Lue keskustelun säännöt.
Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-ajan hyvinvointi
09.10.2019 |
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä luokkaa kansakoulua, heh! Satutunti käynnissä. Neljä luokkaa kävivät oppikouluun menijät.
Vuossadan (1900) alussa käytiin ehkä kiertokoulua tai kansakoulua joku vuosi mutta kyllä kansakoulun tultua se oli 7-8 luokkaa.
Mitä koulussa sillon niin kauan opetettiin? Ei meidän edesmenneet ole niin kauan käyneet koulua, mutta olivat teräviä ja aikaansa seuraavia.
Miten se on mahdollista kun jo 12-vuotiaan Päätalon kirjoissa lähdettiin tukkimetsään.
14 vuotiaana oli pakko lähteä kotoa töihin kyllä näin oli, muta se oli ennen sotia. Kirjallisuudessa kuvataan ihmisten elämää näin.
Kyllä minä kesäksi menin 12 v lapsenpiiaksi, että hankin koulurahoja 60-luvun alussa. Muuten olisi oppikoulu jäänyt käymättä. Tämä ei ole kirjallisuutta.🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani syntyivät 1899 ja 1903. Heidän koulunkäyntinsä oli kiertokoulu mutta lukivat, kirjoittivat, isällä huikea laskupää, ymmärsi pinta-alat ja kuutiot jne. Äiti luki paljon.
Jonkun isovanhemmat tai isoisivanhemmat ovat tietysti voineet olla samanlaisia mutta kyllä kansakoulu oli 6 vuotta jo 1920-luvulla kun laki tuli. Oppivelvollisuuden tulo täytyy katsoa nyt netistä.
Koska olen näin vanha tiedän ihan tarkalleen että maaseudulla jo 192o luvun lopussa syntynyt veljenikin kävi kansakoulua 7 vuotta. Aloitti siis 1934. Kansakoulu jota itsekin kävin, rakennettu 20-luvulla, nyt kylätalona.
Tietysti voi kuntakohtaisesti olla eroja ja sota -aika saattoi ehkä aiheuttaa poikkeuksia.
Kyllä 80-luvulla molemmat vanhemmat kävivät yleisesti töissä. Ei ollut elämä mitenkään leveää missään duunariperheissä silloin.
Asuntojen hinnat suhteessa palkkaan moninkertaistuvat, kun siirryttiin euroihin.
Ei ollut minun äitini kotona ja ei ollut kesämökkiä. 80-luvulla oli "avainlapset".
Ei juurikaan matkusteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy sanoa, että isäni oli kyllä varmasti enemmän kunnon perinteinen mies kuin minä ikinä. Mutta minulla on akateeminen koulutus, hänellä oli neljä luokkaa kansakoulua(jätti kansakoulun kesken ja karkasi kotiin, eikä sitä kunta saanut väkisin kouluun sieltä korvesta). Tienaan 70000 vuodessa, mutta elintaso ei ole yhtä hyvä kuin lapsuuden perheessä, meillä oli oma talo ja vanha kotitalonsa kesäasuntona, auto, traktori, isosiskollani oli mm ratsastus ja viulun soitto harrastuksena, laadukas ja uudehko auto. Itse ajan 20 vuotta vanhalla romulla. Lasten harrastuksiin ei olisi varaa, onneksi tykkäävät mm. shakista ja lukemisesta ja uinnista ihan hupimielessä
Jotain on rahankäytössä jos ei 70 000 saa kunnon elintasoa vai onko se vaimo kotirouvana? Jos ei, kaip
"Täällä kehutaan kun kouluttamattomat pariskunnat ovat saaneet ökytalon, sijoitusasuntoja, kesämökit ja 2 autoa ja vaikka mitä jollain siivoojan/autonkuljettajan palkoilla."
Voisiko olla, että ne varakkaat duunarit ovat olleet jossain paperitehtaalla, missä on ollut hyvät liksat? Tai jossain erityisvaarallisessa työssä?
Faija oli kaupungilla töissä kansakoulupohjalla eikä pelkästään hänen palkallaan mitään omakotitaloa, autoa ja kesämökkiä olisi kustannettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätini oli sekatyönainen, usein työtön. Miehensä oli metsuri. Asuivat 50-vuotiaina liki velattomassa omakotitalossa, jonka rakennuttivat 35-vuotiaana. Aina on ollut auto ja lapsiakin 5. Jotain jännää yhteiskunnassa on tosiaan tapahtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut normaalia 80-luvulla tai aiemminkaan Suomessa. Täällä naiset ovat aina osallistuneet maatilan töihin tai olleet työelämässä. Ei ole ollut mitään kotirouvakulttuuria.
