Lue keskustelun säännöt.
Kekri vai halloween? Kumpi juhla on mielestänne parempi?
16.10.2019 |
Toki kekri on vanha ja perinteinen suomalainen sadonkorjuu juhla, mutta se ei oikein tarjoa mitään muuta kuin ruokaa ja mässäilyä. Juhlana se ei ole mitenkään erikoinen ja mielenkiintoinen. Kun taas sitten Halloween on sisällöltään paljon monipuolisempi ja kansainvälisempi monikulttuurinen juhla. Se vaikuttaa olevan myös paljon kekriä mediaseksikkäämpi ja sitä markkinoidaan voimakkaan agressiivisesti jokapuolella. Lisäksi monet tuntuvat juhlivat mieluummin paljon perinteisempää Halloweeniä ja esim. omat tuttavat ja sukulaiset jopa karsastivat sitä eivätkä edes tulleetkäymään kun viime vuonna järjestin kekrijuhlat. Mutaa... kysyisin, kumpi juhla on oikeasti sitten loppujen lopuksi parempi ja miksi?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
Mikä kekri mielestäsi alunperin on?
Agricolan Psaltarissa mainitaan että Kekri oli suomessa palvottu pakanajumala jonka uskottiin hallitsevan karjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
Mikä kekri mielestäsi alunperin on?
Agricolan Psaltarissa mainitaan että Kekri oli suomessa palvottu pakanajumala jonka uskottiin hallitsevan karjaa.
Sadonkorjuuta on juhlittu kauan ennen Agricolaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Jos on parempaa tietoa niin etkö viitsi jakaa, vai onko se vaan kivempaa kirjoitella joka kommenttiin "etpä tiedä ettei ole kekri tämäkään eiiii"?
Kekrillä oli vuohen pää ja sei söi ruuakseen lapsia joten se on oikeastaan sama olio/olento kuin Raamatussa mainittu Baal.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kekrihän oli tekosyy vetää tuohinaamarit naamalle ja kiertää taloissa vaatimassa kestitystä ja vetämässä viinaa. Siksi se perinne ei säilynyt.
"Käkri se liseis Carjan casvon."
- Psaltari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Jos on parempaa tietoa niin etkö viitsi jakaa, vai onko se vaan kivempaa kirjoitella joka kommenttiin "etpä tiedä ettei ole kekri tämäkään eiiii"?
Tässä ketjussa puhutaan sadonkorjuujuhlasta ja sekoitetaan se kekriin, joka ei ole sama asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halloween on väkisin tänne meille tuotu, aivan kuten ystävänpäiväkin.
Typerä kekrijankuttaja yläpeukuttaa omaa jankutustaan ja alapeukuttaa faktatietoja.
=TROLLI
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, kumpaankohan sitä luottaisi, vanhaan perinteeseen vai mieheen joka keksi itse jos sopivaa sanaa ei ollut saatavilla...
Kekri kuten kaikki muutkin juhlat joulut ja juhahnnukset ovat alunperin pakanallisia juhlia.
Niissä on kiitetty ja palvottu epäjumalia.
Myöhemmin nuo samat juhlat on liitetty osaksi "kristillistä" perinnettä.
Tästä löytyy selvää faktaa, kun vaan viitsii tietoa hakea.
Ja täällä on jo ollutkin hyviä linkkejä nettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Jos on parempaa tietoa niin etkö viitsi jakaa, vai onko se vaan kivempaa kirjoitella joka kommenttiin "etpä tiedä ettei ole kekri tämäkään eiiii"?
Tässä ketjussa puhutaan sadonkorjuujuhlasta ja sekoitetaan se kekriin, joka ei ole sama asia.
Kekri oli alkujaan satovuoden päättymisen ja seuraavan alkamisen juhla, kekri-sanakin on johdannainen kiertoa ja pyörää tarkoittavasta sanasta "kekra / kekraj". Silloin syötiin ja juotiin paljon, koska juhlittiin mennyttä satovuotta ja juhlan runsauden toivottiin tuovan runsautta seuraavaan satoon.
