Helsingin yliopiston väitöstilaisuus
Minkälainen mekko naisväittelijällä? Ohjeet sanoo: Naisilla on lyhyt musta pitkähihainen asu, pikkumusta tai jakkupuku, joka ei ole avokaulainen, mutta onko kenelläkään kokemusta? Onko hurja moka jos on a) tummanharmaa ja b) hihat ei ylety ihan ranteeseen?
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Jostain UFFista tai kirpparilta löydät varmasti kelvollisen mustan mekon. Siinä olet oikeassa että väittely ja tohtoroituminen ei suinkaan aina korreloi tulevan palkkasi tai asemasi kanssa. Akateemisuudessa on kuitenkin arvonsa, siksi kai sinäkin jatko-opiskelit. Nauti väitöstilaisuudestasi, ota siitä kaikki irti!
Minä tyhmä jatko-opiskelin, koska halusin oppia enemmän ja yhdistää kahta tieteenalaa. Huono oli lähtökohta enkä ikinä enää tekisi. Kenellekään en suosittele ja lapsetkin ovat mieltä, että ihan kuolemaa. Jos heistä jollakin on paloa opiskella, niin sen verran olen oppinut, että millä kirjoittamattomilla säännöillä akateemisessa maailmassa pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiat pitää suorittaa etiketin mukaan.
Kannattaa noudattaa ohjeiden / sääntöjen mukaista pukeutumista.
Ja miksi ihmeessä sitä ei voisi noudattaa?
Kyllä tämän ymmärrän, vaikka en varsinaisesti väittelemiseen liittyvää etikettiä pystykään ymmärtämään. Ohjeet eivät kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteiset ja koska pönötysjuhlia karsastan, en ole niissä mukana ollut enkä tiedä.
Se, miksi koen väitöspäivään liittyvät asiat vaikeiksi on se, että halusin tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi ja oppimisprosessina. Huomasin kuitenkin, että yliopisto on ympäristönä todella julma ja epäeettinen. Julkaisuja ja viittauksia halutaan hinnalla millä hyvänsä, eikä laadulla ole minkäänlaista merkitystä. TENKin ohjeistuksia rikotaan räikeästi jatkuvasti. Mielestäni työ on tehty silloin, kun esitarkastus on saatu kunnialla päätökseen. Ohjeissa lukee, että työtä on vielä puolustettava julkisesti. Kuitenkin kapeat tieteenalat ja/tai väittelijän kielivaatimukset aiheuttavat sen, että opponentti ei välttämättä ole kovinkaan läheltä itse väitöstyön kenttää ja koko tilaisuus on hyvin teennäinen muodollisuus. Lisäksi mikäli väitöskirjaa ei itse halua juhlistaa, niin miksi kummassa etikettiin kuuluu pakollinen karonkka?
Ymmärrän,e ttä sun mielestä työ on tehty kun esitarkastus on läpäisty. Mutta OIKEASTI siinä ei ole vielä valmis, vaan se ”julkinen puolustaminen” tarvitaan. Sille on myös tieteellinen syy, vaikka usein onkin niin, että joku esitarkassttajista tai vastaväittäjjä ei ole ihan täsmäasiantuntija. Se syy on siinä, että osa tiedettä on se, että oma tutkimus pitää osata sijoittaa laajempaan kehykseen ja osaksi muuta tieteellistä tietoa. Vain sillä ehdolla, että pystyt tämän tekemään, on tuloksillasi mitään merkitystä. Muuten niitä ei voi käyttää mihinkään, eikä niistä seuraa mitään. Siksi väitöstilaisuus ei ole teennäinnen muodollisuus, vaan aito tieteellinen keskustelu.
Karonkka on sitten eri asia . Se ei ole tiedettä, se on vain käytöstapoja: tapa kiittää kaikkia, jotka ovat nähneet vaivaa työsi ja sen tieteeseen sijoittamisen eteen.