Kaupungissa on aina ollut kotirouvakulttuuri, väärä nimi vaan. Lastenhoitajakin on väärä nimi, mikähän se oikea oli/on? Kodinhoitajakin on perheen äidille väärä nimi. Niin mikähän olis oikea kun hoitaa kodin ja lapset.
En tuntenut kaupungin työläiskerrostalolähiössä kotirouvia enkä tietenkään työelämässäkään tavannut kuin työssäkäyviä naisia .
Mistä luksuskodeista kaikki olette kotoisin?
Tätä minäkin olen ihmetellyt. Olen itse duunaripiireistä ja niissä naiset kävi töissä. Harrastuksen myötä olen tutustunut reippaasti eläkeiässä olevaan tämän kaupungin "kermaan" eli olivat kasarilla työelämässä. Kyllä niiden lääkärien ja ekonomien vaimot olivat myös lääkäreitä, opettajia ym. korkeasti koulutettuja ja töissä olivat. En tietysti ala täällä ketään epäilemään valehtelijaksi, kummastelen vain!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku kysyi mitä kansakoulussa opetettiin. Esim laskentoa ja mittausoppia. DI -poikani selasi vanhaa kansakoulun laskukirjaa, nämähän on olleet vaikeita, kansakoulussa siis oikeasti opittiin. Oli yhtälöitäkin. Algebran alkeet, näinkin voi laskea.
Maapallo käytiin maantietotunnilla lävitse, maanosien joet, vuoret, kaupungit, elinkeinot, uskonnot, väestö. Karttoja piirreltiin.
Luonnontiedossa kasvit, vaikkei latinaksi ja eläimet.
Oli yhteiskuntaoppia, käsitöitä, musiikkia. Äidinkieltä paljon. Se oli vain harmi kun vain suomenkielellä kielioppi, jouduin opettelemaan niiden nimet uudestaan kun muuta lähdin opiskelemaan.
Historia, se oli lempiaineeni, sit tietysti uskontoa. Siinä ne 7 vuotta meni, 8. Luokka kunnan keskuskoululla opetellen ruuanlaittoa, säilömistä yms kotitalouden taitoja, metsänhoitoakin opiskeltiin.
Vierailija kirjoitti:
Asuntojen hinnat suhteessa palkkaan moninkertaistuvat, kun siirryttiin euroihin.
Ei ollut minun äitini kotona ja ei ollut kesämökkiä. 80-luvulla oli "avainlapset".
Ei juurikaan matkusteltu.
80-luvulla naapurin poika asui vanhempiensa kanssa 1h+kk asunnossa vielä 10-vuotiaana. Molemmat kuljettiin avain kaulassa, minä ja hän. Kerrostalossa riuduttiin, koska molemmissa perheissä oli aina jompikumpi vanhemmista työtön ja se työssäkäyväkin pienipalkkainen. Meitä oli 5 henkeä ja asunto peräti 3h+k. Minä nukuin vanhempien makkarissa ja pikkusiskoni jakoivat toisen makkarin.
Usean tuttavaperheen, myös meidän, pelastus oli, että perittiin 80-luvulla metsää, kun maalla asuvat isovanhemmat kuolivat. Nämä puolestaan olivat saaneet aikanaan 100-200 hehtaarin asutustilat pilkkahinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokoomus oli vielä oppositiossa. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80-luvulla molemmat vanhemmat kävivät yleisesti töissä. Ei ollut elämä mitenkään leveää missään duunariperheissä silloin.
Kasvoin kaupungin vuokratalossa. Meillä päin oli yleistä, että kerrostalorouvat olivat perhepäivähoitajia. Heti tulee mieleen viisi rouvaa omasta ja naapuritalosta.
Useammankin kaverin äiti oli jonkinlainen kodinhoitaja, termi taisi olla Vihreä sisar. Oma äitini oli töissä kaupoissa, huoltamoilla jne. Kahden kaverin äiti oli töissä pankissa. Taitavat kaikki olla aika lailla kadonneita ammatteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy oli devalvoitava markka
Ei tarvinnut kilpailla muiden maiden kanssa palkoilla, kun riitti, että markan arvo oli riittävän heikko, niin suomessa valmistetut tuotteet olivat halpoja ulkomaille
Sama ilmiö pitää Tanskan ja Ruotsin intoja nyt kilpailukykyisinä
Plus vapaakauppa (alkaen noin vuoden 1988 NAFTA - sopimuksesta) ja talousrikollisuuden järjestelmällinen salliminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80-luvulla molemmat vanhemmat kävivät yleisesti töissä. Ei ollut elämä mitenkään leveää missään duunariperheissä silloin.
