Mikko, 33, ei ole koskaan edes suudellut: ”Minulla ei ole hajuakaan, mistä naisille pitäisi jutella”
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006276401.html
"Eräänä päivänä Mikko, 33, kerrankin rohkaistui. Lähestyi naista bussipysäkillä.
– Ennen kuin edes ehdin sanaa sanomaan, tuli naisen suusta jo ”painu v*ttuun rumilus”.
Tutustuminen jäi siihen.
– En ole koskaan ollut treffeillä enkä ole koskaan seukannut. En ole myöskään koskenut, halannut tai pussannut, saatika pannut naista elämäni aikana. En ole koskaan saanut halausta, kukaan ei ole halunnut minua halata, enkä ole halunnut ketään pakottaa halaamiseen, Mikko sanoo."
Nämä on surullisia totuuksia hyvin monen nykypäivän suomalaisen miehen elämästä.
Kommentit (913)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin Mikon ja samanlaisten tarinoiden taustalla tuntuu juurikin piilevän se, ettei edes yritetä sitä kumppania etsiä ja nähdä vähän vaivaa sen etsinnän eteen. Ovatko nämä miehet jotain äidin lellikkejä, jotka meinaavat, että nainen nyt vain automaattisesti pitäisi tulla vastaan kun vähän pukahtaa ja kättään ojentaa?
Jotenkin vinoutunut maailmankuva. En nyt naisena itsekään kuvittele, että automaattisesti kaikki miehet minusta kiinnostuvat jos vain vähän edes käyn juttusille. Tai että löytäisin itselleni miehen panostamatta itseeni ja elämääni kuten ulkonäköön, harrastuksiin, yleistietoon lukemalla laajalti.
Jos oma elämänpiiri on se koti ja pelaaminen, niin mitä sitä oikein kuvittelee antavansa sille mahdolliselle kumppanille? Mitä jos nainen haluaa vaikka vaeltaa tai harrastaa jalkapalloa? Miksi Mikko olisi silloin hänelle edes kumppaniehdokas, jos tarjolla ei ole mitään muuta kuin keskustelua peleistä, joita on vuosikaudet pelannut?
Itse olen testannut lähes kaikki nettideitit, tinderin, baareissakin on tullut kierreltyä. En ole edes mikään ikisinkku kuten Mikko, mutta kyllä tämä nykyään tuntuu olevan melko haastava pelikenttä itselle ainakin. Olen varmaan liian tavallinen, mikään ei kai herätä kiinnostusta.
M37
Jotkut löytävät Tinderin ja nettitreffien avulla, toiset kohtaavat töissä tai harrastuksissa. Parhaimmat kohtaamiset tulevat kyllä töiden ja harrastusten kautta. Suosittelen myös vaikka jotain vapaaehtoistoimintaa esim urheilun parissa? Tutustua pikkuhiljaa, mutta ei kiirehtiä liikaa.
Tinderissä se on myös se, että millaisia ihmisiä itse klikkaa ja valitsee. Joskus tuntuu siltä, että ihmisillä on niitä aivan mahdottomia vaatimuksia.
Töissä ei ole itseni ikäisiä vapaita naisia. Suurinosa on 20v vanhempia ja oman ikäiset varattuja. Harrastuksissa en ole myöskään kohdannut pahemmin naisia, miesvaltaisia harrastuksia. Tinderissä olen tykkäillyt mielestäni ihan tavallisista kivan oloisista naisista, harmillisen monella ei vain ole mitään kuvausta profiilissa. Varmaan noista tavallisista kivan oloisista tykkäilee kaikki muutkin.
M37
No miten se vapaaehtoistoiminta urheiluseuruissa tms.? Urheilukisoihinkin kaivataan usein vapaaehtoisia ja siellä tapaa paljon ihmisiä.
Täytyy Mikko hyvä pelata naisten ehdoilla, niin pärjää. Täytyy olla tarkkana. Ne etsii täikammalla negaa, ja jos jää kiinni on peli menetetty. Mutta siirryt toki seuraavaan.
