Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi lapsi huutaa kaikki päivät?
14.10.2019 |
Onko teidän muiden yksivuotiaat tällaisia? Meidän yksivuotias (1v3kk) tuntuu huutavan kaikki päivät. Banaani katkesi, huutaa. Halusi banaanin mutta ei halunnutkaan banaania, huutaa. Haluaa istua sylissä mutta ei halua istua sylissä mutta ei halua olla pois sylistäkään, huutaa. Vaippaan tuli kakka ja huutaa sitä, mennään vaihtamaan vaippaa, huutaa kun ei halunnutkaan vaihtaa vaippaa. Huutaa kun puetaan ulos lähtemistä varten, raivoaa haalarin pukemista. Ulkona huutaa rattaissa (ei viihdy). Jos ei mennä joka päivä kaksi kertaa ulos niin huutaa sisällä turhautumista sisälläoloon. Jne jne. Olen aivan loppu. Onko tämä joku pakollinen vaihe?
Kommentit (41)
Tuo on ihan normaalia. Lapsellesi on kehittymässä oma tahto. Vaihe kestää minkä kestää, yritä ajatella asian positiivisia puolia ja mahdollisuuksien mukaan sanoittaa lapsen tunteita ja keksiä parempia käytösmalleja huutamisen tilalle.
Itse olen hokenut mielessäni, että parempi olla vahva tahto kuin joojoo-ovimatto. Ja toisaalta, näen lapsessa paljon omaa sisuani ja mieheni uppiniskaisuutta (onko se sitten positiivista vai ei :D), joka ajoittain saa hymyilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä tiedoilla en oikein osaa sanoa mitään. Kuitenkin jos olet itse stressaantunut, kiireinen ja äreä niin se mieliala tarttuu lapseen.
Yritän kaikkeni että lapsi ei huomaisi stressiäni enkä ole koskaan huutanut hänelle. Mutta varmasti väsymykseni näkyy silti. Mutta mitä voin tehdä? Kun lapsi on jonkun toisen hoidossa vaikka vain puoli tuntia niin kiukuttelee minulle loppupäivän kymmenen kertaa pahemmin kuin jos on ollut vain kanssani. Ja näin siis myös jos on kahden isänsä eli mieheni kanssa ja minä ulkona. Niin kun palaan niin loppupäivä on todella vaikea. Ap
Se johtuu siitä että olet lapsellesi maailman tärkein ihminen! Kirjaimellisesti elintärkeä, ja hän on niin pieni että ahdistuu kun "jätät" hänet. Kyllä se siitä helpottaa vaikka onkin varmasti just nyt rankkaa.
Hirveän tarkkaan muuten nuo omatkin huomaavat jos on stressi tai kiire vaikka en tarkoituksella sitä näytä, kiireisimmät aamutkin on just niitä milloin kuopus huutaa ja pistää hanttiin.
Mulla 4v tyttö jaen voi samaistua kokemukseesi. Minulla on varmaan käynyt tuuri, kun on normaali lapsi. Uhma-ikäisenäkään ei suurempia huutoja. Jostain pienistä asioista sai jostain taistella silloin, mutta ei todellakaan niin pahasti, mitä kuvailet.
Kysymys näille huutavien lasten vanhemmille: kuinka monta lausetta tai minuuttia päivän mittaan puhutte ystävällisesti ja kivalla äänen sävyllä näille lapsillenne?
Tainnut oppia, että huutamalla saa tahtonsa läpi. Eli kuritonta ja epäjohdonmukaista kasvatusta siis. Tiedänpä minäkin yhden tapauksen jossa 3-vuotias pyörittää koko perhettä miten tahtoo ja vanhemmat on, että minkäs teet ei tätä saa kuriin. Sisällä ollaan kaikki päivät, huudetaan ja tapellaan mutta minkäs teet ei tälle voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, sellaista se nyt vaan on. Ja joku nauttii tuosta ja haluaa vielä lisääkin tuollaisia.
T.Yksi huutaja riitti mulle
Minkä ikäinen se sun lapsi on nyt, huutaako se edelleen koko ajan?
13v. ei huuda enää. Lopetti joskus siinä kohtaa, kun meni kouluun.
Meillä 15v. Huutaa edelleen... alkaa olla kärsivällisyys koetuksella...
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille huutavien lasten vanhemmille: kuinka monta lausetta tai minuuttia päivän mittaan puhutte ystävällisesti ja kivalla äänen sävyllä näille lapsillenne?
Tulee mieleen, ovatko omat vanhempasi koskaan hyväksyneet sinua vajavaisuuksinesi, kun empatiakykysi ei tuon paremmin ole kehittynyt.
