Taas on koulukiusaaminen (=koulukiduttaminen) vienyt hengen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Toivottavasti et ole opettaja. Kuulistat ihmiseltä, joka on kehitellyt itselleen oudon tekosyyn olla puuttumatta mihinkään. Ei tästä mitään hyötyä ole, ei tälle voi mitään. Olet kuitenkin aikuinen ja vastuussa oppilaistasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä.

Jos näkee kiusaamista, puuttuu siihen. Hiljaisuudella hyväksyy sen.

Kyllä. Tämä koskee myös näitä somelynkkauksia.

Että kiusaaminen hyssytellään aina. Jep. Kantasi tuli selville. Ettei vaan kiusaajalle tule paha mieli tekosistaan, eikä heidän vanhemmilleenkaan. Jep. Sehän se on tärkeintä, uhhreista ja heidän läheisistään viis. 

Ei. Toivottavasti teille somelynkkaajille tulee sen verran paha mieli, että katsotte peiliin ja parannatte tapanne.

Ei hyssyttelyä somekiusaajille!

Mikä sua oikeasti nyppii? En tarkoittanut tässä mitenkään nyt viime hetkeisiä tapahtumia ja niiden uutisointia, vaan kiusaamista yleensä. Se on sun oma tulkintasi ja voi vaan miettiä mistä mahtaa johtua!

Mistä nämä somelynkkaukset johtuu? Aikuiset olettaa jotain, vaatii nimiä ja kostoa ilman mitään tietoa tapahtumista. Meuhkausta. Lasten elämän pilalle menoa toivotaan ym. Aivan posketonta kiusaamista.

Ei voi olla muusta kyse kuin että kokee nautintoa, että saa kokea ylemmyyttä ja yhteenkuuluvuutta haukkuessaan joukolla.

Sama koskee kyllä mitä tahansa "oikeutettu" somekampanjaa, vaikka risumiestä tai jotain haukuttavaa julkkista.

Tämä on kousaamista jos jokin.

Eikä saa katsoa sivuun!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Ootsä tosissasi? Kiusatun takia muita rankaistaan? Ei suinkaan häneen kohdistuneen kiusaamisen vuoksi? Eihän? Tässä tämä kiusaamisen suosiminen kiteytyy pahimmillaan. Itse aikoinaan pyysin apua opelta kun mua kiusattiin. Hän käski minun hoitaa tilanne itse, koska jos hän puuttuu, niin minulle kuulemma nauretaan entistä enemmän. Ei ollut mikään mallikasvattaja hänkään omille lapsilleen. Tämä tuli sitten aikanaan ilmi.

Puhuin siitä mitä ne kiusaajasi ajattelevat. Jos joku heistä saa rangaistuksen, hän ja muut eivät suinkaan ajattele että olipas paha teko ja ansaittu rangaistus. He ajattelevat että on kiusatun vika, että he joutuvat kärsimään. Ja sen takia rangaistukset eivät auta kunnolla. Ne voivat poistaa näkyvät kiusaamisen muodot, mutta ne eivät muuta sitä että kiusattu saa aina kokea olevansa vihattu, vaikka sitten joillain pienillä näkymättömillä tavoilla. 

Näin käy niin kauan, kun sitä narsistityttöjen chereleader-joukkoa ei hajoiteta samalla kun puututaan kiusaajien tekemisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Voit ihan hyvin esim. määrätä ryhmätyöt niin, että "kiusaajapoikien" ja "coolien, koko luokkaa pyörittävien queen bee -tyttöjen" ryhmät on hajoitettu. Jokainen kiusaajapoika eri ryhmiin ja jokainen ilkimystyttö eri ryhmiin. Eivät kiusaajat pysty tuollaisessa asetelmassa toimimaan lähellekään niin paljon. Mutta ethän sitä tee, koska suojelet kiusaajapoikia ja narsistityttöjä.

Puhumattakaan siitä, että veisit asiaa eteenpäin jotta näit kiusaajapersoonia erotettaisiin koulusta.

Aika yksiviivainen käsitys elämästä.

Ei vaan realistinen.

Täysin virheellinen kuva "kiusaajista" ja "kiusaamisesta".

