita, joita olin nähnyt unihalvaukseni aikana, se oli käsittämätön yhteensattuma.
Eikö tuo ole enemmänkin tavallaan juuri etiäinen tai aikamatkustustyyppinen varoitus? Olisit oikeasti halunnut muuttaa asiat. Varoitit exääsi. Sinulla oli intuitio. Pelottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Kärsin unihalvauksista v. 2016, tosi pahoista. Ex-mieheni joutui välillä herättelemään minua niistä. Samoihin aikoihin näin todella todentuntuisia unia. Näin paljon painajaisia eroamisesta, näin unia sodasta Suomen ja Venäjän rajalla (en kerro enempää yksityiskohtia, koska se oli jotain mitä en ollut nähnyt edes pahoissa elokuvissa). Sanoin exälleni, että haluaisin laittaa talon myyntiin ja että meillä on vielä aikaa muuttaa ulkomaille ja pelastaa avioliitto ja kaikki, esikoinen ei ole vielä aloittanut koulua, voimme aloittaa uuden elämän siellä, olen 100 varma, että muutamien vuosien kuluttua kaikki on kriisissä maailmantilannetta myöten ja meidän suhteemme ei tule kestämään enää yhtään ulkopuoleltakaan tulevaa kriisiä.. Rukoilin exää kuuntelemaan hätääni. 2022 erosimme. 2023-2024 täynnä sotauutisia. 2023 ulkomaanmatkallani näin muutamia asioita, joita olin nähnyt unihalvaukseni aikana, se oli käsittämätön yhteensattuma.
Unohdin lisätä tähän, että sain 2016 aurallisen migreenin. En kuitenkaan käyttänyt lääkitystä, joten ei johtunut siitä.
Toinen hyvin pelottava juttu oli se, että 2016 heräsin useina öinä klo. 3.00 siihen, kun kuulosti että joku avasi jossakin lastenhuoneessamme verhot. Kerran kun säpsähdin tähän ääneen juoksin täysillä yhteen lastenhuoneeseen, koska se ääni oli niin 100 % varmasti se ääni, mutta kukaan ei ollut avannut verhoja. Mietin, että ehkä joku lapsistamme herää öisin ja unissaan avaa verhoja. Tämä jäi mysteeriksi. Pitää vielä sanoa, että olen todella tarkkakuuloinen. Meillä esim. kävi murtovarkaita muutamia vuosia sitten ja heräsin jo ennen kuin hälyttimet alkoivat soimaan, koska kuulin ulko-oven avautuvan hitaasti.
Nyt uudessa asunnossa on tapahtunut muutaman kerran niin, että olen laittanut oven todistetusti lukkoon lähtiessäni miesystävä todistanut tätä ja sitten lapseni soittanut minulle että miksi täällä on ulko-ovi rakosillaan. Kesällä olin kuopuksen kanssa takapihalla, laitoin terassin oven kiinni ja tiedättekö mitä kävi? Takaovi, jonka ei pitäisi mennä lukkoon, ellei joku ole sisäpuolella sitä lukkoa kääntämässä meni lukkoon! En voinut uskoa sitä. Edes miesystäväni ei voinut uskoa, kun soitin että jäimme takapihalle, koska takapihan ovi meni lukkoon itsestään. Huvittavaa on myös se, että välillä kun yrittää sitä lukkoa laittaa sisäpuolelta kiinni sitä joutuu oikein taiteilemaan, että sen todella saa lukkoon ja nyt se sitten meni vaan kuin taikaiskusta.
Paranormal Round Table podcast - EP229 - Frozen in Time: Unreal Glitches in Reality!
Ja on ollut monta kertaa, se on aivan tavallinen ilmiö.
Vierailija kirjoitti:
Semmosia tilanteita, että olen etsinyt jotain esinettä ja vaikka haravoinut pöytää katseellani ja toisella katsomisella esine on paikassa, jossa en sitä muutama sekunti sitten nähnyt.
Vanhassa kodissa kuulin usein yöllä miten joku juoksi makuuhuoneeseen ja hyppäsi sänkyyni mutta ketään siinä ei ollut. Ja läheskään aina noina öinä ei lapseni tullut viereen eli kyseessä ei ollut etiäinen.
Vierailija kirjoitti:
Kärsin unihalvauksista v. 2016, tosi pahoista. Ex-mieheni joutui välillä herättelemään minua niistä. Samoihin aikoihin näin todella todentuntuisia unia. Näin paljon painajaisia eroamisesta, näin unia sodasta Suomen ja Venäjän rajalla (en kerro enempää yksityiskohtia, koska se oli jotain mitä en ollut nähnyt edes pahoissa elokuvissa). Sanoin exälleni, että haluaisin laittaa talon myyntiin ja että meillä on vielä aikaa muuttaa ulkomaille ja pelastaa avioliitto ja kaikki, esikoinen ei ole vielä aloittanut koulua, voimme aloittaa uuden elämän siellä, olen 100 varma, että muutamien vuosien kuluttua kaikki on kriisissä maailmantilannetta myöten ja meidän suhteemme ei tule kestämään enää yhtään ulkopuoleltakaan tulevaa kriisiä.. Rukoilin exää kuuntelemaan hätääni. 2022 erosimme. 2023-2024 täynnä sotauutisia. 2023 ulkomaanmatkallani näin muutamia asioita, joita olin nähnyt unihalvaukseni aikana, se oli käsittämätön yhteensattuma.
