Lue keskustelun säännöt.
Minkä kirjan nimestä pidät?
Kommentit (132)
Sateenkaarinotko, pidän kyllä kirjastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemisen sietämätön keveys. Pidän kyllä kirjastakin.
"Ole viisaasti höperö!" sanoi vääpeli Ryhmy. Erinomainen elämänohje.
Kaikki mitä rakastin, kirja oli hyvä. Tai Kuin surmaisi satakielen, en ole lukenut.
Jumalat juhlivat öisin.
Kirjakin oli hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoinen nimi on Mikko Papirossin taivaallinen niskalenkki. Varmaan hauskimpia suomalaisia kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Silmarillion. Harmi, että on muuten niin tylsä, en pääse alkua pidemmälle.
Alku tuossa on kyllä aika raskas, mutta kyllä siellä myöhemmin on hienoja tarinoita. Nimi on kyllä joka tapauksessa loistava
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä olisi kiva haastekohta seuraavaan Helmet-kirjahaasteeseen. Tänä vuonna siellä oli yhtenä kohtana " Et pidä kirjan nimestä" ja yhtenä kohtana taas " Pidät kirjailijan nimestä"
Käsky
Sitten on John Irvingin kirjat, joita rakastan, mutta niiden nimet on vaan kertakaikkisen tylsiä. Varsinkin parhaimmat on nimetty tylsästi. Joirakin poikkeuksia on, mutta parempaankin olisi pystytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joen yli puiden siimekseen, nimi kuin runo. En ole lukenut.
Vierailija kirjoitti:
Jumalat juhlivat öisin.
Kirjakin oli hyvä.
Minä taas en pidä tuosta suomenkielisestä nimestä, vaikka kirja on sinänsä yksi suosikeistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Colorless Tsukuru Tazaki and His Years of Pilgrimage
Suomeksi Värittömän miehen vaellusvuodet. Ei niin iskevä kuin englanninkielinen käännös.
Yksi lempikirjoistani, joten se saattaa vaikuttaa.
Molemmat on jo mainittu eli
Kuin surmaisi satakielen. Tykkäsin kirjasta.
Jumalat juhlivat öisin. Oon lukenut monen monta kertaa, tää on kirja jota rakastan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuorovetten prinssi. Kirjakin on loistava.
Läskiksi Meni Raavas Mies - hyviä jorinoita ja reseptiikkakin on hyvä.
M 45
Kuin surmaisi satakielen
Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
En oo kyllä kumpaakaan lukenut :D
Kata Kärkkäinen: Jumalasta seuraava
Taru sormusten herrasta.
Sen nimi on kiehtonut minua lapsesta saakka ja niin odotin että olisin tarpeeksi vanha ja voisin sen kirjastosta lainata vihdoinkin 70-luvulla.
Ja voi sitä tunnetta kun lopultakin sen luin!
Silmarillion. Harmi, että on muuten niin tylsä, en pääse alkua pidemmälle.