Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa, että isäni oli kyllä varmasti enemmän kunnon perinteinen mies kuin minä ikinä. Mutta minulla on akateeminen koulutus, hänellä oli neljä luokkaa kansakoulua(jätti kansakoulun kesken ja karkasi kotiin, eikä sitä kunta saanut väkisin kouluun sieltä korvesta). Tienaan 70000 vuodessa, mutta elintaso ei ole yhtä hyvä kuin lapsuuden perheessä, meillä oli oma talo ja vanha kotitalonsa kesäasuntona, auto, traktori, isosiskollani oli mm ratsastus ja viulun soitto harrastuksena, laadukas ja uudehko auto. Itse ajan 20 vuotta vanhalla romulla. Lasten harrastuksiin ei olisi varaa, onneksi tykkäävät mm. shakista ja lukemisesta ja uinnista ihan hupimielessä

Ajatella, että vanhempani olivat myös 4 luokkaa käyneitä. He olivat teräviä kaikessa tekniikassa ja rahankäytössä.

Muutama kurssi ammattiin ja siitä se lähti. Osasivat kauniisti kirjoittaa ja laatia kaikki hakemukset ja kirjeet tuttaville. Ihmettelen, kun nykyään ei osata lukea eikä laskea kun on 4 luokkaa käyty.

Lisäksi olivat tavattoman tietoisia urheilusta ja maailman tapahtumista ja kaikesta elämään liittyvästä.

Kunnioita todella suuresti vanhempiani, jotka sodat ovat käyneet. Olen itse jo 50-luvulla syntynyt. Mutta minulla oli hyvä elämä. Ja turvallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa, että isäni oli kyllä varmasti enemmän kunnon perinteinen mies kuin minä ikinä. Mutta minulla on akateeminen koulutus, hänellä oli neljä luokkaa kansakoulua(jätti kansakoulun kesken ja karkasi kotiin, eikä sitä kunta saanut väkisin kouluun sieltä korvesta). Tienaan 70000 vuodessa, mutta elintaso ei ole yhtä hyvä kuin lapsuuden perheessä, meillä oli oma talo ja vanha kotitalonsa kesäasuntona, auto, traktori, isosiskollani oli mm ratsastus ja viulun soitto harrastuksena, laadukas ja uudehko auto. Itse ajan 20 vuotta vanhalla romulla. Lasten harrastuksiin ei olisi varaa, onneksi tykkäävät mm. shakista ja lukemisesta ja uinnista ihan hupimielessä

 

Jotain on rahankäytössä jos ei 70 000 saa kunnon elintasoa vai onko se vaimo kotirouvana?  Jos ei, kaipa hänkin nyt voisi viulutunnit lapselleen kustantaa

Täällä kehutaan kun kouluttamattomat pariskunnat ovat saaneet ökytalon, sijoitusasuntoja, kesämökit ja 2 autoa ja vaikka mitä jollain siivoojan/autonkuljettajan palkoilla.

Sitten sinä kerrot ettei 100 000 yhteisillä tuloilla tule kunnolla toimeen.  Lapsilisät ja kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te jotka haikailette 60-80- lukujen omakotitaloja tai kerrostalohuoneistoja: ne oli pieniä, pienet ikkunat, minimivarustelu ja huonoilla materiaaleilla tehty.

Kertakäyttötaloja. Siksi niitä ei kukaan nyt halua ostaa. Pommeja.

Ei, kyllä 60-70-80-luvun asunnoissa oli reilusti neliöitä verrattuna nykyisiin kaninkoppeihin. Yksiöt oli usein noin 40-neliöisiä, kaksiot 50-60-neliöisiä ja kolmiot 75-80-neliöisiä. 4-5 huoneen perheasunnoissa oli 85-120 neliötä. Olohuoneet oli valtavan kokoisia, ruokailutila usein yhdisti olohuonetta ja keittiötä ja siihen ruokailutilakuvioon kuului myös pääsy terassille tai parvekkeelle. Ihan sellaisia lattiastakattoon-ikkunoita ei ollu, mitä nykyään näkee uusissa taloissa, koska tekniikka oli erilaista eikä ikkunoista osattu tehdä lämpöä pitäviä. 

