Lue keskustelun säännöt.
Mies sanoi kaverisuhteen irti
11.10.2019 |
Olimme erään miehen kanssa kavereita: tunsimme työn kautta ja nopeasti parissa kuukaudessa suhteemme syventyi kaveruudeksi: olimme tiiviisti yhteydessä whatsappilla ja näimme työjuttujen yhteydessä ja niiden jälkeen joskus jäimme juttelemaan yms. Puhuimme hyvinkin syvällisiä ja tiedämme molempien elämistä/asioista aika paljon kaikkea.
Olemme molemmat tahoillamme suhteessa - mitään pettämistä ei tietenkään missään vaiheessa ollut. Juttu kyllä lensi ja vähän hyväntuulista flirttiä ehkä mutta ei mitään muuta.
Nyt mies yhtäkkiä pari viikkoa sitten ilmoitti ettei halua enää olla kaveri. Haluaa hoitaa duuniasiat yhdessä mutta that’s it.
Oloni on kurja, koen menettäneeni sielun kumppanin, ystävän jonka kanssa todella synkkasi.
En tokikaan voi tästä suuttua tai mitään; työasiat on hoidettava edelleen eikä ketään voi ystäväksi pakottaa. Harmittaa tosi paljon vaan.
Juttelimme asioista enkä sen jälkeen ole ollut häneen yhteydessä. Eikä hän minuun. Tästä nyt vajaa pari viikkoa tästä juttelusta.
Onko mitään mitä voin tehdä?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Koet menettäneesi sielunkumppanin, mutta olet samalla suhteessa jonkun kanssa joka ei siis ole sielunkumppanisi.
Sinulla on siis suurempiakin ongelmia.
Joillekin ystävä on, vaikka kumppani ei olisi.
Mulla naisena on aina ollut niin että tunnetasolla syvällinen yhteys syntyy vain naisten kanssa. Mutta naiset ei kiinnosta seksuaalisesti.
Eli kyllä ystävistä mullakin ne sielunkumppanit löytyy. Mies sit on erilaisella tavalla rakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No et todennäköisesti saa ikinä tietää, miksi mies oikeasti teki noin. Voi olla että koki suhteenne käyvän liian läheiseksi naimisissa olevalle. Voi olla että vaimonsa koki niin. Voi olla että oli ihastunut ja halusi varmistaa että mitään ei tapahtuisi. Voi olla että aloit ärsyttää häntä. Voi olla että koki suhteenne häiritsevän työntekoa tai pelkäsi, että pomonne ajattelisi niin. Tai jotain muuta. Mutta et voi muuta kuin kunnioittaa hänen toivettaan.
Niin, tai sitten, jos kerran sielunkumppanista oli kyse, niin mies kertoikin ihan oikean syyn. Miksihän se ei voisi olla mahdollista? Eikö ap siis luotakaan 100 prosenttisesti tähän sielunkumppaniinsa?
Mä olen ainakin itse tavannut uskoa kun minun hyvintuntemani ja arvostamani ihminen minulle jotain sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä vastaa: hänen vaimonsa ei tiennyt muuta kuin että olemme tuttuja, ei tiennyt yhteydenpidosta.
Ap
Että oikein sielunkumppanit ja parhaat ystävät, mutta vaimo ei tiennyt kuin tuttavuudesta? :D :D Kaikkea sitä. Kyllä minä ainakin tunnen mieheni ystävät hyvinkin. Ei se ole mikään kaveri tai ystävä jos mieheni ei tiedä siitä, ja sama toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Fiksu mies. Jos minä tutustuisin töissä johonkin mieheen ja huomaisin viihtyväni hänen seurassaan vähän normaalia paremmin, niin pistäisin myös kaverisuhteen poikki. Teilläkin tämän ”kaverisi” kanssa on jotain eroottista latausta välillänne kun kerroit kuitenkin avoimesti flirttailusta ym. Fiksu ja parisuhdettaan kunnioittava ihminen viheltää tossa väliss pelin poikki.
Ehkä sun kannattaa miettiä onko sun nykyinen miehesi sulle ihan oikeesti se The One jos sua noin kovasti satuttaa se että 2 kuukautta kestänyt kaveruus johonkin mieheen katkeaa.
