Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Vierailija kirjoitti:
Silloin vuokra-asuminen oli harvinaisempaa eli ihmiset eivät tuhlanneet rahojaan vuokriin. Ja asunnot olivat naurettavan halpoja, jos vertaa tämän päivän hintatasoon.
Verotus oli silloin kevyempi, koska yhteiskunnan loiset olivat vähissä.
Näistä jokainen väite on puppua.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lapsena kerron kokemukseni tästä. Meillä molemmat vanhemmat kävivät töissä, myös mummoni ja ukkini olivat molemmat työelämässä. Toinen mummoni oli kotiäiti, jolla ei ikinä muuta ammattia ollut, hän hoiti useimpia lastenlapsista päiväaikaan. Autona oli Lada ja myöhemmin Toyota. Kotina itse rakennettu Arava-lainalla rahoitettu pienehkö omakotitalo. Meillä oli televisio, videonauhuri ja myöhemmin jopa Commodore 64.
Vanhempieni ulkomaanmatkat nuoruudessaan olivat Leningrad, Pariisi ja Tukholma. Perheenä emme matkustaneet kuin kolme kertaa parinkymmenen vuoden aikana, näistä kaksi sukulaisille Ruotsiin ja kerran Tallinnan risteilylle koko perheellä. Lisäksi äiti ja isä kävivät pari kertaa Kanarialla keskenään lapsuutemme aikana. Kesien kohokohta oli järvessä uiminen suvun yhteisellä mökillä ja tivolissa tai peräti joskus Särkänniemessä käyminen.
Tämä oli normaalia elämää, eikä sen kummempaa ollut kenenkään kou
Sama aikakausi. Vuokra-asunnossa. Ei autoa, puhelinta eikä matkoja.
Eikä lapset olleet niin vaativia. Yksi lankapuhelin, ei pleikkareita jne. Mentiin mansikoita poimimaan ja omilla rahoilla ostettiin muotivaatteita jos niitä haluttiin.
On vaan soseutunut kuvitelmat ihmisillä. Ei silloin oltu varakkaita. Eikä oatwttu joka vuosi uutta kevät takkia koska edellisen väri on väärä. Nykyajan oletukset elintasosta ovat naurettavat irtolisäkkeineen ja ulkomaanmatkoineen. Ne ei ole kelan asiakkaan elämää eikä kuulu ollakaan.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ennen markka-aikana oli sellainen asia kuin inflaatio. Se söi velat hyvin tehokkaasti.
Ja nosti hintoja ihan yhtä tehokkaasti.
Omat vanhemmat rakensi pienen omakotitalon 70-luvun lopulla. Kolmion, jossa oli kaksi makuuhuonetta, toinen vanhemmille ja toinen lapsille. Kyllä se elämä oli yhtä kituuttamista ensin säästäessä ja sitten lainaa maksaessa. Ihan jokaista vesitippaa ja sähkön kilowattia vanhemmat vahti. Janoon ei todellakaan valutettu vettä kylmäksi vaan se juotiin, mitä sieltä hanasta heti tuli. Nykyään kukaan ei suostu elämään noin.
Vierailija kirjoitti:
Eikä lapset olleet niin vaativia. Yksi lankapuhelin, ei pleikkareita jne. Mentiin mansikoita poimimaan ja omilla rahoilla ostettiin muotivaatteita jos niitä haluttiin.
Meillekin tuli lankapuhelin jossain vaiheessa. Se on ihan selvä, että lapset ei soittele minnekään, kun puhelut oli kalliita. Itsekin kävin puhelinkopista soittamassa, jos oli ihan pakko saada kaveri kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisestä tuli vielä mieleeni, että nykypäivän valtava kuluerä on opiskelu, joka ei hyödytä. Ennen parin vuoden lisäpanostuksella sai paremman palkan ja yhteiskunta sai enemmän verotuloja. Nykyisin kampaaja opiskelee ompelijaksi ja ompelija kampaajaksi, kaupan kassalle saa jo melkein olla amk-paperit, tohtorit ei saa töitä. Ja koska koulutus lähes ilmaista, persnettoa tulee.
Mitä ihmettä tarkoitat? Kova kaipuu aikaan, jolloin kansakoulu riitti ihmisille eikä koulutusta ollut.
Nämä ajatukset on kuin trumpin kaipuuta 1800-luvulle.