Missä näitä valtavia okt myytiin ja rakennettiin. 

Olin talotehtaan myynnissä ja hallinnossa 80-90-luvulla myydyin talopaketti oli 86m2 ja 90-luvulla 92m2 nämä tilat sisälti asuintilat, saunat, pesytilat, varastot jne.  Ja nämä muodosti useamman talotehtaan paketit. 

Ja vasta 2000-luvulla tulivat 136m2 ja siitä isommat. 

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kotiäitejä meidän tuttavapiirissä, kun olin lapsi 80-luvulla. Duunareita kaikki vanhemmat lähipiirissä ja suvussa, lapset hoidossa. Silloin ei ollut kännyköitä, tietokoneita, matkustelu oli harvinaista, vaatteet ei olleet merkkijuttuja. Nykyään menee sellaiseen rahaa mistä ennen ei voitu kuvitellakaan.

Minä tunsin useita kotiäitejä.

Ne perheet eivät ehkä kaikki matkustelleet, mutta kesämökit oli. Lapset sai muutamia merkkivaatteita ja ylipäätään useimmat tai kaikki vaatteet olivat laadukkaampia kuin nykyään.

Suurin syy oli devalvoitava markka 

Ei tarvinnut kilpailla muiden maiden kanssa palkoilla, kun riitti, että markan arvo oli riittävän heikko, niin suomessa valmistetut tuotteet olivat halpoja ulkomaille 

Sama ilmiö pitää Tanskan ja Ruotsin intoja nyt kilpailukykyisinä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa, että isäni oli kyllä varmasti enemmän kunnon perinteinen mies kuin minä ikinä. Mutta minulla on akateeminen koulutus, hänellä oli neljä luokkaa kansakoulua(jätti kansakoulun kesken ja karkasi kotiin, eikä sitä kunta saanut väkisin kouluun sieltä korvesta). Tienaan 70000 vuodessa, mutta elintaso ei ole yhtä hyvä kuin lapsuuden perheessä, meillä oli oma talo ja vanha kotitalonsa kesäasuntona, auto, traktori, isosiskollani oli mm ratsastus ja viulun soitto harrastuksena, laadukas ja uudehko auto. Itse ajan 20 vuotta vanhalla romulla. Lasten harrastuksiin ei olisi varaa, onneksi tykkäävät mm. shakista ja lukemisesta ja uinnista ihan hupimielessä

 

Ajatella, että vanhempani olivat myös 4 luokkaa käyneitä. He olivat teräviä kaikessa tekniikassa ja rahankäytössä.

Muutama kurssi ammattiin ja siitä se lähti. Osasivat kauniisti kirjoittaa ja la

Kansakoulu on ollut 8 luokkainen 30-luvulta lähtien.  Älkää puhuko satuja.

95-vuotias tätini aina myös puhui nelivuotisesta kansakoulusta.   Hänen kuolemansa jälkeen, lapseton kun oli, tyhjensin hänen asuntoaan.

Kansakoulun todistusvihkonen oli jäämistössä...kyllä hän kyläkoulussa oli käynyt 7 vuotta koulua ja puoli vuotta kirkonkylässä nk soppakoulua.  Lisäksi jotain kotiteollusuuskoulua vuoden 17-vuotiaana.

Oli muutan terävä, asioita seuraava täti.  Kävi tietokonekurssejakin yli 80 v muttei hankkinut konetta itselleen.