Täällä kyselen, koska minulla ei näitä kaikkia työni eteen vaivaa nähneitä ole. Ohjaaja on pakko nimetä, mutta ohjaajan velvollisuudet ovat vain guidelines eivät pakollisia vaatimuksia. Näin ollen voit olla nimellisesti ohjaaja taikka kanssakirjoittaja kuitenkaan kontribuoimatta mitenkään tai korjaamalla muutaman lauserakenteen tai ylimääräisen välilyönnin tekstistä.
Vaikka väitösten seuraaminen ei olisi pakollista, eikö ne sitten kiinnosta jo ihan aiheen, ehkä tutun väittelijän tai sitten omaan väitökseen valmistautumisen kannalta?
Sen kerran kun olen Helsingin yliopistossa väitöstilaisuutta seurannut, niin naispuolisen väittelijän asu oli kaikkea muuta kuin etiketin mukainen. Joku kukertava hörhelöpaita oli sillä tädillä.
Vierailija kirjoitti:
sen verran olen oppinut, että millä kirjoittamattomilla säännöillä akateemisessa maailmassa pärjää.
Voisitko kirjoittaa ne säännöt tähän näkyville, niin eivät enää olisi kirjoittamattomia? t. opiskelija
Onpa vanhoillista touhua. Luulisi ettei 2000-luvulla olisi enää näin typeriä sääntöjä. Nuohan on peruja jostain 1800-luvulta.
Kaikesta tuosta sälästä pääsee, kun ei suorita tohtorin tutkinitoa eikä väittele.
Tohtorin tutkinto on tärkeä vain tiede-ja yliopistomaailmassa, muualta tuolla oppiarvolla ei töitä saa, eikä sillä ole mitään käytännön arvoa muissa tehtävissä, pelkkää teoriatietoa vähän enemmän kuin muilla.
En arvosta tohtorintutkinnon suorittaneita yhtään, pelkkiä pinkoja kaikki, joille käytännön työ on vierasta.
Tuolla ovat työttöminä työnhakijoina aivan kuten kouluttamattomatkin ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jatkokoulutukseen kuuluu oman alan väitöstilaisuuksien seuraaminen, niin miksi sun tarvii kysyä tätä? Ootko lintsannut?
Helsingissä sitten ilmeisesti, koskeeko kaikkia aloja? Omassa tiedekunnassani ei ainakaan sisälly jatkokoulutukseen tuo (eri yliopisto). Toki se hyvä olisi niissäkin käydä.
Tai itse asiassa en edes tiedä mikä on ohjeistus tai sääntö. Itse keskityin pääasiassa itse tutkimuksen tekoon, tarpeellisiin kursseihin ja tutkimuksen raportointiin. Perjantai-iltapäivisinkin yleensä tein töitä enkä päässyt kovin monia väitöksiä seuraamaan.
Kyllä se perjantai-iltapäivänä (tai lauantaina, ainakin meillä HY:ssä osa väitöksistä on la) oman alan väitöstä kuunteleva kollega ihan yhtä lailla tekee töitä kuin sinäkin, niin että turha päteä.
Tutkijan töihin kuuluu akateemisen keskustelun ja uuden kirjallisuuden seuraaminen. Oman alan väitöksissä käyminen on varsin hyvä lisä artikkelien lukemisen ja konffien rinnalle. Eikä niihin joka viikko tarvitse ehtiä, harvemmilla aloilla niitä on niin paljon edes tarjolla.
Olen ollut varmaan 30 väitöstilaisuudessa. Kaikissa väittelijällä on ollut musta asu. Tosin ei kukaan "väärin" pukeutunutta väittelijää aja pois, mutta kannattaako ottaa lisästressiä siitä, että miettii asun kelpaamista.
Sen sijaan 3/4-hihat ovat ok.
Ja ainakin minulta (väitelleeltä naiselta) useampikin naispuolinen kollega on kysynyt neuvoa siitä, millainen asu väitöstilaisuudessa pitäisi olla, kun yliopiston ohjeet ovat niin ylimalkaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiat pitää suorittaa etiketin mukaan.
Kannattaa noudattaa ohjeiden / sääntöjen mukaista pukeutumista.
Ja miksi ihmeessä sitä ei voisi noudattaa?
