Miksi miehet menettävät kiinnostuksensa minuun aina?
Olen eronnut 7 vuoden suhteesta 2018 vuoden alussa. Sen jälkeen olen tapaillut erilaisella menestyksellä miehiä. Yksi lemppasi muutaman kuukauden tapailun jälkeen toisen naisen takia, joka sattui todella paljon. Yhtä heppua tapailin himpun verran alle puoli vuotta, joka pisti sitten poikki. Nyt olen taas toukokuusta asti tapaillut miestä, johon olen korviani myöten rakastunut. Meidän välillä 150 km. Viestit on lennelleet päivittäin. Hellittelynimiä, toisen kehumista, kuulumisten vaihtelua sekä mies soitteli joka ilta kaiken lisäksi.
Nähtiin viimeeksi viime vklp ja sen jälkeen mies on edelleen laittanut oma-aloitteisesti viestejä paitsi nyt tänä aamuna. Tuon tapaamisen jälkeen katosivat sydämet ja hellitelynimet viesteistä eikä ole puheluita kuulunut. Jotenkin intuitio sanoo, että taas kohtaan sen saman asian kuin aina ennenkin. Mies menettää mielenkiintonsa. En roiku, en ahdistele kyselemällä suhteen tilasta.. Olen ehkä liiankin passiivinen viestin laittamisessa ja soittelussa. Mutta tähänkin on syy se, että olen huomannut aktiivisen roolin viestien laittajana ajavan miehen vielä varmemmin pois ja pelkään, että minuun sattuu, jos mies ilmoittaakin, että tämä on nyt tässä. Olen tarkastellut todella paljon omaa käytöstäni ja toimintamallejani suhteen alussa. Ja olen niitä myös muokannut, mutta en jaksa aina syytä etsiä itsestäni. Tuntuu etten kelpaa kenellekään omana itsenäni.
En odota varsinaisesti neuvoja, purin vain mieltäni... :(
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Itsellänikin on vähän samanlainen ongelma, aina kun yritän ghostata niin muija ei tajua vihjeitä vaan laittaa edelleen viestiä niinkuin mikään ei olisi muuttunut...
Jos laittaisit naiselle yksinkertaisen viestin siitä MITÄ HALUAT, niin ei tarvitsisi täällä marista? Yleensä ghostaajat pönkittävät vain omaa egoaan saamillaan viesteillään. Jokainen ghostaaja on täysimoukka. Kuinka nykyaikana kun jatkuvasti ruikutetaan kaikenlaisesta kiusaamisesta, ghostraaminen on ok samoille ihmisille? Jos tiedän jonkun ghostailleen, en ota heihin itsekään enää yhteyttä. En tarvitse sellaisia ihmisiä lähipiiriini.
Tässä malli viesti:
"Hei! En valitettavasti halua jatkaa enää kanssasi viestittelyä/suhdetta/tutustumista/ "keksi tähän oma" kanssasi. Olen pahoillani, Hyvää jatkoa sinulle."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisitko ehkä jotenkin ihmisenä tylsä ja ennalta-arvattava? Sinut on siis ikäänkuin "nähty" muutaman kuukauden sisällä eikä mitään uutta tunnu olevan enää tarjolla.
Eikö nyt jo kuukaudessa selviä, onko joku tylsä vai ei?
Eikö toisaalta monetkin ihmiset ole ennalta-arvattavia ja siinä mielessä tylsiä? Harva on oikeasti todella mielenkiintoinen ja tällaisen kanssa eläminen voi olla myös raskasta.
En vaan oikeasti usko, että ap:ssa on edes mitään vikaa, hän vain naiselliseen tapaan uskoo, että kaikki johtuu hänestä itsestään.
Ei välttämättä. Se alku on aina juuri sitä ihastusta jossa toinen nähdään jo lähtökohtaisesti kiinnostavana. Aika nopeasti sitten se alkuihastus karisee jos sieltä alta ei tule esiin sitä itseä todella kiinnostavaa persoonaa. Eli sen "ihan ok:n" kanssa kyllä voi seurustella sen muutaman kuukauden mutta sitten alkaa monesti niitä ärsyttäviä tai tylsiä piirteitä tulla esiin kun ei ole tarpeeksi hyvä mätsi.
