Mikko, 33, ei ole koskaan edes suudellut: ”Minulla ei ole hajuakaan, mistä naisille pitäisi jutella”

Vierailija kirjoitti:

Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".

Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.

Tämähän se tuppaa näissä keskusteluissa olemaan. Miesten mielestä heidän pitäisi syystä tai toisesta kiinnostaa sellaisenaan kun on naisia, muuten homma ei toimi. Mitään ei voi tehdä ollakseen vetävämpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän palstan miesten kannattaa kuunnella YLE areenasta Aristoteleen kantapää jakso miten puhua masentuneelle. Vaikka kyseessä oli masennus niin siitä kyllä tunnistaa hyvin palstaulien ajatusmalleja. Ajattelu on musta-valkoista. Ollaan negatiivisessa kierteessä jossa kaikki kokemukset vahvistaa omaa harhaa. Havaitaan vain omaa ajatusta vahvistavat jutut. Kuvitellaan että muilla on paljon helpompaa. Moni tosiaan olisi kognitiivisen terapian tarpeessa vapautuakseen virheellisistä ajatusmalleistaan.

Entä jos negatiivinen kierre on tapahtumien eikä tulkintojen aikaan saamaa? Jos negatiivinen kierre johtuu siitä, että saa aina naisilta pakkeja eikä koskaan pääse eteenpäin. Mikä virheellinen ajatusmalli siinä esiintyy?

Jos aina saa pakit niin älykäs ihminen miettii mistä se johtuu ja toimii toisin. Selkeästi silloin joko ilmiasussa , lähestymistavassa, lähestymiskohteen valinnassa tai tilanteessa jotain vikaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Entäs miten suhtautuisit jos sieltä agilityharkoissa ulkonäöltään tuttu tyyppi tulisi koirapuistossa juttelemaan.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Entäs miten suhtautuisit jos sieltä agilityharkoissa ulkonäöltään tuttu tyyppi tulisi koirapuistossa juttelemaan.?

Juurihan kerroin. Miksi se jotenkin vaikuttaisi, että joku on ulkonäöltä tuttu?

Vierailija kirjoitti:

Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.

Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.

Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.

Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.

Tärkeintä tässä vaiheessa olisi positiivisten sosiaalisten kokemuksien kerryttäminen. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujille järjestetään erilaista toimintaa eri kaupungeissa. Tälläisessä toiminnassa saattaisi olla samassa tilanteessa olevia ihmisiä joiden seurassa ei tarvitsisi pelätä "paljastuvansa". Jos tuntuu ettei ole enää mielenterveyskuntoutuja, niin jokin muu harrastusryhmä jossa olisi mielellään molempia sukupuolia olisi hyvä. Tarkoitus ei siis välttämättä olisi löytää kumppania tätä kautta vaan saada kokemuksia ja sitä kautta varmuutta ihmissuhteiden hankkimiseen. Itse en olisi uskonutkaan että joku voisi pitää minua kiinnostavana ihmisenä tai että osaankin keskustella ihmisten kanssa ennen sopivan sosiaalisen harjoitteluympäristön löytymistä.

T. Saman ikäinen kokematon nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".

Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.

Tämähän se tuppaa näissä keskusteluissa olemaan. Miesten mielestä heidän pitäisi syystä tai toisesta kiinnostaa sellaisenaan kun on naisia, muuten homma ei toimi. Mitään ei voi tehdä ollakseen vetävämpi.

En usko, että nuo tyypit edes etsivät naista, vaan äidin korviketta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Mutta kun kaikki naiset eivät ole yhtä introvertteja kuin sinä. Minäkin olen mielestäni aika introvertti, mutta en silti suhtaudu samalla tavalla juttelemaan tulevaan mieheen bussipysäkillä kuin koirapuistossa.

Oikeasti älykäs ihminen tietää saavansa pakit, teki tai sanoi toiselle mitä hyvänsä, ja näin ollen jättää vastasukupuolen edustajat rauhaan. Muistakaa, että jo pelkkä katsominen voi olla toisen mielestä seksuaalista ahdistelua!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Entäs miten suhtautuisit jos sieltä agilityharkoissa ulkonäöltään tuttu tyyppi tulisi koirapuistossa juttelemaan.?

Juurihan kerroin. Miksi se jotenkin vaikuttaisi, että joku on ulkonäöltä tuttu?

