Ystävyys ilman vastavuoroisuutta on turhaa

Kyllä. Työaddiktin kanssa en enää hengaa. Olen alkanut ”inhota” tällaista ihmistä syvästi.

Ihanaa. Kannattaa ostaa vihko, johon voi sitten merkkailla pisteitä niin pysyy kärryillä kumpi on sijoittanut ystävyyteen enemmän.

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Tosi moni käyttää pelkästään hyväksi ihmissuhdetta.

Kauheaa. Et tajua ap ystävyydestä yhtään mitään. ”Kuinka tärkeä minä olen”, siis anteeksi?

Etkö arvosta itseäsi tärkeänä toiselle jo sanan ystävyys sisältönä? Eli et olekaan ystävien seurassa, jos sinulle pitää kko ajan korostaa, miten tärkeä olet. Eli et itse ole ystävä, toinen ei ole SINULLE tärkeä, vaan haluat vain palvelijan.

Ystäväni ei jaksanut tulla luokseni ja toivoi, että minä kävisin hänen luonaan. En kokenut tätä ongelmaksi. Hänellä oli pienet lapset ja minä olin sinkku opiskelija. Leikitin hänen lapsiaan, viikkasin pyykit yms., kun hän laittoi ruokaa. Vaihtelua omaan elämääni.  Tarjosi sitten minullekin ruuan. Tämä toimi meidän välillä oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Tosi moni käyttää pelkästään hyväksi ihmissuhdetta.

Sinä käytät hyväksi. Jos toinen on ystäväsi, ei hänen tarvitse erikseen osoittaa sinulle, että olet tärkeä. Se on juuri ystävän määritelmä, että tämä on tärkeä ihminen minulle.

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa. Et tajua ap ystävyydestä yhtään mitään. ”Kuinka tärkeä minä olen”, siis anteeksi?

Etkö arvosta itseäsi tärkeänä toiselle jo sanan ystävyys sisältönä? Eli et olekaan ystävien seurassa, jos sinulle pitää kko ajan korostaa, miten tärkeä olet. Eli et itse ole ystävä, toinen ei ole SINULLE tärkeä, vaan haluat vain palvelijan.

Mitä? Ap kyseli vastavuoroisuuden perään. Mistä helvetistä tempaisit paövelijan? Taidat itse siis olla tällainen hyväksikäyttöjä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Työaddiktin kanssa en enää hengaa. Olen alkanut ”inhota” tällaista ihmistä syvästi.

Eihän kyse olekaan sinulle ystävistä, vaan joistain hengailukavereista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Tosi moni käyttää pelkästään hyväksi ihmissuhdetta.

Sinä käytät hyväksi. Jos toinen on ystäväsi, ei hänen tarvitse erikseen osoittaa sinulle, että olet tärkeä. Se on juuri ystävän määritelmä, että tämä on tärkeä ihminen minulle.

Eli jokainen ihminen on kadulla sinulle ”tärkeä”, vaikka et sitä millään tavoin osoita, koska sinun ei tarvitse. Tämä selvä.

Kyllä minun ystävyyssuhteissani ystävyys osoitetaan teoin ja sanoin. Sekä vastavuoroisuudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheaa. Et tajua ap ystävyydestä yhtään mitään. ”Kuinka tärkeä minä olen”, siis anteeksi?

Etkö arvosta itseäsi tärkeänä toiselle jo sanan ystävyys sisältönä? Eli et olekaan ystävien seurassa, jos sinulle pitää kko ajan korostaa, miten tärkeä olet. Eli et itse ole ystävä, toinen ei ole SINULLE tärkeä, vaan haluat vain palvelijan.

Mitä? Ap kyseli vastavuoroisuuden perään. Mistä helvetistä tempaisit paövelijan? Taidat itse siis olla tällainen hyväksikäyttöjä.

