Miksi 80-luvulla duunari-isä pystyi yksi elättämään perheen, maksamaan auton ja omakotitalon?
Markka-aikana (80-luvulla) oli ihan normaalia, että perheen äiti oli lasten kanssa kotona ja vain isä kävi töissä.
Silti duunarikin pystyi silloin yksin elättämään perheensä, maksamaan omakotitalon ja auton. Työttömyyttä ei silloin juuri tunnettu.
Nyt euroaikana monissa perheissä molemmat vanhemmat käyvät töissä, asutaan betoniyksiössä ilman autoa ja iltaisin seistään leipäjonossa. Verotus ja maksut nousevat vuosi vuodelta. Silti yhteiskunnan rahat on loppu ja ihmisetkin jo velkaantuvat.
Kommentit (1114)
Vierailija kirjoitti:
Ihme ajatus, että nykyään kaikilla, köyhilläkin, olisi kova elintaso.
80-luvulla oli paljon oikeasti köyhiä 'mökin mummuja' jotka asuivat maaseudulla esim. taloissa joissa ei ollut edes sisävessaa. Niin köyhää väkeä nykyään ei edes näy missään.
Omakin mummo oli tälläinen. Rapiat 400 tuhatta markkaa oli tilillä kun kuoli. Viimeiset 35v elämästään kävi kerran viikossa kyläkaupassa kaikki muu jäi tilille.
En tiedä voidaanko puhua köyhistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi tosi tyypillistä, että ihmisiä syyllistetään asioista, jotka oikeasti johtuvat yhteiskunnan ja maailman muuttumisesta. Asuminen OLI paljon halvempaa ennen. Asuntolainan pystyi maksamaan muutamassa vuodessa. Okei, piti venyttää penniä, mutta eihän nykyään KAHDEN ihmisen yhteenlasketut muutaman vuoden KOKO nettopalkat vastaa minkään perheasunnon hintaa. Vaikka ei söisi mitään eikä ostaisi mitään, siltikään ei saisi lainaa samassa ajassa pois.
Ei pystynyt. Laina aika oli max 8 vuotta, korot 13-18%.
Ostimme asunnon 470 000mk vuonna -86. 8 vuotta maksoimme pelkkiä korkoja (minun nettopalkkani kokonaan 4220mk/kk).
Asunto myytiin v 1994 samalla 470 000 markalla ja lainaa oli saman verran kuin 8v aikaisemmin. Yhtään ei velka lyhentynyt.
Toki olimme tavisduunareita, toimistorotta ja sähkäri
Me asuimme Vantaalla 50m Helsingin rajalta. Tuo oli vielä edullinen rivariasunto. Helsingin puolella samanlainen rivari 510 000mk silloin
Vierailija kirjoitti:
Meillä on neljälle hengelle noin sataneliöinen kerrostaloasunto Helsingissä aika lähellä noin 200-neliöistä lapsuudenkotiani, joka ei ole kerrostaloasunto. Tämän hinta oli taannoin 600t, mikä vastaa aika monen vuoden keskimääräistä nettopalkkaa. Vanhempani maksoivat omansa 8 vuodessa, meillä tietenkin 20 vuoden laina. Lapsuudenkotini oli silloin uudehko rakennus, tämä taas peruskorjausiässä.
Hassua tässä on se, että meillä on kaksi hyvätuloista tätä maksamassa, vanhemmistani vain toinen oli hyvätuloinen. Vanhempani ostivat ja rakensivat myös mökin jo nuorina, meillä ei toivoakaan.
Kyllä aikaisemmin sai pienemmällä rahalla enemmän, se on ihan varma juttu.
1980-luvulla inflaatio oli keskimäärin n. 8% vuodessa. Lainasta maksettiin korkeaa korkoa, mutta lainan pääoma pieneni silti tasaista tahtia. Palkkataso seurasi inflaatiota melko tarkasti, joten kahdeksassa vuodessa palkka melkein kaksinkertaistuu. Koska maksettava korko lasketaan jäljellä olevasta lainasta, koron osuus kuukausimaksusta pienenee sekä inflaation että lainamäärän pienenemisen takia. Suhteessa palkkaan lainan kk-lyhennys ja korot pienenivät siis laina-aikana huomattavasti.
