Lue keskustelun säännöt.
Miksi haluatte naimisiin?
17.10.2019 |
Tai kihloihin? Siis rehellisesti, mikä siinä on se suurin taustasyy. Kiinnostaa tietää, mikä ihmisillä on syynä naimisiinmenolle kun nykyään sitä ei enää varsinaisesti odoteta tai ainakin se perustuu vapaaehtoisuuteen .
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Hienoa jos ihmisille vielä merkitsee sitoutumisen kannalta naimisiinmeno. Itselläni se on vähän menettänyt merkitystään tilastoja katsoessa..lähes 50% eroaa avioliitosta.. se on aika paljon mielestäni ja tavallaan jotenki pilaa naimisiinmeno arvon ja pyhyyden.
Voin osittain ymmärtää tuon, vaikken ajattelekaan samalla tavalla. Ennen on pysytty naimisissa, koska eroa ei ole saanut, vaikka puoliso olisi ollut hirviö. Avioliitot eivät ole olleet yhtään sen parempia kuin nykyisinkään. Minusta onnettomat avioliitot pilaavat niiden arvon ja pyhyyden paljon pahemmin kuin avioerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan jo keski-ikäisiä ja olen lopen kyllästynyt kuulemaan olevani joku kaveri.Tätä ilmaisua käyttää mm. puolisoni äiti. Ymmärrän toki, ettei minulla ole mitään virallista statusta, mutta yli neljän vuoden parisuhteen jälkeen kuvittelisi olevansa vähän enemmän kuin kaveri. Miehen mielestä en kai sitten ole vain vaimoksi kelpaava ja siihen on tyytyminen.
Kyllästyttää edustaa miehen rinnalla hänen kavereittensa ja sukulaistensa kemuissa, kun et oikein sitä paikkaasi tiedä. Paras kerta oli, kun menimme yhdessä paikalle, niin miehelle oli paikka varattuna sinkkunaisen viereen ja minulle, viisikymppiselle naiselle, lasten pöytään. Hetken aikaa olin, että mitäs p..kelettä. Menihän nekin juhlat sitten.
Onko keski-ikäiset tosiaan noin pöllöjä, ettei kaverin avopuolisoon suhtauduta samoin kuin aviopuolisoon?
Merkitseeköhän avioliitto enemmän tuon sukupolven ihmisille jos sitä pitää oikein kummastella ettei olla naimisissa :D
Tokihan aiemmat sukupolvet avioituivat. Avoparit olivat SUSIpareja ja avovaimoa sanottiin LEIPÄSUDEKSI. Naimattomat olivat vanhojapiikoja ja -poikia. Heille oli oma verokin ja heitä säälittiin, jopa syrjittiin.
Näin muuttuu maailma.Mutta nythän puhutaan keski-ikäisistä, 60-70-luvuilla syntyneistä.
Vanhempani ovat syntyneet 60-luvulla eivätkä koe avioliittoa tärkeäksi, eivät ole koskaan olleet naimisissa. Itse taas ajattelen päinvastoin.
Lähinnä kiva tekosyy järjestää jättijuhlat sen kunniaksi, että oltiin löydetty toisemme ja päätetty perustaa perhe. Plus ei tarvitse ravata missään isyydentunnustuksissa, sukunimiasiat on selkeitä, asiat helpompi järjestää jos toiselle käy jotain jne.
eronnut. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehtinyt haluta kun mies jo kosi ja sitten oltiinkin naimisissa. Rakkauden julistaminen ja kivat juhlat. Ja isyysasiat ja leskeneläke ja perimisasiat. Helpostihan tästä erois jos siltä alkais tuntumaan, mutta ihan oon ollut tyytyväinen. :)
Avioliitosta on huomattavasti työläämpää erota kuin avoliitosta. Usko vaan.
Voi lapsiraukkoja, ei ihme että mt-ongelmat lisääntyy.
Aikuiset tehkööt mitä lystää. Niinkuin tekevätkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan jo keski-ikäisiä ja olen lopen kyllästynyt kuulemaan olevani joku kaveri.Tätä ilmaisua käyttää mm. puolisoni äiti. Ymmärrän toki, ettei minulla ole mitään virallista statusta, mutta yli neljän vuoden parisuhteen jälkeen kuvittelisi olevansa vähän enemmän kuin kaveri. Miehen mielestä en kai sitten ole vain vaimoksi kelpaava ja siihen on tyytyminen.