Koulupakkokin oli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotain on rahankäytössä jos ei 70 000 saa kunnon elintasoa vai onko se vaimo kotirouvana?  Jos ei, kaipa hänkin nyt voisi viulutunnit lapselleen kustantaa

Sanopa se. Vaimo on matalapalkkatyössä, mutta osallistuu kuluihin, minkä pystyy. Tarvitaan kaksi autoa työmatkoihin ja iso osa tuloista menee asuntolainoihin, ehkä neljännes. Ainut ylellisyyskulutus(josta poden huonoa omaatuntoa ) on pari saunajuomaa ehkä kerran viikossa tai kahdessa sekä edullinen mökki, jota myös vuokrataan kulujen kattamiseksi - tulee melkein halvemmaksi kuin olla itse vuokraamassa lomamökkiä. 

Lapsia on neljä ja ruokakauppaan menee nettotuloistamme reilu neljännes, usein reilusti yli 1000€ kuussa. 

Neljännes tuloista asuntolainaan on ihan normaalia. Suosittelen tekemään budjetin, jossa varattu osuus lasten harrastuksiin, sekä laatimaan 4 viikon ruokalistan, jonka mukaan kauppalistat. Pari saunajuomaa mahtuu varmasti budjettiin. 

Ei helv..mitä mieleen kuvituksen tuotetta. 

Olin keskisuuressa yrityksessä talousjohtajana 80-90-kuvulla  ja mun palkka oli 10.500 mk eli n. 2000€/kk ja se oli tosi hyvä palkka. Ja kovin vaatimatonta oli elämä. Auto oli Nissan Micra. 

Eka kännykän sain v. 1986 ja hinta oli 16.500 mk. 

Se oli silloin kun ei ollut tasa-arvoa ja miehille voitiin maksaa työn arvoinen palkka.

Nyt palkka maksetaan työssäkäynnistä. Siksi siellä tarvitaan molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kyllä 60-70-80-luvun asunnoissa oli reilusti neliöitä verrattuna nykyisiin kaninkoppeihin. Yksiöt oli usein noin 40-neliöisiä, kaksiot 50-60-neliöisiä ja kolmiot 75-80-neliöisiä. 4-5 huoneen perheasunnoissa oli 85-120 neliötä. Olohuoneet oli valtavan kokoisia, ruokailutila usein yhdisti olohuonetta ja keittiötä ja siihen ruokailutilakuvioon kuului myös pääsy terassille tai parvekkeelle. Ihan sellaisia lattiastakattoon-ikkunoita ei ollu, mitä nykyään näkee uusissa taloissa, koska tekniikka oli erilaista eikä ikkunoista osattu tehdä lämpöä pitäviä. 

Missä näitä valtavia okt myytiin ja rakennettiin. Olin talotehtaan myynnissä ja hallinnossa 80-90-luvulla myydyin talopaketti oli 86m2 ja 90-luvulla 92m2 nämä tilat sisälti asuintilat, saunat, pesytilat, varastot jne.  Ja nämä muodosti useamman talotehtaan paketit. 

Ja vasta 2000-luvulla tulivat 136m2 ja siitä isommat. 

No, puhuinko jotain 136-neliöisistä taloista? Asuttiin lapsuudenkodissa 70-luvulla rakennetussa kerrostaloasunnossa, jossa oli 5 h + k, 120 neliötä. Kaverin perheellä oli 4 h + k, jotain 90 neliön luokkaa. Muillakin kavereilla oli tilavat perheasunnot, joillakin oli rivari, suurin osa kaupungissa oli kerrostaloja. Opiskelijaboksiin muutin vuonna -85, ensin oli 40-neliöinen yksiö ja sitten puolison kanssa 59-neliöinen kaksio. 

Vierailija kirjoitti:

Ei helv..mitä mieleen kuvituksen tuotetta. 

Olin keskisuuressa yrityksessä talousjohtajana 80-90-kuvulla  ja mun palkka oli 10.500 mk eli n. 2000€/kk ja se oli tosi hyvä palkka. Ja kovin vaatimatonta oli elämä. Auto oli Nissan Micra. 