Etkä kertonut. Oletit, että koirapuistossa juttelemaan tuleva on sinulle ventovieras. Ihminen ei ole ventovieras, jos näet hänet viikoittain agilityharkoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Kyllä kaupassa, kirjastossa tai ulkonakin voi lähestyä, mutta edelleen: tarkkaile ensin etäämmältä, miten kohde sinuun suhtautuu. Jos ei muuta niin hae vähintäänkin katsekontaktia ja katso kuinka reagoi. Jos ei edes huomaa tai selvästi välttelee, ei ehkä kannata lähestyä. Toki voit, mutta älä pety jos tulee pakit - aika todennäköistä tuossa tilanteessa. Myös esim. jos vaikuttaa kiireiseltä, kannattaa jättää väliin. Ihan tällaisia perus juttuja.

Kukaan minua lähestyneistä tuntemattomista ei kylläkään ole noudattanut näitä. Jos olisivat, eivät olisi lähestyneet ja saaneet pakkeja. Kaikki ovat poikkeuksetta olleet täysin eri tyyppisiä mistä pidän ja reaktio on ollut välittömästi EI. Annan ulkonäölle noissa tilanteissa hyvin suuren painoarvon, sillä sen perusteella myös kohde on päättänyt minua lähestyä. Eri asia, jos olisi tuttu kyseessä.

Mikkoa ei ole naiset kiinnostaneet. Vaan pelit. Entä sitten. Se mikä oikeasti kiinnostaa motivoi toimimaan.

Vierailija kirjoitti:

Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.

Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.

Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.

Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.

Harva syntyy flirttailijaksi tai on edes hyvä siinä parikymppisenä. Ja oikeastaan se, että sinulta jäi ne teinivuosien sekoilut väliin voivat olla hyväkin asia. Sinun täytyy vain löytää samanhenkinen nainen, joku kiltti ja herkkä. Todennäköisesti taiteellinen, esim. kirjallisuudesta kiinnostunut. Hänkin on saattanut olla niiden äänekkäiden menojalkakundien ylenkatsoma. Usein vaan miehet valitsevat väärin. Haluavat sen kauneimman tai seksikkäimmän typyn, joka osaa hypyyttää miestä halutessaan ja sitten kun petytään valitetaan naisten pahuutta. Suurimman osan aikaa vaan tuntuu siltä, että näillä huonojen kokemusten hankkijoilla on vaan tosi huono naismaku ja onnistuvat itse valitsemaan ne vaikeimmat tapaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon hyvin paljon Mikon kaltainen, muutaman vuoden nuorempi mies. Syytän tilanteesta tosin ihan itseäni (ja ehkä vähän myös koulukiusaajia). Ylä-asteella alkanut kiusaaminen romutti itsetunnon niin pahasti että lukiossa en oikein päässyt ryhmän menoihin mukaan ja lukion jälkeen syrjäydyin pahan sosiaalisten tilanteiden pelon myötä täysin useiksi vuosiksi.

Lopulta pääsin hoidon avustamana korkeakouluun ja kohta mulla on valmis tutkinto, mutta naisille en juuri oo opintojen aikana jutellut kuin muutaman kerran bileissä tupakkapaikalla. WhatsApp mulla on, mutta ei sitten muita sosiaalisen medioiden tilejä kun ei ole oikein ketään ketä edes lisätä kaveriksi, instaan liittyessä hävettäisi miten mulla ei olis seuraajia tai sais tykkäyksiä. Pari oikeaa pitkäaikaista ystävää onneksi on.

Jotenkin tuntuu että kun nuo teiniaikojen ja nuoren aikuisuuden seurustelu- ja seksikokemukset, porukalla ryyppäämiset ym. menivät multa ohi, jäi multa joku kriittinen kehitysvaihe kokonaan käymättä. Muuten oon sinänsä ihan normaali ja pukedun siististi sekä huolehdin hygieniasta ja käyn oman alan töissä, mut naisille puhuminen on edelleen todella vaikeaa. Edellinen siitä syystä että häpeän kokemattomuuttani syvästi ja koen että kokematonta miestä pidetään friikkinä, joten miten uskaltaa tutustua naisiin kun on tällainen "salaisuus" jota moni pitää isona deal-breakerinä vaikka totuus ei välttämättä ole niin mustavalkoinen.

