Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Meille eka auto tuli 79 sekin vanha paska Opel 15 v vanha. Äiti oli kotona ja isä kävi töissä.
Vuokralla oltiin
Ylim rahaa ei ollut
Kesälomat heinäpellolla mummolassa
Hiihtolomlla himassa lunta kolaa massa
Ei lomailtu oikeestaan missään
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut normaalia 80-luvulla tai aiemminkaan Suomessa. Täällä naiset ovat aina osallistuneet maatilan töihin tai olleet työelämässä. Ei ole ollut mitään kotirouvakulttuuria.
Kaupungissa on aina ollut kotirouvakulttuuri, väärä nimi vaan. Lastenhoitajakin on väärä nimi, mikähän se oikea oli/on? Kodinhoitajakin on perheen äidille väärä nimi. Niin mikähän olis oikea kun hoitaa kodin ja lapset.
Molemmat vanhemmat kävi töissä usein. Vaatteet kierrätettiin lapselta lapselle sisarusten ja koko suvun kesken. Ruoka oli yksinkertaista. Kerran viikossa oli karkkipäivä. Ei matkusteltu ja juhlittu niinkuin nykyään. Koti sisustettiin kerran ja samoilla huonekaluilla mentiin pitkään. Toki oli moni asia halvempaa ja töitä riitti ihmisille.
Oi kultainen kasariaika, mikäs sitten seurasi? 90-luvulla oli vielä markat.
Ei ollut. Kyllä ne molemmat oli töissä. En minä ainakaan kasarilla tiennyt yhtä ainoaa kotirouvaa. Kaikkien kavereiden äidit kävi töissä. Miksi ei olis käyny? Työpaikkoja oli hyvin saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat vanhemmat kävi töissä usein. Vaatteet kierrätettiin lapselta lapselle sisarusten ja koko suvun kesken. Ruoka oli yksinkertaista. Kerran viikossa oli karkkipäivä. Ei matkusteltu ja juhlittu niinkuin nykyään. Koti sisustettiin kerran ja samoilla huonekaluilla mentiin pitkään. Toki oli moni asia halvempaa ja töitä riitti ihmisille.
Ihan tarpeeks hyvä elintaso oli ainakin meidän perheellä. Syötiin hyvin, harrastettiin mitä haluttiin ja saatiin ne vaatteet, jotka tarvittiin. Määrällisesti kaikilla oli silloin vähemmän vaatteita, mutta hyviä vaatteita ne oli. Levikset piti olla, olin teini. Julkisilla oli töissä molemmat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä? 80-luvulla farkut eivät maksaneet 1000 markkaa missään. Nyt parhaat on yli 200€.
***
Olin Seppälässä töissä v 76 ja silloin farkkujen sisäänostohinta oli 43mk ja myyntihinta 98mk.
Jos miettii että mun duunari-isäni palkka oli n 2000mk
Tämä. Farkut maksoi hänelle siis 1/20 kk bruttopalkasta. Mun eka kk palkka oli vielä tuon alle.
Itse ostin 80- luvun puolivälissä alesta takin jonka ovh oli 600mk. Sitä oikein päiviteltiin kun se ovh oli niin älyttömän kallis.
Nyt jos laittasin noin kolmasosan palkasta takkiin niin aika kallishan se olisi.
Kuinka pihalla ihmiset voi olla.... ei 80 luvulla Suomessa duunariperheissa ollut kotirouvia kuin ihan harvoin jos lasten kotihoito tuli halvemmaksi kuin hoitoon vieminen ja duuniin meno. Ja jos vaan yksi vanhempi kavi duunissa niin elettiin hyvin vaatimattomasti. Auto oli halpa ja vanha jos sellaiseen oli edes varaa, talo joku vanha rintsikka tai kerrostalokolmio. Lapsille tyyliin yhdet farkut per vuosi ja kolme, nelja puseroa koulua varten.
Vois hiukan tutustua aiheeseen, ei ne olleet mitaan utopistisia kulta-aikoja useimmille duunareille.
Onneksi kasari meni jo.
Kaikki olivat köyhiä, mihinkään ei ollut varaa. Koulussa kiusattiin, luokat olivat isoja. Ihmisillä oli alkoholiongelmia jo nuorena, ja kaikkialla tuöpaikkoja myöten kärvennettiin tupakkaa. Suomi oli kommunisti-neukkula. Jupeilla oli merkkivaatteita, autoja ym. mutta köyhyydestä kertonee se että niihinkin jätettiin hintalaput esille.
Uskallan veikata, että yhdeksänkymmentäluvun lama, devalvaatio ja EU:n suunnittelu pelasti. Tämänkin Suomi nimisen valtion.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut normaalia 80-luvulla tai aiemminkaan Suomessa. Täällä naiset ovat aina osallistuneet maatilan töihin tai olleet työelämässä. Ei ole ollut mitään kotirouvakulttuuria.
Kaupungissa on aina ollut kotirouvakulttuuri, väärä nimi vaan. Lastenhoitajakin on väärä nimi, mikähän se oikea oli/on? Kodinhoitajakin on perheen äidille väärä nimi. Niin mikähän olis oikea kun hoitaa kodin ja lapset.
En tuntenut kaupungin työläiskerrostalolähiössä kotirouvia enkä tietenkään työelämässäkään tavannut kuin työssäkäyviä naisia .
Mistä luksuskodeista kaikki olette kotoisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut normaalia 80-luvulla tai aiemminkaan Suomessa. Täällä naiset ovat aina osallistuneet maatilan töihin tai olleet työelämässä. Ei ole ollut mitään kotirouvakulttuuria.