Kyllästyttää edustaa miehen rinnalla hänen kavereittensa ja sukulaistensa kemuissa, kun et oikein sitä paikkaasi tiedä. Paras kerta oli, kun menimme yhdessä paikalle, niin miehelle oli paikka varattuna sinkkunaisen viereen ja minulle, viisikymppiselle naiselle, lasten pöytään. Hetken aikaa olin, että mitäs p..kelettä. Menihän nekin juhlat sitten.
Onko keski-ikäiset tosiaan noin pöllöjä, ettei kaverin avopuolisoon suhtauduta samoin kuin aviopuolisoon?
Merkitseeköhän avioliitto enemmän tuon sukupolven ihmisille jos sitä pitää oikein kummastella ettei olla naimisissa :D
Tokihan aiemmat sukupolvet avioituivat. Avoparit olivat SUSIpareja ja avovaimoa sanottiin LEIPÄSUDEKSI. Naimattomat olivat vanhojapiikoja ja -poikia. Heille oli oma verokin ja heitä säälittiin, jopa syrjittiin.
Näin muuttuu maailma.Mutta nythän puhutaan keski-ikäisistä, 60-70-luvuilla syntyneistä.
Vanhempani ovat syntyneet 60-luvulla eivätkä koe avioliittoa tärkeäksi, eivät ole koskaan olleet naimisissa. Itse taas ajattelen päinvastoin.
Harvinainen kuitenkin oli avosuhde 60luvulla. Joku hippi saattoi elellä vihkimättä.
Erikoista asiassa on se, että "pakkoliitoista" tuli enimmäkseen kestäviä avioliittoja ja lapsista pärjääviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eronnut. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ehtinyt haluta kun mies jo kosi ja sitten oltiinkin naimisissa. Rakkauden julistaminen ja kivat juhlat. Ja isyysasiat ja leskeneläke ja perimisasiat. Helpostihan tästä erois jos siltä alkais tuntumaan, mutta ihan oon ollut tyytyväinen. :)
Avioliitosta on huomattavasti työläämpää erota kuin avoliitosta. Usko vaan.
Avioliitosta erotessa juridiset oikeudet ovat tukena. Mitäs etuja on avoliitosta lähtiessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostava kysymys senkin takia että täällä tunnutaan valittavan aika paljon puolisoista ja elämästä aviossa ym. Kuuluuko sen sitten papin aamenen jälkeen muuttua joksikin ihan muuksi kuin on ajateltu vai eikö ihmiset odota ja tutustu toiseen tarpeeksi kauan ennen naimisiinmenoa? Itse en siis henk.koht keksi montaakaan syytä mennä naimisiin, vaikka ihan kauniina tapahtumana sitä pidän.
Itse mietin samaa ja en voisi ikinä lähteä siihen, että hyvin lyhyen tutustumisen jälkeen ollaan jo naimisissa. Olen seurannut tuttuni elämää ja itse en tahtoisi olla jo 20-vuotiaana ja noin vuoden tutustumisen jälkeen naimisissa. Hyvä, että jollakin riittää rohkeus, mutta itsellä ei todellakaan. Tuskin koskaan menen naimisiin ja siinäkin mielessä tosin eri ajatukset.
Entäpä parit jotka saavat lapsen noin vuoden tuntemisen jälkeen? Miksi se tuntuu olevan ihan ok, mutta kauhistellaan kun jotkut menee naimisiin vuoden tuntemisen jälkeen?
No voihan rähmä. Olen just tuo vuoden seurustelun jälkeen 19v. avioitunut, mies 21v.
Vuoden päästä eka lapsi ja sitten pari lisää.
Ei se mikään tandemhyppy ollut. Avioliitto ja lapset oli ennen niin luonnollinen asia.