Tahtoisin kyllä itsekin joskus parisuhteen mutta pitäisi ensin oppia puhumaan naisille eikä asettamaan niitä mielessään korkealle jalustalle. En vain oikeasti tiedä miten nuo naisten kanssa toimimiseen vaadittavat sosiaaliset taidot kuten flirttailu ym. opitaan ihan alusta alkaen 27-vuotiaana kun ikätoverit ovat valovuoden edellä näissä. Jos jollain on tähän antaa jotain neuvoa niin arvostaisin todella.

Harva syntyy flirttailijaksi tai on edes hyvä siinä parikymppisenä. Ja oikeastaan se, että sinulta jäi ne teinivuosien sekoilut väliin voivat olla hyväkin asia. Sinun täytyy vain löytää samanhenkinen nainen, joku kiltti ja herkkä. Todennäköisesti taiteellinen, esim. kirjallisuudesta kiinnostunut. Hänkin on saattanut olla niiden äänekkäiden menojalkakundien ylenkatsoma. Usein vaan miehet valitsevat väärin. Haluavat sen kauneimman tai seksikkäimmän typyn, joka osaa hypyyttää miestä halutessaan ja sitten kun petytään valitetaan naisten pahuutta. Suurimman osan aikaa vaan tuntuu siltä, että näillä huonojen kokemusten hankkijoilla on vaan tosi huono naismaku ja onnistuvat itse valitsemaan ne vaikeimmat tapaukset.

Olen samaa mieltä, minulla ei ole kun huonoja kokemuksia. On käyty vieraissa, alkoholin kanssa ongelmia, raha-asiat kuralla jne. En ole siinä mielessä valinnut näitä, ne on ollut ne ainoat naiset jolle olen kelvannut.

Yksin en halunnut olla, ja perhettä halusin joten piti ottaa mitä oli saatavilla. Yksin olen edelleen.

M36

Jos haluatte lähestyä tuntematonta, niin tehkää se edes niin että ette pelota toista. Jos olette kaksin jonkun naisen kanssa illalla bussipysäkillä, älkää lähestykö. Jos paikalla on muitakin, on valoisaa ja osaatte puhutella niin että ette vaikuta mitenkään uhkaavilta, niin ehkä. Ei siitä kyllä mitään treffejä tule, mutta käyhän se harjoituksesta naisille puhumisessa. Saman asian ajaisi kyllä myös Vieno-tädin luona kyläily.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toki itsesääli ja kauna tunne, mutta kannattaisi panostaa vähän positiisempien tunteiden ilmaisuun.

Jos siis haluaa positiivista vastakaikua, valittajia ei kukaan pitkään jaksa.

Ajatellaan että Mikko tulee sun kanssa juttelemaan tästä asiasta. Jos hän sanoo että vika on hänessä ja että hänen tulisi olla ja käyttäytyä eri lailla että naiset kiinnostuisivat. Sinä toteat että nyt kyseessä on itsesääli ja että ei tommonen Mikko ole mies ollenkaan, kun sillä ei ole itseluottamusta. Pistäs sen eka kuntoon. Jos taas Mikko on sitä mieltä että ei hänessä ole mitään suurempaa vikaa ja hän on omasta mielestään ihan ok mies jollekin naiselle ("kiltti ja kunnollinen") ja että jos hän ei tämmösenä kelpaa naisille, niin vika on naisten valintakriteereissä, niin tällöin hän on kaunainen paskiainen ja positiivista vastakaikua ei taaskaan löydy. Eli Mikko ei voi sinulle jutella asiasta, koska sinun mielestä mies on paska sanoi hän mitä tahansa. Tämän vuoksi moni mies ei naisille näistä asioista naamatusten puhukaan, kun et ole yksin ajatustesi kanssa. Monet naiset menettävät kunnioituksen miestä kohtaan jos hän näyttää heikkoja puoliaan, joten jotkut miehet ovat omaksuneet "fake until you make it" -asenteen ja nämä Mikon kaltaiset vetäytyvät jos tilanne vaikuttaa siltä että he eivät ole vahvuusalueillaan. Se vaatii hyvin paljon harjoitusta ja toistoja jotta jostain Mikon kaltaisesta hyvin introverttisesta miehestä tulisi monien naisten kaipaama itseluottamusta uhkuva ja sujuvasanainen mies, joka osaisi tulla ja viedä tilanteen sujuvasti maaliin asti. Luultavasti ajattelette että Mikon tulisi etsiä itsensä kaltainen introverttinen nainen ja koittaa jutella hänelle, mutta luuletteko sen olevan Mikolle sen helpompaa, koska kyseessä on todennäköisesti nainen jota yllä kuvailtu pelimieskin kuvailisi vaikeaksi tapaukseksi. Hitaasti syttyvä, passiivinen, arka ja vaikeasti tutustuttuva, eli niinkuin Mikkokin. Yleensä nämä passiiviset introverttinaiset lankeavatkin näihin kokeneisiin assertiivisiin extrovertteihin, jotka jaksavat lannistumattomasti koittaa tutustua ja murtaa jäätä, kun taas heikomman itseluottamuksen omaavat pelimiehet koittavat kerran ja toteavat että ei se taida minusta tykätäkkään ja eivät halua olla enempää häiriöksi.

