Lue keskustelun säännöt.
Asiantuntijamiehet: Synnytyksen medikalisaatio on lisännyt synnytyspelkoa
10.10.2019 |
Roman Schatzin ohjelmassa asiantuntijamiehet pitivät synnytyksen, täysin normaalin luonnontapahtuman, medikalisaation haittana sitä, että synnytyspelko on lisääntynyt. Suora lainaus keskustelusta:
Asiantuntijamies 1: Esimerkki hyvästä medikalisaatiosta on synnytysten hoito sairaalassa. Tosin siinäkin on otettava se puoli huomioon, että siitä on tehty tällaista erikoislääkärijohtoista toimintaa ja yhä useammat käy neuvoloitten sijaan sairaalassa tarkkailussa ja tälleen -- Ja sitten se että lääketiedettä käytetään muihinkin kuin sairauksien hoitamiseen -- Ja kysymys on... ylipäätänsä niinku synnytyksistä, ihan, heheh, normaalista elämäänkuuluvasta asiasta.
Schatz: Se ei nyt ole tauti... Heheheh, käsittääkseni.
Asiantuntijamies 2: Heheh, niin siis tuo oli erinomainen esimerkki koska synnytys periaatteessa ei oo todellakaan sairaus, eikä raskauskaan ole. Vaan ihan normaali biologinen tapahtuma joka luonnossa hoituu ihan ilman mitään lääketieteen apuja, mut toisaalta se et lääketiede on tullu mukaan tarkottaa sitä et lapsi- ja äitikuolleisuus on pienentynyt. Huono puoli samassa ilmiössä on se että yhä useampi pelkää synnytystä ja valitsee keisarinleikkauksen silloinkin kun se ei ois lääketieteellisesti välttämätöntä.
Olisipa mielenkiintoista ollut tietää mitä nämä asiantuntijat ovat mieltä kipulääkkeistä synnytyksessä.
Kommentit (132)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väittänytkään tietäväni, enkä haluakaan tietää, koska en ikinä tule alakautta synnyttämään. Kunnioitan kuitenkin toisten naisten kipukertomuksia, enkä hyväksy, että kukaan niitä vähättelee. Kyseinen äijä väitti tietävänsä, mutta vertasi synnytyskidutusta omiin leikkuskipuihinsa eli hän ei todellakaan tiedä, mistä puhuu. Valitti, että ilman kipulääkettä olisi vain maannut sängyssä eli ei todellakaan tiedä tuo äijä synnytyskivuista mitään.
Tai sitten tietää mitään, on ilmeisesti ollut paikalla useammassa synnytyksessä kuin sinä.
Omat parannusehdotukseni synnytysten hoitoon olisivat:
- synnytystapa-arviot
- synnytysvalmennukset
- enemmän raskaudenaikaista seurantaa ultrassa. Etenkin raskauden lopulla, jopa synnytyksen käynnistyttyä
- äitiysfysioterapia (raskausaikana ja synnytyksen jälkeen)Toki tämä menee aivan ohi aiheen, ketjun pääasiallinen tarkoitus oli ilmeisesti provosoida ja lietsoa synnytyspelkoa ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoa ja synnytykseen perehtyneitä miehiä kohtaan.
Henkilökohtaisesti tunnustan huijanneeni järjestelmää käymällä useasti liikelaskennoissa ja ultrailemassa vauvan kokoa ja tarjontaakin sekä napanuoran sen hetkistä tilannetta ennen synnytysten käynnistymistä. Suosittelen, tokikaan se ei ilmaista hupia ollut toisin kuin pelkkä neuvola olisi (alle 50 e/päivysryskäynti taisi olla).
Itse kannatan synnytysten medikalisaatiota. Ilman pysyviä vaurioita ja vain voiton puolelle jääneenä olen tyytyväinen siihen miten minua ja lapsiani on hoidettu. Tiedän, että iso osa ei ole näin onnekkaita ja täällä on asiallisiakin ideoita siihen kuinka raskauksien/synnytysten hoitoa ja sen jälkeistä tilannetta voitaisiin tukea paremmin.
Lapsia syntyy ensivuonna entisestä vähemmän, joten resursseja ei tarvitse juuri lisätäkään, kunhan ei leikata - sieltä rahat.
Jep, ja sitten ne oikeasti apua tarvitsevat eivät saa hoitoa, kun sinunlaisesi omaksi huvikseen päivystystä kuormittavat ramppaavat siellä. Mene yksityiselle ja maksa ne todelliset kustannukset, jos haluat tarpeetonta ylimääräistä seurantaa.
Mikään noista listaamistasi jutuista ei tee synnytyksestä yhtään sen turvallisempaa, paitsi synnytystapa-arvio, mutta sehän tehdään jo nyt.