Koulutukseltaan itseään ylivertaisina pitävät kannattaa raakata joukosta ensimmäiseksi. Niiden kanssa ei pärjää pitemmän päälle.
Tavalliset amiskimulit ovat paras kohderyhmä.
Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.
Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.
Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.
Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.
Vierailija kirjoitti:
Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.
Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.
Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.
Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.
Tarkkaile muita. Huomioi mitkä toimii ja mitkä ei. Harjoittele. Älä luovuta ensimmäisestä takaiskusta. Pidä huolta että peilistä katsoo kehopositiivinen ihminen ja tavoittele hyvää itsetuntoa.
Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".
Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.
Vierailija kirjoitti:
Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".
Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.
Naisten ehdoilla ja säännöillä tässä mennäänkin.
Mutta sitten kun ei enää jaksa mielistellä, vie nainen eropaperit kuten yleensä.
Kannattaakin ottaa Mikot tuo huomioon. Hetken hurmio saattaa olla loppuiän turmio.
Hyvin muuten luettelit vaatimuksia, joita esitetään. Kannattaa tosiaan ottaa ne esiin heti Mikkoja (tai yleensä miehiä) tavatessa. Joku heistä saattaa järkiintyä silmänräpäyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä näissä keisseissä vastuuttaisin niitä vanhempia. Vanhempien tehtävä on toimia niin, että lapselle kasvaa terve itsetunto ja sosiaalistuu riittävästi. Kasvatetaanhan koiranpennutkin niin, että pärjäävät toisten koirien ja ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Kokemusta on itselläkin yhden pelihimoisen nörtin kasvattamisesta yhteiskunta- ja parisuhdekelpoiseksi. Ikävuosina 3-12 vuotta on toimittava niin, että lapsella on harrastuksia ja kavereita. Näin on sitten siitä yläasteella selviämiseen parhaat mahdolliset saumat. Peliaikaa on raaasti rajoitettava, vaikka siitä joutuu jatkuvasti taistelemaan. On raahattava sukulaisiin ja matkoille. Annettava vastuuta asioista ja sitten sopivassa vaiheessa potkittava jatko-opintoihin ja omaan kämppään. Vaivaa tästä toki on itselle, mutta nyt 25 v minun pikku mussuksllani on hyväpalkkainen ammatti, nätti koti ja avovaimo sekä esikoinen tuloillaan. Itsellä on voittajafiilikset kun toinen pääsi normaaliin elämään kiinni vaikka jossain vaiheessa pelkäsin, että tulee Mikon kaltainen vässykkä.
Koiranpentujakin kasvatetaan, mutta et sä saa bernhardilaisesta kasvatettua ajokoiraa. Kaverittomien lasten vanhempia yhdistää usein se, että näkevät enemmän vaivaa lapsen kavereiden eteen kuin muut vanhemmat. Tietyn perustason jälkeen vanhempien toiminnalla ei juurikaan ole vaikutusta eli otat vähän liikaa itsellesi kunniaa tuosta. Paljon suurempi vaikutus on geeneillä ja sattumalla
Höpö höpö geenit ja sattuma ei määrää sitä, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto ja hyvät sosiaaliset taidot. Se vaatii harjoittelua, toistoja ja palautetta ihan niinkuin mikä muu asian harjoittelu tahansa. Ihmisen pitää oppia asettamaan tavoitteita ja saavuttamaan ne. Sitä ei saavuteta , mikäli poikien annetaan hakata Jotain Fortnidea tai CSssää kaikki vapaa-aika. Vanhempien tehtävä on kasvattaa ja ohjata ja huolehtia siitä ettei pojasta kasva Mikon kaltaista nyhveröä, jolla ei ole mitään mielenkiinnon kohteita elämässään ja joka ei pysty ihmiselle puhumaan. Kaikkia sitä leipä elättää.
Ronaldo ei olisi Ronaldo ilman harjoittelua, mutta harjoittelemalla ei tule Ronaldoksi. Ihmisillä on erilainen geneettinen pohja, joka määrää vasteen harjoittelulle. Jotkut eivät saa lihasmassaa, vaikka miten hyvin treenaisivat ja söisit. Toiset taas eivät opi soittamaan soittimia tai tanssimaan. Yksi tuhlaa kymppitonneja autokouluun, mutta ei silti pääse ajokokeesta läpi ja joku toinen ei opi sosiaalisia taitoja, vaikka miten harjoittelisi.