2000-luvulla inflaatio ja korot ovat olleet paria viime vuotta lukuunottamatta lähes olemattomia. Lyhennyksen ja korkojen määrä pienenee siksi pelkästään lainan pääoman pienentymisen myötä. Lainakulujen (lyhennys + korko) suhde palkkaan pysyy lähes samana, joten laina-ajan täytyy pidentyä, jos maksukyky ei kasva.
80-luvulla asuin lapsuuden ja nuoruuden kotitalossa jossa ei sisävessa tai muuta. Ei muissakaan perheissä koululaiset koreilleet vaatteilla tai matkusteltu ulkomailla monta kertaa vuodessa. Harvinaista oli jo kertakin ja silloin vanhemmat hyvätuloisia. Perheissä korkeintaan yksi auto ja vanhemmat eivät vieneet ja hakeneet koulusta.
Lasten kulutukseen harrastuksista vaatteisiin sekä puhelimiin menee nykyään helposti satoja euroja kuukaudessa mikä on melkoinen lisäys muinaisuuden. ilmaista harrastusta jos sellaista edes om pidetään häpeällisenä.Samoin aikuisten oma kulutus on kasvanut huomasti. Päivittäisistä kahvilakäynneistä alkaen suoratoistopalveluihin menee huomaamattomasti paljon perheissä. Toki vanhemmilla pitää myös olla uusimmat puhelimet ja autojakin kaksi hyvin monessa kodissa.
Vierailija kirjoitti:
Nopee kiteytys. Taloja pistettiin pystyyn talkoot voimin, ei ollut avaimet käteen valmis paketteja paitsi rikkaille..
Autona oli joku halpa Lada/ Mosse ymv.
Ruokaan ei paljon rahaa mennyt syötiin perunaa ja kastikkeita, kalastettiin, poimittiin marjoja ymym. Ostettiin paljon tuottajilta ruokaa suoraa.
Kaupoissa ei ollut läheskään samaa valikoimaaehkä 10-20% nykyisistä. Elektroniikksn ei menny rahaa juuri mitään. Sama telkkari oli nurkassa 20vuotta..
Ei ostettu osarilla tavaroita, vaatteita jne.
Vaatteeitakaan ei juuri ollut ja ei ihan justiinsa jos jotkut farkut oli reikäset tai kengät ihan loppuun lintattu.. 80 luvun luokkakuvat on hauskoja itselläkin sama siistimpi paita 3 v peräkkäin.
Ei ollu kahviloita joka kulmassa. Notkuttiin jossain puistoissa tai oltiin kotona.
Yksinkertaisesti ei ollut paikkoja mihin survoo rahat
Oon vähän eri mieltä. 80-luvulla käytiin paljon elokuvissa (koko perheen voimin) ja nuorena diskoissa. Molemmat oli aina täynnä väkeä. Kesäisin kierrettiin Linnanmäet, Korkeasaaret ja Ruotsinlaivat. Hampurilaisbaarit ja pirtelöt oli iso hitti. Ja ostettavaa alkoi olla hurjan paljon, juuri oli tulleet isot marketit (Eka, Prisma, Citymarket), ja sitten oli halpahalleja, jotka olivat täpötäynnä tavaraa. Ja Anttila ja Seppälä. Näiden lisäksi oli kuitenkin vielä paljon kivijalkaliikkeitä ja erikoisliikkeitä. Nettimyyntiä ei ollut, mutta postimyynti oli vilkasta. MUTTA kaupat olivat kotimaisia, ja tavarat valmistettiin suomalaisissa tehtaissa, eli rahat päätyivät kotimaahan. Ja elektroniikkaa ostettiin, oli mankat, walkmanit, levysoittimet, videonauhurit, donkygongit, tietokoneet, matkatelevisiot lapsille jne, ainoastaan kännykät puuttuivat - paitsi jupeilla oli nekin. Ja puuvillafarkkuja ei saanut puhki kulutettua, olivat niin vahvoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi tosi tyypillistä, että ihmisiä syyllistetään asioista, jotka oikeasti johtuvat yhteiskunnan ja maailman muuttumisesta. Asuminen OLI paljon halvempaa ennen. Asuntolainan pystyi maksamaan muutamassa vuodessa. Okei, piti venyttää penniä, mutta eihän nykyään KAHDEN ihmisen yhteenlasketut muutaman vuoden KOKO nettopalkat vastaa minkään perheasunnon hintaa. Vaikka ei söisi mitään eikä ostaisi mitään, siltikään ei saisi lainaa samassa ajassa pois.