Kasvoin kaupungin vuokratalossa. Meillä päin oli yleistä, että kerrostalorouvat olivat perhepäivähoitajia. Heti tulee mieleen viisi rouvaa omasta ja naapuritalosta.
Useammankin kaverin äiti oli jonkinlainen kodinhoitaja, termi taisi olla Vihreä sisar. Oma äitini oli töissä kaupoissa, huoltamoilla jne. Kahden kaverin äiti oli töissä pankissa. Taitavat kaikki olla aika lailla kadonneita ammatteja?
Äitini oli perhepäivähoitaja ja todella monia muitakin tunsin. Minut yritettiin saada päivähoitoon (70-l.), mutta paikkaa ei saatu. Äiti otti sitten hoitolapsia lisäksi. Oli vähän olosuhteiden pakko siis tuo, että pph-paikkoja oli ja niille oli myös kysyntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani syntyivät 1899 ja 1903. Heidän koulunkäyntinsä oli kiertokoulu mutta lukivat, kirjoittivat, isällä huikea laskupää, ymmärsi pinta-alat ja kuutiot jne. Äiti luki paljon.
Jonkun isovanhemmat tai isoisivanhemmat ovat tietysti voineet olla samanlaisia mutta kyllä kansakoulu oli 6 vuotta jo 1920-luvulla kun laki tuli. Oppivelvollisuuden tulo täytyy katsoa nyt netistä.
Koska olen näin vanha tiedän ihan tarkalleen että maaseudulla jo 192o luvun lopussa syntynyt veljenikin kävi kansakoulua 7 vuotta. Aloitti siis 1934. Kansakoulu jota itsekin kävin, rakennettu 20-luvulla, nyt kylätalona.
Tietysti voi kuntakohtaisesti olla eroja ja sota -aika saattoi ehkä aiheuttaa poikkeuksia.
Minua hoiti pienenä apulainen. Äiti oli päivät tössä jäätyään yksinhuoltajaksi. Toinen vanhempi "katosi" ulkomaille ja alkoi elättää uusia lapsiaan. Kuulin aikuisena, että myös se idylli päättyi jossain vaiheessa. Sisarpuoleni kertoi tästä, kun isä oli kuollut. Yksi apulainen oli nuori nainen, jonka nimi oli Lea. Hänen äitinsä kävi kylässä kerran ja apulainen istui äitinsä sylissä vähän aikaa. Ihmettelin kovasti voiko aikuinen istua jonkun sylissä. Olin muutaman vuoden ikäinen. Myöhemmin minua hoiti päivisin 15-vuotias tyttö, joka oli kotoisin pohjoisesta. Hän ikävöi vanhempiaan ja oli surullinen. Hän oli varmaan joutunut liian nuorena kauas lapsuudenperheestä. Näitä kohtaloita oli siihen aikaan paljon.
Vierailija kirjoitti:
Joku kysyi mitä kansakoulussa opetettiin. Esim laskentoa ja mittausoppia. DI -poikani selasi vanhaa kansakoulun laskukirjaa, nämähän on olleet vaikeita, kansakoulussa siis oikeasti opittiin. Oli yhtälöitäkin. Algebran alkeet, näinkin voi laskea.
Maapallo käytiin maantietotunnilla lävitse, maanosien joet, vuoret, kaupungit, elinkeinot, uskonnot, väestö. Karttoja piirreltiin.
Luonnontiedossa kasvit, vaikkei latinaksi ja eläimet.
Oli yhteiskuntaoppia, käsitöitä, musiikkia. Äidinkieltä paljon. Se oli vain harmi kun vain suomenkielellä kielioppi, jouduin opettelemaan niiden nimet uudestaan kun muuta lähdin opiskelemaan.
Historia, se oli lempiaineeni, sit tietysti uskontoa. Siinä ne 7 vuotta meni, 8. Luokka kunnan keskuskoululla opetellen ruuanlaittoa, säilömistä yms kotitalouden taitoja, metsänhoitoakin opiskeltiin.