Olen hitaastisyttyvä, arka ja vaikeasti tutustuttava. Jos mikko tulisi minulle noita selittämään todennäköisin reaktioni olisi kävellä pois sanomatta mitään, en ole kiinnostunut kuulemaan miten mies niputtaa kaikkia naisia samaan muottiin omien kuvitelmien mukaan, aivan kuten sinäkin teet tuossa lopussa.

Eli olet samaa mieltä minun kanssa. Toki herneet nenässä, mutta silti. Jos Mikko olisi sulava ja sanoisi juuri ne asiat juuri sillä tavalla kuin haluaisit ne kuulla, niin Mikko ei olisikaan yksin. Olisit kuten ne Mikon kohtaamat muutkin naiset ja kavahtaisit jotain varomatonta sanaa tai piilomerkitystä ja Mikko toteaisi että ei se auta vaikka kuinka koittaa etsiä itsensä kaltaista, kun tulos on aina sama. Mitäpä luulet montako kertaa Mikon kaltainen arka yksilö jaksaa koittaa kunnes toteaa että ehkäpä ne kaikki ovatkin samanlaisia. Hän saattaisi alkaa ajattelemaan että on turha yrittää ja pyristellä, kun tulos näyttää olevan aina sama ja että kyllä ne naiset tulee sanomaan jos niillä on jotain asiaa. Kysymys on Mikon ja hänen kaltaisten ihmisten subjektiivisesta näkemyksestä, mikä ei välttämättä ole sama kuin sinulla. Heillä on oma historiansa ja sinulla omasi, minkä mukaan te ymmärrätte asioita. Se, että omien sanojesi mukaan omaat introverttisia piirteitä, mutta haluat silti itsellesi ekstroverttisesti käytyvän miehen oli juuri se pointti mitä yritin selittääkin. Kiitos kun annoit esimerkin.

Olen eri ihminen kuin kelle juttelit, joten sorry että kommentoin. Mutta käsitin siis että puhuitte ensitapaamisesta tai ehkä toisista treffeistä? Tällä oletuksella vastaan, että mies joka alkaa valittelemaan ja selittelemään epäonneaan naismarkkinoilla varhaisessa tutustumisvaiheessa, ei anna kovin hyvää vaikutelmaa itsestään, oli nainen sitten introvertti tai ekstrovertti. Noin yleisesti ottaen tällaiset asiat eivät kuulu juttukategoriaan lähes tuntemattomien ihmisten kanssa naamat vastatusten muutenkaan, saati sitten kun yrittää tutustua toiseen romanttisessa mielessä.

Jos taas tuntisin miehen jo jonkun verran paremmin ja hän alkaisi minulle selittämään naisongelmistaan, olettaisin hänen suhtautuvan minuun kuten kaveriin (ts. miespuoliseen ystävään), joten pyrkisin suhtautumaan häneen samalla tavalla. En siis missään vaiheessa antaisi hänelle "vastakaikua" siitä yksinkertaisesta syystä, että en uskoisi hänen sitä minulta haluavan. Onko tämä sitten sitä "friendzomettamista" josta miehet täällä valittavat? Että he itse juttelevat naisille asioista, joista ei yleensä puhuta kuin läheisille ystäville ja sitten ihmettelevät ettei nainen osoita romanttista kiinnostusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Entäs miten suhtautuisit jos sieltä agilityharkoissa ulkonäöltään tuttu tyyppi tulisi koirapuistossa juttelemaan.?