Vuonna 2013 ei minulle ainakaan tehty synnytystapa-arviota eikä kyllä sen jälkeenkään. Riskisynnyttäjille ja synnytyspelkoisillehan se tehdään käsittääkseni aina, toivottavasti nykyään sitten kaikille (epäilen).
Synnytysvalmennusta ei järjestetty, pelkkä sairaalaan tutustuminen ja sekin hoidetaan jo usein netissä. Itse hyödyin todella paljon yksityisestä synnytysvalmennuksesta ja olen varma, että kohdallani se jopa vähensi monia riskejä synnytykseen liittyen.
Joku oli huolissaan turhista ultauksista (ja päivystyksen ruuhkaantumisesta?). Kuten jo aiemmin mainitsin, istukka oli minulla jokaisessa raskaudessa edessä ja se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Suositus on, että äiti lähtee päivystykseen jos on huolissaan vauvan voinnista. Se päivystys on auki anyways, joten voi sinne ihan muustakin syystä hakeutua mielellään ruuhka-ajan ulkopuolella. On todellakin hyödyllistä tietää, että vauva on hengissä ja terve, oikeassa asennossa, sopivan kokoinen syntymään ja napanuora fine. Neuvolassahan tätä ei kovin tarkasti arvioida ei-riskisynnyttäjiltä, mielestäni olisi hyvä arvioida (ei tarvitsisi käydä päivystyksessä niin usein ja "tarpeettomasti").
Äitiysfysioterapia taas ei olisi ollenkaan haitallista odottavien ja jo synnyttäneiden äitien terveydelle. Tarvitseeko tätä oikeasti perustella?
Kyllä 2013 on tehty synnytystapa-arviot, olet selvästi trolli.
Ei minulle tehty. Olin alle 25-vuotias, normaalipainoinen ja perusterve ensisynnyttäjä, HYKS. Itse olet.
Neuvolassa tehdään ihan jokaiselle halukkaalle, oma mokasi jos et mennyt.
Nuorena ensisymnyttäjänä minulta oltaisiin voitu edes kysyä. Oma vikani kun ei kysytty?
Uskalsit kuitenkin hankkiutua raskaaksi? T. synnytyspelkoinen joka ei ikinä hankkisi lapsia ilman suunnittelua ja harkintaa synnytystavasta
Ei kai se, että halusin lapsia enkä pelännyt synnytystä (ainakaan alatiesynnytystä) normaalia enempää liittyy siihen, ettei minulle tehty synnytystapa-arviota? Minusta ne pitäisi tehdä aivan kaikille rutiinisti ja mielellään siihen sisältyisi ultra (koska vauvan tarjonta, koko ym. vaikuttaa riskeihin) ja äidin toiveesta voitaisiin jopa kuvantaa lantionluut, sitähän ei usein tehdä vaikka lapsi olisi iso. Eihän ne aina ole tarpeellisia, kuten minulle ei olisi ollut, mutta joskus taas on eikä sitä voi etukäteen tietää.
Synnytysvalmennuksesta oli iso apu synnytykseen valmistautumisessa (ymmärrys synnytyksen vaiheista, kivunlievennysmenetelmistä, synnytys(toive)suunnitelman tekeminen jne) ja on tosi harmi, että ne on lopetettu (ellei siis käy yksityisellä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme luterilainen (?) mentaliteetti, että kärsimys kaunistaa ja tekee susta paremman ihmisen. Syöpäpotilaiden kipua ei hoideta, eikä anestesiaa/kunnon puudutteita saa esim. luu- ja selkäydinnäytteisiin, suolen ja mahalaukun tähystykseen sekä sijoiltaan menneen raajan paikoilleen laittamiseen. Kaiken huippuna on eutanasian evääminen ja myös suurin osa lääkäreistä vastustaa armollista ja kunniallista loppua elämälle.
Ohis eutanasiasta. Harvempi lääkäri vastustaa esim. saattohoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väittänytkään tietäväni, enkä haluakaan tietää, koska en ikinä tule alakautta synnyttämään. Kunnioitan kuitenkin toisten naisten kipukertomuksia, enkä hyväksy, että kukaan niitä vähättelee. Kyseinen äijä väitti tietävänsä, mutta vertasi synnytyskidutusta omiin leikkuskipuihinsa eli hän ei todellakaan tiedä, mistä puhuu. Valitti, että ilman kipulääkettä olisi vain maannut sängyssä eli ei todellakaan tiedä tuo äijä synnytyskivuista mitään.
Tai sitten tietää mitään, on ilmeisesti ollut paikalla useammassa synnytyksessä kuin sinä.