Ei pystynyt. Laina aika oli max 8 vuotta, korot 13-18%.
Ostimme asunnon 470 000mk vuonna -86. 8 vuotta maksoimme pelkkiä korkoja (minun nettopalkkani kokonaan 4220mk/kk).
Asunto myytiin v 1994 samalla 470 000 markalla ja lainaa oli saman verran kuin 8v aikaisemmin. Yhtään ei velka lyhentynyt.
Toki olimme tavisduunareita, toimistorotta ja sähkäri, nettotulot yhteensä 10 000mk
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1985 keskipalkka on ollut 973 euroa..
Vierailija kirjoitti:
Silloin duunari-isä ei esim maksanut jokaiselle perheenjäsenelle omaa 1000 euron puhelinta ja puhelinliittymää nettiyhteydellä, jokaiselle omaa läppäriä/tablettia ja telkkaria, vähintään viittä suoratoistopalvelua, hommannut kotiin kotiteatterijärjestelmiä ja pleikkareita maksanut perhelomaa kerran vuodessa dubaihin sekä thaimaahan, ei woltattu ruokaa eikä makseltu salijäsenyyksiä jne jne
Jokaisen kannattaisi miettiä kuinka paljon kk/vuositasolla noihin pistää rahaa.
Meillä lapset toki alle kouluikäisiä, mutta mulla 7 vuotta vanha puhelin, jonka sain lahjaksi, miehellä vielä vanhempi. Taloudessa yksi vanha läppäri, joka saatu ilmaiseksi työnantajalta ja yksi tabletti, joka toki jotain maksoi, on muutaman vuoden vanha. Ulkomaanmatkoja ei tehdä. Lomilla käydään sukulaisilla, bensaan menee joku 80 e/reissu. Ehkä 4 kertaa vuodessa eli tekee 320. Kolme liittymää on. 10 vuotta vanha telkkari on. Ei tilata ruokaa ja ei ole suoratoistopalveluja eikä maksullisia harrastuksia. Noihin liittymiin menee ikävän paljon rahaa, mutta muuten meillä ei taida sen enempää mennä kuin 80-luvun perheenisälläkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapin lomat ja etelänmatkat jo oli aivan normi juttu jo 80-luvulla keskiluokalla kun taas vielä 70-luvulla lapset vielä lähetettiin kesäksi maalle ihan yrittäjä perheistäkin.
Jokin Ladan omistaminen 80-luvulla oli jo lähinnä nuukuutta tai sitten eläkeläinen.
Ei todellakaan ollut kasaril normia etelä matkat.. meidän koulussa oli 55 oppilasta yksi tyttö oli käynyt etelässä silloin kun siirryin v1988 ylä asteelle.
Oliko rehtorin lapsi?
Yksi asia mikä pitää muistaa on se että 80 luvulla yksinasujat oli harvinaisia kun taas nykyisin noin puolet kotitalouksista on yhdenhengenkotitalouksia. Yksinasuminen on kalliimpaa kuin kaksi aikuista asuu saman katon alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopee kiteytys. Taloja pistettiin pystyyn talkoot voimin, ei ollut avaimet käteen valmis paketteja paitsi rikkaille..
Autona oli joku halpa Lada/ Mosse ymv.
Ruokaan ei paljon rahaa mennyt syötiin perunaa ja kastikkeita, kalastettiin, poimittiin marjoja ymym. Ostettiin paljon tuottajilta ruokaa suoraa.
Kaupoissa ei ollut läheskään samaa valikoimaaehkä 10-20% nykyisistä. Elektroniikksn ei menny rahaa juuri mitään. Sama telkkari oli nurkassa 20vuotta..
