Lue keskustelun säännöt.
”Haluaisin edes kerran kuussa kahvilaan...” Miten köyhyys määritellään?
09.10.2019 |
Miten tämä köyhyys nyt näin määritellään? Onko kahvilakäynti välttämättömyys? Olen mielestäni ihan kelpo toimeentuleva, ei kyllä ole mikään tarve kahviläkäynteihin. Jos olisi, olisinkin varman köyhä. Menojaan pitää miettiä. Pullat voi leipoa itse ja kahveet keittää. Kaikkien pitäisi saada kaikki nykyään.
Kommentit (689)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys laskee tutkitusti myös ÄO:ta, mikä ei tiedä hyvää kulutuskäyttäytymiselle ja talouden hallinnalle.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kun-murehdit-rahasta-alykkyytesi…
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4060358/Vauvaikaisena+koettu+koyhyys+…
Suomessa on myös tehty väitöskirja, jossa löydettiin yhteys vähätuloisuuden ja alhaisen sosioekonomisen aseman ja kognitiitivisten kykyjen aleneman välillä. Useimmissa tutkimuksissa perusoletukseksi onkin otettu se, että köyhyys ja työttömyys huonontaa terveyttä, samalla myös aivojen terveyttä. Väestödatasta katsottuna analyysi antaa hyviä merkitsevyystuloksia, kunhan tuo perusoletus muistetaan säilyttää. Heikkous on siinä, ettei oikeastaan uskalleta suoraan tutkia, edesauttaako (osittain peritty) korkea älykkyys työllistymistä, opiskelua ja korkeamman tulotason saavuttamista. Se olisi sopimatonta, koska meille on kaupiteltu ajatusta siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia, että kaikki yksilön ongelmat ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuvasta syrjinnästä, ei siitä, millainen yksilö itse on.
On olemassa myös toisenlaisia tutkimuksia, että älykkyys olisi osin periytyvää, ja niin kuin Soininvaara blogissaan toi esille, että "...tyhmyys ei periydy....vaan näyttäisi siltä, että lahjakkuuden maksimi määräytyy geneettisesti. Ulkoiset tekivät vaikuttavat siihen, kuinka [b]lähelle maksimiaan[/b] kukin pääsee."
Näitä ulkoisia tekijöitä ohjaamalla, esimerkiksi lisäämällä toimeentulotuen tasoa, voimme siis yrittää välttää vaurioita, mutta pelkällä rahalla ei saa keskitason nuoresta tulevaa fysiikan nobelistia välttämättä aikaiseksi. Sillä elämä vaatii myös sinnikkyyttä, vaivannäköä, kurinalaisuutta, sitoutumista ja kiinnostusta oppimiseen, reagointikykyä mahdollisiin ulkoisiin tekijöihin, nämä ominaisuudet saattavat myös olla jonkin verran periytyviä, esimerkiksi kuinka hyvin pystyy tavoitteellisesti ohjaamaan toimintaansa, esim. Dunedinin kaupungissa tehty pitkittäistutkimus antaa jo vähän osviittaa siitä, paljonko näitä ehkä jo syntymässä saatuja vahvuuksia pystytään muuttamaan rahalla ja sosiaaliturvan avulla. Ei ehkä niin paljon kuin on luultu.
Tutkimuksissa on saatu vain lievä yhteys tulotason ja älykkyyyden välillä. Zagorsky väitti 2007 , että yhden ÄO - pisteen ero selitti vuosituloissa vain 600 dollarin eron. Hän ehkä kuitenkin katsoi dataa liian läheltä, emme pysty myöskään näyttämään käytännön eroa kahden koripalloilijan välillä, joilla on 1 cm pituusero. Mutta kun katsomme menestyneitä pelaajia ja kokonaisia joukkueita, huomattava pituusero muuhin väestöön verrattuna on yksi merkittävä edellytys koripallossa menestymiselle. Näin ollen kun katsomme älykkyysosamäärän ja tulotason yhteyttä koko aineistosta, havaitsemme ääripäiden olevankin jo paljon kauempana toisistaan: 75 ÄO:n tasalla vuositulotaso oli alle 6000 dollaria, ÄO >125 , tulotaso oli 135000 dollaria tai enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä korttia pakasta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys laskee tutkitusti myös ÄO:ta, mikä ei tiedä hyvää kulutuskäyttäytymiselle ja talouden hallinnalle.