Omat parannusehdotukseni synnytysten hoitoon olisivat:
- synnytystapa-arviot
- synnytysvalmennukset
- enemmän raskaudenaikaista seurantaa ultrassa. Etenkin raskauden lopulla, jopa synnytyksen käynnistyttyä
- äitiysfysioterapia (raskausaikana ja synnytyksen jälkeen)Toki tämä menee aivan ohi aiheen, ketjun pääasiallinen tarkoitus oli ilmeisesti provosoida ja lietsoa synnytyspelkoa ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoa ja synnytykseen perehtyneitä miehiä kohtaan.
Henkilökohtaisesti tunnustan huijanneeni järjestelmää käymällä useasti liikelaskennoissa ja ultrailemassa vauvan kokoa ja tarjontaakin sekä napanuoran sen hetkistä tilannetta ennen synnytysten käynnistymistä. Suosittelen, tokikaan se ei ilmaista hupia ollut toisin kuin pelkkä neuvola olisi (alle 50 e/päivysryskäynti taisi olla).
Itse kannatan synnytysten medikalisaatiota. Ilman pysyviä vaurioita ja vain voiton puolelle jääneenä olen tyytyväinen siihen miten minua ja lapsiani on hoidettu. Tiedän, että iso osa ei ole näin onnekkaita ja täällä on asiallisiakin ideoita siihen kuinka raskauksien/synnytysten hoitoa ja sen jälkeistä tilannetta voitaisiin tukea paremmin.
Lapsia syntyy ensivuonna entisestä vähemmän, joten resursseja ei tarvitse juuri lisätäkään, kunhan ei leikata - sieltä rahat.
Jep, ja sitten ne oikeasti apua tarvitsevat eivät saa hoitoa, kun sinunlaisesi omaksi huvikseen päivystystä kuormittavat ramppaavat siellä. Mene yksityiselle ja maksa ne todelliset kustannukset, jos haluat tarpeetonta ylimääräistä seurantaa.
Mikään noista listaamistasi jutuista ei tee synnytyksestä yhtään sen turvallisempaa, paitsi synnytystapa-arvio, mutta sehän tehdään jo nyt.
Vuonna 2013 ei minulle ainakaan tehty synnytystapa-arviota eikä kyllä sen jälkeenkään. Riskisynnyttäjille ja synnytyspelkoisillehan se tehdään käsittääkseni aina, toivottavasti nykyään sitten kaikille (epäilen).
Synnytysvalmennusta ei järjestetty, pelkkä sairaalaan tutustuminen ja sekin hoidetaan jo usein netissä. Itse hyödyin todella paljon yksityisestä synnytysvalmennuksesta ja olen varma, että kohdallani se jopa vähensi monia riskejä synnytykseen liittyen.
Joku oli huolissaan turhista ultauksista (ja päivystyksen ruuhkaantumisesta?). Kuten jo aiemmin mainitsin, istukka oli minulla jokaisessa raskaudessa edessä ja se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Suositus on, että äiti lähtee päivystykseen jos on huolissaan vauvan voinnista. Se päivystys on auki anyways, joten voi sinne ihan muustakin syystä hakeutua mielellään ruuhka-ajan ulkopuolella. On todellakin hyödyllistä tietää, että vauva on hengissä ja terve, oikeassa asennossa, sopivan kokoinen syntymään ja napanuora fine. Neuvolassahan tätä ei kovin tarkasti arvioida ei-riskisynnyttäjiltä, mielestäni olisi hyvä arvioida (ei tarvitsisi käydä päivystyksessä niin usein ja "tarpeettomasti").
Äitiysfysioterapia taas ei olisi ollenkaan haitallista odottavien ja jo synnyttäneiden äitien terveydelle. Tarvitseeko tätä oikeasti perustella?
Kyllä 2013 on tehty synnytystapa-arviot, olet selvästi trolli.
Ei minulle tehty. Olin alle 25-vuotias, normaalipainoinen ja perusterve ensisynnyttäjä, HYKS. Itse olet.
Neuvolassa tehdään ihan jokaiselle halukkaalle, oma mokasi jos et mennyt.
Nuorena ensisymnyttäjänä minulta oltaisiin voitu edes kysyä. Oma vikani kun ei kysytty?
Uskalsit kuitenkin hankkiutua raskaaksi? T. synnytyspelkoinen joka ei ikinä hankkisi lapsia ilman suunnittelua ja harkintaa synnytystavasta
Ei kai se, että halusin lapsia enkä pelännyt synnytystä (ainakaan alatiesynnytystä) normaalia enempää liittyy siihen, ettei minulle tehty synnytystapa-arviota? Minusta ne pitäisi tehdä aivan kaikille rutiinisti ja mielellään siihen sisältyisi ultra (koska vauvan tarjonta, koko ym. vaikuttaa riskeihin) ja äidin toiveesta voitaisiin jopa kuvantaa lantionluut, sitähän ei usein tehdä vaikka lapsi olisi iso. Eihän ne aina ole tarpeellisia, kuten minulle ei olisi ollut, mutta joskus taas on eikä sitä voi etukäteen tietää.