Vastavuoroisuus ei liity ystävyyteen mitenkään. Ja en ole, sinä olet ja ap on muiden ihmisten hyväksikäyttäjiä. Toisen pitäisi kohotella itsetuntoanne ja osoittaa, miten tärkeitä olette. Se ei ole mikään ystävän velvollisuus.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni ei jaksanut tulla luokseni ja toivoi, että minä kävisin hänen luonaan. En kokenut tätä ongelmaksi. Hänellä oli pienet lapset ja minä olin sinkku opiskelija. Leikitin hänen lapsiaan, viikkasin pyykit yms., kun hän laittoi ruokaa. Vaihtelua omaan elämääni.  Tarjosi sitten minullekin ruuan. Tämä toimi meidän välillä oikein hyvin.

Niin, eli vastavuoroisuus osoitettu. Samalla tavalla ystäväsi varmasti maksaisi sairastuessasi takaisin.

Vastavuoroisuus on ystävyyden elinehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Tosi moni käyttää pelkästään hyväksi ihmissuhdetta.

Sinä käytät hyväksi. Jos toinen on ystäväsi, ei hänen tarvitse erikseen osoittaa sinulle, että olet tärkeä. Se on juuri ystävän määritelmä, että tämä on tärkeä ihminen minulle.

Eli jokainen ihminen on kadulla sinulle ”tärkeä”, vaikka et sitä millään tavoin osoita, koska sinun ei tarvitse. Tämä selvä.

Kyllä minun ystävyyssuhteissani ystävyys osoitetaan teoin ja sanoin. Sekä vastavuoroisuudella.

Se ei ole mikään velvollisuus ystävyydessä, paitsi sinunlaisillesi hyötyjille. Oikeaystävyys perustuu aivan muille asioille, eikä tuntematon vieraus kadulla sinänsä ole sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vastavuoroisuus on ystävyyden elinehto.

Mulla ei ainakaan ole. Mä en odota ystäviltäni mitään, heillä ei ole velvollisuuksia minua kohtaan. Minulle kriteeri on se, että nautin hänen seurastaan silloin kun ollaan yhdessä, ja that’s it.

Vierailija kirjoitti:

Vastavuoroisuus on ystävyyden elinehto.

Kyllä se jollakin tasolla tämän vaatii. Tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni ei jaksanut tulla luokseni ja toivoi, että minä kävisin hänen luonaan. En kokenut tätä ongelmaksi. Hänellä oli pienet lapset ja minä olin sinkku opiskelija. Leikitin hänen lapsiaan, viikkasin pyykit yms., kun hän laittoi ruokaa. Vaihtelua omaan elämääni.  Tarjosi sitten minullekin ruuan. Tämä toimi meidän välillä oikein hyvin.

Niin, eli vastavuoroisuus osoitettu. Samalla tavalla ystäväsi varmasti maksaisi sairastuessasi takaisin.

Tällainen on juuri ahnetta ajattelua. Ei sen ystävän velvollisuus ole antaa takaisin, sun velvollisuus on nauttia ystävän seurasta ja ellet nauti, et ole hänen ystävänsä, äläkä turhaan ramppaa esitämässä sellaista.

Kuten tässäkin ketjussa nähdään, niin yllättävän monelle tuo normaali vastavuoroisuus on aivan vierasta. Ei edes ymmärretä mitä sillä tarkoitetaan.

Minun elinikäiset ystävyyssuhteeni ovat aina olleet vastavuoroisia. Muut ovat sitten ajan mittaan hiipuneet.

N53

Entäs jos ei tykkää järjestää kahvikekkereitä? Tai jos ei vain pidä siitä, että kotiin tulee vieraita, vaan mieluummin tapaa muualla? Entäs jos itse tykkäisi mieluummin mennä ystävän kanssa vaikkapa kävelylle tai jotain muuta toiminnallista. Ihmiset kun ovat erilaisia ja kaikki eivät tosiaankaan ole mitään kodinhengettäriä ja emäntiä. Aika ikävä asenne tuolla tavalla pitää kirjaa siitä, montako kertaa järjestetty kahvikutsut varta vasten, leivottu ja kuinka hyvät tarjoilut ovat. 

Olisihan se mukavaa jos toinenkin osapuoli laittaisi viestiä oma-aloitteisesti tai ottaisi yhteyttä. En vaan jaksa enää olla se aktiivisempi osapuoli.