Ja ap:lle sanon, että sinulla on luultavasti voimakastahtoinen lapsi. Se on temperamenttipiirre ja helpottaa, kun lapsi kasvaa ja oppii myös itsesäätelyä. Jos yhtään lohduttaa, vahva tahto on aikuiselle todella hyvä ominaisuus. Silloin jaksaa ajaa omaa etuaan ja puskea vaikeuksien läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraviivaisuus lapsen kasvatuksessa ajaa tuohon, vaipanvaihto seisopa tässä vessan tasolla kun vaihdan, toki et kerro vaihtavasi. Jopa oma selkä säästyy.
Ulosmeno, onkohan siellä se naapurin koira vai onkohan se nukkumassa, missähän se nukkuu, onpas hieno vetoketju, mites tämä liikkuu.
En ole kestänyt omien enkä lastenlasten kitinää, siksi on pitänyt keksiä keinot miten hämätä lapsi hyvälle mielelle.On kuule yritetty tehdä pukemisesta ym vaikka mitä laululeikkejä ja huomion siirtämisiä muualle ym ym. Ne toimii tasan yhden kerran. Sitten ei enää vaikutusta. Ap
Sitten keksitään uusi temppu, välillä sitä kyllä miettii, miten minusta itseäni kilttinä rehellisenä ihmisenä on tullut tällainen korkkiruuvi lasten myötä, että saan viettää rauhallista elämää.
Meillä oli täsmälleen tuollainen lapsi, sanon oli koska hän on nykyisin aikuinen. Diagnoosina on erillaisia kehityshäiriöitä lähes kaikessa, kehitysviivästymä ja on autistinen. Ihan näin suoraan sanottuna, hänestä ei tule ikinä mitään, vaikka rakas onkin. Aikuisenakin ihan teini-ikäisen tasolla eikä mitään elämänsuunnitelmia muuta kuin juominen. Hän ei pysty ottamaan vastaan rakkautta eikä osaa sitä tunnetasolla antaa myös muillekaan. Siksi mitkään lohduttelut, hellyys ym. ei ikinä mennyt läpi eikä hän rauhoittunut , huusi vaan. Ensimmäiset pari elinvuotta meni huutaessa, sen jälkeen ollut oikein aurinkoisen oloinen, mutta sairastui masennukseen 9 vuotiaana. Hyvin epävakaa ollut koko ikänsä, mutta ystävällinen ja mukava poika kotona, sukulaisille ja ystävilleen. Auktoriteettien kanssa sitten ollut ongelmia senkin edestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys näille huutavien lasten vanhemmille: kuinka monta lausetta tai minuuttia päivän mittaan puhutte ystävällisesti ja kivalla äänen sävyllä näille lapsillenne?
Koko ajan ja pitkin päivää. Et voi oikeasti olla noin typerä että edes kysyt tuollaista. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraviivaisuus lapsen kasvatuksessa ajaa tuohon, vaipanvaihto seisopa tässä vessan tasolla kun vaihdan, toki et kerro vaihtavasi. Jopa oma selkä säästyy.
Ulosmeno, onkohan siellä se naapurin koira vai onkohan se nukkumassa, missähän se nukkuu, onpas hieno vetoketju, mites tämä liikkuu.
En ole kestänyt omien enkä lastenlasten kitinää, siksi on pitänyt keksiä keinot miten hämätä lapsi hyvälle mielelle.On kuule yritetty tehdä pukemisesta ym vaikka mitä laululeikkejä ja huomion siirtämisiä muualle ym ym. Ne toimii tasan yhden kerran. Sitten ei enää vaikutusta. Ap
Ihmiset kohtelevat sinua kuten annat heidän kohdella sinua.
Eli, kiellä sitä lastasi huutamasta. Sanot että nyt tehdään näin, ja sinä olet pomo, sinä määräät. Jos annat lapsen painella nappuloitasi niin ei se lopeta sitä huutoa koskaan koska sillä saa tietyn vasteen aikaan sinussa.
EI mitään laululeikkejä pukemiseen, vaan puet sen lapsen vaikka miten laittaisi hanttiin ja huutaisi, sanot vaan rauhallisesti että nyt puetaan ja sillä siisti. Ei se jaksa ikuisuuksia huutaa jos sillä ei saa mitään aikaiseksi.
Voisiko kyseessä olla ruoka-aine allergia?
Pidä ruokapäiväkirjaa ja oirepäiväkirjaa ja seuraa liittyykö tyytymättömyys ja huuto johonkin ruoka-aineeseen. Jos tuota huutoa on jokapäivä niin syllinen/syylliset olisivat todennäköisesti jotain jokapäivä nautittua esim maito, vehnä jne. Eli kokeile vaihdella lapsen ruokavalioa niin että välillä muutama päivä ilman maitotuotteita ja sitten muutama päivä ilman kanamunia, tomaattia jne. Ja pidä kirjaa muuttuuko mikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tainnut oppia, että huutamalla saa tahtonsa läpi. Eli kuritonta ja epäjohdonmukaista kasvatusta siis. Tiedänpä minäkin yhden tapauksen jossa 3-vuotias pyörittää koko perhettä miten tahtoo ja vanhemmat on, että minkäs teet ei tätä saa kuriin. Sisällä ollaan kaikki päivät, huudetaan ja tapellaan mutta minkäs teet ei tälle voi mitään.