Synnytysvalmennuksesta oli iso apu synnytykseen valmistautumisessa (ymmärrys synnytyksen vaiheista, kivunlievennysmenetelmistä, synnytys(toive)suunnitelman tekeminen jne) ja on tosi harmi, että ne on lopetettu (ellei siis käy yksityisellä).
SE TEHDÄÄN KAIKILLE SUOMESSA SYNNYTÄVILLE.
Tai ainakin niille, jotka ovat riittävän älykkäitä varaamaan sen ajan. Sinä et ilmeisesti sitten ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme luterilainen (?) mentaliteetti, että kärsimys kaunistaa ja tekee susta paremman ihmisen. Syöpäpotilaiden kipua ei hoideta, eikä anestesiaa/kunnon puudutteita saa esim. luu- ja selkäydinnäytteisiin, suolen ja mahalaukun tähystykseen sekä sijoiltaan menneen raajan paikoilleen laittamiseen. Kaiken huippuna on eutanasian evääminen ja myös suurin osa lääkäreistä vastustaa armollista ja kunniallista loppua elämälle.
Ohis eutanasiasta. Harvempi lääkäri vastustaa esim. saattohoitoa.
Mutta saattohoidossakaan ei saa kunnon kivun hoitoa.
Läheiselläni oli vain muutamia päiviä elinaikaa levinneen syövän takia, mutta hänelle ei meinattu antaa toimivaa lääkitystä, kun siitä voi nähkääs tulla riippuvaiseksi! Ihan kuin se morfiiniriippuvuus olisi sille kuolemaisillaan olevalle joku ongelma. Aika tiukkana sai olla, että lääkitys saatiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme luterilainen (?) mentaliteetti, että kärsimys kaunistaa ja tekee susta paremman ihmisen. Syöpäpotilaiden kipua ei hoideta, eikä anestesiaa/kunnon puudutteita saa esim. luu- ja selkäydinnäytteisiin, suolen ja mahalaukun tähystykseen sekä sijoiltaan menneen raajan paikoilleen laittamiseen. Kaiken huippuna on eutanasian evääminen ja myös suurin osa lääkäreistä vastustaa armollista ja kunniallista loppua elämälle.
Ohis eutanasiasta. Harvempi lääkäri vastustaa esim. saattohoitoa.
Mutta saattohoidossakaan ei saa kunnon kivun hoitoa.
Läheiselläni oli vain muutamia päiviä elinaikaa levinneen syövän takia, mutta hänelle ei meinattu antaa toimivaa lääkitystä, kun siitä voi nähkääs tulla riippuvaiseksi! Ihan kuin se morfiiniriippuvuus olisi sille kuolemaisillaan olevalle joku ongelma. Aika tiukkana sai olla, että lääkitys saatiin.
Ennen oli tosiaan noin, koska huumeriippuvuus paha, kärsimys hyvä, terveisin suomi.
Nykyään saa tietääkseni nukutuksen ennen kuolemaa, jotta olisi vähemmän kärsimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väittänytkään tietäväni, enkä haluakaan tietää, koska en ikinä tule alakautta synnyttämään. Kunnioitan kuitenkin toisten naisten kipukertomuksia, enkä hyväksy, että kukaan niitä vähättelee. Kyseinen äijä väitti tietävänsä, mutta vertasi synnytyskidutusta omiin leikkuskipuihinsa eli hän ei todellakaan tiedä, mistä puhuu. Valitti, että ilman kipulääkettä olisi vain maannut sängyssä eli ei todellakaan tiedä tuo äijä synnytyskivuista mitään.
Tai sitten tietää mitään, on ilmeisesti ollut paikalla useammassa synnytyksessä kuin sinä.
Omat parannusehdotukseni synnytysten hoitoon olisivat:
- synnytystapa-arviot
- synnytysvalmennukset
- enemmän raskaudenaikaista seurantaa ultrassa. Etenkin raskauden lopulla, jopa synnytyksen käynnistyttyä
- äitiysfysioterapia (raskausaikana ja synnytyksen jälkeen)Toki tämä menee aivan ohi aiheen, ketjun pääasiallinen tarkoitus oli ilmeisesti provosoida ja lietsoa synnytyspelkoa ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoa ja synnytykseen perehtyneitä miehiä kohtaan.
Henkilökohtaisesti tunnustan huijanneeni järjestelmää käymällä useasti liikelaskennoissa ja ultrailemassa vauvan kokoa ja tarjontaakin sekä napanuoran sen hetkistä tilannetta ennen synnytysten käynnistymistä. Suosittelen, tokikaan se ei ilmaista hupia ollut toisin kuin pelkkä neuvola olisi (alle 50 e/päivysryskäynti taisi olla).
