Syysloma on aivan hirveää kidutusta aikuiselle
Tuhlaan kallisarvoista aikaani olemalla kotona lapsen kanssa. En pääse näkemään aikuisia ihmisiä käytännössä koko viikkon, sillä olen yh-äiti ja aikuiskontaktini ovat työpaikan varassa. En pysty tekemään mitään hyödyllistäkään (esim. asunnon suursiivous), kun lapsi vaatii huomiota ja keskeyttää minut. Exäni ei päästä lapsen kanssa lomamatkallekaan ulkomaille (en saa matkustaa lasten kanssa ulkomaille tai kotimaassakaan matkoille ilman hänen lupaansa ja hän ei sellaiseen anna lupaa), joten joudun olemaan Suomessa ja käytännössä kotona siis. Mitä keksisin?
Kommentit (65)
Onneks mun äiti oli maailman paras äiti.
Harmi kun kaikilla ei ole:(
Vierailija kirjoitti:
Ei sillä lapsellakaan ole herkkua sun kanssas. :(
Ihan tyytyväiseltä hän vaikuttaa, mutta tavallaan haluaisin kokonaan muuttaa pois Suomesta ja aloittaa uuden elämän (ja lasta en tietenkään voi ottaa mukaani). Jos hän ei viihtyisi seurassani, hän voisi muuttaa isänsä tai vaikkapa jonkun muun aikuisen luokse ja siis pysyä Suomessa. Yh-vanhemman rooli on aivan kamala rangaistus: on mahdotonta enää nauttia aikuisuudesta millään tavalla ja naisena on täysin mahdotonta enää saada uutta kumppania.
Olen tehnyt pahan erehdyksen hankkimalla väärän ihmisen kanssa jälkikasvua; kunpa olisin toiminut toisin. Enää en voi saada ketään muutakaan, kun olen jo pilannut elämäni. Tuntuu, että ulkonakin vastaantulijat säälivät, kun liikun lapsen kanssa Suomessa -- syyslomalla kuuluisi olla jossain lämpimässä ulkomailla, eikä tuhlaamassa aikaa täällä kylmässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim työkaverisuhdekaan ei ole hoitosuhde joten aika oudolta kuulostaa. Jospa saisit keskusteluaikoja jostain vaitiolovelvolliselta taholta.
Mies ei voi minkään Suomen lain mukaan estää teitä matkustamasta.
Ota äkkilähtö lapsen kanssa kauas lämpimään ja keskity häneen, kuten normaalit aikuiset tekee. Niin ja miehelle ei tarvi aikeista kertoa. Jos uhkailee väkivallalla, ilmoita poliisille.Riittäisi se, että saisi olla muualla kuin kotona ja nähdä aikuisia ihmisiä sekä jutella niitä näitä edes. En oikein millään jaksaisi olla vain lasten seurassa koko ajan. Mulla ei siis ole ketään ystäviä tai kavereitakaan, sukulaisia toki asuu melko lähellä, mutta sitten pitäisi vääntäytyä heitä katsomaan, kun kukaan ei jaksa tuolla luokseni kylään.
On se tuo vääntäytyminen tosi raskasta!
Ei ole autoa, joten pitää mennä julkisilla kulkuvälineillä. En vain oikeasti jaksaisi, kun ei tavallaan huvita edes. Haluaisin mieluummin matkalle kuin tuhlata aikaani johonkin tylsään vain siksi, että keksisin edes jotain muuta tekemistä kuin kotona olemisen.
Vierailija kirjoitti:
Onneks mun äiti oli maailman paras äiti.
Harmi kun kaikilla ei ole:(
Eipä ollut minullakaan. Oma äitini on tunnustanut, ettei koskaan ole rakastanut minua. Elämäni on pelkkää suorittamista; mitään onnea tai läheisyyttä ei ole ollut enää pitkiin aikoihin.
T. Ap
Olet aikuinen, et voi vastuuttaa ketään muuta, varsinkaan lasta siitä että itse olet vetelä ja ryhditön.
Moni yh voi elää aivan normaalia elämää, kun ei syytä muita vaan ottaa vastuun. Ei lapsi ole taakka pelkästään.
Voisithan sä vaikka märehtiä sitä sun äitisuhdetta taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esim työkaverisuhdekaan ei ole hoitosuhde joten aika oudolta kuulostaa. Jospa saisit keskusteluaikoja jostain vaitiolovelvolliselta taholta.
Mies ei voi minkään Suomen lain mukaan estää teitä matkustamasta.
Ota äkkilähtö lapsen kanssa kauas lämpimään ja keskity häneen, kuten normaalit aikuiset tekee. Niin ja miehelle ei tarvi aikeista kertoa. Jos uhkailee väkivallalla, ilmoita poliisille.Riittäisi se, että saisi olla muualla kuin kotona ja nähdä aikuisia ihmisiä sekä jutella niitä näitä edes. En oikein millään jaksaisi olla vain lasten seurassa koko ajan. Mulla ei siis ole ketään ystäviä tai kavereitakaan, sukulaisia toki asuu melko lähellä, mutta sitten pitäisi vääntäytyä heitä katsomaan, kun kukaan ei jaksa tuolla luokseni kylään.