Kuri on kyllä asia, jonka voisi jo nyt 2020 koittaessa unohtaa jo sanakin.
Yhden jääräpää (pari muuta meni sivussa, kunnon kansalaisia tuli heistäkin) vastuulliseksi aikuiseksi kuritta kasvattanut isoäiti, jonka mielestä aika monen vanhemman pitäisi kasvaa vauvan mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraviivaisuus lapsen kasvatuksessa ajaa tuohon, vaipanvaihto seisopa tässä vessan tasolla kun vaihdan, toki et kerro vaihtavasi. Jopa oma selkä säästyy.
Ulosmeno, onkohan siellä se naapurin koira vai onkohan se nukkumassa, missähän se nukkuu, onpas hieno vetoketju, mites tämä liikkuu.
En ole kestänyt omien enkä lastenlasten kitinää, siksi on pitänyt keksiä keinot miten hämätä lapsi hyvälle mielelle.On kuule yritetty tehdä pukemisesta ym vaikka mitä laululeikkejä ja huomion siirtämisiä muualle ym ym. Ne toimii tasan yhden kerran. Sitten ei enää vaikutusta. Ap
Ihmiset kohtelevat sinua kuten annat heidän kohdella sinua.
Eli, kiellä sitä lastasi huutamasta. Sanot että nyt tehdään näin, ja sinä olet pomo, sinä määräät. Jos annat lapsen painella nappuloitasi niin ei se lopeta sitä huutoa koskaan koska sillä saa tietyn vasteen aikaan sinussa.
EI mitään laululeikkejä pukemiseen, vaan puet sen lapsen vaikka miten laittaisi hanttiin ja huutaisi, sanot vaan rauhallisesti että nyt puetaan ja sillä siisti. Ei se jaksa ikuisuuksia huutaa jos sillä ei saa mitään aikaiseksi.
Ei 1v3kk ikäinen ymmärrä sitä että kieltää huutamasta. Tuon ikäinen huutaa koska ei muuta osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näillä tiedoilla en oikein osaa sanoa mitään. Kuitenkin jos olet itse stressaantunut, kiireinen ja äreä niin se mieliala tarttuu lapseen.
Yritän kaikkeni että lapsi ei huomaisi stressiäni enkä ole koskaan huutanut hänelle. Mutta varmasti väsymykseni näkyy silti. Mutta mitä voin tehdä? Kun lapsi on jonkun toisen hoidossa vaikka vain puoli tuntia niin kiukuttelee minulle loppupäivän kymmenen kertaa pahemmin kuin jos on ollut vain kanssani. Ja näin siis myös jos on kahden isänsä eli mieheni kanssa ja minä ulkona. Niin kun palaan niin loppupäivä on todella vaikea. Ap
Tuo on kaikki normaalia käytöstä. Suosittelen korvatulppia. Huuto kuuluu kyllä, mutta se on vaimeampi, ja stressaa sinua vähemmän.
Jos sinulla on kuitenkin olo, että lapsellasi on jotain hätänä, soita neuvolaan ja kerro huolesi.
Tämä. Joko korvatulpat tai kunnon Peltorit. Eihän sitä lapsen huutoa ole mikään pakko kuunnella täydellä volyymilla, ei se mitään auta vaikka äiti tai isä rikkoisi hermonsa ja korvansa lapsen huutoa kuunnellessa. Jos vastaavaa meluhaittaa esiintyisi töissä, olisi kuulosuojaimet ilman muuta päässä, mutta jostain syystä se lapsen huuto tuntuu olevan jotain, mikä on vaan otettava vastaan täydellä voimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suoraviivaisuus lapsen kasvatuksessa ajaa tuohon, vaipanvaihto seisopa tässä vessan tasolla kun vaihdan, toki et kerro vaihtavasi. Jopa oma selkä säästyy.
Ulosmeno, onkohan siellä se naapurin koira vai onkohan se nukkumassa, missähän se nukkuu, onpas hieno vetoketju, mites tämä liikkuu.
En ole kestänyt omien enkä lastenlasten kitinää, siksi on pitänyt keksiä keinot miten hämätä lapsi hyvälle mielelle.On kuule yritetty tehdä pukemisesta ym vaikka mitä laululeikkejä ja huomion siirtämisiä muualle ym ym. Ne toimii tasan yhden kerran. Sitten ei enää vaikutusta. Ap
Ihmiset kohtelevat sinua kuten annat heidän kohdella sinua.
