Menenkö lihavuusleikkaukseen
Aion mennä yksit puolelelle Eiran sairaalaan lihavuusleikkaukseen. Bmi on 43 eikä jalat kestä. Olen varhaiskeski iässä. Tämä on lääkärin suositus. Onko kokemusta
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin leikkauksessa.
Se pelasti terveyteni. Olin sairaalloisen lihava ja verenpainetauti, korkea kolesteroli, uniapnea, kakkostyypin diabetes uhkasi, polvissa kivuliaat kulumat.
Nyt kolme vuotta leikkauksesta; -65 kg, rasvaprosentti 24% ja lihaksikas keho . Urheilen paljon, pystyn juoksemaan 10 km, saan spagaatin, jalkaprässissä nousee 5x oman painon verran...
Kaikki lääkitykset on poissa, pääsin verenpainelääkkeistä ja kolestrolilääkkeistä eroon, kohonnut veren sokeriarvot laskivat normaaliksi, samoin veren rasva-arvot, pääsin eroon c-pap laitteesta (hengityskatkoksista nukkuessa).
En sairastunut diabetekseen.Nukun paremmin. Voin paremmin. Enää ei tarvitse hävetä omaa lihavuutta ja sen aiheuttamia vaivoja.
Olen pienentynyt koosta 56-> 38/36.On ihanaa kun voi ostaa vaatteita normaalikaupasta, eikä ”isojen tyttöjen liikkeestä”. Voi ostaa vaatteen siksi että se on omaa tyyliäni, eikä vain siksi että se mahtuu päälleni.
On ihanaa, että normaalit kengät mahtuvat jalkaan, eikä erikoisliikkeen extra leveät mummokengät.
On ihanaa, että voi kävellä hengästymättä tai ilman että polviin tai lonkkiin, tai selkään sattuu.
On ihanaa, että lentokoneessa mahtuu istumaan yhdelle penkille eikä tarvitse tilata kahtapenkkiä.
On ihanaa olla häpeämättä lihavuutta tai sen aiheuttamia asioita, kuten jatkuva hikoilua ja hienhajua tai hiertymiä sisäreisissä, ihottumaa vatsanahan alla.
On ihanaa että pystyy liikkumaan, Ja mahtuu normaali penkille istumaan.Suurin tunne on vapaus. Ja liikunnan tuoma ilo.
On kiva kun miehet katselevat sinua entisen halveksunnan sijaan ihaillen. Juuri tällä viikolla taas bussissa mies yritti iskeä minua. On kivaa kun ihmiset eivät suhtaudu asenteellisesti enää, ennen minut tunnettiin ”sinä ylilihavana XXX:nä” nyt ihmiset näkevät minut minuna.
On kiva kuulla olevansa nätti ja hoikka! On kiva, kun baarissa saat kuulla kehuja ja sinua yritetään iskeä. Haetaan tanssimaan ja kehutaan ulkonäköä.Minulla kävi niin että suoraan sanottuna olin ihan kamalan näköinen liikalihavana. Hurahdin urheiluun ja sain kivan kropan. Minulle on tehty alavatsaan roikkoleikkaus mutta muutoin mitkään paikat ei roiku.
Ja kroppaa ja naamaa ei tunnista enää samaksi ihmiseksi. Lihavuusleikkaus minulle olikin samalla kauneusleikkaus... en tiennyt että kaiken sen läskin alla onkin kaunis nainen. No, sen voin sanoa, että se on huomattu ainakin miesten muuttuneessa käytöksessä. Minua yritetään iskeä milloin missäkin. Salilla, bussipysäkillä, bussissa jne. Puhumattakaan baarista. Kerran kaksi miestä alkoi haastamaan riitaa minusta! Toki liukenin paikalta, mutta tuntui hullulta että miehet olivat valmiit tappelemaan minusta.. kun molemmat yrittivät iskeä minua samaan aikaan ja yrittivät tarjota drinkkiä. Jne. Tosin siinäkin olen nähnyt, että ei se aina kivaa ole. Paljon on myös kaikkea ihme ehdottelua ja yritystä. Siinä ”haluttuna” olossa on myös oma pimeä puolensa, kaikki miehet kun eivät ole herrasmiehiä jne.Tämä on ollut selkeästi mielenterveysongelma. Ongelmat palaavat, usko pois.
Ei ollut. Minulla lihavuuden syy oli pieni kalorinkulutus, ei ahmiminen. Nykyään ei tee mieli roskaruokaa. Syön vilpittömästi mielummin salaattiannoksen kuin hampurilaisaterian. Makuaistini ovat niin tottuneet raikkaisiin makuihin. En enää leikkauksen jälkeen tykkää rasvaisista ruista.
Voi kuule! Näitä pahan ilmanlintuja on ollut ympärilläni vaikka kuinka! Meidät leikatut leikataan pienryhmissä. Minut samaan aikaan leikattu, on jo lihonut takaisin. Minä en :D
Lisäksi kuten kerroin, olen muuttanut ruokavalioni. Tein elämäntapamuutoksen, en laihduttanut. Vaihdoin siis ruokavalioni rasvaisista terveelliseen, ravintorikkaaseen ruokaan.
Lisäksi innostuin urheilusta, harrastan sitä 3-5 krt viikossa.
Kerrotko minulle miten on mahdollista että lihoisi takas kun en enää tykkää rasvaisista ruista, syön terveellisesti ja harrastan säännöllisesti liikuntaa mistä nautin suunnattomasti? Elämän arvoni on mennyt uusiksi. Ennen viihdyin itseäni syömällä, nyt liikunnalla. Ja saan siitä niin paljon enemmän iloa!
Mikä se sinun "terveellinen" mahtaa olla kun se ei rasvaa sisällä? Energiat saat siis sokerista, tosi tervettä :)
Mistä ihmeen sokerista?? Pitäisikö mun syödä sinun mukaan kermaa ja voita jotta voin hyvin??
Saan minä kasviöljyjä, syön pähkinöitä, avokadoa jne. Joka päivä otan ruokalusikallisen kylmäpuristettua pellavansiemeniä öljyä salaatin päällä. Syön Paljon kasviksia, juureksia, proteiinia, rasvattomia maitotuotteita, täysjyvätuotteita, marjoja, vähän hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä jne. Kerro mikä tässä on niin väärin? Missä ne sokerit on?? Rasvaa saan kyllä koska syön kourallisen pähkinöitä ja salaatin päällä öljyä jne. Kerro missä menee vikaan?
Ensin puhut rasvattomasta ja nyt luettelet rasvojen lähteitä. Oletkohan ihan sekaisin.