Itse kannatan synnytysten medikalisaatiota. Ilman pysyviä vaurioita ja vain voiton puolelle jääneenä olen tyytyväinen siihen miten minua ja lapsiani on hoidettu. Tiedän, että iso osa ei ole näin onnekkaita ja täällä on asiallisiakin ideoita siihen kuinka raskauksien/synnytysten hoitoa ja sen jälkeistä tilannetta voitaisiin tukea paremmin.
Lapsia syntyy ensivuonna entisestä vähemmän, joten resursseja ei tarvitse juuri lisätäkään, kunhan ei leikata - sieltä rahat.
Jep, ja sitten ne oikeasti apua tarvitsevat eivät saa hoitoa, kun sinunlaisesi omaksi huvikseen päivystystä kuormittavat ramppaavat siellä. Mene yksityiselle ja maksa ne todelliset kustannukset, jos haluat tarpeetonta ylimääräistä seurantaa.
Mikään noista listaamistasi jutuista ei tee synnytyksestä yhtään sen turvallisempaa, paitsi synnytystapa-arvio, mutta sehän tehdään jo nyt.
Vuonna 2013 ei minulle ainakaan tehty synnytystapa-arviota eikä kyllä sen jälkeenkään. Riskisynnyttäjille ja synnytyspelkoisillehan se tehdään käsittääkseni aina, toivottavasti nykyään sitten kaikille (epäilen).
Synnytysvalmennusta ei järjestetty, pelkkä sairaalaan tutustuminen ja sekin hoidetaan jo usein netissä. Itse hyödyin todella paljon yksityisestä synnytysvalmennuksesta ja olen varma, että kohdallani se jopa vähensi monia riskejä synnytykseen liittyen.
Joku oli huolissaan turhista ultauksista (ja päivystyksen ruuhkaantumisesta?). Kuten jo aiemmin mainitsin, istukka oli minulla jokaisessa raskaudessa edessä ja se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Suositus on, että äiti lähtee päivystykseen jos on huolissaan vauvan voinnista. Se päivystys on auki anyways, joten voi sinne ihan muustakin syystä hakeutua mielellään ruuhka-ajan ulkopuolella. On todellakin hyödyllistä tietää, että vauva on hengissä ja terve, oikeassa asennossa, sopivan kokoinen syntymään ja napanuora fine. Neuvolassahan tätä ei kovin tarkasti arvioida ei-riskisynnyttäjiltä, mielestäni olisi hyvä arvioida (ei tarvitsisi käydä päivystyksessä niin usein ja "tarpeettomasti").
Äitiysfysioterapia taas ei olisi ollenkaan haitallista odottavien ja jo synnyttäneiden äitien terveydelle. Tarvitseeko tätä oikeasti perustella?
Kyllä 2013 on tehty synnytystapa-arviot, olet selvästi trolli.
Ei minulle tehty. Olin alle 25-vuotias, normaalipainoinen ja perusterve ensisynnyttäjä, HYKS. Itse olet.
Neuvolassa tehdään ihan jokaiselle halukkaalle, oma mokasi jos et mennyt.
Nuorena ensisymnyttäjänä minulta oltaisiin voitu edes kysyä. Oma vikani kun ei kysytty?
Uskalsit kuitenkin hankkiutua raskaaksi? T. synnytyspelkoinen joka ei ikinä hankkisi lapsia ilman suunnittelua ja harkintaa synnytystavasta
Älä usko tuota trollia, totta kai synnytystapaa arvioidaan ihan kaikkien kohdalla. Synnytyspelkoisena pääset vielä keskustelemaan siitä sype-polille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on joku ihme luterilainen (?) mentaliteetti, että kärsimys kaunistaa ja tekee susta paremman ihmisen. Syöpäpotilaiden kipua ei hoideta, eikä anestesiaa/kunnon puudutteita saa esim. luu- ja selkäydinnäytteisiin, suolen ja mahalaukun tähystykseen sekä sijoiltaan menneen raajan paikoilleen laittamiseen. Kaiken huippuna on eutanasian evääminen ja myös suurin osa lääkäreistä vastustaa armollista ja kunniallista loppua elämälle.
Ohis eutanasiasta. Harvempi lääkäri vastustaa esim. saattohoitoa.
Mutta saattohoidossakaan ei saa kunnon kivun hoitoa.
Läheiselläni oli vain muutamia päiviä elinaikaa levinneen syövän takia, mutta hänelle ei meinattu antaa toimivaa lääkitystä, kun siitä voi nähkääs tulla riippuvaiseksi! Ihan kuin se morfiiniriippuvuus olisi sille kuolemaisillaan olevalle joku ongelma. Aika tiukkana sai olla, että lääkitys saatiin.
Ennen oli tosiaan noin, koska huumeriippuvuus paha, kärsimys hyvä, terveisin suomi.
Nykyään saa tietääkseni nukutuksen ennen kuolemaa, jotta olisi vähemmän kärsimystä.