Haisee mahorkalle.
Tänä syksynä sattui kotona jotakin, jota en ymmärrä. Olin keittiössä kokkaamassa, sekoitin juuri soppaa. Meillä on keittiön vieressä käytävä, joka johtaa lastenhuoneisiin. Käytävästä ei näe suoraan lieden ääreen.
Kuulin esikoispoikani askeleet (sellainen teinipojan tömähtelevä laahustus) ja sitten "Äitiii!" -huudahduksen siitä ihan kulman takaa. Kysyin, että no mitä? Hiljaisuus. Kysyin uudelleen, että niin mitä?
Noin 4 sekunnin kuluttua laskin kauhan kädestäni ja lähdin katsomaan. Käytävä oli tyhjä. Poikani löytyi luurit päässä omasta huoneestaan, täysin hölmistyneenä, kun Kysyin mitä asiaa. Ei ollut missään käynyt. Epäilin hetken meneväni psykoosiin...
Olen lukenut monet kerrat uutisen, että some muka räjähtänyt.
Ei se ole silti ollut, vaikka lähes kaikki siellä on aina räjähtäneen näköisinä kirjoittelemassa siltikin :)
Joskus luulin, että näin etiaisen.
Mutta ei edes lintukirjani tunnistanut sitä ;)
Korvisglitch. Toissakesänä oltiin Norjassa, kokkaamassa tienvarren levähdyspaikalla. Olin kaatamassa pastan keitinvesiä pois, kun huomasin, että asfaltilla oli yksinäinen pieni kullanvärinen halpiskorvarengas, pudonnut joltakulta. Otin sen ylös, katselin aikani, pistin taskuuni, jatkoin puuhailua, syötiin, tiskasin.
Kaadoin tiskivedet suunnilleen samaan kohtaan nurmikon reunaan kuin edellisetkin, ja samalla huomasin, että asfaltilla oli yksinäinen pieni kullanvärinen halpiskorvarengas. Se ensimmäinen samanlainen oli edelleen mun taskussa. Oli melko outo tunne ja kaikki pienet käsikarvat pystyssä. Otin tämänkin korviksen talteen, taas, ja pidin paria pitkään, kunnes hukkasin ensin toisen ja sitten toisenkin. En yhtään epäile, etteikö joku löytäisi niitä, yksi kerrallaan.
Vierailija kirjoitti:
Korvisglitch. Toissakesänä oltiin Norjassa, kokkaamassa tienvarren levähdyspaikalla. Olin kaatamassa pastan keitinvesiä pois, kun huomasin, että asfaltilla oli yksinäinen pieni kullanvärinen halpiskorvarengas, pudonnut joltakulta. Otin sen ylös, katselin aikani, pistin taskuuni, jatkoin puuhailua, syötiin, tiskasin.
Kaadoin tiskivedet suunnilleen samaan kohtaan nurmikon reunaan kuin edellisetkin, ja samalla huomasin, että asfaltilla oli yksinäinen pieni kullanvärinen halpiskorvarengas. Se ensimmäinen samanlainen oli edelleen mun taskussa. Oli melko outo tunne ja kaikki pienet käsikarvat pystyssä. Otin tämänkin korviksen talteen, taas, ja pidin paria pitkään, kunnes hukkasin ensin toisen ja sitten toisenkin. En yhtään epäile, etteikö joku löytäisi niitä, yksi kerrallaan.
En kyllä ymmärrä, mitä erityisen kummallista tässä oli? Joltakulta oli pudonnut kaksi korvista samaan paikkaan lähekkäin vaikkei ihan vierekkäin, ja satuit löytämään ne, kun vietit aikaa sillä paikalla. Voihan niin käydä.
Tiedän tunteen. Katsoimme yhtenä vuonna erästä uskovien Jeesus-marssivideota telkusta, kun äkkäsimme yhtäkkiä joukossa menevän myös uskovaisen mieheni veljen hymyillen leveästi ja heiluttaen Israelin lippua, paitsi että se ei ollut hän todellakaan.
Mutta myös hänen itsensä mielestä tuo henkilö oli hän - eleitä, ilmeitä, vaatteita, silmälaseja ja hiusmallia myöten täysin sama henkilö näytti olevan kyseessä, mutta ei ollut.