Joillekin se on sitä vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa aika teknisiltä ainakin alun kommentit: taloudelliset syyt, leskeneläke.. Voi luoja. Nykyään ei ole pakko mennä naimisiin lainkaan.. Minusta kannattaa naisenkin yrittää turvata omaa selustaa ja säästää omaa elämää varten, jos ero vaikka tulee.
Jos ero tulee ja omaisuus menee puoliksi niin se saattaa hyvinkin mennä epäoikeudenmukaisesti. Tai sitten mome pien suojaksi, riippuu niin omaisuuden suuruudesta ja mitä avioliiton aikana hankittu. Mutta jos toinen saa vaikka perinnön ja on tienannut oman yrityksen kautta vailla puolison apua niin on kyllä epäreilua jakaa tällainen omaisuus toisen kanssa puoliksi, jos se kuuluisi "selkeästi toiselle" ja ero on vaikka aika riitaisa, epöoikeudenmukainen tai erotaan pettämisen takia. Siten kannattaa tehdä avuiehto, vaikka tällainen rakkauden alkuhuumassa voi unohtua.
Tietysti saattaa olla että toinen puoliso, yleensä äiti on vaikka kotona lasten kanssa jatkuvasti ja ei ole saanut tuloa ja omaisuuden puoliksi jakaminen on reilua silloin, jos halutaan turvata molempien toimeentuloa.
Minusta syy on se että haluaa olla tämän ihmisen kanssa ja rakastaa tätä, ihmisenä ja myös romanttisesti.. Vaikka rakkaus ei yksinään kai riitä, mutta ei riitä musta vaan taloudelliset syytkään. Ja aivan varmana romanssiin voi tulla mutkia ja silloin katsotaan rakastaako tuota ihmistä myös tarpeeksi vahvasti. Alkuhuuma aina hiukan tasaantuu... Rakastaa on mahdollista syvästi kyllä on ja on pareja, jotka ovat umpirakastuneita pitkänkin ajan kuluttua. Tämähän on rakkaudessa parasta ja avioliiton arvoista, jolloin se kannattaa solmia.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kristillinen vakaumus, mikä tarkoittaa sitoutumista elinikäiseen parisuhteeseen. Tämän vakuutena on avioliiton solmiminen. Sitä ei tehdä "kokeeksi" tai tunnekuohussa, vaan ajatuksella, että sitoudutaan olemaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Menen naimisiin vain aidosti uskovan kanssa.
En ole naiivi ja tiedän, että toinen voi lähteä avioliitostakin. Vaikka olisi alunperin ollut samojen arvojen kannattaja. Periaatteeni pitää kumminkin.
Et kai ole vanhollislesta? Jos ja muutenkin niin ei millään pahalla: tuo ei istu 2020-luvulle😂. Herääppäs siitä raamatusta ja pilvilinnoista jo kylmään todellisuuteen. Jos otat puolisosi vaan uskonnollisen vakaumuksen perusteella niin aika suppeaksi jää määrä ihmisiä ja voit todellakin jättää tapaamatta huikean ihmisen, joka olisi sulle upea muuten. Toinen on KOSKA tahansa vapaa lähtemään, toisen kanssa ollaan siksi että kaksi ihmistä HALUAA olla yhdessä, ei siksi että se lukee jossain uskon kirjassa, jossa on höpönlöpöä naisesta miehen kylkiluuna yms kakkaa 🤮 💩. Tiedän uskovaisia, jotka ovat yrittäneet olla yhdessä VÄÄRISTÄ syistä pitkään ja tuhlanneet täten molempien aikaa. He ovat kituuttaneet ja jopa katkeroituneet.. Eronneet loppuviimeksi. Nykyään naimisiin menon syy ei ole kolkko uskonto vaan ihmisten vapaa tahto. Uskonto on heikkojen turvaverkko, joka on ollut entisaikoina väline hallita massoja.. Anteeksi vaan suoraan laukominen, vakkka kristityistä arvoista on seurannut paljon hyvääkin ihmiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kristillinen vakaumus, mikä tarkoittaa sitoutumista elinikäiseen parisuhteeseen. Tämän vakuutena on avioliiton solmiminen. Sitä ei tehdä "kokeeksi" tai tunnekuohussa, vaan ajatuksella, että sitoudutaan olemaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Menen naimisiin vain aidosti uskovan kanssa.