Juuri näin. Jos tutustun johonkin ihmiseen, ja huomaan että hän on huipputyyppi, ja hän pitää minua huipputyyppinä, haluan ehdottomasti että hän tutustuu myös mieheeni, ja mieluiten todella nopeasti. Mikäli tämä uusi tuttavuuteni ei halua mieheeni tutustua, niin en voi olla kaveri hänen kanssaan. Mieheni on tärkeämpi, ja sukupuoleen katsomatta en halua lähelleni ihmisiä jotka eivät halua mieheni kanssa olla missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani. Mun omat ystävyydet miesten kanssa on syntyneet erään harrastuksen kautta. Siis muutamasta harrastuskaverista on tullut ystävä. Muuta viritystä ei ole koskaan ollut, koska harrastus on mulle todella tärkeä ja en ole koskaan halunnut sotkea kuvioita syömällä ns. kuormasta.
Näiden ystävien naisystävät ei ole kiinnostaneet mua, koska olen introvertti ja viihdyn vain hyvin harvojen ihmisten seurassa. Mulla ei ole heidän kanssaan mitään kiinnostavaa keskysteltavaa enkä jaksa puhua yleistä sosiaalista diipadaapaa
Vieläkö ap valittaa täällä, tunnen tunti tunnilta enemmän sympatiaa karannutta mieskaveria kohtaan.
Jos ei vaan jaksanut ap:n analyysiä, valitusta, huomionhakua ja jankutusta. Yritti ensin olla ystävällinen, mutta ap tulkitsi sen kevyeksi flirtiksi.
Eikö täällä vasta ollut keskustelu jossa valitettiin liian takertuvista työkavereista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En välttämättä uskoisi siihen, että vaimo ei tiennyt. Itse vaimona suhtautuisin aika torjuvasti mieheni uuteen "parhaaseen" naisystävään, jonka kanssa kevyesti flirtataan, keskustellaan ja viestitellään tiuhaan. Vanhat, jo vuosia olleet naisystävät on ihan ookoo, mutta uusi kiihkeä ystävyys ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Hmm... miten niin en halua? Mielestäni kirjoitukseni kertoi selvästi kuka näissä tapauksissa on ollut se joka ei halua tutustua. Useimpien kavereideni puolisoihin olen kyllä tutustunut. Yhden vanhimman mieskaverini puolisosta on tullut vuosien mittaan jopa läheisempi ystävä kuin mitä tämä mies on koskaan ollut. Mutta sitten on puolisoita, joista ei ole juuri kuullutkaan tai kuulee ekan kerran kun mies ottaa välirikon jälkeen uudelleen yhteyttä ja kertoo, että sori oli tuollainen erikoinen suhde menossa missä vaadittiin välien katkaisemista. Eli se en ole kyllä ollut mitenkään minä joka ei ole halunnut tutustua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani. Mun omat ystävyydet miesten kanssa on syntyneet erään harrastuksen kautta. Siis muutamasta harrastuskaverista on tullut ystävä. Muuta viritystä ei ole koskaan ollut, koska harrastus on mulle todella tärkeä ja en ole koskaan halunnut sotkea kuvioita syömällä ns. kuormasta.
Näiden ystävien naisystävät ei ole kiinnostaneet mua, koska olen introvertti ja viihdyn vain hyvin harvojen ihmisten seurassa. Mulla ei ole heidän kanssaan mitään kiinnostavaa keskysteltavaa enkä jaksa puhua yleistä sosiaalista diipadaapaa
Harrastuksestasi on kuitenkin jopa muutama mieskaveri tullut ja ilmeisesti sen päälle myös muutama naiskaveri. Ei kuulosta kovin introvertiltä joka viihtyy vain harvojen kanssa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Hmm... miten niin en halua? Mielestäni kirjoitukseni kertoi selvästi kuka näissä tapauksissa on ollut se joka ei halua tutustua. Useimpien kavereideni puolisoihin olen kyllä tutustunut. Yhden vanhimman mieskaverini puolisosta on tullut vuosien mittaan jopa läheisempi ystävä kuin mitä tämä mies on koskaan ollut. Mutta sitten on puolisoita, joista ei ole juuri kuullutkaan tai kuulee ekan kerran kun mies ottaa välirikon jälkeen uudelleen yhteyttä ja kertoo, että sori oli tuollainen erikoinen suhde menossa missä vaadittiin välien katkaisemista. Eli se en ole kyllä ollut mitenkään minä joka ei ole halunnut tutustua.