Eka kännykän sain v. 1986 ja hinta oli 16.500 mk. 

Ootko kuullut inflaatiosta? Ja kasarilla oli myös oikein hyvin palkattuja duunaritöitä. Pitkiä työuria ja säästäväisiä ihmisiä.

Neljä luokkaa kansakoulua, heh!   Satutunti käynnissä.   Neljä luokkaa kävivät oppikouluun menijät.

Vuossadan (1900)  alussa käytiin ehkä  kiertokoulua tai  kansakoulua joku vuosi mutta kyllä kansakoulun tultua se oli 7-8 luokkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Yksi isä pystyy elättämään 10 lasta, mutta 10 lasta ei pysty elättämään yhtä isää.

Näin se inhimillisyys nykyään menee. Ennen perheet olivat yhtä köyttä vetäviä.

Näkee ulkomaalaisia ja ulkomailla, kun perheet ovat yhdessä ja tekevät talojen kunnostusta yhdessä. Naisväki tekee runsaasti ruokaa. Istuvat ruokaillessa kauan yhdessä.

Tämä on kadonnut meiltä, ei olla enää yhdessä. Ei arvosteta omia läheisiä.

Vierailija kirjoitti:

Neljä luokkaa kansakoulua, heh!   Satutunti käynnissä.   Neljä luokkaa kävivät oppikouluun menijät.

Vuossadan (1900)  alussa käytiin ehkä  kiertokoulua tai  kansakoulua joku vuosi mutta kyllä kansakoulun tultua se oli 7-8 luokkaa. 

Unohda tuo. Ei ollut 1900 luvun alussa ja 1930 lucvulla kuin  4 luokkaa ja sillä pärjättiin. Siitä olisi  päässyt oppikouluun vaikka Viipuriin, muuta ei ollut perheillä varaa kouluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat kävi töissä usein. Vaatteet kierrätettiin lapselta lapselle sisarusten ja koko suvun kesken. Ruoka oli yksinkertaista. Kerran viikossa oli karkkipäivä. Ei matkusteltu ja juhlittu niinkuin nykyään. Koti sisustettiin kerran ja samoilla huonekaluilla mentiin pitkään. Toki oli moni asia halvempaa ja töitä riitti ihmisille.

Ihan tarpeeks hyvä elintaso oli ainakin meidän perheellä. Syötiin hyvin, harrastettiin mitä haluttiin ja saatiin ne vaatteet, jotka tarvittiin. Määrällisesti kaikilla oli silloin vähemmän vaatteita, mutta hyviä vaatteita ne oli. Levikset piti olla, olin teini. Julkisilla oli töissä molemmat vanhemmat. 

Harrastukset on muuten nykyään kalliimpia. Mulla oli Anytime-kortti tanssisalille ja kyllä noi on nykyään huomattavasti kalliimpia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kyllä 60-70-80-luvun asunnoissa oli reilusti neliöitä verrattuna nykyisiin kaninkoppeihin. Yksiöt oli usein noin 40-neliöisiä, kaksiot 50-60-neliöisiä ja kolmiot 75-80-neliöisiä. 4-5 huoneen perheasunnoissa oli 85-120 neliötä. Olohuoneet oli valtavan kokoisia, ruokailutila usein yhdisti olohuonetta ja keittiötä ja siihen ruokailutilakuvioon kuului myös pääsy terassille tai parvekkeelle. Ihan sellaisia lattiastakattoon-ikkunoita ei ollu, mitä nykyään näkee uusissa taloissa, koska tekniikka oli erilaista eikä ikkunoista osattu tehdä lämpöä pitäviä. 