Vierailija kirjoitti:
Kekri kuten kaikki muutkin juhlat joulut ja juhahnnukset ovat alunperin pakanallisia juhlia.
Niissä on kiitetty ja palvottu epäjumalia.
Myöhemmin nuo samat juhlat on liitetty osaksi "kristillistä" perinnettä.
Tästä löytyy selvää faktaa, kun vaan viitsii tietoa hakea.
Ja täällä on jo ollutkin hyviä linkkejä nettiin.
Tässä olen samaa mieltä. Esimerkiksi joulun juuret ja perinteet ovat roomalaisesta saturnalia juhlassa jota roomalaiset viettivät joulukuun 25. päivä, mutta nykyinen kaupallinen krääsäjoulu punanuttuisineen joulupukkeineen ja Coka Cola msinoksineen on syntynyt Yhdysvalloissa ja levinnyt sieltä Suomeenkin.
Vietetään vaikka molempia, mitä enemmän juhlia sen hauskempaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Jos on parempaa tietoa niin etkö viitsi jakaa, vai onko se vaan kivempaa kirjoitella joka kommenttiin "etpä tiedä ettei ole kekri tämäkään eiiii"?
Tässä ketjussa puhutaan sadonkorjuujuhlasta ja sekoitetaan se kekriin, joka ei ole sama asia.
Kekri oli alkujaan satovuoden päättymisen ja seuraavan alkamisen juhla, kekri-sanakin on johdannainen kiertoa ja pyörää tarkoittavasta sanasta "kekra / kekraj". Silloin syötiin ja juotiin paljon, koska juhlittiin mennyttä satovuotta ja juhlan runsauden toivottiin tuovan runsautta seuraavaan satoon.
Mitä enemmän kekrinä syötiin ja pöytä notkui herkuista niin sitä runsaampi sato ensivuonna. Ihmiset ahtoivat itsensä ähkyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kekri kuten kaikki muutkin juhlat joulut ja juhahnnukset ovat alunperin pakanallisia juhlia.
Niissä on kiitetty ja palvottu epäjumalia.
Myöhemmin nuo samat juhlat on liitetty osaksi "kristillistä" perinnettä.
Tästä löytyy selvää faktaa, kun vaan viitsii tietoa hakea.
Ja täällä on jo ollutkin hyviä linkkejä nettiin.
Tässä olen samaa mieltä. Esimerkiksi joulun juuret ja perinteet ovat roomalaisesta saturnalia juhlassa jota roomalaiset viettivät joulukuun 25. päivä, mutta nykyinen kaupallinen krääsäjoulu punanuttuisineen joulupukkeineen ja Coka Cola msinoksineen on syntynyt Yhdysvalloissa ja levinnyt sieltä Suomeenkin.
Hassua kun tulitkin puhuneeksi joulusta, kun kekripukkiperinnehän sulautui meillä jouluun, täten meillä jouluPUKKI.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi noita pitää verrata. Senkus viettää vaikka molempia jos haluaa, tai ei kumpaakaan.
Itse asun kerrostalossa, eikä omaa satoa ei ole, joten sadonkorjuujuhla tuntuisi omalla kohdalla aika feikiltä, vaikka kuinka hakisin sienet metsästä ja ostaisin Herkusta satokausilähiruokana loput.
Halloween puhuttelee enemmän ideana, vietän sitä kavereiden kanssa kauhuleffoja katsellen hyvän ruoan parissa. Joskus ollaan pidetty myös naamiaiset. En ollenkaan pahastuisi jos ovelleni osuisi pieni keppostelija, karkkia kyllä saisi.
Kekrihän ei ole mikään sadonkorjuun juhla. Joku jo viestitti, että ei edes tiedetä, mikä on kekri.