Tietämätön olet ainakin mitä ihminen ravinnokseen tarvitsee, jos nuo luettelemasi ovat sitä, mitä syöt ja luulet niitä terveelliseksi ihmiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin leikkauksessa.
Se pelasti terveyteni. Olin sairaalloisen lihava ja verenpainetauti, korkea kolesteroli, uniapnea, kakkostyypin diabetes uhkasi, polvissa kivuliaat kulumat.
Nyt kolme vuotta leikkauksesta; -65 kg, rasvaprosentti 24% ja lihaksikas keho . Urheilen paljon, pystyn juoksemaan 10 km, saan spagaatin, jalkaprässissä nousee 5x oman painon verran...
Kaikki lääkitykset on poissa, pääsin verenpainelääkkeistä ja kolestrolilääkkeistä eroon, kohonnut veren sokeriarvot laskivat normaaliksi, samoin veren rasva-arvot, pääsin eroon c-pap laitteesta (hengityskatkoksista nukkuessa).
En sairastunut diabetekseen.Nukun paremmin. Voin paremmin. Enää ei tarvitse hävetä omaa lihavuutta ja sen aiheuttamia vaivoja.
Olen pienentynyt koosta 56-> 38/36.On ihanaa kun voi ostaa vaatteita normaalikaupasta, eikä ”isojen tyttöjen liikkeestä”. Voi ostaa vaatteen siksi että se on omaa tyyliäni, eikä vain siksi että se mahtuu päälleni.
On ihanaa, että normaalit kengät mahtuvat jalkaan, eikä erikoisliikkeen extra leveät mummokengät.
On ihanaa, että voi kävellä hengästymättä tai ilman että polviin tai lonkkiin, tai selkään sattuu.
On ihanaa, että lentokoneessa mahtuu istumaan yhdelle penkille eikä tarvitse tilata kahtapenkkiä.
On ihanaa olla häpeämättä lihavuutta tai sen aiheuttamia asioita, kuten jatkuva hikoilua ja hienhajua tai hiertymiä sisäreisissä, ihottumaa vatsanahan alla.
On ihanaa että pystyy liikkumaan, Ja mahtuu normaali penkille istumaan.Suurin tunne on vapaus. Ja liikunnan tuoma ilo.
On kiva kun miehet katselevat sinua entisen halveksunnan sijaan ihaillen. Juuri tällä viikolla taas bussissa mies yritti iskeä minua. On kivaa kun ihmiset eivät suhtaudu asenteellisesti enää, ennen minut tunnettiin ”sinä ylilihavana XXX:nä” nyt ihmiset näkevät minut minuna.
On kiva kuulla olevansa nätti ja hoikka! On kiva, kun baarissa saat kuulla kehuja ja sinua yritetään iskeä. Haetaan tanssimaan ja kehutaan ulkonäköä.Minulla kävi niin että suoraan sanottuna olin ihan kamalan näköinen liikalihavana. Hurahdin urheiluun ja sain kivan kropan. Minulle on tehty alavatsaan roikkoleikkaus mutta muutoin mitkään paikat ei roiku.
Ja kroppaa ja naamaa ei tunnista enää samaksi ihmiseksi. Lihavuusleikkaus minulle olikin samalla kauneusleikkaus... en tiennyt että kaiken sen läskin alla onkin kaunis nainen. No, sen voin sanoa, että se on huomattu ainakin miesten muuttuneessa käytöksessä. Minua yritetään iskeä milloin missäkin. Salilla, bussipysäkillä, bussissa jne. Puhumattakaan baarista. Kerran kaksi miestä alkoi haastamaan riitaa minusta! Toki liukenin paikalta, mutta tuntui hullulta että miehet olivat valmiit tappelemaan minusta.. kun molemmat yrittivät iskeä minua samaan aikaan ja yrittivät tarjota drinkkiä. Jne. Tosin siinäkin olen nähnyt, että ei se aina kivaa ole. Paljon on myös kaikkea ihme ehdottelua ja yritystä. Siinä ”haluttuna” olossa on myös oma pimeä puolensa, kaikki miehet kun eivät ole herrasmiehiä jne.Tämä on ollut selkeästi mielenterveysongelma. Ongelmat palaavat, usko pois.
Ei ollut. Minulla lihavuuden syy oli pieni kalorinkulutus, ei ahmiminen. Nykyään ei tee mieli roskaruokaa. Syön vilpittömästi mielummin salaattiannoksen kuin hampurilaisaterian. Makuaistini ovat niin tottuneet raikkaisiin makuihin. En enää leikkauksen jälkeen tykkää rasvaisista ruista.
Voi kuule! Näitä pahan ilmanlintuja on ollut ympärilläni vaikka kuinka! Meidät leikatut leikataan pienryhmissä. Minut samaan aikaan leikattu, on jo lihonut takaisin. Minä en :D
Lisäksi kuten kerroin, olen muuttanut ruokavalioni. Tein elämäntapamuutoksen, en laihduttanut. Vaihdoin siis ruokavalioni rasvaisista terveelliseen, ravintorikkaaseen ruokaan.
Lisäksi innostuin urheilusta, harrastan sitä 3-5 krt viikossa.
Kerrotko minulle miten on mahdollista että lihoisi takas kun en enää tykkää rasvaisista ruista, syön terveellisesti ja harrastan säännöllisesti liikuntaa mistä nautin suunnattomasti? Elämän arvoni on mennyt uusiksi. Ennen viihdyin itseäni syömällä, nyt liikunnalla. Ja saan siitä niin paljon enemmän iloa!
Mikä se sinun "terveellinen" mahtaa olla kun se ei rasvaa sisällä? Energiat saat siis sokerista, tosi tervettä :)
Mistä ihmeen sokerista?? Pitäisikö mun syödä sinun mukaan kermaa ja voita jotta voin hyvin??
Saan minä kasviöljyjä, syön pähkinöitä, avokadoa jne. Joka päivä otan ruokalusikallisen kylmäpuristettua pellavansiemeniä öljyä salaatin päällä. Syön Paljon kasviksia, juureksia, proteiinia, rasvattomia maitotuotteita, täysjyvätuotteita, marjoja, vähän hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä jne. Kerro mikä tässä on niin väärin? Missä ne sokerit on?? Rasvaa saan kyllä koska syön kourallisen pähkinöitä ja salaatin päällä öljyä jne. Kerro missä menee vikaan?
Ensin puhut rasvattomasta ja nyt luettelet rasvojen lähteitä. Oletkohan ihan sekaisin.
Tietämätön olet ainakin mitä ihminen ravinnokseen tarvitsee, jos nuo luettelemasi ovat sitä, mitä syöt ja luulet niitä terveelliseksi ihmiselle.