Ei ole vaan realistinen. Kiusaajat, yleensä poikia, hallitsevat luokkaa (tai muuta ryhmää) omana kiusaajablokkinaan, ja kiusaajille hurraavat narsistitytöt hallitsevat luokkaa oikeastaan vielä laajemmin, osoittaen kiusaajille kulloisetkin kohteet tai kulloisenkin ilmapiirin, että mistä nyt pitää kiusata tai mitä nyt pitää välttää jos haluaa välttää kiusatuksi joutumisen. Jos kiusaajien blokki ja hurraajatyttöjen blokki molemmat hajoitetaan, kiusaajien valta on huomattavasti pienempi. Toki se palautuu takaisin siinä vaiheessa, kun blokit palaavat yhteen, mutta blokkien hajoittamisella olisi ainakin oppimisrauha taattu tunnilla oppilaille.

Olet hyvin yksinkertainen ja tuomitseva. Että oikein narsistitytöt. Juu.

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Ootsä tosissasi? Kiusatun takia muita rankaistaan? Ei suinkaan häneen kohdistuneen kiusaamisen vuoksi? Eihän? Tässä tämä kiusaamisen suosiminen kiteytyy pahimmillaan. Itse aikoinaan pyysin apua opelta kun mua kiusattiin. Hän käski minun hoitaa tilanne itse, koska jos hän puuttuu, niin minulle kuulemma nauretaan entistä enemmän. Ei ollut mikään mallikasvattaja hänkään omille lapsilleen. Tämä tuli sitten aikanaan ilmi.

Puhuin siitä mitä ne kiusaajasi ajattelevat. Jos joku heistä saa rangaistuksen, hän ja muut eivät suinkaan ajattele että olipas paha teko ja ansaittu rangaistus. He ajattelevat että on kiusatun vika, että he joutuvat kärsimään. Ja sen takia rangaistukset eivät auta kunnolla. Ne voivat poistaa näkyvät kiusaamisen muodot, mutta ne eivät muuta sitä että kiusattu saa aina kokea olevansa vihattu, vaikka sitten joillain pienillä näkymättömillä tavoilla. 

Ei sun mulle tarvitse rautalankaa vääntää. Olet aikuinen ja opettaja, sulla on HALUTESSASI keinot hoitaa asiat luokassasi. HALUTESSASI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Ootsä tosissasi? Kiusatun takia muita rankaistaan? Ei suinkaan häneen kohdistuneen kiusaamisen vuoksi? Eihän? Tässä tämä kiusaamisen suosiminen kiteytyy pahimmillaan. Itse aikoinaan pyysin apua opelta kun mua kiusattiin. Hän käski minun hoitaa tilanne itse, koska jos hän puuttuu, niin minulle kuulemma nauretaan entistä enemmän. Ei ollut mikään mallikasvattaja hänkään omille lapsilleen. Tämä tuli sitten aikanaan ilmi.

Puhuin siitä mitä ne kiusaajasi ajattelevat. Jos joku heistä saa rangaistuksen, hän ja muut eivät suinkaan ajattele että olipas paha teko ja ansaittu rangaistus. He ajattelevat että on kiusatun vika, että he joutuvat kärsimään. Ja sen takia rangaistukset eivät auta kunnolla. Ne voivat poistaa näkyvät kiusaamisen muodot, mutta ne eivät muuta sitä että kiusattu saa aina kokea olevansa vihattu, vaikka sitten joillain pienillä näkymättömillä tavoilla. 

Näin käy niin kauan, kun sitä narsistityttöjen chereleader-joukkoa ei hajoiteta samalla kun puututaan kiusaajien tekemisiin.

Sinusta on ok leimata jotkut tuntemattomat 'narsititytöiksi"?