Kyllä tämän ymmärrän, vaikka en varsinaisesti väittelemiseen liittyvää etikettiä pystykään ymmärtämään. Ohjeet eivät kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteiset ja koska pönötysjuhlia karsastan, en ole niissä mukana ollut enkä tiedä.
Se, miksi koen väitöspäivään liittyvät asiat vaikeiksi on se, että halusin tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi ja oppimisprosessina. Huomasin kuitenkin, että yliopisto on ympäristönä todella julma ja epäeettinen. Julkaisuja ja viittauksia halutaan hinnalla millä hyvänsä, eikä laadulla ole minkäänlaista merkitystä. TENKin ohjeistuksia rikotaan räikeästi jatkuvasti. Mielestäni työ on tehty silloin, kun esitarkastus on saatu kunnialla päätökseen. Ohjeissa lukee, että työtä on vielä puolustettava julkisesti. Kuitenkin kapeat tieteenalat ja/tai väittelijän kielivaatimukset aiheuttavat sen, että opponentti ei välttämättä ole kovinkaan läheltä itse väitöstyön kenttää ja koko tilaisuus on hyvin teennäinen muodollisuus. Lisäksi mikäli väitöskirjaa ei itse halua juhlistaa, niin miksi kummassa etikettiin kuuluu pakollinen karonkka?
Ymmärrän,e ttä sun mielestä työ on tehty kun esitarkastus on läpäisty. Mutta OIKEASTI siinä ei ole vielä valmis, vaan se ”julkinen puolustaminen” tarvitaan. Sille on myös tieteellinen syy, vaikka usein onkin niin, että joku esitarkassttajista tai vastaväittäjjä ei ole ihan täsmäasiantuntija. Se syy on siinä, että osa tiedettä on se, että oma tutkimus pitää osata sijoittaa laajempaan kehykseen ja osaksi muuta tieteellistä tietoa. Vain sillä ehdolla, että pystyt tämän tekemään, on tuloksillasi mitään merkitystä. Muuten niitä ei voi käyttää mihinkään, eikä niistä seuraa mitään. Siksi väitöstilaisuus ei ole teennäinnen muodollisuus, vaan aito tieteellinen keskustelu.
Karonkka on sitten eri asia . Se ei ole tiedettä, se on vain käytöstapoja: tapa kiittää kaikkia, jotka ovat nähneet vaivaa työsi ja sen tieteeseen sijoittamisen eteen.
Täällä kyselen, koska minulla ei näitä kaikkia työni eteen vaivaa nähneitä ole. Ohjaaja on pakko nimetä, mutta ohjaajan velvollisuudet ovat vain guidelines eivät pakollisia vaatimuksia. Näin ollen voit olla nimellisesti ohjaaja taikka kanssakirjoittaja kuitenkaan kontribuoimatta mitenkään tai korjaamalla muutaman lauserakenteen tai ylimääräisen välilyönnin tekstistä.
Minusta kuulostaa kovasti siltä, että yrität ylentää itseäsi sillä, että et piittaa "turhista" perinteistä. Ei se ole perinteen vika, jos teillä ei osata valita opponentteja. Karonkkaan taas ei ole pakko kutsua ketään muuta kuin opponentti, koska se on illallinen opponentin kunniaksi. Toki ohjaajasi, kollegasi ja läheisesi voivat ehkä pahastua, jos et heitä kutsu.
Vaikka haluaisikin järjestää karonkan useammalle, niin aina voi laittaa illalliskortin tai mennä ravintolaan niin, että kaikki maksavat omansa.
Ikävä kuulla, että sinulla on ollut huono ohjaussuhde, mutta se(kään) ei varsinaisesti ole akateemisista perinteistä johtuva asia. Helsingin yliopistossa (jopa gradu)ohjaajan kanssa tehdään kirjallinen ohjaussopimus, joka ei ole mikään suuntaa-antava guidelines, vaan sisältää myös ohjaajan pakolliset velvollisuudet. Ainakin omassa tohtorikoulussani on myös käytössä seurantaryhmä, johon voi olla yhteydessä, jos ohjaaja luistaa velvollisuuksistaan. Jos oikein hankalaksi menee, niin ohjaajaa voi myös vaihtaa.