Ihan nykypäivänä tämä kokemus. Nuori ihminen, jonka elämä loppuu kesken, ei todellakaan halunnut nukutusta viimeisinä hetkinään, varsinkin kun se lääkitys auttoi kipuihin, kunhan se oli ensin tapeltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt helvetti. :D Oikein herrakerhona siellä puidaan asiaa, jota ei koskaan itse tule kokemaan.
Yksi valopää sentään huomasi, että lääketieteen avulla on saatu lapsi- ja äitikuolemat laskuun. Mutta että luonnossa hoituu ihan tuosta vain, ilman mitään, ongelmitta? Huhhuh...
Pitääkö olla kokemusasiantuntija?
Sossun mammat eivät ole päteviä koska eivät elä köyhyydessä?
Lastensuojelu on epäpätevää jollei itse hakkaa lapsiaan?
Sinunkin on parasta jatkossa pitää turpa kiinni about kaikesta, koska lopulta et tiedä mistään mitään.
No mitä mieltä sinä olet synnytyspelosta ja siitä, että synnytyksissä käytetään kipulääkkeitä tai saa pelkosektion? Oletko sitä mieltä, että ennen naiset eivät pelänneet synnytystä? Minä uskon, että pelkäsivät, mutta sitä ei saanut sanoa ääneen.
Minua ihmetyttää sekin, miksi vielä nykyään hoetaan "kaikki kipu unohtuu, kun saat lapsen syliisi". Ei unohdu, sillä eihän kivut siihen lopu. Vatsan painelu sattuu, istumaan ei pysty ja imetys saa kyyneleet valumaan silmistä, kun käy niin kipeää. Rintoihin sattuu ja jälkisupistukset on ihan hirveitä.
Tuo nyt on kyllä hölynpölyä, etteikö naiset ennenkin pelänneet synnytystä. Kyllä pelkäsi ja sitä on pelätty maailman historian ajan.
Ja sitä ehkäistiin kieltäytymällä seksistä.
Nykymiehet vaativat seksiä jo muutaman kuukauden päästä synnytyksestä, kun muutama vuosikymmen sitten lapsivuodeaika oli 6-12kk synnytyksestä, eikä silloin edes koskettu naiseen ja muinoin kirkkottaminen tapahtui 3kk synnytyksestä, josta alkoi äidin toipuminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väittänytkään tietäväni, enkä haluakaan tietää, koska en ikinä tule alakautta synnyttämään. Kunnioitan kuitenkin toisten naisten kipukertomuksia, enkä hyväksy, että kukaan niitä vähättelee. Kyseinen äijä väitti tietävänsä, mutta vertasi synnytyskidutusta omiin leikkuskipuihinsa eli hän ei todellakaan tiedä, mistä puhuu. Valitti, että ilman kipulääkettä olisi vain maannut sängyssä eli ei todellakaan tiedä tuo äijä synnytyskivuista mitään.
Tai sitten tietää mitään, on ilmeisesti ollut paikalla useammassa synnytyksessä kuin sinä.
Omat parannusehdotukseni synnytysten hoitoon olisivat:
- synnytystapa-arviot
- synnytysvalmennukset
- enemmän raskaudenaikaista seurantaa ultrassa. Etenkin raskauden lopulla, jopa synnytyksen käynnistyttyä
- äitiysfysioterapia (raskausaikana ja synnytyksen jälkeen)Toki tämä menee aivan ohi aiheen, ketjun pääasiallinen tarkoitus oli ilmeisesti provosoida ja lietsoa synnytyspelkoa ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoa ja synnytykseen perehtyneitä miehiä kohtaan.
Henkilökohtaisesti tunnustan huijanneeni järjestelmää käymällä useasti liikelaskennoissa ja ultrailemassa vauvan kokoa ja tarjontaakin sekä napanuoran sen hetkistä tilannetta ennen synnytysten käynnistymistä. Suosittelen, tokikaan se ei ilmaista hupia ollut toisin kuin pelkkä neuvola olisi (alle 50 e/päivysryskäynti taisi olla).
Itse kannatan synnytysten medikalisaatiota. Ilman pysyviä vaurioita ja vain voiton puolelle jääneenä olen tyytyväinen siihen miten minua ja lapsiani on hoidettu. Tiedän, että iso osa ei ole näin onnekkaita ja täällä on asiallisiakin ideoita siihen kuinka raskauksien/synnytysten hoitoa ja sen jälkeistä tilannetta voitaisiin tukea paremmin.
Lapsia syntyy ensivuonna entisestä vähemmän, joten resursseja ei tarvitse juuri lisätäkään, kunhan ei leikata - sieltä rahat.