Tosi tärkeiltä ja rakkailta ja hyviltä läheisiltä ystäviltä kyllä kuulostaakin nuo sun viritykset, joiden parisuhteiden et edes tiedä alkaneen ennen kuin sinut poistetaan kavereista :D Anna mun kaikki kestää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani. Mun omat ystävyydet miesten kanssa on syntyneet erään harrastuksen kautta. Siis muutamasta harrastuskaverista on tullut ystävä. Muuta viritystä ei ole koskaan ollut, koska harrastus on mulle todella tärkeä ja en ole koskaan halunnut sotkea kuvioita syömällä ns. kuormasta.
Näiden ystävien naisystävät ei ole kiinnostaneet mua, koska olen introvertti ja viihdyn vain hyvin harvojen ihmisten seurassa. Mulla ei ole heidän kanssaan mitään kiinnostavaa keskysteltavaa enkä jaksa puhua yleistä sosiaalista diipadaapaa
Harrastuksestasi on kuitenkin jopa muutama mieskaveri tullut ja ilmeisesti sen päälle myös muutama naiskaveri. Ei kuulosta kovin introvertiltä joka viihtyy vain harvojen kanssa ;)
No mulla se ystävyyden syntyminen vaatii yhteisen kiinnostuksen kohteen (=harrastus) ja että persoonatasolla synkkaa. Oon tosi asiakeskeinen enkä jaksa sosiaalisuutta sosiaalisuuden vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Me olemme molemmat osapuolet olleet jo vuosia naimisissa ja mulla on myös muita miehiä ystävinä - hän ei ole siis ainoa. Eli ei ole mikään sellainen juttu että jompikumpi olisi juuri nyt alkanut seurustelemaan ym.
Toki olen hänen parisuhdetta kunnioittanut, miksi en olisi?! Outo ajatuskin, en ole niskaan hengittänyt tai tehnyt mitään minkä voisi jotenkin epäilyttåväksi tulkita...
Kuten sanoin, mun mies on myös mun sielunkumppani ja ystävä, mutta on aina antanut tilaa mun olla ystävä myös muille - oli ne miehiä tai naisia tai muunsukupuolisia (en jaottele ystäviä sukupuolen mukaan, en koe siihen tarvetta).
Ap
No, jos kunnioitat sekä annat tilaa, niin miksi jankata tämänkään ihmisen suhteen.
Ehkäpä hän on muuttanut mieltään sinusta, eikä ehkä pidä jostakin piirteestäsi. Ei vain halua sanoa sitä.
Tai haluaa pitää työsuhteet työhön liittyvinä, koska muutoin häiritsee omaa mielenrauhaa.
Anna olla turhia vatvomatta.
Moni ihminen on hurjan kiinnostava kun tavataan, mutta ei sitten pidemmän päälle jaksa kiinnostaa.
Itse joskus joudun vapaalta ottamaan yhteyttä työkaveriin ja viesteily on hetken hauskaakin, mutta alkaa rasittaa, jos toinen vain jatkaa, vaikkei enää ole asiaa. - Siihen pelkkä loppuhymiö, niin saa olla rauhassa ja jatkaa sitä omaa juttua, mitä oli tekemässä.
Jatka siis elämääsi, kun sinulla sitä ilmeisesti on ilman tätä työtuttavuuttakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani. Mun omat ystävyydet miesten kanssa on syntyneet erään harrastuksen kautta. Siis muutamasta harrastuskaverista on tullut ystävä. Muuta viritystä ei ole koskaan ollut, koska harrastus on mulle todella tärkeä ja en ole koskaan halunnut sotkea kuvioita syömällä ns. kuormasta.
Näiden ystävien naisystävät ei ole kiinnostaneet mua, koska olen introvertti ja viihdyn vain hyvin harvojen ihmisten seurassa. Mulla ei ole heidän kanssaan mitään kiinnostavaa keskysteltavaa enkä jaksa puhua yleistä sosiaalista diipadaapaa
Harrastuksestasi on kuitenkin jopa muutama mieskaveri tullut ja ilmeisesti sen päälle myös muutama naiskaveri. Ei kuulosta kovin introvertiltä joka viihtyy vain harvojen kanssa ;)
No mulla se ystävyyden syntyminen vaatii yhteisen kiinnostuksen kohteen (=harrastus) ja että persoonatasolla synkkaa. Oon tosi asiakeskeinen enkä jaksa sosiaalisuutta sosiaalisuuden vuoksi.