Kyllä. Pähkinät ja pehmeät rasvat on tutkitusti terveellisiä rasvan lähteitä. Rasvattomalla tarkoitin kovia rasvoja, niitä en syö. Joten kyllä, syön rasvoja mutta pehmeitä, kasvirasvoja.
Kasvikset ja juurekset ovat tutkitusti terveellisiä.
Samoin suositellaan tarpeeksi proteiinia varsinkin kun urheilee.
Juttusi ovat ihan höpö höpöä. Eiköhän tulokset kerro mikä asia on terveellistä. Kumma juttu, että noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni on muuttuneet terveiksi, vai mitä? Samoin parannuin verenpainetaudista! Pahat kolestroliarvot normalisoitui... korkea veren sokeri madaltui normaaliksi. Jos noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni paranivat, niin eiköhän siinä ole näyttöä tarpeeksi. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin leikkauksessa.
Se pelasti terveyteni. Olin sairaalloisen lihava ja verenpainetauti, korkea kolesteroli, uniapnea, kakkostyypin diabetes uhkasi, polvissa kivuliaat kulumat.
Nyt kolme vuotta leikkauksesta; -65 kg, rasvaprosentti 24% ja lihaksikas keho . Urheilen paljon, pystyn juoksemaan 10 km, saan spagaatin, jalkaprässissä nousee 5x oman painon verran...
Kaikki lääkitykset on poissa, pääsin verenpainelääkkeistä ja kolestrolilääkkeistä eroon, kohonnut veren sokeriarvot laskivat normaaliksi, samoin veren rasva-arvot, pääsin eroon c-pap laitteesta (hengityskatkoksista nukkuessa).
En sairastunut diabetekseen.Nukun paremmin. Voin paremmin. Enää ei tarvitse hävetä omaa lihavuutta ja sen aiheuttamia vaivoja.
Olen pienentynyt koosta 56-> 38/36.On ihanaa kun voi ostaa vaatteita normaalikaupasta, eikä ”isojen tyttöjen liikkeestä”. Voi ostaa vaatteen siksi että se on omaa tyyliäni, eikä vain siksi että se mahtuu päälleni.
On ihanaa, että normaalit kengät mahtuvat jalkaan, eikä erikoisliikkeen extra leveät mummokengät.
On ihanaa, että voi kävellä hengästymättä tai ilman että polviin tai lonkkiin, tai selkään sattuu.
On ihanaa, että lentokoneessa mahtuu istumaan yhdelle penkille eikä tarvitse tilata kahtapenkkiä.
On ihanaa olla häpeämättä lihavuutta tai sen aiheuttamia asioita, kuten jatkuva hikoilua ja hienhajua tai hiertymiä sisäreisissä, ihottumaa vatsanahan alla.
On ihanaa että pystyy liikkumaan, Ja mahtuu normaali penkille istumaan.Suurin tunne on vapaus. Ja liikunnan tuoma ilo.
On kiva kun miehet katselevat sinua entisen halveksunnan sijaan ihaillen. Juuri tällä viikolla taas bussissa mies yritti iskeä minua. On kivaa kun ihmiset eivät suhtaudu asenteellisesti enää, ennen minut tunnettiin ”sinä ylilihavana XXX:nä” nyt ihmiset näkevät minut minuna.
On kiva kuulla olevansa nätti ja hoikka! On kiva, kun baarissa saat kuulla kehuja ja sinua yritetään iskeä. Haetaan tanssimaan ja kehutaan ulkonäköä.Minulla kävi niin että suoraan sanottuna olin ihan kamalan näköinen liikalihavana. Hurahdin urheiluun ja sain kivan kropan. Minulle on tehty alavatsaan roikkoleikkaus mutta muutoin mitkään paikat ei roiku.
Ja kroppaa ja naamaa ei tunnista enää samaksi ihmiseksi. Lihavuusleikkaus minulle olikin samalla kauneusleikkaus... en tiennyt että kaiken sen läskin alla onkin kaunis nainen. No, sen voin sanoa, että se on huomattu ainakin miesten muuttuneessa käytöksessä. Minua yritetään iskeä milloin missäkin. Salilla, bussipysäkillä, bussissa jne. Puhumattakaan baarista. Kerran kaksi miestä alkoi haastamaan riitaa minusta! Toki liukenin paikalta, mutta tuntui hullulta että miehet olivat valmiit tappelemaan minusta.. kun molemmat yrittivät iskeä minua samaan aikaan ja yrittivät tarjota drinkkiä. Jne. Tosin siinäkin olen nähnyt, että ei se aina kivaa ole. Paljon on myös kaikkea ihme ehdottelua ja yritystä. Siinä ”haluttuna” olossa on myös oma pimeä puolensa, kaikki miehet kun eivät ole herrasmiehiä jne.Tämä on ollut selkeästi mielenterveysongelma. Ongelmat palaavat, usko pois.
Ei ollut. Minulla lihavuuden syy oli pieni kalorinkulutus, ei ahmiminen. Nykyään ei tee mieli roskaruokaa. Syön vilpittömästi mielummin salaattiannoksen kuin hampurilaisaterian. Makuaistini ovat niin tottuneet raikkaisiin makuihin. En enää leikkauksen jälkeen tykkää rasvaisista ruista.
Voi kuule! Näitä pahan ilmanlintuja on ollut ympärilläni vaikka kuinka! Meidät leikatut leikataan pienryhmissä. Minut samaan aikaan leikattu, on jo lihonut takaisin. Minä en :D
Lisäksi kuten kerroin, olen muuttanut ruokavalioni. Tein elämäntapamuutoksen, en laihduttanut. Vaihdoin siis ruokavalioni rasvaisista terveelliseen, ravintorikkaaseen ruokaan.
Lisäksi innostuin urheilusta, harrastan sitä 3-5 krt viikossa.
Kerrotko minulle miten on mahdollista että lihoisi takas kun en enää tykkää rasvaisista ruista, syön terveellisesti ja harrastan säännöllisesti liikuntaa mistä nautin suunnattomasti? Elämän arvoni on mennyt uusiksi. Ennen viihdyin itseäni syömällä, nyt liikunnalla. Ja saan siitä niin paljon enemmän iloa!
Mikä se sinun "terveellinen" mahtaa olla kun se ei rasvaa sisällä? Energiat saat siis sokerista, tosi tervettä :)
Mistä ihmeen sokerista?? Pitäisikö mun syödä sinun mukaan kermaa ja voita jotta voin hyvin??