Suoritustasosta eri asioissa harjoitus selittää korkeintaan neljäsosan - usein paljon vähemmän. Ehkä sosiaalisesti umpisurkeasta vai tulla pelkästään surkea, jos tähän käytetään kaikki aika ja energia
Olet täysin väärässä. Huippu-urheilijaa ei välttämättä kaikista tule tai ammattikudkia. Harjoituksella tulee kumminkin pahuksen hyvä puulaakipelaaja tai omiksi tarpeekseen autoileva.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/02/jani-kaaro-lahjakkuus-synnynna…
http://www.valmennustaito.info/taito/treenit-vai-geenit/
Se että selittää geeneillä jotain taitamattomiuttasn on kyllä naurettavaa.
Jälkimmäisestä linkistä: "Määrätietoinen harjoittelu selitti suorituksen vaihtelusta peleissä (playstation ym.) 26 %, musiikissa 21 %, koulutuksessa 4 %, ammatillisessa menestymisessä alle 1 % ja urheilussa 18 %"
Miten sitten selittäisit sen, että valvotuissa olosuhteissa saman ajanjakson aikana yhden henkilön voimatasot eivät kehity juurikaan ja toisen taas 200%? Kaikki siis aloittelevia treenaajia. Minä en ainakaan keksi muuta selitystä kuin geenit
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan miesten kannattaa kuunnella YLE areenasta Aristoteleen kantapää jakso miten puhua masentuneelle. Vaikka kyseessä oli masennus niin siitä kyllä tunnistaa hyvin palstaulien ajatusmalleja. Ajattelu on musta-valkoista. Ollaan negatiivisessa kierteessä jossa kaikki kokemukset vahvistaa omaa harhaa. Havaitaan vain omaa ajatusta vahvistavat jutut. Kuvitellaan että muilla on paljon helpompaa. Moni tosiaan olisi kognitiivisen terapian tarpeessa vapautuakseen virheellisistä ajatusmalleistaan.
Entä jos negatiivinen kierre on tapahtumien eikä tulkintojen aikaan saamaa? Jos negatiivinen kierre johtuu siitä, että saa aina naisilta pakkeja eikä koskaan pääse eteenpäin. Mikä virheellinen ajatusmalli siinä esiintyy?
Vierailija kirjoitti:
Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.
Minua hämmentää joka kerta, kun joku sanoo, että pitäisi opetella flirttailemaan. Eikös se ole jotakin, mikä tapahtuu ihan luonnostaan ja todellakin erikseen miettimättä, kun jostakusta on kiinnostunut? Ennemminkin sitä flirttailee tahtomattaan, vaikka kuinka koettaisi peitellä kiinnostusta.
Kaikesta tehdään niin hirvittävän mekaanista ja vaikeaa, että ei ihme, että naiset saavat lähinnä todella kummallisia ja ahdistavia kokemuksia yllättäen lähestyvistä miehistä.
Vierailija kirjoitti:
Minua hämmentää joka kerta, kun joku sanoo, että pitäisi opetella flirttailemaan. Eikös se ole jotakin, mikä tapahtuu ihan luonnostaan ja todellakin erikseen miettimättä, kun jostakusta on kiinnostunut? Ennemminkin sitä flirttailee tahtomattaan, vaikka kuinka koettaisi peitellä kiinnostusta
No kyllä joo niinhän se menee näillä ulospäinsuuntautuneilla ihmisillä. Ongelma on vain siinä, että kaikki ei ole sellaisia ja heille se on hankalampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".
Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.
Naisten ehdoilla ja säännöillä tässä mennäänkin.
Mutta sitten kun ei enää jaksa mielistellä, vie nainen eropaperit kuten yleensä.
Kannattaakin ottaa Mikot tuo huomioon. Hetken hurmio saattaa olla loppuiän turmio.