Minä nuorena poikasena parikymppisenä säästin opintotuesta ja kesällä kävin töissäkin.
Olin käytännössä syömättä kolmekin päivää viikosta. Paastosin että saisin ajokorttiin rahaa.
Autokoulu maksoi siihen aikaan noin kolme tonnia euroissa.
En tiedä mitä se nykyään on, mutta autoa en todellakaan enää hanki.
Tuloksena selän vakava-asteinen skolioosi. Eli selkärankani alkoi haurastumaan parin vuoden jatkuvan paaston aikana ja lopulta se vaikutti kongnitiivisiin taitoihinkin.
Kyllä köyhyys ja ravinnonpuute vaikuttaa radikaalisti myös toipumiseen.
Köyhällä Suomessa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nipistää ruokailusta. Voitte kuvitella miltä nuori mies näytti, kun uskoi että elämässä ollaan oman onnensa seppiä ja säästetään. Sellaiset 179cm pituutta ja painoa oli pahimmillaan vain 52kg.
Tein raskaita varastohommia ja olin syömättä päiviä. Kävin vanhemmilla syömässä viikonloppuisin. Lopulta kerjäsin kristityiltä ruoka-avustusta kerran kuukaudessa.. Muistikuvat niistä ajoista on hyvin heikot johtuen jatkuvasta nälästä.
Minulle myös laukesi lopulta psykoosi ja raju masennus. Jouduin eläkkeelle viideksitoista vuodeksi.
Halusin niin kovasti ajokortin ja auton. Säästöt menivät kuntoutumiseen. Oma isäni jossain vaiheessa tarjoutui tulemaan vastaan lainassa. Havahtui ihailemaan minun sinnikkyyttä (hän on pesunkestävä oikeistolainen) oli myös lievästi huolissaan, kun ei tajunnut miten kova kunnianhimo pojalla on ja ylpeys. Oli lopulta niin kova että vei terveyden moneksi vuodeksi rajamaille.
Ei sitä oikein elämässä voi matalalla palkalla edetä kohti tähtiä. Isänikin kääntyi lopulta äänestämään vasempaa laitaa, kun tajusi että ei elämässä kukaan ole oman elämänsä seppä. Elämme yhteiskunnassa. Emme itseiskunnassa.
Tuli kalliiksi tuo "säästäminen ja nipistäminen". 15 vuotta eläkkeellä muiden elättinä ja menetin koulupaikan sekä siihen astiset opintoni.
Kaikki piti aloittaa alusta.
Nykyään kun järki ja fysiikka ei enää ole yhtä terävä (kiitos puutostilan), niin olen tehnyt lähinnä siivoilu ja varastomiehen hommia. Alle 9e tuntipalkalla. Jotain neurologisia testejä on tehty, niin on todettu että minulla on lievä kehitysvamma ravinnonpuutoksen seurauksena ja en luultavasti koskaan toivu ennalleni.
Kädet väpäjää ja askel nykii nelistäessä menemään.
Kyllä tämä on rajua ja järkyttävää hyväksikäyttöä. Tuntemani muualta tulleet työntekijätkin ovat todenneet että Suomessa on todella matalat palkat suhteessa asuntojen hintoihin ja muuhun.
He sanovat että jos eivät olisi muualta, niin eivät todellakaan menisi töihin, koska se ei kannata.
Muistakaa köyhät syödä hyvin ja levätä. Älkää rehkikö liikaa.