Vierailija kirjoitti:

Onko se muka täysin mahdotonta ottaa käytäntö, jossa ryhmät kasataan aina randomisti numerojärjestyksessä?? Kyllä sitä vastaan aluksi olis rutinaa, mutta kun systemaattisesti kaikki ryhmät kasataan näin, kyllä tottuu. Näin ei muodostu tilannetta, jossa joku jää aina viimeiseksi. Eikö opettajan auktoriteetti riitä? Lisätueksi voisi määritellä jotain ekstapisteitä parhaalle ryhmälle seuraavaan kokeeseen. Keinoja on, mutta onko halua? Kautta aikojen on viimeiseksi jonkun toisen oppilaan toimesta valitut kärsineet ja opettajat kyllä tietävät tämän. Mitään halua ei näytä kuitenkaan olevan tehdä asialle jotain. Miksi???

Luokassa on aina tietty nokkimisjärjestys ja tietyt ihmiset jotka eivät siedä toisiaan. Useimmat opettajat toimivat juuri noin että määräävät/arpovat ryhmät. Mutta ei se muuta tilannetta: A kärsii aina joutuessaan B:n ja C:n kanssa ryhmään, C kärsii aina joutuessaan D:n ja E:n kanssa samaan ryhmään. Koska häntä inhotaan. Eikä ole kiva tehdä töitä ihmisten kanssa jotka inhoavat sinua. Vaikka he olisivatkin näennäisen asiallisia (usein eivät ole, vaan ilmaisevat ääneen inhonsa). Inhoaminen voi johtua esim. siitä että ei ole yhtä taitava koulussa kuin muut ryhmän jäsenet, eikä saa yhtä paljon ja yhtä hienoa jälkeä aikaiseksi.  F:n tilanne on huonoin koska hänellä ei ole yhtään kaveria vaan mihin tahansa ryhmään hänet laitetaankin niin häntä vihataan. Hän on se kiusattu. Muu on normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Voit ihan hyvin esim. määrätä ryhmätyöt niin, että "kiusaajapoikien" ja "coolien, koko luokkaa pyörittävien queen bee -tyttöjen" ryhmät on hajoitettu. Jokainen kiusaajapoika eri ryhmiin ja jokainen ilkimystyttö eri ryhmiin. Eivät kiusaajat pysty tuollaisessa asetelmassa toimimaan lähellekään niin paljon. Mutta ethän sitä tee, koska suojelet kiusaajapoikia ja narsistityttöjä.

Puhumattakaan siitä, että veisit asiaa eteenpäin jotta näit kiusaajapersoonia erotettaisiin koulusta.

No hei, kukaan opettaja ei laita kiusattua sellaiseen ryhmään, jossa tietää kiusaajan olevan. Mutta asia ei ole useinkaan niin yksioikoinen. Toki se luokan ADHD saattaa tehdä käytännön kuprut kuten tönimiset ja hakkaamiset ja saa niista rangaistuksen. Mutta hyvin usein on niin että KAIKKI VIHAAVAT. Koska kyseisestä oppilaasta puhutaan yleisesti pahaa koko koulussa. Kukaan, kilteinkään, ei halua kyseistä ihmistä ryhmäänsä, koska pitää tätä pahana ja outona. Ei siihen mitään Kiusaajakingiä tarvita pyörittämään tilannetta.

Kaikki vihaavat, koska opettaja antaa narsistityttöjen blokin ohjailla luokan ilmapiiriä samalla kun kiusaajapojat hakkaavat ja pilkkaavat. Juuri siksi on tärkeää hajoittaa sekä kiusaajablokki että narsistityttöjen blokki.

Aikuinen ihminen kirjottaa näin. Hyvin yksinkertainen, tuomitseva ja kousa9ava aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Toivottavasti et ole opettaja. Kuulistat ihmiseltä, joka on kehitellyt itselleen oudon tekosyyn olla puuttumatta mihinkään. Ei tästä mitään hyötyä ole, ei tälle voi mitään. Olet kuitenkin aikuinen ja vastuussa oppilaistasi.

En ole tuo kelle vastasit, mutta olen hänen kanssaa saamaa mieltä. Joskus käy niin, että jostain syystä kaikki karttaa jotakin tiettyä oppilasta. Ei auta, vaikka oppillaita rangaistaan tästä. Koko luokka pitäisi siirtää muualle ja tämä yksi jäisi. Silloin on eri juttu, jos kiusaajia on  yksi tai kaksi. Toki nämä  voidaan siirtää ja kaikki ok. Mutta silloin muun luokan on oltava sellaisia, että hyväksyvät tämän kiusatun porukkaansa. Ei auta vaikka kiusaajat lähtee, jos muu luokka silti karttaa kiusattua.

ongelma on vaikea.

