Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Lapsuudessani 80- ja 90-luvuilla tuttavapiirissä oli vain yksi tällainen perinteinen kotirouvaperhe. Tässä perheessä mies oli juristi. Ei todellakaan ollut mitään normia, ja tätä perhettä pidettiin hyvin vanhakantaisena ja perheen äitiä vähän sääliteltiin.
Minä muistan kun isä aikoi vaihtaa työpaikkaa. Johtaja nosti 70-luvun alussa 1100 markan palkan 1300 markkaan.
Valmistuttuani 1989 sain palkkaa 5200 markkaa, kun en ottanut lounasetua.
Mitä ihmeen hulppeita taloja tuolloin tehtiin? Ihan varakkaimmat kyllä, usein yrittäjiä. Mutta tavallisten perheiden talo oli 20 neliötä+ lisäksi 20 neliötä perheenjäsen, jos aravalainaa haki. Ei kukaan tavis tehnyt yli 200 neliön taloa, nykyään näitä on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sinä sitten vuorostasi 80-luvulla kotirouva? Siitä vuosikymmenestähän tässä nyt keskustellaan. Äitini on ikäisesi (s. -55) ja hän teki 80-luvulla töitä.
Lainaus ei lähtenyt mukaan, mutta tämä kommentti oli sille, joka edellisellä sivulla kertoi syntyneensä 50-luvun lopulla ja äiti oli kotiäiti.
Ei, minä lähdin Helsinkiin opiskelemaan, menin töihin, enkä koskaan palannut asumaan synnyinpaikkaani.
Muistan saaneeni 80-luvulla palkkaa 9000 mk/kk.
Ostin yksin, omilla rahoillani okt:n pks:lta. Pian myin sen ja muutin stadiin. Ostin vanhasta lähiöstä kerrostaloasunnon. Kyllä oli ilmaa hinnoissa 80-90-luvun vaihteessa!
Hammaslääkäriin ei kyllä päässyt normaali työssä käyvä julkiselle kovin helposti. Lapset lähinnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sinä sitten vuorostasi 80-luvulla kotirouva? Siitä vuosikymmenestähän tässä nyt keskustellaan. Äitini on ikäisesi (s. -55) ja hän teki 80-luvulla töitä.
Lainaus ei lähtenyt mukaan, mutta tämä kommentti oli sille, joka edellisellä sivulla kertoi syntyneensä 50-luvun lopulla ja äiti oli kotiäiti.
Ei, minä lähdin Helsinkiin opiskelemaan, menin töihin, enkä koskaan palannut asumaan synnyinpaikkaani.
Muistan saaneeni 80-luvulla palkkaa 9000 mk/kk.
Ostin yksin, omilla rahoillani okt:n pks:lta. Pian myin sen ja muutin stadiin. Ostin vanhasta lähiöstä kerrostaloasunnon. Kyllä oli ilmaa hinnoissa 80-90-luvun vaihteessa!
Halusin kirjoittaa aiemmassa kommentissani lapsuudesta 60-luvulla. Jolloin siis valkokaulusköyhälistö pystyi yhden vanhemman tuloilla hankkimaan okt:n, auton ja 3 lapsen perheen. Oltiin pitkälti omavaraisia ja säästäväisiä. Ei ollut äitiyspäivärahoja, sosiaalihuolto oli vain rutiköyhille ja koulunkäynti kirjoineen maksoi alkaen 10-vuotiaasta, kun jatkoi oppikoulussa, joka oli väylä lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sinä sitten vuorostasi 80-luvulla kotirouva? Siitä vuosikymmenestähän tässä nyt keskustellaan. Äitini on ikäisesi (s. -55) ja hän teki 80-luvulla töitä.
Lainaus ei lähtenyt mukaan, mutta tämä kommentti oli sille, joka edellisellä sivulla kertoi syntyneensä 50-luvun lopulla ja äiti oli kotiäiti.
Ei, minä lähdin Helsinkiin opiskelemaan, menin töihin, enkä koskaan palannut asumaan synnyinpaikkaani.
Muistan saaneeni 80-luvulla palkkaa 9000 mk/kk.