Vastaan vaikken ole se keneltä kysyit. Näiden ulkonäöltä tuttujen tuntemattomien lähestymisiin on vähän helpompi suhtautua kuin sellaisten, joita ei ole koskaan edes nähnyt. Kuitenkin, jos kohteesi ei ole osoittanut sinua kohtaan minkäänlaista kiinnostukseksi tulkittavaa, voi lähestyminen olla yhtä tyhjän kanssa. Olen kokenut näitäkin lähestymisiä ja aina lähestyjä on ollut sellainen, jonka kanssa minkäänlaista flirtin tapaistakaan ei ole ollut enkä sellaista voisi kuvitella ja kiinnostus on ollut täysin yksipuolista.

Mutta eihän tässäkään lopputulosta voi varmasti tietää ennen kuin kokeilee, kaikki naiset eivät ole samanlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin jodelissa kerran "ei ole naista ei ole naista" valittajan kanssa. Sellaisen negatiivisella sävyllä valittavan kanssa. Meidän juttu pelkisty kaiken jälkeen siihen, että tämä valittaja oli haluton tekemään yhtään mitään mikä olisi voinut parantaa mahdollisuuksia löytää nainen. Tietokoneharrastuksen vähemmälle jättäminen? Ei käynyt. Tutustumaan kirjallisuuteen ja kulturellien harrastuksien hankkiminen? Ei käynyt. Vastauksena "vai että pitäisi itseään alkaa muuttamaan ja tekemään asioita joista ei pidä".

Vaikka ottaisi huomioon sen että naiset lähestyy miehiä harvemmin ja aloitetta odotetaan perinteisesti mieheltä, sen että ujoimmille miehille lankeaa vaikein rooli ja niin edespäin, on suurin ongelma joillain varmuudella jääräpäisyys ja haluttomuus olla kiinnostava. Kaikki ei voi tapahtua aina omin ehdoin. Joskus täytyy mukautua.

Naisten ehdoilla ja säännöillä tässä mennäänkin.

Mutta sitten kun ei enää jaksa mielistellä, vie nainen eropaperit kuten yleensä.

Kannattaakin ottaa Mikot tuo huomioon. Hetken hurmio saattaa olla loppuiän turmio.

Hyvin muuten luettelit  vaatimuksia, joita esitetään.  Kannattaa tosiaan ottaa ne esiin heti Mikkoja (tai yleensä miehiä) tavatessa. Joku heistä saattaa järkiintyä silmänräpäyksessä.

Miksi Mikot niin hirveästi haluaa olla ihmisen kanssa jonka kanssa ei edes yhteisiä mielenkiinnon kohteita? Mikon kanssa ei voi edes uutisista puhua.

Ihan vain siksi että pääsisi panemaan?

Mikot etsivät kumppania nääs.

Joillakin voi olla samat harrasteet ja uutiset, mutta usein tulee vastaan joku itseään sivistyneenä pitävä tärkeilijä. Mikkojen tuleekin kiireesti siirtyä seuraavaan, sillä se oikea kyllä lopulta löytyy. Tuo sivistynyt jatkakoon tietä eteenpäin. Ehkä hänelläkin vielä natsaa, jos luopuu joistakin paskantärkeilyistä.

Niin Mikolla on kaikki välineet vain omissa käsissään. Kukaan muu ei voi vaikuttaa Mikon mielenkiinnonkohteisiin tai pakottaa olemaan sosiaalinen edes alueellisesti. Mikkojen valitus on turhaa jos eivät itse aio tehdä mitään.

Kyllä Mikot tekevätkin ja löytävät sen oikean, jolle ei tarvitse mielistellä, vaan ottavat hänet ihmisenä sellaisenaan. Mutta he eivät ole korkeastikoulutettuja luokittelijoita, vaan tavismirkkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika typerää neuvoa Mikkoa menemään naisvaltaisen harrastuksen pariin vain etsimään kumppania.

Toinen typerä neuvo on et Mikon pitäisi hommata koira ihan vain sen takia kun sen kautta tapaa naisia.