Eli, kiellä sitä lastasi huutamasta. Sanot että nyt tehdään näin, ja sinä olet pomo, sinä määräät. Jos annat lapsen painella nappuloitasi niin ei se lopeta sitä huutoa koskaan koska sillä saa tietyn vasteen aikaan sinussa.
EI mitään laululeikkejä pukemiseen, vaan puet sen lapsen vaikka miten laittaisi hanttiin ja huutaisi, sanot vaan rauhallisesti että nyt puetaan ja sillä siisti. Ei se jaksa ikuisuuksia huutaa jos sillä ei saa mitään aikaiseksi.
Ei 1v3kk ikäinen ymmärrä sitä että kieltää huutamasta. Tuon ikäinen huutaa koska ei muuta osaa.
Näin. Luultavasti se ei vielä osaa edes paljoakaan puhua. Ja ei lopu huuto uhmaikäistä (tai murrosikäistä) pakottamalla. Onnea matkaan vaan jos joku on niin hölmö että oikeasti yrittää kovalla kovaa vastaan. Lempeys ja kärsivällisyys on se avain, tämä ei ole johdonmukaisuuden vastakohta eikä tarkoita lapselle periksi antamista.
Valitettavasti tuo taitaa olla ihan normaalia. Toki jos nyt ihan KOKOAJAN huutaa niin sitten neuvolaan/lääkäriin.
Onko hampaiden tilanne mikä? Meillä ainakin on kaikki olleet tosi väsyneitä, tuskaisia ja kiukkuisia tasan niin kauan kun on hampaita tullut. Vielä 6 v. kin kun alkoi takahampaat puskea. Ja toinen, että nukkuuko riittävästi?
Uhmaa toki pukkaa ja jos lapsi on yhtään tulisen luonteinen, niin tuota voi olla odotettavissa vielä pitkään. Ja lapsiakin on niin monen luonteisia. Toiset huutaa enemmän toiset vähemmän. Toiset huutaa vielä 40v.näkin.
Itsellä kolme alle kouluikäistä lasta. Kaikki erilaisia. Toki omat on jo sen ikäisiä, että heille pystyy selittää, että "Ei tarvitse huutaa, kun ei ole mitään hätää. Tulen auttamaan heti, kun pääsen jne, hali auttaa." Opetellaan yhdessä, miten esim. turhautumisen tunteet kannattaa mieluummin näyttää.
Nyt kuitenkin pystyt vaikuttaa siihen, miten reagoit itse huutoon ja miten huutotilanne etenee. Itse olen huomannut ajan saatossa sen, että jos huuto ja raivo ei lopu asianmukaisesti, eikä lapsi rauhoitu kunnolla, jää kiukku ns. päälle. Ja kaikki muukin kiukuttaa paljon helpommin kun alla on vielä edellinen paha mieli, juu nou.
Kun banaani katkeaa, voitte vaikka ihmetellä asiaa yhdessä että "Voi oho! Siitä tuli kaksi! Ei haittaa!" Saattaa rauhoittaa tai sitten ei.
Toiset nyt sattuu herkemmin suuttua pienistäkin asioista, meidän aikuisten tehtävä on vaan auttaa niitä pieniä sen kiukun hallitsemisen ja käsittelyn kanssa. Mutta juu, ei ole helppoa.
Ja vie enemmän hoitoon, jos koet olevasi uupunut. Ja tuo on ymmärtääkseni aika normi, että lapset kiukkuilee sitten vanhemmille kun on ollut ikävä.
Tsemppiä sulle, koitahan jaksaa. ❣️
Meillä asuu naapurissa tuollainen huutaja. Oli parivuotias kun tähän muutimme, ja huuto oli jatkuvaa. Ok-taloissa asumme, ja huuto kuului pihalta meille sisälle. Kun meni sisälle ja minä pihalle, huuto kuului pihalle. Huuto on edelleen jatkuvaa.
Nyt tuo aloitti kai ekaluokan, mutta huuto jatkuu edelleen. Välillä huuto taukoaa, ihan vaan jotta hän voi puhua huutaen. En ymmärrä miten kukaan voi huutaa noin paljon. Olen huomannut muiden lasten karttavan tätä kiljukaulaa, ja silloin huudon välissä kuuluu.... kiusaa... ja sitten huuto taas jatkuu. Tämä ajaa pyörääkin täysillä huutaen. Naurattaisi ellei ottaisi niin paljon aivoon.
Olemme yrittäneet keksiä mille suunnalle voisimme muuttaa ja heti kun keksimme, laitamme talon myyntiin. Yksi naapuri tästä jo lähti, kuulemma rauhan puutteen takia.
Alue: Aihe vapaa
Tällaisia kommentteja ei muuten sitten kannata huomioda ollenkaan.