Saan minä kasviöljyjä, syön pähkinöitä, avokadoa jne. Joka päivä otan ruokalusikallisen kylmäpuristettua pellavansiemeniä öljyä salaatin päällä. Syön Paljon kasviksia, juureksia, proteiinia, rasvattomia maitotuotteita, täysjyvätuotteita, marjoja, vähän hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä jne. Kerro mikä tässä on niin väärin? Missä ne sokerit on?? Rasvaa saan kyllä koska syön kourallisen pähkinöitä ja salaatin päällä öljyä jne. Kerro missä menee vikaan?
Ensin puhut rasvattomasta ja nyt luettelet rasvojen lähteitä. Oletkohan ihan sekaisin.
Tietämätön olet ainakin mitä ihminen ravinnokseen tarvitsee, jos nuo luettelemasi ovat sitä, mitä syöt ja luulet niitä terveelliseksi ihmiselle.
Kyllä. Pähkinät ja pehmeät rasvat on tutkitusti terveellisiä rasvan lähteitä. Rasvattomalla tarkoitin kovia rasvoja, niitä en syö. Joten kyllä, syön rasvoja mutta pehmeitä, kasvirasvoja.
Kasvikset ja juurekset ovat tutkitusti terveellisiä.
Samoin suositellaan tarpeeksi proteiinia varsinkin kun urheilee.Juttusi ovat ihan höpö höpöä. Eiköhän tulokset kerro mikä asia on terveellistä. Kumma juttu, että noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni on muuttuneet terveiksi, vai mitä? Samoin parannuin verenpainetaudista! Pahat kolestroliarvot normalisoitui... korkea veren sokeri madaltui normaaliksi. Jos noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni paranivat, niin eiköhän siinä ole näyttöä tarpeeksi. :D
Montakos tutkimusta olet lukenut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei se leikkaus poista häiriötä päässä
Kaikilla ei ole häiriötä päässä. Olet tainnut katsoa liikaa Hengenvaarallisesti lihavaa?
Joillain ihmisillä on ihan fyysisiä sairauksia, jotka lihottavat. Minullakin jäi täysin huomaamatta vaikka ehdin sairastaa peräti kymmenen vuotta. Yritin ja yritin laihduttaa mutta lihoin.
Leikattuna ei sentään tarvi olla nälissään vaikkei fyysistä sairautta ole vielä aikomus yrittää parantaa koska siinä ovat omat riskinsä.
No mikähän tällainen fyysinen sairaus olisi? Vuosien myötä voi kyllä kertyä kiloja pikkuhiljaa ihan normaalistikin, mutta käytännössä kaikilla sairaalloisen lihavilla on syömishäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen, hajotkaa siihen kirjoitti:
Kuinka VOI saada tästäkin aiheesta riitaa? :D
Olen käynyt leikkauksesta ja mitään muuta en kadu, kuin että miksi en mennyt 10 vuotta aiemmin. Olisi ehkä säätynyt polveni enkä olisi sairastunut 2-tyypin diabetekseen.
Nyt on diabetes poissa ja elämä mallillaan.
Niille jotka sanovat että 'laihduta' niin luuleeko joku tosiaan ettei nämä ihmiset ole sitä keinoa kokeilleet =D Voi kertoa että joka ikinen kevät ja syksy aloitettiin laihduttaminen, _TOSISSAAN_.
Joskus sainkin painoa jopa 25 pois ja aina tulivat takaisin, korkojen kera.
Leikkaus on apuväline, joka oikein käytettynä on uskomaton pelastus. Senkin voi toki ryssiä siinä vaiheessa, kun pystyy taas syömään isompia annoskokoja.
Minun ei tarvitse kuin kävellä kaupungilla ja nähdä lihavia ihmisiä, niin taas on motivaatio kohdillaan ja iloitsen S-kokoisista vaatteistani <3 Ennen olivat kokoa 56... eli jotain XXXXXXL.
Kaiken tuon olisit saanut ihan syömällä ravintorikasta ruokaa. Ei olisi tarvinnut sisuksia silpoa ja voisit jatkossakin syödä hyvää ruokaa tarpeeksi.
Kituuttamalla ja kaloreita laskemalla laihdutus ei ole koskaan pysyvää.
Sisälukutaito.... =D
Täällä taas joku helvetin rölli tahtoo ymmärtää kaiken väärin..
Sateista syksyä vaan sullekin <3
Mitähän siinä oli väärin ymmärrystä?? Olet yrittänyt laihduttaa väärin huonoin tuloksin ja kun ei onnistunut, niin annoit silpoa sisukset. Nyt et voi enää syödä kunnolla koskaan. Selvisit diabeteksesta, ok ja laihduit. Nämä olisit saanut syömällä, ilman silpomisia.
Häh? Olet aivan hullu. Voin syödä ihan normaalisti nykyään =DDD
Ja siis EN lue: EN onnistunut tässä syömällä, en siis MILLÄÄN keinoin, en lääkärin, en ravintoterapeutin, en painonvartijoiden, en ketodieetin, en ravintoympyrän, enkä äidin ohjeilla.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
Noh, näköjään joku, joka ei tiedä asiasta yhtään mitään saa nyt jotain perverssiä mielihyvää puhumalla hölynpölyä tietämättä MITÄÄN asiasta ^_^
Menikö tunteisiin??? :D
Kyllä. En onnistunut pysyvässä painonpudotuksessa. Kymmenen vuotta yritin erilaisia keinoja. Aina kilot palasivat korkojen kera. Ja tämä on ehkä tyypillisin tarina kaikilla leikatuilla.
Kyllä. Lihavuusleikkaus auttoi onnistumisessa. Sain pysyvän muutoksen aikaan.
Tämä on asia joka hiertää ihan selvästi. Miksi se herättää ärsytystä, sitä en tiedä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen, hajotkaa siihen kirjoitti:
Kuinka VOI saada tästäkin aiheesta riitaa? :D
Olen käynyt leikkauksesta ja mitään muuta en kadu, kuin että miksi en mennyt 10 vuotta aiemmin. Olisi ehkä säätynyt polveni enkä olisi sairastunut 2-tyypin diabetekseen.
Nyt on diabetes poissa ja elämä mallillaan.
Niille jotka sanovat että 'laihduta' niin luuleeko joku tosiaan ettei nämä ihmiset ole sitä keinoa kokeilleet =D Voi kertoa että joka ikinen kevät ja syksy aloitettiin laihduttaminen, _TOSISSAAN_.
Joskus sainkin painoa jopa 25 pois ja aina tulivat takaisin, korkojen kera.
Leikkaus on apuväline, joka oikein käytettynä on uskomaton pelastus. Senkin voi toki ryssiä siinä vaiheessa, kun pystyy taas syömään isompia annoskokoja.