Kyllä niitä naisia tapaa ihan kaupoissa,kirjastoissa tai ylipäätänsä ihan menemällä vain ulos.

Mutta kaupoissa, kirjastossa ja ulkona hyvin hyvin harva nainen haluaa ,että randomi mies tulee mitään tuttavuutta tekemään ja vastaanotto on yhtä huono kuin tuossa bussipysäkki yrityksessä . Mutta käki esim käy samassa koirapuistossa tai agilityharkoissa niin juttelemaan alkaminen on luontevampaa.

Tuo bussipysäkkijuttu oli joko kokonaan keksitty tai sitten jotain olennaista jätettiin kertomatta.

Itse en osaisi suhtautua yhtään sen luontevammin ventovieraisiin koirapuistossa kuin bussipysäkillä. En ole sellainen jänishousu kuin monet tänne kirjoittaneet naiset, olen vain niin introvertti että tuollaiset tilanteet tulevat liian yllättäen. Baarit ja nettidettailu ovat minulle ainoita tarpeeksi selkeitä tilanteita.

Mutta kun kaikki naiset eivät ole yhtä introvertteja kuin sinä. Minäkin olen mielestäni aika introvertti, mutta en silti suhtaudu samalla tavalla juttelemaan tulevaan mieheen bussipysäkillä kuin koirapuistossa.

Kirjoitin täysin selvästi, että MINÄ näen asian noin ja silti tulet selittämään "muttakun KAIKKI naiset eivät..."

Kukaan ei nykyään jaksa lukea.

Vierailija kirjoitti:

Mikkoa ei ole naiset kiinnostaneet. Vaan pelit. Entä sitten. Se mikä oikeasti kiinnostaa motivoi toimimaan.

Kyllä Mikolla on muutakin kiinnostusta kuin pelit. Nimittäin naiset. Sellaiset, jotka hakevat ihan tavista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan toki itsesääli ja kauna tunne, mutta kannattaisi panostaa vähän positiisempien tunteiden ilmaisuun.

Jos siis haluaa positiivista vastakaikua, valittajia ei kukaan pitkään jaksa.

Ajatellaan että Mikko tulee sun kanssa juttelemaan tästä asiasta. Jos hän sanoo että vika on hänessä ja että hänen tulisi olla ja käyttäytyä eri lailla että naiset kiinnostuisivat. Sinä toteat että nyt kyseessä on itsesääli ja että ei tommonen Mikko ole mies ollenkaan, kun sillä ei ole itseluottamusta. Pistäs sen eka kuntoon. Jos taas Mikko on sitä mieltä että ei hänessä ole mitään suurempaa vikaa ja hän on omasta mielestään ihan ok mies jollekin naiselle ("kiltti ja kunnollinen") ja että jos hän ei tämmösenä kelpaa naisille, niin vika on naisten valintakriteereissä, niin tällöin hän on kaunainen paskiainen ja positiivista vastakaikua ei taaskaan löydy. Eli Mikko ei voi sinulle jutella asiasta, koska sinun mielestä mies on paska sanoi hän mitä tahansa. Tämän vuoksi moni mies ei naisille näistä asioista naamatusten puhukaan, kun et ole yksin ajatustesi kanssa. Monet naiset menettävät kunnioituksen miestä kohtaan jos hän näyttää heikkoja puoliaan, joten jotkut miehet ovat omaksuneet "fake until you make it" -asenteen ja nämä Mikon kaltaiset vetäytyvät jos tilanne vaikuttaa siltä että he eivät ole vahvuusalueillaan. Se vaatii hyvin paljon harjoitusta ja toistoja jotta jostain Mikon kaltaisesta hyvin introverttisesta miehestä tulisi monien naisten kaipaama itseluottamusta uhkuva ja sujuvasanainen mies, joka osaisi tulla ja viedä tilanteen sujuvasti maaliin asti. Luultavasti ajattelette että Mikon tulisi etsiä itsensä kaltainen introverttinen nainen ja koittaa jutella hänelle, mutta luuletteko sen olevan Mikolle sen helpompaa, koska kyseessä on todennäköisesti nainen jota yllä kuvailtu pelimieskin kuvailisi vaikeaksi tapaukseksi. Hitaasti syttyvä, passiivinen, arka ja vaikeasti tutustuttuva, eli niinkuin Mikkokin. Yleensä nämä passiiviset introverttinaiset lankeavatkin näihin kokeneisiin assertiivisiin extrovertteihin, jotka jaksavat lannistumattomasti koittaa tutustua ja murtaa jäätä, kun taas heikomman itseluottamuksen omaavat pelimiehet koittavat kerran ja toteavat että ei se taida minusta tykätäkkään ja eivät halua olla enempää häiriöksi.