Tarkoitan sitä, kuten kirjoitin, että parin vuoden lisäopiskelulla sai jo paremman työn ja palkan. Ja vielä paremman, jos opiskeli vielä enemmän. Nykyisin koulutus on kärsinyt inflaation, opiskellaan maistereiksi usein ilman mitään hyötyä. Totta ihmeessä yksilö ja yhteiskunta hyötyy, jos opiskelu takaa työn ja paremman palkan. Tähän minulla on kova kaipuu. Kyllä nykyisin ilmapiiri on jo aika toivoton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se auto ei ollut Audi...
Ei niin, auto oli Lada tai Datsun. Talokin oli lastulevystä tehty talon näköiskopio, joka mätäni paikoilleen.
No ethän sä nyt voi verrata 80-luvun autoa ja 2020 autoa suoraan toisiinsa. 80-luvun Lada on 2020-luvun Kia. Siis tavallinen auto.
Ei elintasoa niin määritellä, että "silloin ei ollut kännyköitä vaan pelkkä lankapuhelin". Kun ei niitä oltu vielä keksittykään.
Vierailija kirjoitti:
Silloin ennen markka-aikana oli sellainen asia kuin inflaatio. Se söi velat hyvin tehokkaasti.
Niin, nythän sitä ei ole ollutkaan? Muuten vaan nousee ruuan hinta.
Ei kyllä ollut normaalia. Kaikkien ystävieni ja luokkakaverieni äidit kävivät töissä. Ehkä ihan pienten kanssa oltiin hetki kotona. Työllä tämä yhteiskunta on rakennettu.
Yritätkö tehdä kotona laiskottelusta normaalia? Äitiyslomatkin olivat luokkaa muutama viikko sen ajan lapsien äideillä eli 60-luvulla syntyneillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloin ennen markka-aikana oli sellainen asia kuin inflaatio. Se söi velat hyvin tehokkaasti.
Niin, nythän sitä ei ole ollutkaan? Muuten vaan nousee ruuan hinta.
No sittenhän nyt ne velatkin on syönyt inflaatio, eikö vain?
Ei ollut vähintään kahta autoa pihassa. Ei syöty jatkuvasti roskaruokaa, saati woltattu sitä. Ei ollut useita maksullisia elokuvakanavia. Ei ollut tekokynsi, tekoripset, hiuslisäke kuukausittaista ylläpitoa. Ei matkusteltu jatkuvasti ulkomaille.
Kulutustottumukset olivat ihan erilaiset.
Meillä ja naapuristossa keskiluokkaiset vanhemmat kävivät töissä, myös 80-luvulla.
Töitä tehtiin, ei se muuksi muutu vääntelemällä. Niin äidit kuin isätkin.
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Paskalla käytiin ulkohuussussa, vesi kannettiin ämpärillä sisään ja ulos, sauna 1xvk.uuni lämpisi puilla aterialla kuoriperunat ja lusuje. Ei tiedetty sipseistä ja ranskalaisista mitään. Kohta saamme samaa ja lisäksi nälkää, jos et kuulu hyväveljiin.
Kuinka moni teistä oli perheellinen AIKUINEN 80-luvulla? Aivan, ei kukaan.
Paljon töitä tarjolla, hyvät palkat, kohtuulliset elinkusttannukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Paskalla käytiin ulkohuussussa, vesi kannettiin ämpärillä sisään ja ulos, sauna 1xvk.uuni lämpisi puilla aterialla kuoriperunat ja lusuje. Ei tiedetty sipseistä ja ranskalaisista mitään. Kohta saamme samaa ja lisäksi nälkää, jos et kuulu hyväveljiin.
Sipsejä syötiin jo 70-luvulla. Meillä oli jopa sähkökäyttöinen munankeitin 60-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Ja ruuan hinta oli paljon matalampi.
Ei ollut, ruoka oli huomattavasti kalliimpaa ja sen tuontia maahan säädeltiin tosi tarkkaan.
Olen 1960-luvun lapsi. Äitini oli pakko käydä ansiotyössä, ja kun vanhempani ottivat asuntolainan, oltiin tiukilla monta vuotta. Itse perustin perheen 1980-luvulla. Opiskelin yliopistossa, vuokralla asuttiin ja kuplafolkkarilla ajettiin. Sosiaalinen status näkyi siinä oliko varaa hankkia puhelinyhtiön osake vai pelkästään vuokraliittymä.
Silloin ennen markka-aikana oli sellainen asia kuin inflaatio. Se söi velat hyvin tehokkaasti.