Ehkä aloittaja on sellainen peruskiltti ja helppo ihminen joka myös ajatuu seurustelemaan aika matalalla kynnyksellä jolloin myös niitä "ihan ok" kumppaneita tulee helposti mutta se ei tarkoita että niistä voisi useinkaan sen enempää tulla pidemmällä tähtäimellä.
Itse olen huomannut, että miehet menettävät kiinnostuksen kun en tarvitse heitä mihinkään muuhun kuin seksiin ja tasavertaiseksi kumppaniksi. MIehet haluavat koti&seksiorjan, joka vastaansanomatta hyväksyy kaiken eikä omaa omia mielipiteitä tai arvoja.
Olen tullut siihen tulokseen, että yksinolo on oikein hyvä olotila. Tottakai mies olisi kiva, olisi valmista seuraa joka paikkaan matkoille jne, mutta onneksi nykypäivänä voi oikein hyvin reissata yksinkin. MIehillä on usein outo käsitysparisuhteesta, eli, että heidän kuuluu olla "saama puolella", naisen kuuluu hoitaa kaikki koti yms asiat ja säilyttää lisäksi miehen mielenkiinto yllä suhteessa. Aivan kuin joku muu voisi mielenkiinnon säilyttää kuin ihminen itse. Mielenkiinnon ylläpidossa suurena tekijänä on ihmisen oam asenne. Jollei ole asennetta sitoutua, on vaikea löytää pitkäaikaista nautintoa yhdessä olosta.
Aloittaja vaikuttaa myös aika helposti ihastuvalta ihmiseltä kun kaikkien miesten kohdalla tuntuu olevan suurta innostusta. Olisiko tässä ehkä vähän kehittymisen paikka eli miettiä että onko kyse aina juuri ihastuksesta vai enemmänkin halusta olla vain jonkun kanssa. Eli onko niin että niiden miesten todellista sopivuutta ei ehkä katso niin tarkasti kun on vain niin suuri halu ihastua ja saada parisuhde?
Tunnistan ainakin omalta kohdaltani tuon (olen siis mies). Minulla oli aikanaan useita lyhyitä seurustelusuhteita joissa aluksi kuvittelin olevani hyvinkin ihastunut mutta jotka kuitenkin kuivuivat aina kasaan aika nopeasti. Vasta kun sitten lopulta tapasin nykyisen vaimoni, tajusin että se mitä noissa suhteissa tunsin oli vain hyvin kalpea varjo siitä mitä tunsin kun tapasin sen minulle oikean ihmisen. Siis se mitä aikaisemmin luulin ihastumiseksi ei sitä oikeastaan varmaan ollut vaan enemmänkin halua seurustella ja halua olla edes jonkun kanssa.
No itsellä oli samantapainen ongelma, johtui huonosta itsetunnosta, takerruin liikaa ja olin muutenkin epävarma ja riitelin kaikesta.
Ajattelin sitten että tän pitää loppua et joku mussa nyt mättää niin rupesin sitten netistä etsimään neuvoja ja lukemaan kirjoja miehistä ja parisuhteista. Se avas paljon silmiä ja olennaista oli tajuta että miehet ei ajattele samalla tavalla kuin naiset ja oman käytöksen ja omakuvan muuttaminen jne.
Nyt oon ollu parisuhteessa vähän yli kaksi vuotta, eikä edes riidellä miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että miehet menettävät kiinnostuksen kun en tarvitse heitä mihinkään muuhun kuin seksiin ja tasavertaiseksi kumppaniksi. MIehet haluavat koti&seksiorjan, joka vastaansanomatta hyväksyy kaiken eikä omaa omia mielipiteitä tai arvoja.