Minä nyt kuitenkin puhun normaaleista ihmisistä, en vammaisista kuten sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Hmm... miten niin en halua? Mielestäni kirjoitukseni kertoi selvästi kuka näissä tapauksissa on ollut se joka ei halua tutustua. Useimpien kavereideni puolisoihin olen kyllä tutustunut. Yhden vanhimman mieskaverini puolisosta on tullut vuosien mittaan jopa läheisempi ystävä kuin mitä tämä mies on koskaan ollut. Mutta sitten on puolisoita, joista ei ole juuri kuullutkaan tai kuulee ekan kerran kun mies ottaa välirikon jälkeen uudelleen yhteyttä ja kertoo, että sori oli tuollainen erikoinen suhde menossa missä vaadittiin välien katkaisemista. Eli se en ole kyllä ollut mitenkään minä joka ei ole halunnut tutustua.
Tosi tärkeiltä ja rakkailta ja hyviltä läheisiltä ystäviltä kyllä kuulostaakin nuo sun viritykset, joiden parisuhteiden et edes tiedä alkaneen ennen kuin sinut poistetaan kavereista :D Anna mun kaikki kestää!
Eipä mulle niin väliä kestätkö omien ajatuskiemuroidesi kanssa vai et, mutta ihmettelen silti miksi kuvittelet että vain tärkeiden, rakkaiden ystävien puolisot voisivat tehdä noin. Ei sillä ole mustasukkaiselle mitään väliä kuinka tärkeitä, rakkaita ja läheisiä ystäviä hänen puolisollaan on kun käsky käy esim. poistaa kaikki naispuoliset kaverit somesta. Esimerkiksi tapaus josta puhuin, ei ollut minulle mikään erityisen läheinen ystävä mutta silti minutkin oli käsketty poistaa.
Toisekseen, vaikka tässä tapauksessa ei niin ollutkaan, läheinen voi olla vaikka ei puhuisi vaikkapa kuin pari kertaa vuodessa. Aikuisuudessa tällaisia ystävyyssuhteita usein muodostuu, kun vaikkapa asutaan eri paikkakunnilla ja on eri elämänvaiheet. Silti ystävyys pysyy ja usein jossain vaiheessa taas tiivistyy jos tiet taas risteävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AINA kun joku miespuolinen ystävä on etääntynyt tai poistanut Facebookista tms. on syynä ollut mustasukkainen nainen joka on pistänyt miehen osoittamaan rakkauttaan poistamalla naispuoliset ystävät elämästään. Sitten suhteen mentyä poikki (koska eivät tuollaiset suhteet kauaa voi kestää) mies on pyytänyt anteeksi ja selittänyt miksi hylkäsi kaveruuden. Olen antanut anteeksi, koska sellaista elämä on. Parisuhteita kuitenkin tulee ja menee, ystävyys on jotain vahvempaa mihin ei vaikuta mustasukkaisuudet sun muut.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?
Olen eri, mutta vastaan omasta puolestani. Mun omat ystävyydet miesten kanssa on syntyneet erään harrastuksen kautta. Siis muutamasta harrastuskaverista on tullut ystävä. Muuta viritystä ei ole koskaan ollut, koska harrastus on mulle todella tärkeä ja en ole koskaan halunnut sotkea kuvioita syömällä ns. kuormasta.
Näiden ystävien naisystävät ei ole kiinnostaneet mua, koska olen introvertti ja viihdyn vain hyvin harvojen ihmisten seurassa. Mulla ei ole heidän kanssaan mitään kiinnostavaa keskysteltavaa enkä jaksa puhua yleistä sosiaalista diipadaapaa
Harrastuksestasi on kuitenkin jopa muutama mieskaveri tullut ja ilmeisesti sen päälle myös muutama naiskaveri. Ei kuulosta kovin introvertiltä joka viihtyy vain harvojen kanssa ;)
No mulla se ystävyyden syntyminen vaatii yhteisen kiinnostuksen kohteen (=harrastus) ja että persoonatasolla synkkaa. Oon tosi asiakeskeinen enkä jaksa sosiaalisuutta sosiaalisuuden vuoksi.
Minä nyt kuitenkin puhun normaaleista ihmisistä, en vammaisista kuten sinä.
