Ruokakulujen jakaminen, kun mies syö saman verran kuin minä ja mun lapset yhteensä
Mun mielestä kulujen pitäisi mennä puoliksi, miehen mielestä hän maksaa 1/4.
Esim iltapalalla minä syön yhden palan leipää, mies saattaa vetää 6
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen, kukaan ei syö KUUTTA palaa leipää kerralla.
No todellakin syö! Minäkin saatan syödä, vaikka olen nainen.
Suursyömäri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisekseen, kukaan ei syö KUUTTA palaa leipää kerralla.
No todellakin syö! Minäkin saatan syödä, vaikka olen nainen.
Niin? Nämä kommentit eivät liity varsinaiseen kysymykseeni laisinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ette edes asu yhdessä, mutta miehen pitäisi ruokkia teidät?
Ei vaan maksaa edelleen omat ruokansa. Siitähän tässä oli kyse, että mies syö enemmän kuin muut, mutta kokee että ruokalasku pitäisi silti jakaa syöjien suhteessa. Toisinsanoen tän yh-äidin ruokalasku kasvoi, ja miehellä pieneni, koska nyt syö toisen ostamaa ruokaa.
EIVÄT EDES ASU YHDESSÄ. Kuinka merkittävästi se ruokalasku voi oikein nousta?
Vai käykö mies aloittajan luona vain syömässä, ja joka ikinen päivä?
Toisekseen, kukaan ei syö KUUTTA palaa leipää kerralla.
Minä söin eilenkin illalla kun olivat niin hyviä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi normaalituloiset aikuiset ihmiset haluavat vääntää tuollaisesta?
Mistä sinulle selvisi, että ap on normaalituloinen?
Kyllä mä voisin vähän nikotella, jos kulut otettaisiin esille, ja tällainen mies ilmoittaisi, että on samalla viivalla lapsen syömisen kanssa. Jos mies tosiaan vetää 6 palaa leipää kun muut yhteensä syövät ehkä 3, niin kotiin pitää ostaa 3 kertaa niin paljon leipää kuin aiemmin, sellainen alkaa jo erottua vähän turhan selvästi kauppareissuilla. Saa mies syödä toki tarpeeksi, mutta tuo sokeus omaan syömiseen vs. lapsenkin syömiseen vähän pistää silmään, ja sen ajattelemattomuus että siitä on yksinhuoltajalle lisäkustannuksia ihan merkittävästi vanhaan verrattuna.
No kai ap voi olla suurituloinenkin. En vain tajua tuota ajattelua. Ollaan suhteellisen pienituloinen pariskunta ei kumpikaan meistä laske syömisiä. Kaupassa maksetaan likimain vuorotellen, vaikka ei menisi ihan sentilleen
Mikä on vaikea ymmärtää? Nämä kaksi eivät edes asu yhdessä, ja ruokamenekin muutos yh-perheelle on merkittävä ja säännöllinen. Ja miehelle erittäin edullinen, nythän nainen joutuu ostamaan kolme kertaa niin paljon ruokaa kuin ennen, ja mies kuitenkin haluaa maksaa vain 1/4. Siinä ei enää puhuta senteistä tai kulujen menemisistä 'likimain' vuorotellen.
Väännetään vielä rautalangasta: naisella ja 2 lapsella on mennyt tähän asti ruokaan vaikka 50€ x:lle päivälle. Nyt miehen tultua sen yhden leipäpaketin sijaan pitää ostaa niitä 3 kpl samalle ajalle, kuten mahdollisesti jopa kaikkea muutakin. Nainen siis maksaa kauppareissulla samasta x:n päivän satsista 150€, josta mies haluaa nyt maksaa 37,50€. Naisen ruokalasku siis samalle x-päivien ajalle muuttuu 50€:sta 112,50€:oon vaikka hänen ja lapsien syömä ruokamäärä pysyy samana. Reilua? Tässä ei siis ole kyse mistään senteistä enää.
Hauskaa miten jo summatkin on keksitty.
Miksi pitää itse keksiä asioita toisen kuvitteelliseen tilanteeseen?
Siksi kai nämä provot on niin suosittuja. Keksijöitä riittää. Itse tekee vain aloituksen ja muut kejsii loput.
Mukavaa havaita, että peukuista päätellen aika paljon muita ymmärsi ongelman ytimen, toisin kuin sinä. 50€ muutaman päivän ruoista lapsiperheessä ei ole epätavallinen summa, mutta otat minkä summan tahansa sille muutaman päivän ruokasatsille, niin epäoikeudenmukaisuus on silti erittäin suuri, eikä ikinä senttejä.
Keksiminen ei tuo mitään lisäarvoa. Minä arvostan enemmän faktoja kuin lusäprovosointia. Eikä haittaa, vaikkei viestini olisi "suosittu".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vierailee aika ajoin 6 lastenlasta.
Laitan heille kullekin samanlaiset annokset sitä lajia, jota saa vain rajallisen määrän, esim. kunkin lautaselle 1 omena, 2 keksiä, 10 pähkinää.