Olen tullut siihen tulokseen, että yksinolo on oikein hyvä olotila. Tottakai mies olisi kiva, olisi valmista seuraa joka paikkaan matkoille jne, mutta onneksi nykypäivänä voi oikein hyvin reissata yksinkin. MIehillä on usein outo käsitysparisuhteesta, eli, että heidän kuuluu olla "saama puolella", naisen kuuluu hoitaa kaikki koti yms asiat ja säilyttää lisäksi miehen mielenkiinto yllä suhteessa. Aivan kuin joku muu voisi mielenkiinnon säilyttää kuin ihminen itse. Mielenkiinnon ylläpidossa suurena tekijänä on ihmisen oam asenne. Jollei ole asennetta sitoutua, on vaikea löytää pitkäaikaista nautintoa yhdessä olosta.
Tunnet ilmeisesti vetoa juuri tietyntyyppisiin miehiin ja siksi ne miehet ovat myös asenteiltaan aika samanlaisia. Nykyisin kun kuitenkin löytyy melkoisen paljon miehiä jotka nimenomaan haluavat tasaveroisen suhteen jossa nainen ei ole mikään kotitalouskone.
Vierailija kirjoitti:
Liian tasokkaita miehiä.
Ohis. Ap on tapaillut eronneita "lapsellisia" miehiä. En nyt menisi sanomaan, että tässä ei "tasot" kävisi yksiin tai nimenomaan ap olisi se "tasottomampi".
Voi kuitenkin hyvin olla, että ap etsii seuraa vähän liian väkisten. Onhan hän juuri eronnut nuori pienen lapsen vanhempi, olo on varmaan orpo ja yksinäinen. Vielä ei välttämättä ole kuitenkaan kypsä aika etsiä uutta miestä elämään. Hyvä, ettet ainakaan lapselle esittele miehiä näin lyhyiden tuttavuuksien perusteella, menisi raukka sekaisin. Nyt poistat tinderit puhelimesta ja tuumailet hetken mihin suuntaan haluat kasvaa ja kehittyä ihmisenä, mitä muita unelmia sinulla on kuin parisuhde. Lähde niitä unelmia kohti, et ole sitten enää "tyhjän päällä". Ja kun aika on kypsä niin ihastut oikeasti sopivaan mieheen ja toivotaan, että juttu toimii.
Näitä muutaman kuukauden tapailun aikana naisen dumppaavia miehiä on todella paljon. Ja harvassa on ne, jotka kohteliaasti sanovat suoraan, että parempi olisi olla jatkamatta.
Monet ghostaavat/käyttäytyvät todella ilkeästi ja halveksuen/keksivät tekosyitä/syyllistävät naista jne. kun haluavat siirtyä eteenpäin. Tätä on käynyt minulle lukemattomia kertoja. Tätä on käynyt myös kaikille ystävistäni (kauniita, iloisia, ystävällisiä, fiksuja, hauskoja, uskollisia.. jne ominaisuuksia mitä nyt mies ylipäätään voisi haluta naiselta), jotka ovat sinkkuuntuneet parisuhteista.
Mitä pidempään sinkkuna on, sitä enemmän näitä ikäviä kokemuksia kertyy, sillä ainoa tapa välttää huonoja kokemuksia on hyvä tuuri tai se, ettei itse ihastu kehenkään ja pysyy todella kyynisenä. Mutta ihminen, joka kaipaa ihmissuhteelta jotain pysyvää sekä arvostavaa kohtelua toiselta osapuolelta, ei oikein tähän pysty.
Monet kerrat saa kyllä järkyttyä ja pettyä saamastaan kohtelusta tapailusirkuksessa ja nämä kyllä sitten kertyvät itse-epäilykseksi ja hylkäämisen peloksi. Omia käytösmallejaan kannattaa käydä läpi mutta ei jäädä syyttelemään itseään (mikä minussa on vikana, miksi tein niin ja näin - tyyliin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian tasokkaita miehiä.
Ohis. Ap on tapaillut eronneita "lapsellisia" miehiä. En nyt menisi sanomaan, että tässä ei "tasot" kävisi yksiin tai nimenomaan ap olisi se "tasottomampi".