Kansakoulussa tosiaan opetettiin kielioppitunnilla termit teonsana ja laatusana. Oppikoulussa niillä oli uudet nimet: verbi ja adjektiivi. Ei ole kovin monta vuotta siitä, kun joku ylioiston opettaja kertoi tyrmistyneenä lehdessä, että jotkut opiskelijat eivät nykyään tunne kieliopin termejä. Hän opetti kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani syntyivät 1899 ja 1903. Heidän koulunkäyntinsä oli kiertokoulu mutta lukivat, kirjoittivat, isällä huikea laskupää, ymmärsi pinta-alat ja kuutiot jne. Äiti luki paljon.
Jonkun isovanhemmat tai isoisivanhemmat ovat tietysti voineet olla samanlaisia mutta kyllä kansakoulu oli 6 vuotta jo 1920-luvulla kun laki tuli. Oppivelvollisuuden tulo täytyy katsoa nyt netistä.
Koska olen näin vanha tiedän ihan tarkalleen että maaseudulla jo 192o luvun lopussa syntynyt veljenikin kävi kansakoulua 7 vuotta. Aloitti siis 1934. Kansakoulu jota itsekin kävin, rakennettu 20-luvulla, nyt kylätalona.
Tietysti voi kuntakohtaisesti olla eroja ja sota -aika saattoi ehkä aiheuttaa poikkeuksia.
Minua hoiti pienenä apulainen. Äiti oli päivät tössä jäätyään yksinhuoltajaksi. Toinen vanhempi "katosi" ulkomaille ja alkoi
Kansakoulun käyneet tulivat työelämään 15-vuotiaina, oppikoulun käyneet 16-vuotiaina jos eivät lukioon tai johonkin opistoon menneet.
Huvitti kun joku kysyi mitä nyt muka kansakoulussa seirsemäksi vuodeksi riitti opetettavaa. Kyllä siellä perustietoa sain, esim suomalaiset kirjailijat käytiin tarkasti läpi, heidän tuotantonsa ja tendenssissä. Eli yleissivistystäkin.
Nyt vanhana monesti hyvämuistisena hämmästyn miten nuoremmilta ja nuorisolta on vaikka maantiedot ja jotkut asiat on heille ihan outoja, perustieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 80-luvulla molemmat vanhemmat kävivät yleisesti töissä. Ei ollut elämä mitenkään leveää missään duunariperheissä silloin.
Kasvoin kaupungin vuokratalossa. Meillä päin oli yleistä, että kerrostalorouvat olivat perhepäivähoitajia. Heti tulee mieleen viisi rouvaa omasta ja naapuritalosta.
Useammankin kaverin äiti oli jonkinlainen kodinhoitaja, termi taisi olla Vihreä sisar. Oma äitini oli töissä kaupoissa, huoltamoilla jne. Kahden kaverin äiti oli töissä pankissa. Taitavat kaikki olla aika lailla kadonneita ammatteja?Äitini oli perhepäivähoitaja ja todella monia muitakin tunsin. Minut yritettiin saada päivähoitoon (70-l.), mutta paikkaa ei saatu. Äiti otti sitten hoitolapsia lisäksi. Oli vähän olosuhteiden pakko siis tuo, että pph-paikkoja oli ja niille oli myös kysyntää.
Pph kuitenkin omalta osaltaan teki töitä ja hankki perheelle elantoa. Joku teki pimeästi, osa maksaen veroja.
Nyt on kyllä aika kullannut muistot. Ruoka on silloin ollut suhteessa palkkatasoon paljon kalliimpaa. Asuminen ehkä edullisempaa, mutta osittain johtuu siitä että myös vaatimustaso asumiselle oli erilainen. Tavan duunarit lomailivat sähköttömillä ja vedettömillä mökeillä sukulaisten kanssa, ei lennelty etelä-Eurooppaan eikä edes rikkaat lennelleet Aasiaan. Yhteisomistus oli tavallista - muistan että meilläkin oli naapurustossa omakotitaloalueella esim. yhteinen ruohonleikkuri.
Tehtiin ite ja halavalla valesokkelit ym
Mitä koulussa sillon niin kauan opetettiin? Ei meidän edesmenneet ole niin kauan käyneet koulua, mutta olivat teräviä ja aikaansa seuraavia.
Miten se on mahdollista kun jo 12-vuotiaan Päätalon kirjoissa lähdettiin tukkimetsään.
14 vuotiaana oli pakko lähteä kotoa töihin kyllä näin oli, muta se oli ennen sotia. Kirjallisuudessa kuvataan ihmisten elämää näin.