Ps fyysiseen kiuseaamiseen on ehkä helpompi puuttua, kuin henkiseen.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Aika typerä viesti. Sisältää oletuksen, että on paha kiusaaja ja hyvä kiysattu. Sillä pahalla ei ole mitään hyvää.

Toinen älytön ajatus on vanhempien rankaisu. Juupa juu.

Mikähän tämä omisi? Ja mihin raja laitetaan. Kun se kiusaaminen on hyvin harvoin yksiselitteistä niin että kiusaaja on punaisessa liivissä ja kiusattu valkoisessa. Saattaa olla, että ihan kaikki vanhemmat päätyy rangaistavaksi. Vaikkapa häpeäpaaluun?

Psykologia on kuin historia. Sen ainoa tosi oppi on se, ettei siitä opita mitään.

Silti olen tutustunut psykologian alan tutkimustuloksiin ja yksi kiusaamiseen liittyvä päähavainto on se, että kiusaaja haluaa kääntää muiden huomion itseensä, pois kiusaajasta. Hänhän se on jotain - katsokaa tänne, minua!

Korjaus edelliseen: pois kiusatusta! (Tietenkin.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Aika typerä viesti. Sisältää oletuksen, että on paha kiusaaja ja hyvä kiysattu. Sillä pahalla ei ole mitään hyvää.

Toinen älytön ajatus on vanhempien rankaisu. Juupa juu.

Mikähän tämä omisi? Ja mihin raja laitetaan. Kun se kiusaaminen on hyvin harvoin yksiselitteistä niin että kiusaaja on punaisessa liivissä ja kiusattu valkoisessa. Saattaa olla, että ihan kaikki vanhemmat päätyy rangaistavaksi. Vaikkapa häpeäpaaluun?

No, kun kerran olet itse niin viisas että on varaa tulla arvostelemaan toisten ongelmanratkaisuehdotuksia typeräksi, niin kerropa oma ehdotuksesi. Mikä sinusta viisaana, toisen kirjoittajan yläpuolella olevana ihmisenä, olisi hyvä keino kitkeä koulukiusaaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Aika typerä viesti. Sisältää oletuksen, että on paha kiusaaja ja hyvä kiysattu. Sillä pahalla ei ole mitään hyvää.

Toinen älytön ajatus on vanhempien rankaisu. Juupa juu.

Mikähän tämä omisi? Ja mihin raja laitetaan. Kun se kiusaaminen on hyvin harvoin yksiselitteistä niin että kiusaaja on punaisessa liivissä ja kiusattu valkoisessa. Saattaa olla, että ihan kaikki vanhemmat päätyy rangaistavaksi. Vaikkapa häpeäpaaluun?

Mieluummin vaikka kaikki vanhemmat häpeäpaaluun kuin että itsemurhat koulukiusaamisen takia vaan jatkuvat ja jatkuvat.

Ilmeisesti punainen liivi/valkoinen liivi -jargonillasi tarkoitat, että kiusattu on itse osasyyllinen kohtaloonsa. Eli kivat sulle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi sitten kun kiusatulla keittää yli ja yleensä näkyvästi räjähtäen niin hänelle annetaan tuntuvat rangaistukset ja porukalla nujerretaan. Opettajat asettuvat lähes aina kiusaajien puolelle. Tämä viittaisi siihen, että kiusaajalapset ovat erinomaisia manipuloimaan ja osaavat hoitaa kiusaamisen piilossa. Ovelia ja julmia. Muut lapset ja opettajat ovat kaikki siinä mukana. Opettajakoulutuksessa pitäisi olla näiden tilanteiden tunnistamista ja käsittelyä enemmän. Henkinen väkivalta ja porukasta poissulkeminen on yhtä paha ellei pahempi kuin fyysinen väkivalta.