Missä näitä valtavia okt myytiin ja rakennettiin. Olin talotehtaan myynnissä ja hallinnossa 80-90-luvulla myydyin talopaketti oli 86m2 ja 90-luvulla 92m2 nämä tilat sisälti asuintilat, saunat, pesytilat, varastot jne.  Ja nämä muodosti useamman talotehtaan p

Meillä oli iso omakotitalo, mutta se oli nykyajan standardeihin verrattuna röttelö. Auto oli Lada ja kesämökki alusta asti itse rakennettu. Ulkomaanmatkoja tehtiin vaan Ruotsiin ja Neuvostoliittoon. 

Vierailija kirjoitti:

Se oli silloin kun ei ollut tasa-arvoa ja miehille voitiin maksaa työn arvoinen palkka.

Nyt palkka maksetaan työssäkäynnistä. Siksi siellä tarvitaan molemmat.

Kunnon ammattimiestä arvostettiin aikoinaan. Jos osasi työnsäja teki ja toimi asiallisesti, niin oli kunnon palkka myös sähkömiehellä,putkimiehellä ja junanlähettäjällä.

Muuten aikoinaan 1900 lukua ajatellen. Kotonta lähdettiin töihin, 4 luokkaa koulua ja tukkimetsään tai tytöt tehtaaseen tai piikomaan.

Se oli silloin.

Se on hauska mirten me jokainen näemme oman totuutemme.  Joku asunut leveästi  varakkaassa perheessä jossa äiti on voinut rouvana kekastella suurissa neliömäärissä.

Duunaripiireissä liikkuvana en ole edes 120 neliön kerrostaloasuntoA nähnyt.  Veljeni 60-luvulla rakennetussa lättähatussa voi saunan kanssa olla 120 neliötä.

Kun perhe oli suurimmillaan asuttiin (80-luvun loppu) vuokraneliössä, siinä oli joku 82 neliötä muistaakseni. Makuuhuoneet olivat pienet.  Olohuone, 3 mh, käytävämainen keittiö johon ruokapöytä sopi päätyyn.

Ja naiset kävivät työssä, eivät toimessa tai virassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ollut kotiäitejä meidän tuttavapiirissä, kun olin lapsi 80-luvulla. Duunareita kaikki vanhemmat lähipiirissä ja suvussa, lapset hoidossa. Silloin ei ollut kännyköitä, tietokoneita, matkustelu oli harvinaista, vaatteet ei olleet merkkijuttuja. Nykyään menee sellaiseen rahaa mistä ennen ei voitu kuvitellakaan.

 

Minä tunsin useita kotiäitejä.

Ne perheet eivät ehkä kaikki matkustelleet, mutta kesämökit oli. Lapset sai muutamia merkkivaatteita ja ylipäätään useimmat tai kaikki vaatteet olivat laadukkaampia kuin nykyään.

Vaatteet oli laadukkaampia, mutta niitä hankittiin vähemmän. Vain sen verran kuin tartti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se oli silloin kun ei ollut tasa-arvoa ja miehille voitiin maksaa työn arvoinen palkka.

Nyt palkka maksetaan työssäkäynnistä. Siksi siellä tarvitaan molemmat.

 

Kunnon ammattimiestä arvostettiin aikoinaan. Jos osasi työnsäja teki ja toimi asiallisesti, niin oli kunnon palkka myös sähkömiehellä,putkimiehellä ja junanlähettäjällä.

Muuten aikoinaan 1900 lukua ajatellen. Kotonta lähdettiin töihin, 4 luokkaa koulua ja tukkimetsään tai tytöt tehtaaseen tai piikomaan.

Se oli silloin.

 

Kansakoulu oli 6 -8 luokkaa.  Sisarukseni, 20-luvulla syntyneet , ovat maalaiskunnassa käyneet 7, 5 vuotta kansakoulua.

15-vuotiaana lähdettiin töihin, tehtaisiin ei päässyt enää ainakaan 70-luvulla ennen 18 v.  Juoksutytöksi pääsi ja kauppoihin.   Työlainsäädäntö kehittyi rajoittamaan lasten työssäkäyntiä.