Ei ostettu osarilla tavaroita, vaatteita jne.
Vaatteeitakaan ei juuri ollut ja ei ihan justiinsa jos jotkut farkut oli reikäset tai kengät ihan loppuun lintattu.. 80 luvun luokkakuvat on hauskoja itselläkin sama siistimpi paita 3 v peräkkäin.
Ei ollu kahviloita joka kulmassa. Notkuttiin jossain puistoissa tai oltiin kotona.
Yksinkertaisesti ei ollut paikkoja mihin survoo raha
Varmaan pk seudulla ollut enemmän aktiviteetteja kuin muualla Suomessa. Mä kävin ekaa kertaa elokuvissa Mikkelissä 92 siellä hän oli 1 leffateatteri silloin..
Discossa käytiin kouluaikana ja ne oli ilmaisia. Donkey kongit/ walkmanit yms oli rikkaiden juttuja.
Meillä oli koulun ensimmäisenä VHS nauhuri ja vuosi oli jotain 1987.
Kuulostaa vahvasti siltä että olet parempituloisesta perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapin lomat ja etelänmatkat jo oli aivan normi juttu jo 80-luvulla keskiluokalla kun taas vielä 70-luvulla lapset vielä lähetettiin kesäksi maalle ihan yrittäjä perheistäkin.
Jokin Ladan omistaminen 80-luvulla oli jo lähinnä nuukuutta tai sitten eläkeläinen.
Ei todellakaan ollut kasaril normia etelä matkat.. meidän koulussa oli 55 oppilasta yksi tyttö oli käynyt etelässä silloin kun siirryin v1988 ylä asteelle.
Oliko rehtorin lapsi?
En mutta ,55 hengen koulussa jossa oli 2 luokkahuonetta ja kaikki keskenään kavereita tieto liikkui aika hyvin. Tämä tyttö sai oikein pitää esitelmän reissustaan. Sen verran harvinaista herkkua se oli tuohon aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nopee kiteytys. Taloja pistettiin pystyyn talkoot voimin, ei ollut avaimet käteen valmis paketteja paitsi rikkaille..
Autona oli joku halpa Lada/ Mosse ymv.
Ruokaan ei paljon rahaa mennyt syötiin perunaa ja kastikkeita, kalastettiin, poimittiin marjoja ymym. Ostettiin paljon tuottajilta ruokaa suoraa.
Kaupoissa ei ollut läheskään samaa valikoimaaehkä 10-20% nykyisistä. Elektroniikksn ei menny rahaa juuri mitään. Sama telkkari oli nurkassa 20vuotta..
Ei ostettu osarilla tavaroita, vaatteita jne.
Vaatteeitakaan ei juuri ollut ja ei ihan justiinsa jos jotkut farkut oli reikäset tai kengät ihan loppuun lintattu.. 80 luvun luokkakuvat on hauskoja itselläkin sama siistimpi paita 3 v peräkkäin.
Ei ollu kahviloita joka kulmassa. Notkuttiin jossain puistoissa tai oltiin kotona.
Yksinkertaisesti ei ollut paikkoja mihin survoo raha
Rikkaille riitti huvituksia ja rahanmenoa jo kasarilla.
Ei näkynyt keskiluokassa VHS, useita telkkareita, donkey kongeja, walkmaneja, hampurilaisia ja ruotsin risteilyjä. Viel kasaril. 90 luvulla nää alkoi yleistyä.
Huumeet tuli 80-luvulla kouluihin. Muistan yläasteelta semmoisen vähän nuhjuisen pojan, jonka kanssa yksi urheilijatyttö alkoi seurustella. Ihan avoimesti säälittiin, tuleeko tytöstäkin huumeidenkäyttäjä. Itse en nähnyt huumeita missään, eikä kukaan tullut niitä minulle myymään, mutta siis olisin varmaan tuon pojan kautta saanut niitä ostettua, jos olisin halunnut.