Se mitä tarinastani voi oppia on että suomalaiset on liian ahkeroita (kuulitte oikein, liian ahkeroita) . Jos koko maailma olisi täynnä suomalaisia, niin luonnonvarat olisi tuhlattu ajat sitten. Nykyään käsi lähinnä väpisee kahvikuppia pidellessä. Niin surulliselta näytän kahvilan ikkunaa vasten, kun ulkona sataa jo ensilumi.
Surullinen tarina. Eikä kukaan (esim. varastolla) tullut ihmelleeksi, miten pitkähkö nuori mies painaa saman verran kuin pienikokoinen nainen.
Tarina sai kyllä itseni vähän havahtumaan, olen yrittänyt elää kituutellen ja säästää nimen omaan ruuasta, mutta tuntuu että terveys alkaa jo vähän prakaamaan... Ehkä jätän säästämisen vähän vähemmälle tästä lähin.
Hyvä ihminen. Nuori kasvavassa iässä oleva parikymppinen tarvitsee kaiken parhaimman mahdollisen rakennusaineksen kasvaakseen voimakkaaksi.
Myöhemmin nelikymppisenä alkaa sitten heikentyminen ja mitä voimakkaammaksi on itsensä kasvattanut, niin paremmin pärjää elämässä.
Suurin virhe on heikentää itseä jo varhaisessa vaiheessa!!!
Voi hyvin.
Köyhät syövät halpaa ja tyhmentävää ruokavaliota.
Aivot tarvitsevat paljon monipuolista ravintoa.
Älkää ainakaan ruuassa säästäkö.
Eli ei mitään nuudeleita tai makarooneja. Vaan sitä samaa mitä rikkaat syö. Rikkaat yrittää huiputtaa köyhät syömään roskaa ja samalla se heikentää köyhiä.
Samat ruuat kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Neljä korttia pakasta kirjoitti:
Kyllä tämä on rajua ja järkyttävää hyväksikäyttöä. Tuntemani muualta tulleet työntekijätkin ovat todenneet että Suomessa on todella matalat palkat suhteessa asuntojen hintoihin ja muuhun.
Suomeen muualta tulleet elää tiiviisti ja ahtaasti.
Todella ikävää että täällä työskennellessä pitää elää kuin eläintarhassa.
Voitte kuvitella miltä tuntuu jakaa vessa kymmenen työmiehen kanssa ja se pierun määrä öisin.
Kylmä on ja tuuletettava on. Lämpöä menee hukkaan kun hapankaali pierettää.
Ei kivaa.
Yksi Suomen tärkeimmistä valtaväylistä, Ykköstie, aloitettiin kun Kekkonen tuli valtaan. Työttömyyttä oli paljon, koska maatalouden rakennemmuutos ajoi köyhät nuoret ihmiset pois korpeen raivatuilta pikkutiloilta. Ykköstien rakentaminen olikin Suomen suurin työttömyystyöprojekti, työläiset asutettiin pelloille pystytetyissä parakkikaupungeissa, ahtaissa asuntoloissa. Maansiirtotyö oli osin käsityötä, vaikka koneitakin olisi ollut. Siis vielä aika lähimenneisyydessä, ei esihistoriallisella ajalla, suomalaisetkin ovat joutuneet muuttamaan työn perässä ja asumaan kaukana syntymäkodistaan. Ja tekemään elääkseen muutakin kuin pelkkiä herranvirkoja.
Mää teen töitä niska limassa mutta en edes haaveile pääseväni kuuhun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ikinä varaa syödä ulkona, käydä kahvilla, elokuvissa, kuntosalilla tai ylinpäätään ihmisten ilmoilla niin onko se enää ihmisarvoista elämää?
T: eräs työtön jolla ei ole varaa kuin istua yksin kotona ja kävellä lähikauppaan punalappujen perässä. Eutanasiaa pyytäisin jos se olisi mahdollista.
Kannattaisiko ottaa vastaan ihan mitä työtä vain?