Kekri oli sadonkorjuun juhla ja karjamarkkinoiden aikaa, ja runsaalla ruoalla kestittäminen oli kekrinvietossa tärkeässä asemassa. Esimerkiksi kekripyörykät ovat lihapyöryköitä, joihin on laitettu sadonkorjuusta tulleita aineksia, kuten esimerkiksi punajuurta. Lammaspaisti oli toinen tyypillinen juhlaruoka, jota syömään kutsuttiin myös suvun vainajat.[3] Myöhempinä aikoina kekrin osuminen samaan ajankohtaan kirkolliseen pyhäinpäivän kanssa johti toisaalta siihen, että se alettiin käsittää myös vainajien muistojuhlaksi[2][6][11], jollainen se kuitenkaan, vastoin nykyisin yleistä luuloa, ei alun perin ollut.[12]
Kekri ei ole sadonkorjuujuhla alunperin. Se on nykyään tehty sellaiseksi ja monet myös luulee näin.
"Suomessa kasvukausi on lyhyt. Omavaraistaloudessa elettäessä oli tärkeää, että maan antimet osattiin säilöä oikein, jotta tulevasta talvesta selvittiin. Kun sato oli korjattu ja varastoitu, jyvät laarissa, nauriit kuopassa, karja tuotu laitumilta kotiin ja syysteurastukset tehty, koitti viimein kekri. Alueesta riippuen juhlaa kutsuttiin myös nimillä köyri, köyry ja keyri. Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen mukaan, miten työt saatiin valmiiksi. Monilla paikkakunnilla kekriä vietettiin monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.
Kekrinä juhlitaan siis sadonkorjuun ja siihen liittyvien töiden päätökseen saamista. Juhlassa on ollut tapana syödä ja juoda ylenpalttisesti. Niin pyrittiin ennen vanhaan takaamaan, että seuraavasta satovuodesta tuli runsas. ”Seitsemän kertaa kekrinä syödään ja iltasetta maahan pannaan.” Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Syötiin monia hyviä ruokia kuten lammaspaistia, kotitekoisia makkaroita, juureksia, puuroja ja tuoretta leipää. Paikoin oli tapana, että uudisviljasta leivottu ensimmäinen leipä asetettiin kekrinä paraatipaikalle tuvassa ja pidettiin siinä kevättöihin asti."
https://www.kekri.fi/kylalle/kylalle-kekritietoa
"Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Alun perin kyse lienee ollut liikkuvasta juhlasta, jolla ei ollut tarkalleen määrättyä päivää, vaan jokainen talo juhlisti sadonkorjuun päättymistä omien töidensä tahdissa. Myöhemmin 1800-luvulla kekri liitettiin kuitenkin yhteen kristillisen pyhäinpäivän kanssa, ja maanviljelykseen liittyvät perinteet saivat seurakseen uusia kristinuskosta peräisin olevia merkityksiä."
http://neba.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html
"Syöminen kuului tärkeänä osana kekrin viettoon. Pöydän piti olla koreana aamusta yömyöhään, jotta talosta ei olisi ruoka seuraavana vuonna loppunut. Yltäkylläisyyden tuli näkyä myös viinassa, ja joillakin seuduilla jopa uskottiin, että isännän hyvä humala vahvistaisi viljan kasvua seuraavana kesänä. Toisilla seuduin humaltuminen, tai ainakin sammuminen, oli tosin tiukasti kielletty, jottei vilja menisi lakoon."
Mikään noista ei ole kekri.
Jos on parempaa tietoa niin etkö viitsi jakaa, vai onko se vaan kivempaa kirjoitella joka kommenttiin "etpä tiedä ettei ole kekri tämäkään eiiii"?
Tässä ketjussa puhutaan sadonkorjuujuhlasta ja sekoitetaan se kekriin, joka ei ole sama asia.
Et vieläkään kertonut.
Sullakaan ei ole hajuakaan, mikä juhla kekri on.