Ostin yksin, omilla rahoillani okt:n pks:lta. Pian myin sen ja muutin stadiin. Ostin vanhasta lähiöstä kerrostaloasunnon. Kyllä oli ilmaa hinnoissa 80-90-luvun vaihteessa!
Halusin kirjoittaa aiemmassa kommentissani lapsuudesta 60-luvulla
Siis yhden vanhemman tuloilla elettiin normaalia perhe-elämää omistusasunnossa sekä 60- että 80-luvulla.
Missä vaiheessa hinnat nousivat enemmän kuin palkat, ettei tämä enää onnistunut?
Vai johtuiko 90-luvun alun lamasta, jolloin ihmiset menettivät paitsi työpaikkansa, myös kotinsa? Valuuttalainoina otetut asuntolainat potkaisivat.
90-luvulla oli myös suuri pankkikriisi.
Ei ollut nettiä=maksaa ylimääräistä ja kännykkälaskuja.Yksi lankapuhelin liittymä.Eikä ollut tietokoneita jne.Nyt kehitys on luonut siinä sivussa näitä menoja mitä joudumme maksamaan jotta pärjäämme tässä maailmassa.
Olen elänyt näköjään ihan eri maailmassa kuin useimmat. Olen isosta perheestä, kaikki sisareni ja kälyni kävivät töissä, silloinkin kun äitiysloma oli vain 3 kk. Työelämän tein naisvaltaisissa yrityksissä, toimistossa vaatetustehtaalla ja paikkakunnalla oli pari isompaa vaatetehdasta, tuhansia naisia 80-luvulla töissä ennenkuin venäjän kauppa tyrehtyi. Kotirouvia ei minun maailmassani ollut.
Niin kaksijakoista oli suomi silloin ja on nytkin . Maailmat eivät kohdanneet toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
silloin ei lennetty ulkomaille ja autot oivat Ladoja. Puhumattakaan elektoniikan kuluista tai uusista lenkkareista kuukausittain..
Tämäpä juuri. Ihmiset ei oikein tunnu nykypäivänä hahmottavan, mistä kaikesta on tullut itsestäänselvää mikä vielä 80-90-luvulla oli aikamoista luksusta.
Rahan käyttö oli myös erilaista, hankintoja suunniteltiin pitkään ja niitä varten säästettiin, olipa kyseessä isommat tai pienemmät ostokset. Mulla oli lapsena varmaan kolmet housut, muutama paita ja lisäksi jotkut talvivaatteet. Nykykakaralla on joka sormelle ja varpaalle kymmenen eriväristä merkkivaatetta ja -tuotetta. Mutta silti olevinaan hirveä ilmastoahdistus, kun ihmiset kuluttaa liikaa. Ristiriitaista on.
Asiaa! Tämä on just näin.
Mitä luulette, suostuisivatko nykyajan ilmastoahdistuneet nuoret elämään yhtä niukasti, miten vielä ihan tavalliset keskiluokkaiset perheet elivät 80-luvulla? Silloin ei käyty shoppailemassa. Vaatteita sai ehkä kerran vuodessa, kun äiti osti tai ompeli itse.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannukset oli alhaisemmat.
Pötyä. Koko aloitus on venäläistä paskaa persun läpi kulkeneena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sinä sitten vuorostasi 80-luvulla kotirouva? Siitä vuosikymmenestähän tässä nyt keskustellaan. Äitini on ikäisesi (s. -55) ja hän teki 80-luvulla töitä.
Lainaus ei lähtenyt mukaan, mutta tämä kommentti oli sille, joka edellisellä sivulla kertoi syntyneensä 50-luvun lopulla ja äiti oli kotiäiti.
Ei, minä lähdin Helsinkiin opiskelemaan, menin töihin, enkä koskaan palannut asumaan synnyinpaikkaani.
Muistan saaneeni 80-luvulla palkkaa 9000 mk/kk.
Ostin yksin, omilla rahoillani okt:n pks:lta. Pian myin sen ja muutin stadiin. Ostin vanhasta lähiöstä kerrostaloasunnon. Kyllä oli ilmaa hinnoissa 80-90-luvun vaihteessa!