Ketään ei muuten ole pakko eikä myöskään pitäisi ottaa kanssakirjoittajaksi jos hän ei tee mitään tutkimuksen hyväksi tai vain korjaa typoja.
Nainenkin voi muuten väitöstä varten vuokrata frakin. (Jos siis haluaa ns. frakkiväitöksen, ainakin teknisellä alalla väittelijä saa päättää pukukoodin muodollisuusasteen.) Puolisoni teki näin. Iloiseksi yllätykseksemme frakkipalvelun myyjä totesi, että heillä on tällaisia tilauksia säännöllisesti, eikä ole mikään ongelma järjestää sopivaa, asiallisesti istuvaa asua. Palvelu oli todella hyvää ja homma kävi helposti. Ainoastaan kenkien kanssa joutui soveltamaan, kun kokoja ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut asiat pitää suorittaa etiketin mukaan.
Kannattaa noudattaa ohjeiden / sääntöjen mukaista pukeutumista.
Ja miksi ihmeessä sitä ei voisi noudattaa?
Kyllä tämän ymmärrän, vaikka en varsinaisesti väittelemiseen liittyvää etikettiä pystykään ymmärtämään. Ohjeet eivät kuitenkaan ole mitenkään yksiselitteiset ja koska pönötysjuhlia karsastan, en ole niissä mukana ollut enkä tiedä.
Se, miksi koen väitöspäivään liittyvät asiat vaikeiksi on se, että halusin tehdä tutkimusta tutkimuksen vuoksi ja oppimisprosessina. Huomasin kuitenkin, että yliopisto on ympäristönä todella julma ja epäeettinen. Julkaisuja ja viittauksia halutaan hinnalla millä hyvänsä, eikä laadulla ole minkäänlaista merkitystä. TENKin ohjeistuksia rikotaan räikeästi jatkuvasti. Mielestäni työ on tehty silloin, kun esitarkastus on saatu kunnialla päätökseen. Ohjeissa lukee, että työtä on vielä puolustettava julkisesti. Kuitenkin kapeat tieteenalat ja/tai väittelijän kielivaatimukset aiheuttavat sen, että opponentti ei välttämättä ole kovinkaan läheltä itse väitöstyön kenttää ja koko tilaisuus on hyvin teennäinen muodollisuus. Lisäksi mikäli väitöskirjaa ei itse halua juhlistaa, niin miksi kummassa etikettiin kuuluu pakollinen karonkka?
Ymmärrän,e ttä sun mielestä työ on tehty kun esitarkastus on läpäisty. Mutta OIKEASTI siinä ei ole vielä valmis, vaan se ”julkinen puolustaminen” tarvitaan. Sille on myös tieteellinen syy, vaikka usein onkin niin, että joku esitarkassttajista tai vastaväittäjjä ei ole ihan täsmäasiantuntija. Se syy on siinä, että osa tiedettä on se, että oma tutkimus pitää osata sijoittaa laajempaan kehykseen ja osaksi muuta tieteellistä tietoa. Vain sillä ehdolla, että pystyt tämän tekemään, on tuloksillasi mitään merkitystä. Muuten niitä ei voi käyttää mihinkään, eikä niistä seuraa mitään. Siksi väitöstilaisuus ei ole teennäinnen muodollisuus, vaan aito tieteellinen keskustelu.
Karonkka on sitten eri asia . Se ei ole tiedettä, se on vain käytöstapoja: tapa kiittää kaikkia, jotka ovat nähneet vaivaa työsi ja sen tieteeseen sijoittamisen eteen.
Täällä kyselen, koska minulla ei näitä kaikkia työni eteen vaivaa nähneitä ole. Ohjaaja on pakko nimetä, mutta ohjaajan velvollisuudet ovat vain guidelines eivät pakollisia vaatimuksia. Näin ollen voit olla nimellisesti ohjaaja taikka kanssakirjoittaja kuitenkaan kontribuoimatta mitenkään tai korjaamalla muutaman lauserakenteen tai ylimääräisen välilyönnin tekstistä.