Minun ei tarvitse kuin kävellä kaupungilla ja nähdä lihavia ihmisiä, niin taas on motivaatio kohdillaan ja iloitsen S-kokoisista vaatteistani <3 Ennen olivat kokoa 56... eli jotain XXXXXXL.
Kaiken tuon olisit saanut ihan syömällä ravintorikasta ruokaa. Ei olisi tarvinnut sisuksia silpoa ja voisit jatkossakin syödä hyvää ruokaa tarpeeksi.
Kituuttamalla ja kaloreita laskemalla laihdutus ei ole koskaan pysyvää.
Sisälukutaito.... =D
Täällä taas joku helvetin rölli tahtoo ymmärtää kaiken väärin..
Sateista syksyä vaan sullekin <3
Mitähän siinä oli väärin ymmärrystä?? Olet yrittänyt laihduttaa väärin huonoin tuloksin ja kun ei onnistunut, niin annoit silpoa sisukset. Nyt et voi enää syödä kunnolla koskaan. Selvisit diabeteksesta, ok ja laihduit. Nämä olisit saanut syömällä, ilman silpomisia.
Häh? Olet aivan hullu. Voin syödä ihan normaalisti nykyään =DDD
Ja siis EN lue: EN onnistunut tässä syömällä, en siis MILLÄÄN keinoin, en lääkärin, en ravintoterapeutin, en painonvartijoiden, en ketodieetin, en ravintoympyrän, enkä äidin ohjeilla.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
Noh, näköjään joku, joka ei tiedä asiasta yhtään mitään saa nyt jotain perverssiä mielihyvää puhumalla hölynpölyä tietämättä MITÄÄN asiasta ^_^
Menikö tunteisiin??? :D
Kyllä. En onnistunut pysyvässä painonpudotuksessa. Kymmenen vuotta yritin erilaisia keinoja. Aina kilot palasivat korkojen kera. Ja tämä on ehkä tyypillisin tarina kaikilla leikatuilla.
Kyllä. Lihavuusleikkaus auttoi onnistumisessa. Sain pysyvän muutoksen aikaan.
Tämä on asia joka hiertää ihan selvästi. Miksi se herättää ärsytystä, sitä en tiedä. :D
Siis tyypillisesti ensin yritetään laihduttaa väärin ja kun ei ymmärretä oikeaa tapaa, niin sitten leikellään sisuksia. Ja kuvitellaan pääsevän kiloista ja sairauksista ilman omaa panosta asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei se leikkaus poista häiriötä päässä
Kaikilla ei ole häiriötä päässä. Olet tainnut katsoa liikaa Hengenvaarallisesti lihavaa?
Joillain ihmisillä on ihan fyysisiä sairauksia, jotka lihottavat. Minullakin jäi täysin huomaamatta vaikka ehdin sairastaa peräti kymmenen vuotta. Yritin ja yritin laihduttaa mutta lihoin.
Leikattuna ei sentään tarvi olla nälissään vaikkei fyysistä sairautta ole vielä aikomus yrittää parantaa koska siinä ovat omat riskinsä.
kertoisitko sen taudin mikä lihottaa ilman syömistä ?
siinä on ratkaisu maapallon nälänhätään ja energiantuotantoon.
Esimerkiksi aivokasvain aiheuttaa monia hormonaalisia muutoksia. Aivokasvainta ei leikata ennen kuin on pakko jos leikkaukseen liittyy vakavia riskejä. Sen vuoksi aivokasvaimen kanssa elävä joutuu vain toivomaan, että kasvain ei kasvaisi kovin nopeasti jos se on hankalassa paikassa. Aivokasvain pystyy pistämään elimistön täysin sekaisin. Sitä ei olla ensimmäisenä epäilemässä jos ei ole muita kasvaimen aiheuttamia oireita.
Siksikään ei kannata tuomita ihmisiä heidän painonsa perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta mutta menisin.
Minulla on kokemusta enkä kadu laisinkaan. Monta sairautta on vähintään remissiossa ja kokonaiskolesteroli alle 3. Minua sanotaan nykyään normaalin näköiseksi. Itse en ole vielä sisäistänyt asiaa.
Vaikeimpia tilanteita ovat kyläilyt kun tarjolla ei ole välttämättä sellaista ruokaa, jota ravitsemusterapeutti on suositellut. Sekin herättää huomiota kun ei syö määräänsä enempää. Sitten tuputetaan ja melkein pakotetaan syömään lisää. Ihmetellään kamalasti kun ei suostu ottamaan lisää. Osa on jopa verisesti loukkaantunut ja katkaissut välit.
Muuten kaikki menee omalla painollaan kun saa ihan itse päättää omista ruoistaan ja juomisistaan. Minkäänlaisia vaivoja roikkuvan nahan lisäksi ei jäänyt. Toki leikkauksen jälkeen maha oli noin kuukauden kipeänä. Kerran vuodessa labrat ja lääkäri soittaa jos on jotain poikkeuksellista.
Miten joku muka voi loukkaantua, jos kerrot olleesi leikkauksessa etkä yksinkertaisesti voi syödä enempää?
Suurin osa leikatuista kertoo leikkauksestaan korkeintaan omalle perheelleen. Sehän on yksityisasia. Tuskinpa muutkaan selostavat kaikkia diagnoosejaan jos ei halua tarjottavaa laisinkaan tai lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin laihduttaa itse. Loppuelämä sitten 1,5 dl annoksia ruokaa. Äkkiä, jos repsahtaa, mahalaukku alkaa venyä, ja paino alkaa nousta. Leikkauksen jälkeen paino ei välttämättä putoakaan niin paljon kuin haluaisi. Toisilla paino putoaa paljon, toisilla ei.
Se on kyllä leikkauksesta toipuneelle 200 grammaa ruokaa per ruokailu. Miksi ja mihin pitäisi repsahtaa? Leikkaus vaikuttaa myös nälkähormoneihin. Eihän nälkä ehdi edes kunnolla tulemaan kun syö kolmen tunnin välein ja siihen pitää juoda vielä 1,5 litraa vettä ja 1/2 litraa rasvatonta maitoa ruokailujen välillä. Maito uppoaa hyvin minulla kahviin, jota juon kofeiinittomana.
On myös selvää, että leikatun oma yksilöllinen suoliston mikrobiomi vaikuttaa painoon ja sen putoamiseen. Suoliston mikrobiomin vaikutuksesta painoon on paljon tietoa suomeksikin.
Ööö miksei tuota ruokavaliota voisi noudattaa ilman sitä leikkausta ja laihtua sitä kautta?