Hyvin muuten luettelit vaatimuksia, joita esitetään. Kannattaa tosiaan ottaa ne esiin heti Mikkoja (tai yleensä miehiä) tavatessa. Joku heistä saattaa järkiintyä silmänräpäyksessä.
Miksi Mikot niin hirveästi haluaa olla ihmisen kanssa jonka kanssa ei edes yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mikon kanssa ei voi edes uutisista puhua.
Ihan vain siksi että pääsisi panemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".
Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.
Naisten ehdoilla ja säännöillä tässä mennäänkin.
Mutta sitten kun ei enää jaksa mielistellä, vie nainen eropaperit kuten yleensä.
Kannattaakin ottaa Mikot tuo huomioon. Hetken hurmio saattaa olla loppuiän turmio.
Hyvin muuten luettelit vaatimuksia, joita esitetään. Kannattaa tosiaan ottaa ne esiin heti Mikkoja (tai yleensä miehiä) tavatessa. Joku heistä saattaa järkiintyä silmänräpäyksessä.
Miksi Mikot niin hirveästi haluaa olla ihmisen kanssa jonka kanssa ei edes yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mikon kanssa ei voi edes uutisista puhua.
Ihan vain siksi että pääsisi panemaan?
Mikot etsivät kumppania nääs.
Joillakin voi olla samat harrasteet ja uutiset, mutta usein tulee vastaan joku itseään sivistyneenä pitävä tärkeilijä. Mikkojen tuleekin kiireesti siirtyä seuraavaan, sillä se oikea kyllä lopulta löytyy. Tuo sivistynyt jatkakoon tietä eteenpäin. Ehkä hänelläkin vielä natsaa, jos luopuu joistakin paskantärkeilyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".
Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.
Naisten ehdoilla ja säännöillä tässä mennäänkin.
Mutta sitten kun ei enää jaksa mielistellä, vie nainen eropaperit kuten yleensä.
Kannattaakin ottaa Mikot tuo huomioon. Hetken hurmio saattaa olla loppuiän turmio.
Hyvin muuten luettelit vaatimuksia, joita esitetään. Kannattaa tosiaan ottaa ne esiin heti Mikkoja (tai yleensä miehiä) tavatessa. Joku heistä saattaa järkiintyä silmänräpäyksessä.
Miksi Mikot niin hirveästi haluaa olla ihmisen kanssa jonka kanssa ei edes yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mikon kanssa ei voi edes uutisista puhua.
Ihan vain siksi että pääsisi panemaan?Mikot etsivät kumppania nääs.
Joillakin voi olla samat harrasteet ja uutiset, mutta usein tulee vastaan joku itseään sivistyneenä pitävä tärkeilijä. Mikkojen tuleekin kiireesti siirtyä seuraavaan, sillä se oikea kyllä lopulta löytyy. Tuo sivistynyt jatkakoon tietä eteenpäin. Ehkä hänelläkin vielä natsaa, jos luopuu joistakin paskantärkeilyistä.
Niin Mikolla on kaikki välineet vain omissa käsissään. Kukaan muu ei voi vaikuttaa Mikon mielenkiinnonkohteisiin tai pakottaa olemaan sosiaalinen edes alueellisesti. Mikkojen valitus on turhaa jos eivät itse aio tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki itsesääli ja kauna tunne, mutta kannattaisi panostaa vähän positiisempien tunteiden ilmaisuun.
Jos siis haluaa positiivista vastakaikua, valittajia ei kukaan pitkään jaksa.