O-ou tätä sosiaalisten ihmisten ilkeyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ap vastaa:
Me olemme molemmat osapuolet olleet jo vuosia naimisissa ja mulla on myös muita miehiä ystävinä - hän ei ole siis ainoa. Eli ei ole mikään sellainen juttu että jompikumpi olisi juuri nyt alkanut seurustelemaan ym.
Toki olen hänen parisuhdetta kunnioittanut, miksi en olisi?! Outo ajatuskin, en ole niskaan hengittänyt tai tehnyt mitään minkä voisi jotenkin epäilyttåväksi tulkita...
Kuten sanoin, mun mies on myös mun sielunkumppani ja ystävä, mutta on aina antanut tilaa mun olla ystävä myös muille - oli ne miehiä tai naisia tai muunsukupuolisia (en jaottele ystäviä sukupuolen mukaan, en koe siihen tarvetta).
Ap
Ehkäpä se (työ)kaverisi ahdistui tuollaisesta sielunkumppanuushöpinästä, jos itse ei kokenut samalla tavalla? Taidat olla aika syvästi ihastunut tuohon mieheen ja salaa toivoit suhteeltanne enemmän. Jos olisitte sinunkin mielestäsi vain kavereita, niin et olisi näin montaa keskustelua "suhteestanne" ja sen päättymisestä tänne tehnyt. Tämähän ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun asiasta haluat täällä keskustella, mutta valitettavasti sen miehen tunteet eivät muutu, vaikka tekisit tänne kuinka monta aloitusta ja saisit erilaisia näkökulmia ja selityksiä miehen käytökselle. Siksi kai sinä näitä teet uudestaan ja uudestaan, koska aiempiin keskusteluihin ei tule "oikeita" vastauksia?
Mulla on ollut pari sellaista naispuolista ystävätärtä joihin olen joutunut ottamaan etäisyyttä. Musta on kiva autella ihmisiä, siitä tulee hyödyllinen olo ja hyvä mieli. Mutta näissä tapauksissa homma on sitten mennyt siihen, että kohta saan auttaa ja kuunnella ties minkälaisten kriisien kanssa. Jo siinä määrin että oma elämä alkaa huomattavasti kärsimään. Tämmöisten kanssa on ollut vielä jotain with benefits tyyppisiä kuviota mukana, että onhan siinä ollut sitten se puoli että käyn makuuhuoneenkin puolella lohduttajaksi.
Silti jos kuviossa alkaa olla paljon parisuhteen merkkejä, mutta ei parisuhdetta niin sitten on vaan otettava etäisyyttä. Ja kun kuvio on muutenkin aika yksipuolinen että viikkotolkulla monta kertaa päivässä kaikenlaista tukea ja apua annettuasi joudut vielä selänkin pesemään ... toki ihmisillä on kriisejä ja niistä ei yli päästä välttämättä helposti, mutta olisi hyvä jos vaikeuksien keskellä pystyisi vähän miettimään että minkälaiseen pinteeseen jotakuta toista ihmistä on laittamassa ihan itse aiheutettujen asioiden vuoksi.
Ainakin tämä mies mikä aloittajalla oli teki asian suoraselkäisesti ja selkeästi. Ehkä vähän pakkokin kun samassa duunissa ootte. Itse olen toiminut paljon huonommin siinä kohtaa, vaikka parhaani tietenkin aina yritän että kenellekään ei tulisi paha mieli ja selviän kyllä jalat kuivina noinniinkuin pietarin portilla - mutta vain melkein :)
Kysymyksessä on jonkinnäköinen betamiehen kömpelö peliliike. Mies kai kuvittelee sinun nyt ymmärtävän, kuinka hieno yksilö hän on.
Voit korjata tilanteen menemällä hänen luokseen ja "tunnustamalla" ikuista rakkautta. Fantasiaan kuuluu oletettavasti myös suudelma tai halaus, johon sinun on tehtävä aloite.
Onko siis joku syy miksi etä halua tutustua näiden rakkaiden ja tärkeiden miesystäviesti naisystäviin? Koskeeko tämä sama tutustumishaluttomuus myös naispuolisten ystäviesi miehiä? Tiedän monta monituista naista jotka eivät halua kavereidensa vaimoihin tutustua, vaan pitää nämä miehet erillään "kavereina". Sensijaan naiskavereiden miehiin ollaan ietysti innolla tutustumassa... Hmm, miksiköhän näin?