Vierailija kirjoitti:
Itse harkitsin kanssa. Isoimmillani olin 155cm/93kg. Nyt, 4kk myöhemmin painan 80 kg ja nyt hetken himmailun jälkeen olisi tarkoitus taas vähän tiukentaa kuuria (noin kuukauden paino pysynyt samana). Olen iloinen etten mennyt leikkaukseen ennen kuin olin oikeasti tehnyt kaikkeni siihen, että onnistuisin omin avuin.
Toivottavasti painonpudotuksesi on pysyvä. Minä pystyin pudottamaan aika ajoin reippaasti painoa lyhyessä ajassa ja ikävä kyllä paino tuli,takaisin korkojen kera ilmeisesti nälkävelan vuoksi korkojen kera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäisin laihduttaa itse. Loppuelämä sitten 1,5 dl annoksia ruokaa. Äkkiä, jos repsahtaa, mahalaukku alkaa venyä, ja paino alkaa nousta. Leikkauksen jälkeen paino ei välttämättä putoakaan niin paljon kuin haluaisi. Toisilla paino putoaa paljon, toisilla ei.
Se on kyllä leikkauksesta toipuneelle 200 grammaa ruokaa per ruokailu. Miksi ja mihin pitäisi repsahtaa? Leikkaus vaikuttaa myös nälkähormoneihin. Eihän nälkä ehdi edes kunnolla tulemaan kun syö kolmen tunnin välein ja siihen pitää juoda vielä 1,5 litraa vettä ja 1/2 litraa rasvatonta maitoa ruokailujen välillä. Maito uppoaa hyvin minulla kahviin, jota juon kofeiinittomana.
On myös selvää, että leikatun oma yksilöllinen suoliston mikrobiomi vaikuttaa painoon ja sen putoamiseen. Suoliston mikrobiomin vaikutuksesta painoon on paljon tietoa suomeksikin.
Ööö miksei tuota ruokavaliota voisi noudattaa ilman sitä leikkausta ja laihtua sitä kautta?
Tottakai jokainen voi ottaa vaikka Terveyskylän nettisivuilta lihavuusleikatun ruokailuohjeet ja syödä niiden mukaan. Pienempi vatsalaukku antaa nopeammin kylläisyyssignaalin. Leikatun pitää lopettaa syöminen heti kun alkaa tuntea tulevansa pian kylläiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei se leikkaus poista häiriötä päässä
Kaikilla ei ole häiriötä päässä. Olet tainnut katsoa liikaa Hengenvaarallisesti lihavaa?
Joillain ihmisillä on ihan fyysisiä sairauksia, jotka lihottavat. Minullakin jäi täysin huomaamatta vaikka ehdin sairastaa peräti kymmenen vuotta. Yritin ja yritin laihduttaa mutta lihoin.
Leikattuna ei sentään tarvi olla nälissään vaikkei fyysistä sairautta ole vielä aikomus yrittää parantaa koska siinä ovat omat riskinsä.
kertoisitko sen taudin mikä lihottaa ilman syömistä ?
siinä on ratkaisu maapallon nälänhätään ja energiantuotantoon.
Esimerkiksi aivokasvain aiheuttaa monia hormonaalisia muutoksia. Aivokasvainta ei leikata ennen kuin on pakko jos leikkaukseen liittyy vakavia riskejä. Sen vuoksi aivokasvaimen kanssa elävä joutuu vain toivomaan, että kasvain ei kasvaisi kovin nopeasti jos se on hankalassa paikassa. Aivokasvain pystyy pistämään elimistön täysin sekaisin. Sitä ei olla ensimmäisenä epäilemässä jos ei ole muita kasvaimen aiheuttamia oireita.
Siksikään ei kannata tuomita ihmisiä heidän painonsa perusteella.
Alapeukuttaja on vain hyvä ja etsii näyttelijäsuvun tyttären tapauksen aivokasvaimen aiheuttamasta lihomisesta sekä leikkauksista.
Just nyt on vitosella menossa Christinan story. Hengenvaarallisesti lihava. Ei vaan dhditä nähdä lopullista tulosta, mutta löytyy googlaamalla kyllä. Kolmesataakiloisesta nuoresta naisesta tuleekin leikkausten, dieetin, ihonpoistoleikkausten jälkeen kaunis normaalinnäköinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei se leikkaus poista häiriötä päässä
Kaikilla ei ole häiriötä päässä. Olet tainnut katsoa liikaa Hengenvaarallisesti lihavaa?
Joillain ihmisillä on ihan fyysisiä sairauksia, jotka lihottavat. Minullakin jäi täysin huomaamatta vaikka ehdin sairastaa peräti kymmenen vuotta. Yritin ja yritin laihduttaa mutta lihoin.
Leikattuna ei sentään tarvi olla nälissään vaikkei fyysistä sairautta ole vielä aikomus yrittää parantaa koska siinä ovat omat riskinsä.
kertoisitko sen taudin mikä lihottaa ilman syömistä ?
siinä on ratkaisu maapallon nälänhätään ja energiantuotantoon.
Esimerkiksi aivokasvain aiheuttaa monia hormonaalisia muutoksia. Aivokasvainta ei leikata ennen kuin on pakko jos leikkaukseen liittyy vakavia riskejä. Sen vuoksi aivokasvaimen kanssa elävä joutuu vain toivomaan, että kasvain ei kasvaisi kovin nopeasti jos se on hankalassa paikassa. Aivokasvain pystyy pistämään elimistön täysin sekaisin. Sitä ei olla ensimmäisenä epäilemässä jos ei ole muita kasvaimen aiheuttamia oireita.
Siksikään ei kannata tuomita ihmisiä heidän painonsa perusteella.
Alapeukuttaja on vain hyvä ja etsii näyttelijäsuvun tyttären tapauksen aivokasvaimen aiheuttamasta lihomisesta sekä leikkauksista.
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/eeva-naytte…
Monikohan lihavuusleikattu tulee hakemaan korvauksia tulevaisuudessa siksi, että olisi voinut laihtua endokriinisten tai mielenterveydellisten asioiden hoidolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin leikkauksessa.
Se pelasti terveyteni. Olin sairaalloisen lihava ja verenpainetauti, korkea kolesteroli, uniapnea, kakkostyypin diabetes uhkasi, polvissa kivuliaat kulumat.
Nyt kolme vuotta leikkauksesta; -65 kg, rasvaprosentti 24% ja lihaksikas keho . Urheilen paljon, pystyn juoksemaan 10 km, saan spagaatin, jalkaprässissä nousee 5x oman painon verran...