Kaupungissa on aina ollut kotirouvakulttuuri, väärä nimi vaan. Lastenhoitajakin on väärä nimi, mikähän se oikea oli/on? Kodinhoitajakin on perheen äidille väärä nimi. Niin mikähän olis oikea kun hoitaa kodin ja lapset.
Kotiäiti
Vierailija kirjoitti:
Onneksi kasari meni jo.
Kaikki olivat köyhiä, mihinkään ei ollut varaa. Koulussa kiusattiin, luokat olivat isoja. Ihmisillä oli alkoholiongelmia jo nuorena, ja kaikkialla tuöpaikkoja myöten kärvennettiin tupakkaa. Suomi oli kommunisti-neukkula. Jupeilla oli merkkivaatteita, autoja ym. mutta köyhyydestä kertonee se että niihinkin jätettiin hintalaput esille.
Uskallan veikata, että yhdeksänkymmentäluvun lama, devalvaatio ja EU:n suunnittelu pelasti. Tämänkin Suomi nimisen valtion.
Elikkäs; ilman ysärikehitystä olisimme joku Albania.
Sillä isukilla ei mennyt aikaa netissä pyörimiseen ja pskan jauhamiseen anonyymina. Eikä se käyttänyt rahojaan mieIiaIaIääkitykseen. Se oli mies eikä nettihiiri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ollut normaalia 80-luvulla tai aiemminkaan Suomessa. Täällä naiset ovat aina osallistuneet maatilan töihin tai olleet työelämässä. Ei ole ollut mitään kotirouvakulttuuria.
Kaupungissa on aina ollut kotirouvakulttuuri, väärä nimi vaan. Lastenhoitajakin on väärä nimi, mikähän se oikea oli/on? Kodinhoitajakin on perheen äidille väärä nimi. Niin mikähän olis oikea kun hoitaa kodin ja lapset.
En tuntenut kaupungin työläiskerrostalolähiössä kotirouvia enkä tietenkään työelämässäkään tavannut kuin työssäkäyviä naisia .
Mistä luksuskodeista kaikki olette kotoisin?
Mun luokkakaverin äiti ei käynyt töissä, oli ainoa tuntemani "kotiäiti".
3 henkinen perhe asui Helsingin Kalliossa yksiössä. Asunnossa oli tiskipöytä ja hella eli nykyistä seinäkeittiötä vastaava n 1,5m pätkä. Vessa oli rappukäytävässä, yleisessä saunassa peseydyttiin kerran viikossa.
Näin vielä 70-80-lukujen vaihteessa kun pääsimme ylioppilaiksi.
Te jotka haikailette 60-80- lukujen omakotitaloja tai kerrostalohuoneistoja: ne oli pieniä, pienet ikkunat, minimivarustelu ja huonoilla materiaaleilla tehty.
Kertakäyttötaloja. Siksi niitä ei kukaan nyt halua ostaa. Pommeja.
Kyllähän ennen vanhaa ihmiset pärjäsivät palkallaan paremmin, toki ei kaikki mutta monet kyllä. Ennen vanhaa ihmisten ostovoima oli paljon parempi ja töihin pääsi ilman koulutusta. Nykyään on kaiken maailman maksuja,veroja ja hinnat on korkeita jonka takia ei enää ole varaa ihmisillä.
Ennen vanhaa ajateltiin että töitä tekemällä ihminen oppii kun taas nykyään ajatellaan että pelkästään koulussa oppii.
Mun mummo ja pappa ei ole suorittanut edes ammattikoulua. Mummo oli siivooja ja tarjoilija, pappani taas teki kuljetushommia ja hän yleni mestariksi.
Heillä kuitenkin oli varaa isoon kerrostaloasuntoon, sijoitusasuntoon, kesämökkiin, henkilöautoon ja neljään lapseen.
Mun duunarisuvussa mummotkin kävivät töissä jo 1950 luvulla. Itse olin lapsi 80 ja 90 luvuilla enkä muista että kenenkään kaverin tai tuttavien äiti olisi ollut kotirouva. Omakotitalossa toki asuttiin ja kaikilla neljällä lapsella oli oma huone. Ulkomaillakin käytiin. Ei oltu mitenkään rikkaita
Vierailija kirjoitti:
Sillä isukilla ei mennyt aikaa netissä pyörimiseen ja pskan jauhamiseen anonyymina. Eikä se käyttänyt rahojaan mieIiaIaIääkitykseen. Se oli mies eikä nettihiiri.
Tämä on ihan totta. Isäni oli traktorikuski, itse rakensi talon öisin, tosin työkaverit teki talkoilla katon. Äiti kotiäiti, 1980-luvulla. Isällä oli tosin myös 100 hehtaaria metsää, mutta se oli maaseudun duunarille ihan normi juttu, perintöä sai omalta, tilan umpimetsään raivanneelta isältään, ihan aidolta entiseltä torpparilta, tosin sekin kauppojen kautta, että kaupunkiin muuttaneet laiskat ja rahan ahneet sisarukset jäi nuolemaan näppejään. Yksi silti varasti mummin rukin ja hienommat lipastot.
Isä ei myöskään juonut ja metsästi ja kalasti lihat ruokapöytään. Tupakkia poltti niin, että kuoli keuhkosyöpään, kun olin pieni.
Yksi isä pystyy elättämään 10 lasta, mutta 10 lasta ei pysty elättämään yhtä isää.
Tämä on totta ja jäämällä EMU:n ulkopuolelle olisimme nykyisin paljon paremmassa asemassa. EU:n ulkopuolelle jääminen taas olisi ollut kohtalokas virhe, sitä voi katsella miten menee EU:n ulkopuolisilla Euroopan valtioilla Kremlin nyrkki p*rseesä.