En ole naiivi ja tiedän, että toinen voi lähteä avioliitostakin. Vaikka olisi alunperin ollut samojen arvojen kannattaja. Periaatteeni pitää kumminkin.Et kai ole vanhollislesta? Jos ja muutenkin niin ei millään pahalla: tuo ei istu 2020-luvulle😂. Herääppäs siitä raamatusta ja pilvilinnoista jo kylmään todellisuuteen. Jos otat puolisosi vaan uskonnollisen vakaumuksen perusteella niin aika suppeaksi jää määrä ihmisiä ja voit todellakin jättää tapaamatta huikean ihmisen, joka olisi sulle upea muuten. Toinen on KOSKA tahansa vapaa lähtemään, toisen kanssa ollaan siksi että kaksi ihmistä HALUAA olla yhdessä, ei siksi että se lukee jossain uskon kirjassa, jossa on höpönlöpöä naisesta miehen kylkiluuna yms kakkaa 🤮 💩. Tiedän uskovaisia, jotka ovat yrittäneet olla yhdessä VÄÄRISTÄ syistä pitkään ja tuhlanneet täten molempien aikaa. He ovat kituuttaneet ja jopa katkeroituneet.. Eronneet loppuviimeksi. Nykyään naimisiin menon syy ei ole kolkko uskonto vaan ihmisten vapaa tahto. Uskonto on heikkojen turvaverkko, joka on ollut entisaikoina väline hallita massoja.. Anteeksi vaan suoraan laukominen, vakkka kristityistä arvoista on seurannut paljon hyvääkin ihmiskunnalle.
Voi hyvänen aika mikä purkaus. Anna ihmisten elää kuten haluaa. Jos ihminen haluaa uskonnollisista syistä naimisiin, ei se ole sinulta pois. Ateisteinako kaikkien pitäis elää? Järkyttävä paasaaminen uskomisen ”pahuudesta”.
Vierailija kirjoitti:
Kylmästi sanoen avioliitto on turva molempien kohdalla kun toinen puolisoista heittää henkensä. Meillä ainakin melkon suuri yhteinen omaisuus vei avioliittoon. Toki homman voi hoitaa testamentilla, on meillä semmoinenkin ja avioehdolla, sekin löytyy.
Rakkautta on riittänyt myös ilman avioliittoa, mutta pelkkä rakkaus ei suojaa omaisuutta. Avioon mentiin maistraatissa ilman sen kummempia seremonioita ja rakkauden julistuksia. Voi räkä jos tämä nyt jonkun ruusunpunaisia unelmia avioliitosta puhkaisee. Tutustukaa lakiin ja oikeuksiinne, ehkä ymmärrätte.
Tietty ihan järkevää mennä naimisiin, jos on ollut pitkään yhdessä ja rakastaa toista, mutta ei toi omaisuus saisi olla ainoa juttu. En ihmettele miksi aviossa olevat pettävät toisiaan.. Kun miettii ja pyörittelee näitä kysymyksiä liikaa ja monet muut elämän stressit niin menee ehkä romanttinen jännite...
Päädytään toisen syliin ja pettämään, en yhtään ihmettele sellaista asiaa🤨. Tämä taas saattaa juurikin johtaa siihen eroon, kun ei enää ole kipinää ja sukupuolten välistä jännitettä, nainen on naisellinen ja mies miehekäs. (En tässä siis puhu kotitöistä, ne eivät kuulu automaattisesti jommalle kummalle, mutta että nainen on siro ja naisellinen ja mies suojelevainen ja miehekäs - Suomi on mennyt tasa-arvoisuudessa liian pitkälle.. Tämä jännite ei juuri välttämättä synny sukupuolten välille ja myöskään ei liitot aina kestä, koska pariskunnat ovat liikaa yhdessä: sohva - parit ja vielä ollaan liikaa brstiksiä tai kuin veljiä tai siskoja - hyi🤮).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kristillinen vakaumus, mikä tarkoittaa sitoutumista elinikäiseen parisuhteeseen. Tämän vakuutena on avioliiton solmiminen. Sitä ei tehdä "kokeeksi" tai tunnekuohussa, vaan ajatuksella, että sitoudutaan olemaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Menen naimisiin vain aidosti uskovan kanssa.