Kaikki lääkitykset on poissa, pääsin verenpainelääkkeistä ja kolestrolilääkkeistä eroon, kohonnut veren sokeriarvot laskivat normaaliksi, samoin veren rasva-arvot, pääsin eroon c-pap laitteesta (hengityskatkoksista nukkuessa).
En sairastunut diabetekseen.Nukun paremmin. Voin paremmin. Enää ei tarvitse hävetä omaa lihavuutta ja sen aiheuttamia vaivoja.
Olen pienentynyt koosta 56-> 38/36.On ihanaa kun voi ostaa vaatteita normaalikaupasta, eikä ”isojen tyttöjen liikkeestä”. Voi ostaa vaatteen siksi että se on omaa tyyliäni, eikä vain siksi että se mahtuu päälleni.
On ihanaa, että normaalit kengät mahtuvat jalkaan, eikä erikoisliikkeen extra leveät mummokengät.
On ihanaa, että voi kävellä hengästymättä tai ilman että polviin tai lonkkiin, tai selkään sattuu.
On ihanaa, että lentokoneessa mahtuu istumaan yhdelle penkille eikä tarvitse tilata kahtapenkkiä.
On ihanaa olla häpeämättä lihavuutta tai sen aiheuttamia asioita, kuten jatkuva hikoilua ja hienhajua tai hiertymiä sisäreisissä, ihottumaa vatsanahan alla.
On ihanaa että pystyy liikkumaan, Ja mahtuu normaali penkille istumaan.Suurin tunne on vapaus. Ja liikunnan tuoma ilo.
On kiva kun miehet katselevat sinua entisen halveksunnan sijaan ihaillen. Juuri tällä viikolla taas bussissa mies yritti iskeä minua. On kivaa kun ihmiset eivät suhtaudu asenteellisesti enää, ennen minut tunnettiin ”sinä ylilihavana XXX:nä” nyt ihmiset näkevät minut minuna.
On kiva kuulla olevansa nätti ja hoikka! On kiva, kun baarissa saat kuulla kehuja ja sinua yritetään iskeä. Haetaan tanssimaan ja kehutaan ulkonäköä.Minulla kävi niin että suoraan sanottuna olin ihan kamalan näköinen liikalihavana. Hurahdin urheiluun ja sain kivan kropan. Minulle on tehty alavatsaan roikkoleikkaus mutta muutoin mitkään paikat ei roiku.
Ja kroppaa ja naamaa ei tunnista enää samaksi ihmiseksi. Lihavuusleikkaus minulle olikin samalla kauneusleikkaus... en tiennyt että kaiken sen läskin alla onkin kaunis nainen. No, sen voin sanoa, että se on huomattu ainakin miesten muuttuneessa käytöksessä. Minua yritetään iskeä milloin missäkin. Salilla, bussipysäkillä, bussissa jne. Puhumattakaan baarista. Kerran kaksi miestä alkoi haastamaan riitaa minusta! Toki liukenin paikalta, mutta tuntui hullulta että miehet olivat valmiit tappelemaan minusta.. kun molemmat yrittivät iskeä minua samaan aikaan ja yrittivät tarjota drinkkiä. Jne. Tosin siinäkin olen nähnyt, että ei se aina kivaa ole. Paljon on myös kaikkea ihme ehdottelua ja yritystä. Siinä ”haluttuna” olossa on myös oma pimeä puolensa, kaikki miehet kun eivät ole herrasmiehiä jne.Tämä on ollut selkeästi mielenterveysongelma. Ongelmat palaavat, usko pois.
Ei ollut. Minulla lihavuuden syy oli pieni kalorinkulutus, ei ahmiminen. Nykyään ei tee mieli roskaruokaa. Syön vilpittömästi mielummin salaattiannoksen kuin hampurilaisaterian. Makuaistini ovat niin tottuneet raikkaisiin makuihin. En enää leikkauksen jälkeen tykkää rasvaisista ruista.
Voi kuule! Näitä pahan ilmanlintuja on ollut ympärilläni vaikka kuinka! Meidät leikatut leikataan pienryhmissä. Minut samaan aikaan leikattu, on jo lihonut takaisin. Minä en :D
Lisäksi kuten kerroin, olen muuttanut ruokavalioni. Tein elämäntapamuutoksen, en laihduttanut. Vaihdoin siis ruokavalioni rasvaisista terveelliseen, ravintorikkaaseen ruokaan.
Lisäksi innostuin urheilusta, harrastan sitä 3-5 krt viikossa.
Kerrotko minulle miten on mahdollista että lihoisi takas kun en enää tykkää rasvaisista ruista, syön terveellisesti ja harrastan säännöllisesti liikuntaa mistä nautin suunnattomasti? Elämän arvoni on mennyt uusiksi. Ennen viihdyin itseäni syömällä, nyt liikunnalla. Ja saan siitä niin paljon enemmän iloa!
Mikä se sinun "terveellinen" mahtaa olla kun se ei rasvaa sisällä? Energiat saat siis sokerista, tosi tervettä :)
Mistä ihmeen sokerista?? Pitäisikö mun syödä sinun mukaan kermaa ja voita jotta voin hyvin??
Saan minä kasviöljyjä, syön pähkinöitä, avokadoa jne. Joka päivä otan ruokalusikallisen kylmäpuristettua pellavansiemeniä öljyä salaatin päällä. Syön Paljon kasviksia, juureksia, proteiinia, rasvattomia maitotuotteita, täysjyvätuotteita, marjoja, vähän hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä jne. Kerro mikä tässä on niin väärin? Missä ne sokerit on?? Rasvaa saan kyllä koska syön kourallisen pähkinöitä ja salaatin päällä öljyä jne. Kerro missä menee vikaan?
Ensin puhut rasvattomasta ja nyt luettelet rasvojen lähteitä. Oletkohan ihan sekaisin.
Tietämätön olet ainakin mitä ihminen ravinnokseen tarvitsee, jos nuo luettelemasi ovat sitä, mitä syöt ja luulet niitä terveelliseksi ihmiselle.
Kyllä. Pähkinät ja pehmeät rasvat on tutkitusti terveellisiä rasvan lähteitä. Rasvattomalla tarkoitin kovia rasvoja, niitä en syö. Joten kyllä, syön rasvoja mutta pehmeitä, kasvirasvoja.
Kasvikset ja juurekset ovat tutkitusti terveellisiä.