Halusin kirjoittaa aiemmassa kommentissani lapsuudesta 60-luvulla
Pötyä. Mä muistan sen, että kumpikin vanhempi teki niska limassa töitä ja silti syötiin homeista leipää.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut maa han muuttoa.
Eikä työttömyyttä.
Yksinkertaista: emme olleet EU:ssa. Uudet "ystävämme", tulokkaat ovat imeneet rahamme ja nostaneet elintasoaan aivan järkyttävällä tavalla, esim. Latvia, Romania jne jne jne
80-luvulla tehtiin töitä ja elettiin vaatimattomasti, eikä kukaan kehdannut mennä kerjäämään fatasta apua, paitsi eräs pieni vähemmistöryhmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ruoka ja asuminen oli halvempaa. Ja 80-luvun duunarit oli 50-luvun kasvatteja. Kaikkea ei laitettu heti menemään, vaan oli kurinalaisuutta SÄÄSTÄÄ. ;)
80-luvulla ruoka oli älyttömän kallista. Suurin osa rahoista meni ruokaan ja asumiseen. Vaatteet, kengät samoin todella kalliita.
Nyt elektroniikka, vaatteet, kengät superhalpoja, jopa ruoka on halpaa.
No tuo on nyt riippunut ihan siitä missä on asunut.
Siis koko Suomessa 70-80- luvuilla oli asuminen/energia; käyttötavarat (kodinkoneet, huonekalut, vaatteet, kengät, autot) ja ruoka kallista.
Suurelta osin siksi että se oli kotimaassa tehtyä. Mm maanviljelijöitä suojeltiin ulkomaiden halvemmalta ruoalta.
Sitten oli ylituotantoa (voivuoret!!) joita
Mitä helvettiä? 80-luvulla farkut eivät maksaneet 1000 markkaa missään. Nyt parhaat on yli 200€.
Mitä helvettiä? 80-luvulla farkut eivät maksaneet 1000 markkaa missään. Nyt parhaat on yli 200€.
***
Olin Seppälässä töissä v 76 ja silloin farkkujen sisäänostohinta oli 43mk ja myyntihinta 98mk.
Jos miettii että mun duunari-isäni palkka oli n 2000mk
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olitko sinä sitten vuorostasi 80-luvulla kotirouva? Siitä vuosikymmenestähän tässä nyt keskustellaan. Äitini on ikäisesi (s. -55) ja hän teki 80-luvulla töitä.
Lainaus ei lähtenyt mukaan, mutta tämä kommentti oli sille, joka edellisellä sivulla kertoi syntyneensä 50-luvun lopulla ja äiti oli kotiäiti.
Ei, minä lähdin Helsinkiin opiskelemaan, menin töihin, enkä koskaan palannut asumaan synnyinpaikkaani.
Muistan saaneeni 80-luvulla palkkaa 9000 mk/kk.
Ostin yksin, omilla rahoillani okt:n pks:lta. Pian myin sen ja muutin stadiin. Ostin vanhasta lähiöstä kerrostaloasunnon. Kyllä oli ilmaa hinnoissa 80-90-luvun vaihteessa!
Sulla on ollut huima palkka kun pankinjohtaja sain n 10000mk 90-luvun alussa
Vierailija kirjoitti:
Se auto ei ollut Audi...
Ei yleensä Ladakaan
Pyh. Yksinhuoltajaperheessä 80-luvulla vuokralla vanhassa talossa ja autona paska Opel Kadett. Ei se mitään kovin varakkaan tuntuista ollut.
Jotain kertoo tilanteesta, että nykyään omistan enemmän kuin vanhemmat ja osa sukulaisista yhteensä.
Ei ollut
Tosin itse tamperelaisena ostin lakanoita finlaysonin tehtaanmyymälästä, sekä Nokialta nanson myymälästä. Halpaa ja kotimaista. Työtä tuotti kotimaahan ja hyvinvointia. i ollut valtiolla velkaa ja terveydenhoitokin oli oikeasti ilmaista
Haloselta edullisesti J A P merkkisiä päällystakkeja ja karhun verkkarit