Jep, ja sitten ne oikeasti apua tarvitsevat eivät saa hoitoa, kun sinunlaisesi omaksi huvikseen päivystystä kuormittavat ramppaavat siellä. Mene yksityiselle ja maksa ne todelliset kustannukset, jos haluat tarpeetonta ylimääräistä seurantaa.
Mikään noista listaamistasi jutuista ei tee synnytyksestä yhtään sen turvallisempaa, paitsi synnytystapa-arvio, mutta sehän tehdään jo nyt.
Vuonna 2013 ei minulle ainakaan tehty synnytystapa-arviota eikä kyllä sen jälkeenkään. Riskisynnyttäjille ja synnytyspelkoisillehan se tehdään käsittääkseni aina, toivottavasti nykyään sitten kaikille (epäilen).
Synnytysvalmennusta ei järjestetty, pelkkä sairaalaan tutustuminen ja sekin hoidetaan jo usein netissä. Itse hyödyin todella paljon yksityisestä synnytysvalmennuksesta ja olen varma, että kohdallani se jopa vähensi monia riskejä synnytykseen liittyen.
Joku oli huolissaan turhista ultauksista (ja päivystyksen ruuhkaantumisesta?). Kuten jo aiemmin mainitsin, istukka oli minulla jokaisessa raskaudessa edessä ja se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Suositus on, että äiti lähtee päivystykseen jos on huolissaan vauvan voinnista. Se päivystys on auki anyways, joten voi sinne ihan muustakin syystä hakeutua mielellään ruuhka-ajan ulkopuolella. On todellakin hyödyllistä tietää, että vauva on hengissä ja terve, oikeassa asennossa, sopivan kokoinen syntymään ja napanuora fine. Neuvolassahan tätä ei kovin tarkasti arvioida ei-riskisynnyttäjiltä, mielestäni olisi hyvä arvioida (ei tarvitsisi käydä päivystyksessä niin usein ja "tarpeettomasti").
Äitiysfysioterapia taas ei olisi ollenkaan haitallista odottavien ja jo synnyttäneiden äitien terveydelle. Tarvitseeko tätä oikeasti perustella?
Kyllä 2013 on tehty synnytystapa-arviot, olet selvästi trolli.
Ei minulle tehty. Olin alle 25-vuotias, normaalipainoinen ja perusterve ensisynnyttäjä, HYKS. Itse olet.
Neuvolassa tehdään ihan jokaiselle halukkaalle, oma mokasi jos et mennyt.
Nuorena ensisymnyttäjänä minulta oltaisiin voitu edes kysyä. Oma vikani kun ei kysytty?
Uskalsit kuitenkin hankkiutua raskaaksi? T. synnytyspelkoinen joka ei ikinä hankkisi lapsia ilman suunnittelua ja harkintaa synnytystavasta
Älä usko tuota trollia, totta kai synnytystapaa arvioidaan ihan kaikkien kohdalla. Synnytyspelkoisena pääset vielä keskustelemaan siitä sype-polille.
Hätä- ja kiireellisten sektioiden määrät sekä äiti- ja lapsikuolleisuus olisivat paljon korkeammat, jos synnytystapa-arviota ei tehtäisi rutiinina kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väittänytkään tietäväni, enkä haluakaan tietää, koska en ikinä tule alakautta synnyttämään. Kunnioitan kuitenkin toisten naisten kipukertomuksia, enkä hyväksy, että kukaan niitä vähättelee. Kyseinen äijä väitti tietävänsä, mutta vertasi synnytyskidutusta omiin leikkuskipuihinsa eli hän ei todellakaan tiedä, mistä puhuu. Valitti, että ilman kipulääkettä olisi vain maannut sängyssä eli ei todellakaan tiedä tuo äijä synnytyskivuista mitään.
Tai sitten tietää mitään, on ilmeisesti ollut paikalla useammassa synnytyksessä kuin sinä.
Omat parannusehdotukseni synnytysten hoitoon olisivat:
- synnytystapa-arviot
- synnytysvalmennukset
- enemmän raskaudenaikaista seurantaa ultrassa. Etenkin raskauden lopulla, jopa synnytyksen käynnistyttyä
- äitiysfysioterapia (raskausaikana ja synnytyksen jälkeen)Toki tämä menee aivan ohi aiheen, ketjun pääasiallinen tarkoitus oli ilmeisesti provosoida ja lietsoa synnytyspelkoa ja tyytymättömyyttä terveydenhuoltoa ja synnytykseen perehtyneitä miehiä kohtaan.
Henkilökohtaisesti tunnustan huijanneeni järjestelmää käymällä useasti liikelaskennoissa ja ultrailemassa vauvan kokoa ja tarjontaakin sekä napanuoran sen hetkistä tilannetta ennen synnytysten käynnistymistä. Suosittelen, tokikaan se ei ilmaista hupia ollut toisin kuin pelkkä neuvola olisi (alle 50 e/päivysryskäynti taisi olla).