Voi kuitenkin hyvin olla, että ap etsii seuraa vähän liian väkisten. Onhan hän juuri eronnut nuori pienen lapsen vanhempi, olo on varmaan orpo ja yksinäinen. Vielä ei välttämättä ole kuitenkaan kypsä aika etsiä uutta miestä elämään. Hyvä, ettet ainakaan lapselle esittele miehiä näin lyhyiden tuttavuuksien perusteella, menisi raukka sekaisin. Nyt poistat tinderit puhelimesta ja tuumailet hetken mihin suuntaan haluat kasvaa ja kehittyä ihmisenä, mitä muita unelmia sinulla on kuin parisuhde. Lähde niitä unelmia kohti, et ole sitten enää "tyhjän päällä". Ja kun aika on kypsä niin ihastut oikeasti sopivaan mieheen ja toivotaan, että juttu toimii.
se on keskimäärin täysin eri asia olla lapsellinen nainen, kuin lapsellinen mies. Miehet näkee lapsiaan pari kertaa kuussa ja ei joudu keskittymään yhtään lapsen arkipäiväisiin asioihin. Naisen elämä taas pyörii 90% ajasta lapsen ympärillä.
TULEE ITSELLE SELLAINEN KUVA AP.N VIESTISTÄ ETTÄ TUTUSTUMISEEN EI KÄYTETÄ AIKAA. MIELESTÄNI AP.N TULISI KÄYDÄ TREFFEILLÄ JA TUTUSTUA KESKUSTELEMAL POTENTIAALISIIN MIEHIIN. EI KANNATA VIRITELLÄ MITÄÄN SUHDETTA HETI, VAAN TUTUSTUA ENSIN YSTÄVÄ POHJALTA. ETTÄ TULEEKO JUTTUUN .LYHYELLÄ TUTUSTUMISELLA SAAT PAREMMAN KUVAN TOISEN LUONTEESTA.ALUKSI EI SEKSIÄ EIKÄ LEPERTELYVIESTEJÄ VAAN PELKKÄÄ KESKUSTELUA JA TUTUTUMISTA, NIIN PAREMPI LÄHTÖKOHTA SEURUSTELULLE KUN ON KÄSITYS ETTÄ PITÄÄKÖ TOISEN LUONTEESTA JA ELÄMÄNTAVASTA YM.
Vierailija kirjoitti:
Näitä muutaman kuukauden tapailun aikana naisen dumppaavia miehiä on todella paljon. Ja harvassa on ne, jotka kohteliaasti sanovat suoraan, että parempi olisi olla jatkamatta.
Monet ghostaavat/käyttäytyvät todella ilkeästi ja halveksuen/keksivät tekosyitä/syyllistävät naista jne. kun haluavat siirtyä eteenpäin. Tätä on käynyt minulle lukemattomia kertoja. Tätä on käynyt myös kaikille ystävistäni (kauniita, iloisia, ystävällisiä, fiksuja, hauskoja, uskollisia.. jne ominaisuuksia mitä nyt mies ylipäätään voisi haluta naiselta), jotka ovat sinkkuuntuneet parisuhteista.
Mitä pidempään sinkkuna on, sitä enemmän näitä ikäviä kokemuksia kertyy, sillä ainoa tapa välttää huonoja kokemuksia on hyvä tuuri tai se, ettei itse ihastu kehenkään ja pysyy todella kyynisenä. Mutta ihminen, joka kaipaa ihmissuhteelta jotain pysyvää sekä arvostavaa kohtelua toiselta osapuolelta, ei oikein tähän pysty.
Monet kerrat saa kyllä järkyttyä ja pettyä saamastaan kohtelusta tapailusirkuksessa ja nämä kyllä sitten kertyvät itse-epäilykseksi ja hylkäämisen peloksi. Omia käytösmallejaan kannattaa käydä läpi mutta ei jäädä syyttelemään itseään (mikä minussa on vikana, miksi tein niin ja näin - tyyliin).
ei halutuilla miehillä ole aikaa pitkiin suhteisiin, kun naisia pörrää ympärillä. Se on jo hyvin jos sellaisen pariksi kuukaudeksi saa.