Opettajana sanoisin että henkinen väkivalta on lähes mahdotonta kitkeä, ei sellaiseen ole eväitä. Joskus esimerkiksi koko luokka tai jopa koko koulu vihaa yhtä oppilasta. Voi toki rangaista vihan ilmauksista, mutta se ei muuta kyseisen oppilaan tilannetta; hänestä ei todellakaan aleta pitämään kun hänen takiaan muita rangaistaan. Jos vaikka esimerkiksi kukaan ei halua kyseistä oppilasta ryhmäänsä ja sitten opettaja pakottaa hänet johonkin. Seuraa huokauksia ja silmien pyörittelyä ja ryhmä ei toimi, tämän yhden kanssa ei keskustella eikä hänelle jaeta tehtäviä... Mikä on sitten sanktio ryhmän muille jäsenille? Luokasta ei löydy ainuttakaan ryhmää, joka ei toimisi samoin.

"Kiusaajat pois" voisi tässä tilanteessa tarkoittaa, että koko muu koulu rahdataan muualle ja se yksi jätetään. Ei niin käytännössä voi tehdä. 

Ootsä tosissasi? Kiusatun takia muita rankaistaan? Ei suinkaan häneen kohdistuneen kiusaamisen vuoksi? Eihän? Tässä tämä kiusaamisen suosiminen kiteytyy pahimmillaan. Itse aikoinaan pyysin apua opelta kun mua kiusattiin. Hän käski minun hoitaa tilanne itse, koska jos hän puuttuu, niin minulle kuulemma nauretaan entistä enemmän. Ei ollut mikään mallikasvattaja hänkään omille lapsilleen. Tämä tuli sitten aikanaan ilmi.

Jos tämän kyseisen opettajan omaa lasta siis kohdeltaisiin samalla tavalla, niin asia olisi hänen mielestään ihan OK?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Aika typerä viesti. Sisältää oletuksen, että on paha kiusaaja ja hyvä kiysattu. Sillä pahalla ei ole mitään hyvää.

Toinen älytön ajatus on vanhempien rankaisu. Juupa juu.

Mikähän tämä omisi? Ja mihin raja laitetaan. Kun se kiusaaminen on hyvin harvoin yksiselitteistä niin että kiusaaja on punaisessa liivissä ja kiusattu valkoisessa. Saattaa olla, että ihan kaikki vanhemmat päätyy rangaistavaksi. Vaikkapa häpeäpaaluun?

Mieluummin vaikka kaikki vanhemmat häpeäpaaluun kuin että itsemurhat koulukiusaamisen takia vaan jatkuvat ja jatkuvat.

Ilmeisesti punainen liivi/valkoinen liivi -jargonillasi tarkoitat, että kiusattu on itse osasyyllinen kohtaloonsa. Eli kivat sulle!

Edelleen oletus, että on olemassa selkeästi kaksi toisistaan erotettavaa ryhmää: kiusaajat ja kiusatut. Nämä näkee heti. Mutta näin ei ole.

Opettajan tehtävä on opettaa lapsille tietyt opetussuunnitelmassa määritellyt tiedot ja taidot. Jotta lapsi jatkossa pääsisi jatko-opiskelemaan ja hankkimaan itselleen ammatin. Opettajan tehtävä EI OLE toimia erotuomareina ja oikeudenjako/psykologia-asiantuntijoina.

Kiusaamisen kitkeminen lähtee kodeista. Mitään muuta keinoa ei ole. Opettajia vastuutetaan ja syytetään asioista, joihin heillä ei ole mitään mahdollisuuksia ja keinoja vaikuttaa. Tosi usein ajattelen, että onneksi en valinnut opettajan ammattia!

Milloin päättyy tämä aika, jossa vastuuttomat, ikuista teini-ikää elävät vanhemmat vapautetaan vastuusta, joka kuuluu heille ja vain heille? Miksi vanhemmista on tullut joku yhteiskunnallinen suojelukohde? Kaikkien muiden, aivan kaikkien muiden kustannuksella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaja pitää saada tuntemaan sääliä. Hän ei tule koskaan tuntemaan sääliä kiusattua kohtaan vaan vain jotain vastenmielisyyttä ja vihaa. Jos häneen itseensä kohdistetaan rangaistus, se vain lisää uhmaa.