Samoin suositellaan tarpeeksi proteiinia varsinkin kun urheilee.Juttusi ovat ihan höpö höpöä. Eiköhän tulokset kerro mikä asia on terveellistä. Kumma juttu, että noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni on muuttuneet terveiksi, vai mitä? Samoin parannuin verenpainetaudista! Pahat kolestroliarvot normalisoitui... korkea veren sokeri madaltui normaaliksi. Jos noudattamallani ruokavaliolla veriarvoni paranivat, niin eiköhän siinä ole näyttöä tarpeeksi. :D
Montakos tutkimusta olet lukenut?
Meinaatko, että nyt kun hän on terve ja hyvinvoiva ja kaikki arvot erinomaiset, niin hän on väärällä tavalla terve, kun terveys ei ole tullut syömällä jonkun tutkimuksen mukaan, jonka SINÄ olet lukenut??
Mä oon yrittänyt monta kertaa kysyä, että minkä takia lihavan pitäisi valita laihdutusleikkaus? Kun minä en kertakaikkiaan ymmärrä syytä. Leikatut hehkuttavat, miten leikkauksen jälkeen syövät kasviksia ja terveellistä ruokaa ja sokeri maistuu pahalle, liikuntaa haluaa harrastaa runsaasti vaikka ennen ei ole kiinnostanut pätkääkään. Miten ihmeessä se leikkaus vaikuttaa noihin asioihin? Nuohan ovat täysin oman pään sisäisiä asioita? Ei nuo ajatukset synny tai jää syntymättä sun vatsalaukun koon mukaan.
Ja ihan rehellisesti haluan tietää. Mun kysymykset vaan sivuutetaan kaikissa aihetta sivuavissa ketjuissa, tai sitten mun "kimppuun" hyökätään ja haukutaan trolliksi jonka jälkeen koko viestiketju katoaa.
Olen itsekin niin lihava, että pääsisin heittämällä kyseiseen leikkaukseen, mutta kun en vaan kertakaikkiaan ole löytänyt järkevää perustetta koko toimenpiteelle. Ennemmin laihdutan ja pidän tuloksen ihan vaan ruokavaliolla ja selvittämällä pääni sisäisiä syitä ylensyömiselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnellinen, hajotkaa siihen kirjoitti:
Kuinka VOI saada tästäkin aiheesta riitaa? :D
Olen käynyt leikkauksesta ja mitään muuta en kadu, kuin että miksi en mennyt 10 vuotta aiemmin. Olisi ehkä säätynyt polveni enkä olisi sairastunut 2-tyypin diabetekseen.
Nyt on diabetes poissa ja elämä mallillaan.
Niille jotka sanovat että 'laihduta' niin luuleeko joku tosiaan ettei nämä ihmiset ole sitä keinoa kokeilleet =D Voi kertoa että joka ikinen kevät ja syksy aloitettiin laihduttaminen, _TOSISSAAN_.
Joskus sainkin painoa jopa 25 pois ja aina tulivat takaisin, korkojen kera.
Leikkaus on apuväline, joka oikein käytettynä on uskomaton pelastus. Senkin voi toki ryssiä siinä vaiheessa, kun pystyy taas syömään isompia annoskokoja.
Minun ei tarvitse kuin kävellä kaupungilla ja nähdä lihavia ihmisiä, niin taas on motivaatio kohdillaan ja iloitsen S-kokoisista vaatteistani <3 Ennen olivat kokoa 56... eli jotain XXXXXXL.
Kaiken tuon olisit saanut ihan syömällä ravintorikasta ruokaa. Ei olisi tarvinnut sisuksia silpoa ja voisit jatkossakin syödä hyvää ruokaa tarpeeksi.
Kituuttamalla ja kaloreita laskemalla laihdutus ei ole koskaan pysyvää.
Sisälukutaito.... =D
Täällä taas joku helvetin rölli tahtoo ymmärtää kaiken väärin..
Sateista syksyä vaan sullekin <3
Mitähän siinä oli väärin ymmärrystä?? Olet yrittänyt laihduttaa väärin huonoin tuloksin ja kun ei onnistunut, niin annoit silpoa sisukset. Nyt et voi enää syödä kunnolla koskaan. Selvisit diabeteksesta, ok ja laihduit. Nämä olisit saanut syömällä, ilman silpomisia.
Häh? Olet aivan hullu. Voin syödä ihan normaalisti nykyään =DDD
Ja siis EN lue: EN onnistunut tässä syömällä, en siis MILLÄÄN keinoin, en lääkärin, en ravintoterapeutin, en painonvartijoiden, en ketodieetin, en ravintoympyrän, enkä äidin ohjeilla.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
Noh, näköjään joku, joka ei tiedä asiasta yhtään mitään saa nyt jotain perverssiä mielihyvää puhumalla hölynpölyä tietämättä MITÄÄN asiasta ^_^
Menikö tunteisiin??? :D
Kyllä. En onnistunut pysyvässä painonpudotuksessa. Kymmenen vuotta yritin erilaisia keinoja. Aina kilot palasivat korkojen kera. Ja tämä on ehkä tyypillisin tarina kaikilla leikatuilla.
Kyllä. Lihavuusleikkaus auttoi onnistumisessa. Sain pysyvän muutoksen aikaan.
Tämä on asia joka hiertää ihan selvästi. Miksi se herättää ärsytystä, sitä en tiedä. :DSiis tyypillisesti ensin yritetään laihduttaa väärin ja kun ei ymmärretä oikeaa tapaa, niin sitten leikellään sisuksia. Ja kuvitellaan pääsevän kiloista ja sairauksista ilman omaa panosta asiaan.
Luulet vain. Lihavuusleikattuhan joutuu panostamaan ihan itse laihtumiseensa koko loppuikänsä. Kun painoa on pudonnut pääsee liikkumaankin eri tavalla ja se parantaa kuntoa. Ennen leikkausta ja monesti vielä leikkauksen jälkeenkin käydään seurannassa varmistamassa, että syödään juuri niin kuten Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen lihavuusleikatuille tarkoitetussa esitteessä neuvotaan. Sen kaiken joutuu tekemään ihan itse ateria kerrallaan.
Lyön vetoa, että joskus vielä selviää että laihdutusleikkausten takana on joku lobbaajaryhmä, joka hyötyy taloudellisesti noitten leikkausten suorittamisesta. Enkä nyt puhu mistään niin ylevästä, kuin että ihmisten sairauskustannukset pienenesivät. Ei. Vaan että joku tekee rahaa tällä. En muuten ymmärrä tätä suoranaista leikkausten tuputtamista jopa alle satakiloisille.
Minulla lihavuuden syy oli pieni kalorinkulutus, ei ahmiminen.--
ton joku kirjoitti. Nyt ollaan kyllä tekosyiden uudessa ulottuvuudessa.
Eli vetää paljon ruokaa ja lihoo koska ei kuluta niitä ..