On se tuo vääntäytyminen tosi raskasta!
Ei ole autoa, joten pitää mennä julkisilla kulkuvälineillä. En vain oikeasti jaksaisi, kun ei tavallaan huvita edes. Haluaisin mieluummin matkalle kuin tuhlata aikaani johonkin tylsään vain siksi, että keksisin edes jotain muuta tekemistä kuin kotona olemisen.
Minkä ikäinen lapsi???
Varaa lastenvalvojalle aika ja sano että lapsi muuttaa isänsä luo. Helpompaa lapsellekin kun on noin nuiva äiti.
Sitten isä pistää kampoihin eikä anna tavat sua,voit muuttaa vaikka vinku-indeniaan eikä kukaan kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneks mun äiti oli maailman paras äiti.
Harmi kun kaikilla ei ole:(Eipä ollut minullakaan. Oma äitini on tunnustanut, ettei koskaan ole rakastanut minua. Elämäni on pelkkää suorittamista; mitään onnea tai läheisyyttä ei ole ollut enää pitkiin aikoihin.
T. Ap
B I N G O!!!
Mitä mä voitin?
Olet selvästi vetelys. Mitä se lapsesi nyt tekee, kun roikut netissä?
Voisit muuttaa ulkomaille, mutta et voi lähteä viikon lomalle?
Ihminen on onneton silloin kun haaveet ei ole realistisia.
Tuhlaat kallisarvoista aikaasi olemalla OMAN lapsesi kanssa??
Ok....
"En voi olla aikuisten kanssa!"
"Ei minulla ole ketään kavereita, kukaan ei halua olla kanssani!"
ei oo pakko olla vanhempi kirjoitti:
Varaa lastenvalvojalle aika ja sano että lapsi muuttaa isänsä luo. Helpompaa lapsellekin kun on noin nuiva äiti.
Sitten isä pistää kampoihin eikä anna tavat sua,voit muuttaa vaikka vinku-indeniaan eikä kukaan kaipaa.
Olen ehdottanut sitä isälle muutaman kerran. Ennen eroa isä ehdotti, että anoppini muuttaisi hänen luokseen pitämään huolta exäni jälkikasvusta, mutta enää hän ei ole innostunut siitä ajatuksesta. Mun on mahdoton aloittaa "uutta elämää" Suomessa näillä eväillä muutenkaan.
En voi saada harrastuksia, kavereita, ystäviä tai kumppaniakaan, kun mulla on lapsi. Jos ei olisi lasta, muuttaisin ulkonäköäni tasokkaammaksi, jolloin voisin etsiä kumppanin. Nyt se ulkonäön muuttaminen on turhaa, sillä en kuitenkaan voi saada kumppania, sillä mulla on lapsi (nettipalstojen perusteella kukaan ei halua naista, jolla on lapsia).
Ja jos muuttaisin ulkonäköäni, voisin sitten ehkä myös löytää kavereitakin, kun näyttäisin paremmalta. Ja olisi ajallisesti mahdollista harrastaakin jotain. Mulla ongelmana ovat siis rumat kasvonpiirteet ja rintojen liian pieni koko, joten en ole kumppani- tai kaveriainesta kenellekään.
Vaikutat tosi tylsältä tyypiltä! Negatiivisuus ei tuo lisää kontakteja ja seuraa! Kamalaa varmaan sun lapsella, kun et viitsi mitään...
Vierailija kirjoitti:
"En voi olla aikuisten kanssa!"
"Ei minulla ole ketään kavereita, kukaan ei halua olla kanssani!"
Voisin olla aikuisten seurassa, mutta mulla ei ole muita aikuisia juttukavereita kuin työkaverit ja muutama sukulainen. Ketään muita ei ole. Uusiin ihmisiin on vaikeaa/mahdotonta tutustua, sillä ihmiset eivät pidä minusta, vaikka olisin kiinnostunut heidän seurastaan. En ole jotenkin riittävän kiinnostava, hyvännäköinen ja keskiverto tms.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat tosi tylsältä tyypiltä! Negatiivisuus ei tuo lisää kontakteja ja seuraa! Kamalaa varmaan sun lapsella, kun et viitsi mitään...
Ei kiinnosta juurikaan mikään pk-seudulla ainakaan. Ei täällä ole mitään ihmeellistä. Mikä muusta tekee minusta tylsän? Haluaisin lähteä reissuun, mutta se ei nyt vain onnistu.
Miksi teit lapsen? Kaikki tuossa on sellaista jonka olisi voinut ennakoida lapsiperheeseen kuuluvaksi. AINA tulee varautua siihen ett joutuukin yksinhuoltajaksi!
Musta syysloma on ihana. Ollaan tällä kertaa mökillä. Vähän ulkoilua, saunomista, pino hyviä kirjoja. Lapsetkin viihtyvät, kunhan välillä käydään ihmisten ilmoilla vaikka ravintolassa syömässä tai uimahallissa. Mukavaa rentoilua.
On se tuo vääntäytyminen tosi raskasta!