Ajatellaan että Mikko tulee sun kanssa juttelemaan tästä asiasta. Jos hän sanoo että vika on hänessä ja että hänen tulisi olla ja käyttäytyä eri lailla että naiset kiinnostuisivat. Sinä toteat että nyt kyseessä on itsesääli ja että ei tommonen Mikko ole mies ollenkaan, kun sillä ei ole itseluottamusta. Pistäs sen eka kuntoon. Jos taas Mikko on sitä mieltä että ei hänessä ole mitään suurempaa vikaa ja hän on omasta mielestään ihan ok mies jollekin naiselle ("kiltti ja kunnollinen") ja että jos hän ei tämmösenä kelpaa naisille, niin vika on naisten valintakriteereissä, niin tällöin hän on kaunainen paskiainen ja positiivista vastakaikua ei taaskaan löydy. Eli Mikko ei voi sinulle jutella asiasta, koska sinun mielestä mies on paska sanoi hän mitä tahansa. Tämän vuoksi moni mies ei naisille näistä asioista naamatusten puhukaan, kun et ole yksin ajatustesi kanssa. Monet naiset menettävät kunnioituksen miestä kohtaan jos hän näyttää heikkoja puoliaan, joten jotkut miehet ovat omaksuneet "fake until you make it" -asenteen ja nämä Mikon kaltaiset vetäytyvät jos tilanne vaikuttaa siltä että he eivät ole vahvuusalueillaan. Se vaatii hyvin paljon harjoitusta ja toistoja jotta jostain Mikon kaltaisesta hyvin introverttisesta miehestä tulisi monien naisten kaipaama itseluottamusta uhkuva ja sujuvasanainen mies, joka osaisi tulla ja viedä tilanteen sujuvasti maaliin asti. Luultavasti ajattelette että Mikon tulisi etsiä itsensä kaltainen introverttinen nainen ja koittaa jutella hänelle, mutta luuletteko sen olevan Mikolle sen helpompaa, koska kyseessä on todennäköisesti nainen jota yllä kuvailtu pelimieskin kuvailisi vaikeaksi tapaukseksi. Hitaasti syttyvä, passiivinen, arka ja vaikeasti tutustuttuva, eli niinkuin Mikkokin. Yleensä nämä passiiviset introverttinaiset lankeavatkin näihin kokeneisiin assertiivisiin extrovertteihin, jotka jaksavat lannistumattomasti koittaa tutustua ja murtaa jäätä, kun taas heikomman itseluottamuksen omaavat pelimiehet koittavat kerran ja toteavat että ei se taida minusta tykätäkkään ja eivät halua olla enempää häiriöksi.
Olen hitaastisyttyvä, arka ja vaikeasti tutustuttava. Jos mikko tulisi minulle noita selittämään todennäköisin reaktioni olisi kävellä pois sanomatta mitään, en ole kiinnostunut kuulemaan miten mies niputtaa kaikkia naisia samaan muottiin omien kuvitelmien mukaan, aivan kuten sinäkin teet tuossa lopussa.
Eli olet samaa mieltä minun kanssa. Toki herneet nenässä, mutta silti. Jos Mikko olisi sulava ja sanoisi juuri ne asiat juuri sillä tavalla kuin haluaisit ne kuulla, niin Mikko ei olisikaan yksin. Olisit kuten ne Mikon kohtaamat muutkin naiset ja kavahtaisit jotain varomatonta sanaa tai piilomerkitystä ja Mikko toteaisi että ei se auta vaikka kuinka koittaa etsiä itsensä kaltaista, kun tulos on aina sama. Mitäpä luulet montako kertaa Mikon kaltainen arka yksilö jaksaa koittaa kunnes toteaa että ehkäpä ne kaikki ovatkin samanlaisia. Hän saattaisi alkaa ajattelemaan että on turha yrittää ja pyristellä, kun tulos näyttää olevan aina sama ja että kyllä ne naiset tulee sanomaan jos niillä on jotain asiaa. Kysymys on Mikon ja hänen kaltaisten ihmisten subjektiivisesta näkemyksestä, mikä ei välttämättä ole sama kuin sinulla. Heillä on oma historiansa ja sinulla omasi, minkä mukaan te ymmärrätte asioita. Se, että omien sanojesi mukaan omaat introverttisia piirteitä, mutta haluat silti itsellesi ekstroverttisesti käytyvän miehen oli juuri se pointti mitä yritin selittääkin. Kiitos kun annoit esimerkin.
"Se, että omien sanojesi mukaan omaat introverttisia piirteitä, mutta haluat silti itsellesi ekstroverttisesti käytyvän miehen oli juuri se pointti mitä yritin selittääkin."