En ole naiivi ja tiedän, että toinen voi lähteä avioliitostakin. Vaikka olisi alunperin ollut samojen arvojen kannattaja. Periaatteeni pitää kumminkin.Et kai ole vanhollislesta? Jos ja muutenkin niin ei millään pahalla: tuo ei istu 2020-luvulle😂. Herääppäs siitä raamatusta ja pilvilinnoista jo kylmään todellisuuteen. Jos otat puolisosi vaan uskonnollisen vakaumuksen perusteella niin aika suppeaksi jää määrä ihmisiä ja voit todellakin jättää tapaamatta huikean ihmisen, joka olisi sulle upea muuten. Toinen on KOSKA tahansa vapaa lähtemään, toisen kanssa ollaan siksi että kaksi ihmistä HALUAA olla yhdessä, ei siksi että se lukee jossain uskon kirjassa, jossa on höpönlöpöä naisesta miehen kylkiluuna yms kakkaa 🤮 💩. Tiedän uskovaisia, jotka ovat yrittäneet olla yhdessä VÄÄRISTÄ syistä pitkään ja tuhlanneet täten molempien aikaa. He ovat kituuttaneet ja jopa katkeroituneet.. Eronneet loppuviimeksi. Nykyään naimisiin menon syy ei ole kolkko uskonto vaan ihmisten vapaa tahto. Uskonto on heikkojen turvaverkko, joka on ollut entisaikoina väline hallita massoja.. Anteeksi vaan suoraan laukominen, vakkka kristityistä arvoista on seurannut paljon hyvääkin ihmiskunnalle.
Voi hyvänen aika mikä purkaus. Anna ihmisten elää kuten haluaa. Jos ihminen haluaa uskonnollisista syistä naimisiin, ei se ole sinulta pois. Ateisteinako kaikkien pitäis elää? Järkyttävä paasaaminen uskomisen ”pahuudesta”.
Eikö ole hyvä että tulee hiukan sisältöä tännekin palstalle ja hiukan väristyksiä jonkun selkäpiihin😉. Sananvapaus on niilläkin, jotka eivät ole epätoivoisia uskiksia kädet täristen raamatun päällä vaan realistisia "pakanoita". Kaikki vanhollislestat, joita tiedän.. On ongelmia, monesti johtuvat juuri uskonnosta.. Nainen vain synnytyskone ja himassa kersojen kanssa😫🤢🤢🤮, patriarkaaliset arvot ja altis jopa parisuhdeväkivallalle.. Kannattaa lukea näistä asioista hiukan paremmin. Ei uskovaiset ole sen parempia kuin muut.. Ovat kohteliaita jne. Mutta pitävät itseään parempina kuin tavikset. Ja hei.. Raamattu ei kiellä valehtelua. Siinäkin uskikset ovat loistavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kristillinen vakaumus, mikä tarkoittaa sitoutumista elinikäiseen parisuhteeseen. Tämän vakuutena on avioliiton solmiminen. Sitä ei tehdä "kokeeksi" tai tunnekuohussa, vaan ajatuksella, että sitoudutaan olemaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Menen naimisiin vain aidosti uskovan kanssa.
En ole naiivi ja tiedän, että toinen voi lähteä avioliitostakin. Vaikka olisi alunperin ollut samojen arvojen kannattaja. Periaatteeni pitää kumminkin.Et kai ole vanhollislesta? Jos ja muutenkin niin ei millään pahalla: tuo ei istu 2020-luvulle😂. Herääppäs siitä raamatusta ja pilvilinnoista jo kylmään todellisuuteen. Jos otat puolisosi vaan uskonnollisen vakaumuksen perusteella niin aika suppeaksi jää määrä ihmisiä ja voit todellakin jättää tapaamatta huikean ihmisen, joka olisi sulle upea muuten. Toinen on KOSKA tahansa vapaa lähtemään, toisen kanssa ollaan siksi että kaksi ihmistä HALUAA olla yhdessä, ei siksi että se lukee jossain uskon kirjassa, jossa on höpönlöpöä naisesta miehen kylkiluuna yms kakkaa 🤮 💩. Tiedän uskovaisia, jotka ovat yrittäneet olla yhdessä VÄÄRISTÄ syistä pitkään ja tuhlanneet täten molempien aikaa. He ovat kituuttaneet ja jopa katkeroituneet.. Eronneet loppuviimeksi. Nykyään naimisiin menon syy ei ole kolkko uskonto vaan ihmisten vapaa tahto. Uskonto on heikkojen turvaverkko, joka on ollut entisaikoina väline hallita massoja.. Anteeksi vaan suoraan laukominen, vakkka kristityistä arvoista on seurannut paljon hyvääkin ihmiskunnalle.