Olen hitaastisyttyvä, arka ja vaikeasti tutustuttava. Jos mikko tulisi minulle noita selittämään todennäköisin reaktioni olisi kävellä pois sanomatta mitään, en ole kiinnostunut kuulemaan miten mies niputtaa kaikkia naisia samaan muottiin omien kuvitelmien mukaan, aivan kuten sinäkin teet tuossa lopussa.

Eli olet samaa mieltä minun kanssa. Toki herneet nenässä, mutta silti. Jos Mikko olisi sulava ja sanoisi juuri ne asiat juuri sillä tavalla kuin haluaisit ne kuulla, niin Mikko ei olisikaan yksin. Olisit kuten ne Mikon kohtaamat muutkin naiset ja kavahtaisit jotain varomatonta sanaa tai piilomerkitystä ja Mikko toteaisi että ei se auta vaikka kuinka koittaa etsiä itsensä kaltaista, kun tulos on aina sama. Mitäpä luulet montako kertaa Mikon kaltainen arka yksilö jaksaa koittaa kunnes toteaa että ehkäpä ne kaikki ovatkin samanlaisia. Hän saattaisi alkaa ajattelemaan että on turha yrittää ja pyristellä, kun tulos näyttää olevan aina sama ja että kyllä ne naiset tulee sanomaan jos niillä on jotain asiaa. Kysymys on Mikon ja hänen kaltaisten ihmisten subjektiivisesta näkemyksestä, mikä ei välttämättä ole sama kuin sinulla. Heillä on oma historiansa ja sinulla omasi, minkä mukaan te ymmärrätte asioita. Se, että omien sanojesi mukaan omaat introverttisia piirteitä, mutta haluat silti itsellesi ekstroverttisesti käytyvän miehen oli juuri se pointti mitä yritin selittääkin. Kiitos kun annoit esimerkin.

Olen eri ihminen kuin kelle juttelit, joten sorry että kommentoin. Mutta käsitin siis että puhuitte ensitapaamisesta tai ehkä toisista treffeistä? Tällä oletuksella vastaan, että mies joka alkaa valittelemaan ja selittelemään epäonneaan naismarkkinoilla varhaisessa tutustumisvaiheessa, ei anna kovin hyvää vaikutelmaa itsestään, oli nainen sitten introvertti tai ekstrovertti. Noin yleisesti ottaen tällaiset asiat eivät kuulu juttukategoriaan lähes tuntemattomien ihmisten kanssa naamat vastatusten muutenkaan, saati sitten kun yrittää tutustua toiseen romanttisessa mielessä.

Jos taas tuntisin miehen jo jonkun verran paremmin ja hän alkaisi minulle selittämään naisongelmistaan, olettaisin hänen suhtautuvan minuun kuten kaveriin (ts. miespuoliseen ystävään), joten pyrkisin suhtautumaan häneen samalla tavalla. En siis missään vaiheessa antaisi hänelle "vastakaikua" siitä yksinkertaisesta syystä, että en uskoisi hänen sitä minulta haluavan. Onko tämä sitten sitä "friendzomettamista" josta miehet täällä valittavat? Että he itse juttelevat naisille asioista, joista ei yleensä puhuta kuin läheisille ystäville ja sitten ihmettelevät ettei nainen osoita romanttista kiinnostusta?

Miehet olettavat olevansa friendzonella, kun naiselta ei tule minkäänlaisia signaaleja.

Sehän on kirjoittamaton sääntö ettei eksistä / huonosta naismenestyksestä puhuta jos ollaan kiinnostuneita toisesta. Jos yrityksistä huolimatta ei tule vastakaikua, ja jos nainen on hyvä tyyppi, se laitetaan friendzonelle, ja sen jälkeen voi oletettavasti puhua avoimesti kaikesta.

On myös hyvin tiedossa, että friendzonelta ei pääse pois