Tämä toimii hyvänä esimerkkinä siihen mitä edellinen sanoi. Vähän turha lässyttää subjektiivisista kokemuksista jos itse keksii päästään mitä ne toisella olisi.
Vierailija kirjoitti:
Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.
Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.
Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.
Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.
Tuntuu että tilanteessasi olevat ihmiset jumittavat aina samaan kohtaan. Kokemattomuutta hävetään ja ollaan vakuuttuneita, että toisilla on niin pitkä etumatka kehityksessä että tilanne on mahdoton. Minusta tuota asiaa on ihan turha miettiä. Et voi mitenkään palata ajassa taaksepäin. Et voi tuolle asialle mitään. Sinun pitää lopettaa sen miettiminen ja tehdä parhaasi sillä kokemuksella mitä sinulla on. Eikä auta sekään jos kerrot että et voi olla miettimättä sitä.
Toinen asia mikä on pistänyt silmään näissä kokemattomien jutuissa: hirvittävä varovaisuus. Täältä etsitään vedenpitäviä temppuja, mitä käyttämällä suojaudutaan sataprosenttisella varmuudella jokaiselta torjunnalta ja nolaukselta. Se ei toimi. Jokainen tulee jossakin vaiheessa torjutuksi ja nolatuksi vastakkaisen sukupuolen taholta. Sitä ei voi välttää. Pitää vain hyväksyä se tosiasia, että maailmassa on paljon ihmisiä jotka eivät halua sinua ja saat pakit. Ja sitten tunnet itsesi maailman suurimmaksi hölmöksi. Näin tulee käymään etkä kuole siihen. Kokeneet ihmiset ovat kokeneita myös sillä torjumisten, nolaamisten ja sydänsurujen saralla. Varmaan tuntuu että sinun "salaisuutesi" kuuluu niihin kaikkein pahimpiin ja että olet jotenkin poikkeuksellisen haavoittuvassa asemassa. Et ole. Jokaisella on se oma, kaikkein arin kohtansa. Ja jokainen pelkää että se arka kohta onkin deal breaker ja sitten se on maailmanloppu.
Joten pitkä selostus tiivistettynä: mene tekemään tuttavuutta sellaisena kuin olet. Kaikki eivät tule pitämään sinusta mutta et voi sille mitään. Mene silti.
Vierailija kirjoitti:
Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.
Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.
Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.
Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
User kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
User kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko Mikon puhua noin rivosti? En ihmettele, jos ei ole ollut mitään naisten kanssa, jos ensimmäisenä mielessä seksi. Yhdessäolon luulisi olevan tärkeämpää. Vai noinko kaikki miehet ajattelevat? Kauniimminkin voisi asian ilmaista.
Seksiinhän suhteiden muodostuminen lopulta johtaa. Kaikki muu on vaan esileikkiä. Tämä totuus kannattaa naistenkin tunnustaa, vaikka yleensä on kovin vaikea olla rehellinen etenkin itselleen.
Tarkoitan, että tarvitseeko sanoa "
saatika pannut naista elämäni aikana", kun voisi puhua rakastelusta? Tuosta tulee kuva, että nainen on vain esine.Näille mikoille ja muille ulisijoille nainen ei ole ihminen vaan esine . Esine jolla ei ole muuta merkitystä kuin se reikä. Tästä voitkin päätellä, miksi kumppania ei löydy kun asenne on tuo.
Sä voit inttää tota, mutta se ei ikinä ole totta
Näin oletkos asenteellasi kumppanin löytänyt.?
Ja mikähän se asenne on?
Ulina.
Ensin miesten ja poikien pitäisi ilmaista tunteitaan ja puhua enemmän.
Kun joku sanoo jotain, niin kappas, kyseessä on ulina.
Se sävy ja asenne millä puhuu vaikuttaa. Tässäkin ketjussa on muutama objektiivisesti tilanteestaan kertovaa ja suuri määrä itsesäälissä ja katkeruudessa kirjoittavaa .jälkimmäinen on ulinaa. Samoin tämä kun yleistetään kaikki naiset.
Haetko rivien välistä jotain tuomittavaa myös naisten valitusten kohdalla?