Olen nähnyt uskovia perheitä paljon, joista huokuu lämpö ja rakkaus toisiaan kohtaan.
Ehjä koti on lapsille tuki ja turva.
Säälittää nykypäivän erolapset pelkoineen ja mielenterv. ongelmineen.
Eikä taida sinkuilla auvoisampaa olla, ties mistä tindereistä koittavat kumppania löytää. Vaikka sadan kanssa kokeilee niin ei vaan onnaa.
Siinä se elämä menee treffeiltä toisille juostessa.
En kuulu lahkoihin, kunhan mietin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko todellakin niin että tinderistä mahdollisimman monta pitää etsiä ja testata?
Johan siinä menee ikä ja terveys. Vanhana voi kyllä olla varma ettei lapsia enää tule.
Taisikin löytyä syy miksi Suomen väkiluku laskee.
Pitäkää tunkkinne ja tinderinne.
Vierailija kirjoitti:
Onko todellakin niin että tinderistä mahdollisimman monta pitää etsiä ja testata?
Johan siinä menee ikä ja terveys. Vanhana voi kyllä olla varma ettei lapsia enää tule.
Taisikin löytyä syy miksi Suomen väkiluku laskee.
Pitäkää tunkkinne ja tinderinne.
Ai pitäisikö sitten vain ottaa ensimmäinen vastaantuleva kumppaniksi? :d
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko todellakin niin että tinderistä mahdollisimman monta pitää etsiä ja testata?
Johan siinä menee ikä ja terveys. Vanhana voi kyllä olla varma ettei lapsia enää tule.
Taisikin löytyä syy miksi Suomen väkiluku laskee.
Pitäkää tunkkinne ja tinderinne.Ai pitäisikö sitten vain ottaa ensimmäinen vastaantuleva kumppaniksi? :d
Minä otin ja kannatti. Ei seksitauteja, yhdessä koettu nuoruuden parhaat vuodet kun 16-vuotiaina tutustuttiin, syvä luottamus ja vahva rakkaus toisiamme kohtaan. En koe jääneeni mistään paitsi, kun en ole n*ssinut kymmeniä eri äijiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko todellakin niin että tinderistä mahdollisimman monta pitää etsiä ja testata?
Johan siinä menee ikä ja terveys. Vanhana voi kyllä olla varma ettei lapsia enää tule.
Taisikin löytyä syy miksi Suomen väkiluku laskee.
Pitäkää tunkkinne ja tinderinne.Ai pitäisikö sitten vain ottaa ensimmäinen vastaantuleva kumppaniksi? :d
Minä otin ja kannatti. Ei seksitauteja, yhdessä koettu nuoruuden parhaat vuodet kun 16-vuotiaina tutustuttiin, syvä luottamus ja vahva rakkaus toisiamme kohtaan. En koe jääneeni mistään paitsi, kun en ole n*ssinut kymmeniä eri äijiä.
Ihan ihailtavaa että joillain toimii noin. En kuitenkaan usko että suurin osa ihmisistä pystyy noin nuoren sitoutumaan vakavasti loppu elämäkseen. Itse tuon ikäisenä olin ihan lapsi vielä eikä seurustelu käynyt mielessäkään. Ehti sitä sitten myöhemmin hankkia niitä kokemuksia ihan riittävästi.
AP:lle
Miksi et halua naimisiin? Ymmärrätkö että jokainen argumenttisi on kestämätön ihmiselle joka näkee asian toisin kuin sinä. Etkä sinä tai sun mielipide ole sen enempää oikea kuin kenenkään muunkaan.