80-luvulla mentiin luokkaretkelle Tanskaan. En muista koko matkasta mitään muuta kuin H&M:n myymälän keväisine väreineen, sinä keväänä oli paljon korallia. Ja sen että hotellissa nukuimme melkein kaikki luokan tytöt samassa sängyssä, kun meitä pelotti rähjäinen hotelli niin paljon!
Ai juma kasaril tehtiin viiniä ja kiljua. Ei mennyt dokaamiseen paljon rahaa. Useasti myös ostettiin pontikkaa. Oikein ikinä ei menty baariin vaan istuttiin jossain puistoissa.
Eikös silloin paperirullia mennyt laivat kukkurallaan maailmalle ja seteleitä tuli rullina takaisin? Sitten oli se NL:n kanssa joku bilateraalikauppa. Vietiin jotain punaisia ja sinisiä talvitakkeja. Tilalle saatiin öljyä ja kaasua, sitten ne desimaalit pyöristeltiin Ladoiksi joita tuotiin rekoilla tänne.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla asuin lapsuuden ja nuoruuden kotitalossa jossa ei sisävessa tai muuta. Ei muissakaan perheissä koululaiset koreilleet vaatteilla tai matkusteltu ulkomailla monta kertaa vuodessa. Harvinaista oli jo kertakin ja silloin vanhemmat hyvätuloisia. Perheissä korkeintaan yksi auto ja vanhemmat eivät vieneet ja hakeneet koulusta.
Lasten kulutukseen harrastuksista vaatteisiin sekä puhelimiin menee nykyään helposti satoja euroja kuukaudessa mikä on melkoinen lisäys muinaisuuden. ilmaista harrastusta jos sellaista edes om pidetään häpeällisenä.Samoin aikuisten oma kulutus on kasvanut huomasti. Päivittäisistä kahvilakäynneistä alkaen suoratoistopalveluihin menee huomaamattomasti paljon perheissä. Toki vanhemmilla pitää myös olla uusimmat puhelimet ja autojakin kaksi hyvin monessa kodissa.
Kyllä ne lastenkin harrastukset maksoivat. Kaikille ostettiin pyörät, luistimet ja sukset muutaman vuoden välein. Ja jalkapallot ja pesäpallovälineet. Uikkarit, mutta uimassa käytiin järvessä tai joessa. Urheiluseurojen harrastuksissa kävivät vain kaupungissa asuvat. Muistan kuinka meidän luokalta vain yksi tyttö osasi uida superhyvin, kun hän oli treenannut uimaseurassa, me muut uitiin jotain itseopittua koiraa. Olin myös kateellinen yhdelle kaverilleni, joka sai käydä ratsastamassa. Siis ihan maksullisilla tunneilla, eikä millään hevosenhoidolla itsetienatuilla.
Vierailija kirjoitti:
Ai juma kasaril tehtiin viiniä ja kiljua. Ei mennyt dokaamiseen paljon rahaa. Useasti myös ostettiin pontikkaa. Oikein ikinä ei menty baariin vaan istuttiin jossain puistoissa.
Se oli sitä aikaa kun Karjalakin oli valkoisessa peltitölkissä. Nykyään söhelletään alumiinitölkkien kanssa. Ihmettelinkin silloin jotain jenkkileffaa jossa päähenkilö painoi päätä vasten tölkin kokonaan lyttyyn en tiennyt, että oli olemassa alumiinisiakin tölkkejä. Neuvostoliiton kauppa ja peltitölkit oli kova juttu silloin.
Vierailija kirjoitti:
Eikös silloin paperirullia mennyt laivat kukkurallaan maailmalle ja seteleitä tuli rullina takaisin? Sitten oli se NL:n kanssa joku bilateraalikauppa. Vietiin jotain punaisia ja sinisiä talvitakkeja. Tilalle saatiin öljyä ja kaasua, sitten ne desimaalit pyöristeltiin Ladoiksi joita tuotiin rekoilla tänne.
Joo mutta ei kukaan halunnut ajaa Ladalla. Se oli köyhien duunareiden auto.
Naapurin rikas pankin johtaja rakensi 80 luvulla taloa isolla rahalla avaimet käteen. Valkea tiilitalo neliöitä n100.