Minusta kuulostaa kovasti siltä, että yrität ylentää itseäsi sillä, että et piittaa "turhista" perinteistä. Ei se ole perinteen vika, jos teillä ei osata valita opponentteja. Karonkkaan taas ei ole pakko kutsua ketään muuta kuin opponentti, koska se on illallinen opponentin kunniaksi. Toki ohjaajasi, kollegasi ja läheisesi voivat ehkä pahastua, jos et heitä kutsu.
Vaikka haluaisikin järjestää karonkan useammalle, niin aina voi laittaa illalliskortin tai mennä ravintolaan niin, että kaikki maksavat omansa.
Ikävä kuulla, että sinulla on ollut huono ohjaussuhde, mutta se(kään) ei varsinaisesti ole akateemisista perinteistä johtuva asia. Helsingin yliopistossa (jopa gradu)ohjaajan kanssa tehdään kirjallinen ohjaussopimus, joka ei ole mikään suuntaa-antava guidelines, vaan sisältää myös ohjaajan pakolliset velvollisuudet. Ainakin omassa tohtorikoulussani on myös käytössä seurantaryhmä, johon voi olla yhteydessä, jos ohjaaja luistaa velvollisuuksistaan. Jos oikein hankalaksi menee, niin ohjaajaa voi myös vaihtaa.
Ketään ei muuten ole pakko eikä myöskään pitäisi ottaa kanssakirjoittajaksi jos hän ei tee mitään tutkimuksen hyväksi tai vain korjaa typoja.
En ymmärrä sitä, kuinka pyrkisin itse ylentämään itseni. Ala on niin kapea, että soveltuvia opponentteja ei ole. Sain juuri tietää, että oma opponenttini on ollut hämillään suomalaisen perinteen muodollisuuksista. Onneksi en siis tule olemaan tässä yksin.
Minun ohjaajani ei hyväksynyt seurantaryhmää. Olin aloittanut juuri ennen kuin ne tulivat pakollisiksi. Senkin jälkeen hän on esittänyt muille ohjattavilleen seurantaryhmäläisiksi oman tutkimusryhmänsä alempia jäseniä. He eivät voi toimia jääviytensä vuoksi puolueettomana tukena ja turvana jatko-opiskelijaksi. Ohjaajani myös määräsi, ketkä kirjoittajalistaan tulevat. Tällaista tapahtuu.
"These are examples of exploitation by academic supervisors. The supervisors took credit for their students' ideas and research work, sometimes sharing the credit further with others in what is called gift authorship or honorary authorship, designed to curry favour with collaborators and patrons.[2] In this sort of exploitation, the ideas and work of students and subordinates are expropriated to serve the supervisor's career and reputation"
"Some academic supervisors take undue credit for the work of their research students, causing damage to their careers and morale. Students should consider whether to acquiesce, leave, complain or resist. Students should be prepared for supervisor tactics of cover-up, devaluation, reinterpretation, official channels, and intimidation. Options for addressing exploitation include prevention, negotiation, building support, and exposure."
Ymmärrän,e ttä sun mielestä työ on tehty kun esitarkastus on läpäisty. Mutta OIKEASTI siinä ei ole vielä valmis, vaan se ”julkinen puolustaminen” tarvitaan. Sille on myös tieteellinen syy, vaikka usein onkin niin, että joku esitarkassttajista tai vastaväittäjjä ei ole ihan täsmäasiantuntija. Se syy on siinä, että osa tiedettä on se, että oma tutkimus pitää osata sijoittaa laajempaan kehykseen ja osaksi muuta tieteellistä tietoa. Vain sillä ehdolla, että pystyt tämän tekemään, on tuloksillasi mitään merkitystä. Muuten niitä ei voi käyttää mihinkään, eikä niistä seuraa mitään. Siksi väitöstilaisuus ei ole teennäinnen muodollisuus, vaan aito tieteellinen keskustelu.
Karonkka on sitten eri asia . Se ei ole tiedettä, se on vain käytöstapoja: tapa kiittää kaikkia, jotka ovat nähneet vaivaa työsi ja sen tieteeseen sijoittamisen eteen.