On miehiä, jotka kiinnostuvat hiljaisemmista, asiallisemmista tai ujommista naisista ja aloittavat seurustelun. Yhdessä oleminen on jännää ja mukavaa. Sitten kun nainen alkaa voittaa alkuarkuutensa ja alkaa olla oma itsensä, tällainen mies usein pelästyy. Onko se noin itsenäinen? Mitä se tästä mahtaa sanoa? Pärjäänkö sen kanssa? Mies ei enää hallitse tilannetta eikä osaa olla. Ei siinä välttämättä sen kummempaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian tasokkaita miehiä.
Ohis. Ap on tapaillut eronneita "lapsellisia" miehiä. En nyt menisi sanomaan, että tässä ei "tasot" kävisi yksiin tai nimenomaan ap olisi se "tasottomampi".
Voi kuitenkin hyvin olla, että ap etsii seuraa vähän liian väkisten. Onhan hän juuri eronnut nuori pienen lapsen vanhempi, olo on varmaan orpo ja yksinäinen. Vielä ei välttämättä ole kuitenkaan kypsä aika etsiä uutta miestä elämään. Hyvä, ettet ainakaan lapselle esittele miehiä näin lyhyiden tuttavuuksien perusteella, menisi raukka sekaisin. Nyt poistat tinderit puhelimesta ja tuumailet hetken mihin suuntaan haluat kasvaa ja kehittyä ihmisenä, mitä muita unelmia sinulla on kuin parisuhde. Lähde niitä unelmia kohti, et ole sitten enää "tyhjän päällä". Ja kun aika on kypsä niin ihastut oikeasti sopivaan mieheen ja toivotaan, että juttu toimii.
se on keskimäärin täysin eri asia olla lapsellinen nainen, kuin lapsellinen mies. Miehet näkee lapsiaan pari kertaa kuussa ja ei joudu keskittymään yhtään lapsen arkipäiväisiin asioihin. Naisen elämä taas pyörii 90% ajasta lapsen ympärillä.
Mies, joka ei ollenkaan osallistu lapsensa hoitoon, on äidiksi haluavan tai tulleen naisen silmissä Ö-tason mies.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta tähänkin on syy se, että olen huomannut aktiivisen roolin viestien laittajana ajavan miehen vielä varmemmin pois"
En nyt ihan ymmärrä. Olet ollut nyt passiivinen oman viestittelysi suhteen ja miehistä on kadonnut 3/3. Miten aktiivinen rooli voisi johtaa tuota huonompaan tulokseen?
Ehkä sä oot miehen mielestä tylsä tai raskas tai jotain muuta...
Oletko kuinka aktiivinen muuten kuin viestittelyn osalta?
Menetkö vaan miehen perässä ja odotat että mies kannattelee koko juttua? Tai pomotatko niin että toinen ei saa vetää henkeä?
Jäätkö liian etäiseksi tai menetkö liikaa iholle?
Vai onko sulla vaan käynyt huono tuuri miesten suhteen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian tasokkaita miehiä.
Ohis. Ap on tapaillut eronneita "lapsellisia" miehiä. En nyt menisi sanomaan, että tässä ei "tasot" kävisi yksiin tai nimenomaan ap olisi se "tasottomampi".