Itse kannatan synnytysten medikalisaatiota. Ilman pysyviä vaurioita ja vain voiton puolelle jääneenä olen tyytyväinen siihen miten minua ja lapsiani on hoidettu. Tiedän, että iso osa ei ole näin onnekkaita ja täällä on asiallisiakin ideoita siihen kuinka raskauksien/synnytysten hoitoa ja sen jälkeistä tilannetta voitaisiin tukea paremmin.
Lapsia syntyy ensivuonna entisestä vähemmän, joten resursseja ei tarvitse juuri lisätäkään, kunhan ei leikata - sieltä rahat.
Jep, ja sitten ne oikeasti apua tarvitsevat eivät saa hoitoa, kun sinunlaisesi omaksi huvikseen päivystystä kuormittavat ramppaavat siellä. Mene yksityiselle ja maksa ne todelliset kustannukset, jos haluat tarpeetonta ylimääräistä seurantaa.
Mikään noista listaamistasi jutuista ei tee synnytyksestä yhtään sen turvallisempaa, paitsi synnytystapa-arvio, mutta sehän tehdään jo nyt.
Vuonna 2013 ei minulle ainakaan tehty synnytystapa-arviota eikä kyllä sen jälkeenkään. Riskisynnyttäjille ja synnytyspelkoisillehan se tehdään käsittääkseni aina, toivottavasti nykyään sitten kaikille (epäilen).
Synnytysvalmennusta ei järjestetty, pelkkä sairaalaan tutustuminen ja sekin hoidetaan jo usein netissä. Itse hyödyin todella paljon yksityisestä synnytysvalmennuksesta ja olen varma, että kohdallani se jopa vähensi monia riskejä synnytykseen liittyen.
Joku oli huolissaan turhista ultauksista (ja päivystyksen ruuhkaantumisesta?). Kuten jo aiemmin mainitsin, istukka oli minulla jokaisessa raskaudessa edessä ja se vaimentaa liikkeiden tuntemista. Suositus on, että äiti lähtee päivystykseen jos on huolissaan vauvan voinnista. Se päivystys on auki anyways, joten voi sinne ihan muustakin syystä hakeutua mielellään ruuhka-ajan ulkopuolella. On todellakin hyödyllistä tietää, että vauva on hengissä ja terve, oikeassa asennossa, sopivan kokoinen syntymään ja napanuora fine. Neuvolassahan tätä ei kovin tarkasti arvioida ei-riskisynnyttäjiltä, mielestäni olisi hyvä arvioida (ei tarvitsisi käydä päivystyksessä niin usein ja "tarpeettomasti").
Äitiysfysioterapia taas ei olisi ollenkaan haitallista odottavien ja jo synnyttäneiden äitien terveydelle. Tarvitseeko tätä oikeasti perustella?
Kyllä 2013 on tehty synnytystapa-arviot, olet selvästi trolli.
Ei minulle tehty. Olin alle 25-vuotias, normaalipainoinen ja perusterve ensisynnyttäjä, HYKS. Itse olet.
Neuvolassa tehdään ihan jokaiselle halukkaalle, oma mokasi jos et mennyt.
Nuorena ensisymnyttäjänä minulta oltaisiin voitu edes kysyä. Oma vikani kun ei kysytty?
Uskalsit kuitenkin hankkiutua raskaaksi? T. synnytyspelkoinen joka ei ikinä hankkisi lapsia ilman suunnittelua ja harkintaa synnytystavasta
Älä usko tuota trollia, totta kai synnytystapaa arvioidaan ihan kaikkien kohdalla. Synnytyspelkoisena pääset vielä keskustelemaan siitä sype-polille.
Hätä- ja kiireellisten sektioiden määrät sekä äiti- ja lapsikuolleisuus olisivat paljon korkeammat, jos synnytystapa-arviota ei tehtäisi rutiinina kaikille.
Synnytystapa-arvio saisi siitä huolimatta olla tarkempi, siitähän tuossa puhuttiin myös. Se tulisi ottaa puheeksi kaikkien kanssa ja se tulisi tehdä kaikille. Tosin kaikki eivät ole niin äidillisiä, että heidän kannattaisi edes hankkia lapsia. Käytöstavat opitaan kotona.
Suomessa on joku ihme luterilainen (?) mentaliteetti, että kärsimys kaunistaa ja tekee susta paremman ihmisen. Syöpäpotilaiden kipua ei hoideta, eikä anestesiaa/kunnon puudutteita saa esim. luu- ja selkäydinnäytteisiin, suolen ja mahalaukun tähystykseen sekä sijoiltaan menneen raajan paikoilleen laittamiseen. Kaiken huippuna on eutanasian evääminen ja myös suurin osa lääkäreistä vastustaa armollista ja kunniallista loppua elämälle.