En voi tietää, minkä ikäisiä vastaajat ovat, mutta haluan sen verran viimeiseen näsäviisaaseen kommenttiin sanoa, että kaikki eivät saa minkäänlaista työtä. Esimerkkinä minä, joka olen 62-vuotias (eläkeikä reilun vuoden päässä). Minun ikäiseni ei enää pääse yhtään mihinkään töihin. Ihan turha nyt kommentoida minulle, että kaupan kassalle ... kokeiltu on, en pääse. Taustani toimistotöitä, pohjakoulutus ylioppilas. Luultavasti pääsisin henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta vammautunut olkapääni estää tämänkaltaisen työn.
Kukaan ei siis palkkaa tämän ikäisiä ihmisiä töihin. Riisukaa ruusunpunaiset silmälasit nenältänne.
Minun kohdallani työttömyys ja köyhyys on pakkovalinta.
Vierailija kirjoitti:
Köyhät syövät halpaa ja tyhmentävää ruokavaliota.
Aivot tarvitsevat paljon monipuolista ravintoa.
Älkää ainakaan ruuassa säästäkö.
Eli ei mitään nuudeleita tai makarooneja. Vaan sitä samaa mitä rikkaat syö. Rikkaat yrittää huiputtaa köyhät syömään roskaa ja samalla se heikentää köyhiä.
Samat ruuat kaikille!
Terveellinen ruoka on hankalaa ja vaivalloista, kun itse joutuu tekemään. Köyhienkö pitää kaiken muun vaivan lisäksi alkaa jotakin lihakeittoja tekemään, kattilatkin ovat kalliita. Eineksissä saa astian mukana. Rikkailla tietenkin on palveluskuntaa ja kartanoissaan laitoskeittiötasoiset palvelut, keittäjät keittävät perunoita ja juureksia, survovat marjoja ja hedelmiä hilloksi, hauduttavat luista soppalihaa herkulliseksi padaksi, tuoreita kotimaisia kasviksia pöyhitään salaateiksi, rikkailla on varaa juoda puhdasta vettä ruokaillessaan, kun taas köyhä joutuu turvautumaan limonaadeihin ja väkeviin oluisiin. Rikkailla on varaa hienoihin kasvisöljyihin ja sitruunaan, joilla valella porkkanaraasteensa mehukkaiksi, kun taas köyhä joutuu turvautumaan hampurilaisravintoloiden jäterasvoihin, joissa transrasvat odottavat pääsemistään tuhoamaan aivoverisuonia. Porkkanaraaste on hankala, einesranskikset ovat helppoja.
Miksi köyhän pitäisi tyytyä tylsään ja mauttomaan terveelliseen ruokaan, vain koska rikas syö sitä huvikseen ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä köyhä kuluttaa osaa, näkyy maksuhäiriömerkinnöistä oikein hyvin.
Edelleen, JOKAISELLA on varaa antaa lapselleen se 10 e kk, jolla pääsee kahvilaan.
Mutta kun pitää käyttää kaikki itseen, yleensä vielä älyttömyyksiin. Tuhat kertaa on kysytty että mihin raha menee kun lapset jäävät ilman ruokaa tai edes muutaman euron maksavaa kivaa, mutta vastausta ei saa.
Minulla ei ole lapsia, mutta en raportoisi omista menoistani mitään, koska niitä joka tapauksessa paheksutaan. Onhan se nyt tässäkin ketjussa tullut selväksi (ja monessa muussakin paikassa), että monien mielestä köyhällä ei ole oikeuksia juuri mihinkään.
Erehdyin kerran kertomaan jossain (muistaakseni täällä), että olen ostanut osamaksulla älypuhelimen ja sängyn. Kyllä niin tyhmiä valintoja ja turhaa rahankäyttöä oli. En voinut olla itkemättä silloin. Minun olisi pitänyt olla kuukausia ilman puhelinta ja vielä paljon pidempään nukkua ihan tohjossa sängyssä, joka oli jo terveydelle vahingollinen.