Varsinaista ruokaa (soppaa, perunaa, kalapaistosta jne.) saa sen verran kuin haluaa.
Kai tätä aikuistenkin kanssa saa soveltaa.
Jos on isoruokainen ihminen, tekee sitä pääruokaa ämpärillisen vaikka hernekeittoa. Ei haittaa jos hän vetää puoliämpärillistä tuota edullista perussafkaa, muille yhteensä hyvinkin riittää se toinen ämpärin puolikas jaettavaksi.
Näkkileipää tarjolle rajoituksetta, sopii hyvin sopparuokien kanssa, eikä ole kallista.
Tämä mummo jaksaa annostella ja laittaa tarjolle. Minäkin jaksaisin pikkulapsille tarjoilla mutta en miehelle.
Meillä ei tosin ole mitään rajotettuja omenoita tai pähkinöitä. Ehkä ainoastaan sisäfilepihvejä paistetaan 1 jokaiselle.
Mikä sitten valituttaa?
Ensin sai vaikutelman, että mies syö ap:n lapsineen sukupuuttoon ja vararikkoon. Mutta sitten ei olekaan ongelmaa. - Tosin sisäfilepihvejä on rajoitettu määrä - kuten omenaesimerkissäkin - eli yhden pihvin tarjoajalla on jokin mittari käytössä.
Kyse on siitä, että mummo haluaa olla piika. Tuskin kukaan jaksaa aikuista passata. Tarjoilla ja annostella.
Jos mies maksaa neljäsosan, hän myös syö neljäsosan. Annostele ruoka valmiiksi lautasille ja kutsu vasta sitten kaikki syömään. Jos valitusta tulee, toteat, että hän saa sen verran ruokaa kuin mistä maksaakin.
Samasta pussista maksetaan ruuat joten ei väliä.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies maksaa neljäsosan, hän myös syö neljäsosan. Annostele ruoka valmiiksi lautasille ja kutsu vasta sitten kaikki syömään. Jos valitusta tulee, toteat, että hän saa sen verran ruokaa kuin mistä maksaakin.
Tuskinpa on aloittajan miesystävä jokaisella ruokailulla mukana, mutta silti hänen pitäisi maksaa puolet ruokakuluista.
EIVÄT EDELLEENKÄÄN ASU EDES YHDESSÄ
Tuohan on helppo.
Jaat ruoan neljään samankokoiseen annokseen, sellaiseen lapselle sopivankokoiseen. Ja jokainen syö oman annoksensa. Jos jollekin ei riitä, niin hän voi käydä ostamassa lisää itselleen.
Jos oikein haluat hifistellä, niin keittiöön jokaiselle oma laatikko, jossa on omat ruoat. Jaatte vaan jokaisesta ruokapakkauksesta jokaiselle oman annoksen.
Ehkä mies hoksaa jossain vaiheessa syövänsä enemmän.
Nyt taitaa luulla olevansa yksi sun lapsista.
Nainen alkaa nipottamaan jostain syötyjen leipäpalojen määrästä niin siinä vaiheessa alkaa fiksumpi mies jo pakkailemaan tavaroitaan, ja parempi ehkä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä vierailee aika ajoin 6 lastenlasta.
Laitan heille kullekin samanlaiset annokset sitä lajia, jota saa vain rajallisen määrän, esim. kunkin lautaselle 1 omena, 2 keksiä, 10 pähkinää.
Varsinaista ruokaa (soppaa, perunaa, kalapaistosta jne.) saa sen verran kuin haluaa.
Kai tätä aikuistenkin kanssa saa soveltaa.
Jos on isoruokainen ihminen, tekee sitä pääruokaa ämpärillisen vaikka hernekeittoa. Ei haittaa jos hän vetää puoliämpärillistä tuota edullista perussafkaa, muille yhteensä hyvinkin riittää se toinen ämpärin puolikas jaettavaksi.
Näkkileipää tarjolle rajoituksetta, sopii hyvin sopparuokien kanssa, eikä ole kallista.
Tämä mummo jaksaa annostella ja laittaa tarjolle. Minäkin jaksaisin pikkulapsille tarjoilla mutta en miehelle.
Meillä ei tosin ole mitään rajotettuja omenoita tai pähkinöitä. Ehkä ainoastaan sisäfilepihvejä paistetaan 1 jokaiselle.
Mikä sitten valituttaa?
Ensin sai vaikutelman, että mies syö ap:n lapsineen sukupuuttoon ja vararikkoon. Mutta sitten ei olekaan ongelmaa. - Tosin sisäfilepihvejä on rajoitettu määrä - kuten omenaesimerkissäkin - eli yhden pihvin tarjoajalla on jokin mittari käytössä.
Kyse on siitä, että mummo haluaa olla piika. Tuskin kukaan jaksaa aikuista passata. Tarjoilla ja annostella.
Jos hallinnoin sitä ruokatarjoilua, tiedän myös, paljonko jaettavaa on. Selkeä kuvio jakaa ne lajit, missä rajoituksia. Tavallisesti juuri herkkupaloja saa tasa-annoksen kukin aterioitsija.