Voi kuitenkin hyvin olla, että ap etsii seuraa vähän liian väkisten. Onhan hän juuri eronnut nuori pienen lapsen vanhempi, olo on varmaan orpo ja yksinäinen. Vielä ei välttämättä ole kuitenkaan kypsä aika etsiä uutta miestä elämään. Hyvä, ettet ainakaan lapselle esittele miehiä näin lyhyiden tuttavuuksien perusteella, menisi raukka sekaisin. Nyt poistat tinderit puhelimesta ja tuumailet hetken mihin suuntaan haluat kasvaa ja kehittyä ihmisenä, mitä muita unelmia sinulla on kuin parisuhde. Lähde niitä unelmia kohti, et ole sitten enää "tyhjän päällä". Ja kun aika on kypsä niin ihastut oikeasti sopivaan mieheen ja toivotaan, että juttu toimii.
se on keskimäärin täysin eri asia olla lapsellinen nainen, kuin lapsellinen mies. Miehet näkee lapsiaan pari kertaa kuussa ja ei joudu keskittymään yhtään lapsen arkipäiväisiin asioihin. Naisen elämä taas pyörii 90% ajasta lapsen ympärillä.
Mies, joka ei ollenkaan osallistu lapsensa hoitoon, on äidiksi haluavan tai tulleen naisen silmissä Ö-tason mies.
miten viikonloppuisä edes pystyisi olemaan vastuussa lapsen asioista?
Moni ihminen on täysin elämänpaloton, intohimoton "ihan sama mulle-tyyppi" - tällaista ei kukaan jaksa kauaa katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian tasokkaita miehiä.
Ohis. Ap on tapaillut eronneita "lapsellisia" miehiä. En nyt menisi sanomaan, että tässä ei "tasot" kävisi yksiin tai nimenomaan ap olisi se "tasottomampi".
Voi kuitenkin hyvin olla, että ap etsii seuraa vähän liian väkisten. Onhan hän juuri eronnut nuori pienen lapsen vanhempi, olo on varmaan orpo ja yksinäinen. Vielä ei välttämättä ole kuitenkaan kypsä aika etsiä uutta miestä elämään. Hyvä, ettet ainakaan lapselle esittele miehiä näin lyhyiden tuttavuuksien perusteella, menisi raukka sekaisin. Nyt poistat tinderit puhelimesta ja tuumailet hetken mihin suuntaan haluat kasvaa ja kehittyä ihmisenä, mitä muita unelmia sinulla on kuin parisuhde. Lähde niitä unelmia kohti, et ole sitten enää "tyhjän päällä". Ja kun aika on kypsä niin ihastut oikeasti sopivaan mieheen ja toivotaan, että juttu toimii.
se on keskimäärin täysin eri asia olla lapsellinen nainen, kuin lapsellinen mies. Miehet näkee lapsiaan pari kertaa kuussa ja ei joudu keskittymään yhtään lapsen arkipäiväisiin asioihin. Naisen elämä taas pyörii 90% ajasta lapsen ympärillä.
Mies, joka ei ollenkaan osallistu lapsensa hoitoon, on äidiksi haluavan tai tulleen naisen silmissä Ö-tason mies.
miten viikonloppuisä edes pystyisi olemaan vastuussa lapsen asioista?
Viikonloppuisä ei saakaan "tasokasta" naista eli sellaista joka on kaunis, hyväluonteinen ja älykäs.
Kannattaisi ihan ensin miettiä sitä että mitä naisellisia piirteitä sinulla on mihin miehet ihastuvat sinussa.
Liika yrittäminen on turn off myös, siis jos jatkuvasti hiillostat miestä.
Miehet rakastavat naisellisia piirteitä ja ne on ne asiat miksi me miehet tykkäämme naisista.
Vaikka elämme ulkonäkökeskeisessä yhteiskunnassa niin ei se pelkkä naisellinen ulkonäkö monelle riitä koska harva rakastuu vain ulkonäköön.
Naisellisuus sekä miehisyys on tärkeimmässä roolissa kun hetero ihmiset pariutuvat.
M29
Surullista, ehkä kohtaamme vielä sellaisen, joka kykenee rakastamaan ja arvostamaan meitä omina itsenämme. Itse olen vielä suht nuorikin, 26 vuotta. Ehkä hetki yksin oloa tekisi hyvää. Keskittyisi vain omaan hyvinvointiin :) annan nyt ajan tehdä tehtävänsä tämän miehen suhteen. Jos juttu kaatuu, olen yksin hetken ja tarkastelen itseäni vielä hieman tarkemmin :)
ap