Mutta kiusaajakin välittää vanhemmistaan. Jos rangaistus kohdistetaan kiusaajan vanhempiin, sillä kosketetaan kiusaajan tunteita. Mielestäni kiusaajan vanhempien rankaiseminen olisi ainoa keino saada kiusaaja motivoitumaan lopettamaan kiusaaminen.

Kiusaaminen antaa niin paljon sosiaalista mielihyvää, valtaa että on vaikea saada kiusaaja luopumaan siitä. Tarvitaan tarpeeksi kiusaajaa motivoiva keino. Jos kiusaaminen jollain lailla aiheuttaa tuskaa kiusaajien vanhemmille, se koskettaisi kiusaajan tunteita. Ja vain se.

Väärinkäytösten vaara tietenkin on olemassa kuten kaikissa rangaistusmuodoissa. Mutta tahdotaanko oikeasti päästä kiusaamisesta? Helppoja ratkaisuja ei ole.

Aika typerä viesti. Sisältää oletuksen, että on paha kiusaaja ja hyvä kiysattu. Sillä pahalla ei ole mitään hyvää.

Toinen älytön ajatus on vanhempien rankaisu. Juupa juu.

Mikähän tämä omisi? Ja mihin raja laitetaan. Kun se kiusaaminen on hyvin harvoin yksiselitteistä niin että kiusaaja on punaisessa liivissä ja kiusattu valkoisessa. Saattaa olla, että ihan kaikki vanhemmat päätyy rangaistavaksi. Vaikkapa häpeäpaaluun?

Mieluummin vaikka kaikki vanhemmat häpeäpaaluun kuin että itsemurhat koulukiusaamisen takia vaan jatkuvat ja jatkuvat.

Ilmeisesti punainen liivi/valkoinen liivi -jargonillasi tarkoitat, että kiusattu on itse osasyyllinen kohtaloonsa. Eli kivat sulle!

Edelleen oletus, että on olemassa selkeästi kaksi toisistaan erotettavaa ryhmää: kiusaajat ja kiusatut. Nämä näkee heti. Mutta näin ei ole.

Missä viipyy sinun oma ehdotuksesi kiusaamisen kitkemiseksi? Odotan jotain todella maata mullistavaa, koska edelleen katsot olevasi oikeutettu arvostelemaan?

Meillä oli ala-asteella ja yläasteella kiusaamista. Ei siihen puuttunut opettajat. En muista, että ikinä olisi puuttuneet. Sitä paitsi osa lähiökoulun opettajista oli oppilaiden keskuudessa kiusattuja. 

Minuakin yritettiin kiusata paljon. Olin se pyöreä pienikokoinen poika työläisperheestä. Vanhemmat eivät rohkaisseet menestymään koulussa. Koska en halunnut tulla kiusatuksi, jouduin olemaan kovempi jätkä kuin olisin muuten ollut. Jouduin kiinnittämään jo ala-asteella huomiota siihen, mitä söin ja milloin. Tupakoin ja puolustin itseäni sekä fyysisesti että sanallisesti. Oli kova ulkokuori, jonka läpi kiusaajat eivät päässeet, vaikka yritystä oli. Olin verbaalisesti lahjakas ja ymmärsin ystävystyä kovien jätkien kanssa, jotka turvasivat selustan, joten kiusaamisyritykset loppuivat ajan mittaan. Peruskoulun ajan noudatin ajatusmallia, jossa kovat jätkät eivät koulussa menesty enkä panostanut opintoihin ollenkaan. Jälkikäteen ajateltuna peruskoulu oli yhtä selviytymistä. 

Tämä on yksi esimerkki siitä, mihin kiusaaminen voi johtaa. Aikuisena ymmärsin, että olen fiksu kaveri ja opiskelin itselleni hyvän ammatin. Yksi hyvä kaveri istui samaan aikaan linnassa. Ymmärrän jokaista kiusattua, koska muistan, miten raskasta kiusaaminen on. Toivoisin että kiusaamiseen puututtaisiin. Tosin moni kiusattu on kuten itse olin, eli eivät sano siitä sanallakaan eikä näytä haavoittumista ulkokuoren läpi.