Tänä päivänä moni pitää avioliittoa juridisena sopimuksena mikä se onkin. Avioliitto tuo mukanaan tiettyjä etuja molemmille osapuolille sekä mahdollisille mitä avoliitossa ei ole. Tiesitkö että Etelä-Euroopassa mennään ensin virallisesti (lain edessä) avioon maistraatissa ja sen jälkeen kirkossa. Varmistetaan siis suhteen laillinen puoli=virallinen sopimus ensin ja sitten vasta juhlitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kristillinen vakaumus, mikä tarkoittaa sitoutumista elinikäiseen parisuhteeseen. Tämän vakuutena on avioliiton solmiminen. Sitä ei tehdä "kokeeksi" tai tunnekuohussa, vaan ajatuksella, että sitoudutaan olemaan yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Menen naimisiin vain aidosti uskovan kanssa.
En ole naiivi ja tiedän, että toinen voi lähteä avioliitostakin. Vaikka olisi alunperin ollut samojen arvojen kannattaja. Periaatteeni pitää kumminkin.Et kai ole vanhollislesta? Jos ja muutenkin niin ei millään pahalla: tuo ei istu 2020-luvulle😂. Herääppäs siitä raamatusta ja pilvilinnoista jo kylmään todellisuuteen. Jos otat puolisosi vaan uskonnollisen vakaumuksen perusteella niin aika suppeaksi jää määrä ihmisiä ja voit todellakin jättää tapaamatta huikean ihmisen, joka olisi sulle upea muuten. Toinen on KOSKA tahansa vapaa lähtemään, toisen kanssa ollaan siksi että kaksi ihmistä HALUAA olla yhdessä, ei siksi että se lukee jossain uskon kirjassa, jossa on höpönlöpöä naisesta miehen kylkiluuna yms kakkaa 🤮 💩. Tiedän uskovaisia, jotka ovat yrittäneet olla yhdessä VÄÄRISTÄ syistä pitkään ja tuhlanneet täten molempien aikaa. He ovat kituuttaneet ja jopa katkeroituneet.. Eronneet loppuviimeksi. Nykyään naimisiin menon syy ei ole kolkko uskonto vaan ihmisten vapaa tahto. Uskonto on heikkojen turvaverkko, joka on ollut entisaikoina väline hallita massoja.. Anteeksi vaan suoraan laukominen, vakkka kristityistä arvoista on seurannut paljon hyvääkin ihmiskunnalle.
Voi hyvänen aika mikä purkaus. Anna ihmisten elää kuten haluaa. Jos ihminen haluaa uskonnollisista syistä naimisiin, ei se ole sinulta pois. Ateisteinako kaikkien pitäis elää? Järkyttävä paasaaminen uskomisen ”pahuudesta”.
Eikö ole hyvä että tulee hiukan sisältöä tännekin palstalle ja hiukan väristyksiä jonkun selkäpiihin😉. Sananvapaus on niilläkin, jotka eivät ole epätoivoisia uskiksia kädet täristen raamatun päällä vaan realistisia "pakanoita". Kaikki vanhollislestat, joita tiedän.. On ongelmia, monesti johtuvat juuri uskonnosta.. Nainen vain synnytyskone ja himassa kersojen kanssa😫🤢🤢🤮, patriarkaaliset arvot ja altis jopa parisuhdeväkivallalle.. Kannattaa lukea näistä asioista hiukan paremmin. Ei uskovaiset ole sen parempia kuin muut.. Ovat kohteliaita jne. Mutta pitävät itseään parempina kuin tavikset. Ja hei.. Raamattu ei kiellä valehtelua. Siinäkin uskikset ovat loistavia.
Ei rakas, ei me pidetä itseämme parempina, vaan syntisinä! Siitä uskossa on kyse: omasta mahdottomuudesta ja Jeesuksen armosta <3
Entäpä parit jotka saavat lapsen noin vuoden tuntemisen jälkeen? Miksi se tuntuu olevan ihan ok, mutta kauhistellaan kun jotkut menee naimisiin vuoden tuntemisen jälkeen?