*eri
Yksinäusyydetä ja kelpaamattomuudesta kärsivät naiset eivät syyttele miehiä eivätkä keksi ihme selityksiä miksi jäävät yksin. He hakevat syitä siihen itsestään ja miettivät mitä pitäisi tehdä että kelpaisi. Miehet taas ovat järjestään sitä mieltä, että on naisten vika kun ei kelpaa niille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan toki itsesääli ja kauna tunne, mutta kannattaisi panostaa vähän positiisempien tunteiden ilmaisuun.
Jos siis haluaa positiivista vastakaikua, valittajia ei kukaan pitkään jaksa.
Ajatellaan että Mikko tulee sun kanssa juttelemaan tästä asiasta. Jos hän sanoo että vika on hänessä ja että hänen tulisi olla ja käyttäytyä eri lailla että naiset kiinnostuisivat. Sinä toteat että nyt kyseessä on itsesääli ja että ei tommonen Mikko ole mies ollenkaan, kun sillä ei ole itseluottamusta. Pistäs sen eka kuntoon. Jos taas Mikko on sitä mieltä että ei hänessä ole mitään suurempaa vikaa ja hän on omasta mielestään ihan ok mies jollekin naiselle ("kiltti ja kunnollinen") ja että jos hän ei tämmösenä kelpaa naisille, niin vika on naisten valintakriteereissä, niin tällöin hän on kaunainen paskiainen ja positiivista vastakaikua ei taaskaan löydy. Eli Mikko ei voi sinulle jutella asiasta, koska sinun mielestä mies on paska sanoi hän mitä tahansa. Tämän vuoksi moni mies ei naisille näistä asioista naamatusten puhukaan, kun et ole yksin ajatustesi kanssa. Monet naiset menettävät kunnioituksen miestä kohtaan jos hän näyttää heikkoja puoliaan, joten jotkut miehet ovat omaksuneet "fake until you make it" -asenteen ja nämä Mikon kaltaiset vetäytyvät jos tilanne vaikuttaa siltä että he eivät ole vahvuusalueillaan. Se vaatii hyvin paljon harjoitusta ja toistoja jotta jostain Mikon kaltaisesta hyvin introverttisesta miehestä tulisi monien naisten kaipaama itseluottamusta uhkuva ja sujuvasanainen mies, joka osaisi tulla ja viedä tilanteen sujuvasti maaliin asti. Luultavasti ajattelette että Mikon tulisi etsiä itsensä kaltainen introverttinen nainen ja koittaa jutella hänelle, mutta luuletteko sen olevan Mikolle sen helpompaa, koska kyseessä on todennäköisesti nainen jota yllä kuvailtu pelimieskin kuvailisi vaikeaksi tapaukseksi. Hitaasti syttyvä, passiivinen, arka ja vaikeasti tutustuttuva, eli niinkuin Mikkokin. Yleensä nämä passiiviset introverttinaiset lankeavatkin näihin kokeneisiin assertiivisiin extrovertteihin, jotka jaksavat lannistumattomasti koittaa tutustua ja murtaa jäätä, kun taas heikomman itseluottamuksen omaavat pelimiehet koittavat kerran ja toteavat että ei se taida minusta tykätäkkään ja eivät halua olla enempää häiriöksi.
Joo, on se ihan kamalaa että naisille ei kelpaa huonouttaan valittava mies EIKÄ mies, joka alkaa selittää naisille millaisista miehistä naisten kuuluu pitää. Nuo ovat tosiaan ne kaksi vaihtoehtoa mitä miehellä on käytettävissä. Kun ne eivät toimi, voikin kiskaista marttyyrin viitan niskaan ja rämpiä sateessa hokien "fake it til you make it", räkä ja kyyneleet poskilla valuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.
Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.
Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.
Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.
Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.
Jos mikkoa ei huomioi minun subjetiivista näkemystä miksi minä häntä vaivautuisin kuuntelemaan?
Käytin sinun esimerkkiäsi juuri siihen kun ne subjetiiviset kokemukset ei kiinnostaa vaan keksit itse mitä minä haluan.