Ei minun tarvitse olla piika. Olen työssä käyvä ihminen, jolle lapsenlapset silloin tällöin viikonloppuna ovat tervetulleita vieraita.
En koe olevani piika silloinkaan, kun vieraat eivät ole sukulaisiani, myös heidät ns. passaan mielihyvin minulle sopivalla tavalla.
Normaaliarjessani tulen valmiiseen pöytään, koska puoliso kokkaa arkisin.
Ihan selvä juttu, miehen pitäisi ymmärtää tuoda ruokakassi kun tulee viikonlopuksi. Minun miesystävä teki tämän ihan pyytämättä, mutta hän ei olekaan itsekäs ja on kykenevä parisuhteessa tarvittavaan toisen aseman ajatteluun. Hän ymmärsi ihan itse, että minulla on rahat tiukalla, ja suuri osa niistä jo menee ruokakauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan selvä juttu, miehen pitäisi ymmärtää tuoda ruokakassi kun tulee viikonlopuksi. Minun miesystävä teki tämän ihan pyytämättä, mutta hän ei olekaan itsekäs ja on kykenevä parisuhteessa tarvittavaan toisen aseman ajatteluun. Hän ymmärsi ihan itse, että minulla on rahat tiukalla, ja suuri osa niistä jo menee ruokakauppaan.
Missä ap kertoi, että mies tulee viikonlopuksi?
Vierailija kirjoitti:
Nainen alkaa nipottamaan jostain syötyjen leipäpalojen määrästä niin siinä vaiheessa alkaa fiksumpi mies jo pakkailemaan tavaroitaan, ja parempi ehkä niin.
Toisaalta fiksumpi mies myös ymmärtää, että tuo leipäpalajuttu oli vain yksi helppo konkreettinen esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössähän se tulee halvemmaksi tehdä isoja annoksia ruokaa kerralla, joten AP:n pitäisi itseasiassa maksaa ukolle kun tulee syömään.
En ole tajunnutkaan, että kahdeksan pihviä maksaa vähemmän kuin neljä pihviä, tai kaksi pakettia leipää maksaa vähentää kuin yksi paketti.
Siksi ihmiset varmaan ostavat niin paljon kaljapakkauksia. Niiden täytyy olla halvempia kuin yksi pullo kaljaa.
Miten minulta on tämmöinen peruasia jäänyt huomaamatta 🤔
Ap oli taas kerran trolli, joka ei enää edes vastaa omaan aloitukseensa.
Pitäisi sen urpoimmankin miehen tajuta, että ruoka on ilmaista vain sen oman äiskän luona.
Yksi tärkeä kysymys ap: oletko jutellut miehen kanssa asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Tulee ihan mieleen yksi mökkiloma. Kaksi työssäkäyvää pariskuntaa ja minä sinkkuopiskelija. Yksi rouva ehdotti pokkana että ruokakulut maksetaan talouksien mukaan eli käytännössä minä maksan 1/3 ja muut mm. ne raavaat miehet 1/6, vaikka oli ihan selvää että minä syön paljon vähemmän (ja tulotkin murto-osa heidän tuloistaan).
Missä ihmisten järki ja kohtuus on?
Asuin aikanaan kahden kämppiksen kanssa, jotka halusivat jakaa ruoat (järjetöntä, ihan kaikilta kanteilta katsottuna mutta olin nuori ja tyhmä, joten suostuin). Jokaisen piti kahtena iltana viikossa kokata jotain kaikille ja sunnuntaisin ruokimme itse itsemme. Rahaa laitettiin samat summat taloustilille kuukauden alussa.
No, olin lihattomalla ruokavaliolla, mutta he halusivat lihaa, joten siitä minunkin rahastani osteltiin pihvejä. Ja sellaisena iltana minulle oli perunoita ja vihanneksia, ei mitään korvaavaa. Minä taas pidin kasviruoasta, esimerkiksi linssikeitosta, jonka ainekset eivät paljoa maksa. Ja koska se ei kelvannut heille, he söivät tekemäni ruoan lisäksi vielä niitä kalliimpia lihoja (eivät sentään vaatineet minua paistamaan niitä).
Minulle on aivan sama syövätkö he lihaa vai euron vai 50 euron päivällisiä. Pointtina oli vain se, että miksi ihmeessä minä maksoin heidän pihveistään sekä heidän että omalla kokkausvuorollani? Ja kuitenkaan heille ei sopinut mikään muu järjestely vaan kulut piti jakaa "koska vaikka olemme kämppiksiä niin olis kiva kun olisi sellaista perheen tuntua". EI OLISI. Ihmettelivät vielä kun muutin pois.
Mukavaa havaita, että peukuista päätellen aika paljon muita ymmärsi ongelman ytimen, toisin kuin sinä. 50€ muutaman päivän ruoista lapsiperheessä ei ole epätavallinen summa, mutta otat minkä summan tahansa sille muutaman päivän ruokasatsille, niin epäoikeudenmukaisuus on silti erittäin suuri, eikä ikinä senttejä.