Lisäksi olen ymmärtänyt, että mitään harrastuksia ei saisi köyhällä olla, jos ne jotain maksavat. Voin ihan suoraan sanoa, että jos minulta rakkain ja tärkein harrastus viedään, niin mielenterveyteni kärsii, eikä edes ihan vähän. Ei tule yhteiskunnalle sekään halvaksi.
Sänkyjä annetaan ilmaiseksi. Älypuhelimen voi ostaa käytettynä 50e hintaan. Mutta mikäs siinä jos köyhä haluaa elää nollatuloilla vuosia että saa osarit maksettua. Syö vaikka nuudelia koko sen ajan ja kuolee 65-vuotiaana onnellisena hyvästä sängystä ja älypuhelimesta.
Joo ilmainen sänky ja kivoja lutikoita kaupanpäällisinä. En taida oikein innostua. En ostaisi muutenkaan sänkyä käytettynä kuin korkeintaan joltain hyvältä ystävältä. Sen verran henkilökohtainen ja intiimikin huonekalu. Joku pöytä tai kirjahylly on sitten asia erikseen.
Saako nuudeleita nykyään gluteenittomana? No, en ostaisi silti varmaan. Eihän niissä ole mitään ravintoaineita edes. Syön lähinnä kalaa, broileria ja kasviksia.
Öö, okei.
Itse ostin Jensenin sängyn käytettynä justiinsa. Yli tonnin sänky satasella. Ollut vanhalla naisella käytössä, tahraton, ei haissut. Hänen tyttärensä säilyttänyt omassa kodissaan, josta sängyn hain. On paras sänky, jonka olen ostanut.
Edellisen sängynrungon sain kaverilta ilmaiseksi, Ikean Malm-sänky, kaveri oli rungon saanut ilmaiseksi naapuriltaan. Patjan ostin siihen uutena alesta. Olisko se ollut silloin satasen luokkaa, tai 70e. En meinannut saada kotiinkuljetusta ilmaiseksi aluksi, mutta olin lähdössä kaupasta pois, joten asiakaspalvelija juoksi perääni ja sanoi, että eiköhän kuljetus ja vanhan poisvienti saada onnistumaan.
Ikean sänky oli kuitenkin huono, koko ajan sai olla kiristelemässä ruuveja, lisäksi pinta oli alkanut kellastumaan. Myös patja aiheutti selälle ongelmia.
Myin rungon patjoineen maahanmuuttajalle, olisiko maksettu niistä 40e.
En saanut heti tuota Jenseniä ostettua, joten nukuin lattialla vaahtomuovipatjalla 3kk.
Näin köyhät ihmiset toimivat. Ei ole varaa/pokkaa alkaa pyydellä jostain sossusta uutta sänkyä, ihan hyvin voin nukkua käytetyssä Jensenin sängyssä.
Ihan kiva juttu, että sait halvalla hyvän sängyn. :) Minä nyt vain haluan sänkyni uutena, jos vain mitenkään mahdollista.
Enkä minäkään sitä mistään sossusta kinunnut. Saan työmarkkinatuen ja asumistuen päälle muutaman kympin kuussa perustoimeentulotukea. Mitään harkinnanvaraista en ole koskaan hakenut.
Se minua tässä eniten ihmetyttääkin, että miten joitain ihmisiä voi niin valtavasti häiritä se, miten joku
yksittäinen vieras ihminen käyttää rahansa, jotka hän JOKA TAPAUKSESSA saa käyttöönsä. Käteen kuukausittain saamani summa ei ole riippuvainen siitä, ostanko sänkyni uutena vai käytettynä. Se uuden sängyn hankkiminen ei tuo veronmaksajille lisäkustannuksia.
En keksi muita syitä kuin käsittämättömän kateuden tai sairaalloisen kontrollinhalun. Tai sitten nää on kaikki trolleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ikinä varaa syödä ulkona, käydä kahvilla, elokuvissa, kuntosalilla tai ylinpäätään ihmisten ilmoilla niin onko se enää ihmisarvoista elämää?
T: eräs työtön jolla ei ole varaa kuin istua yksin kotona ja kävellä lähikauppaan punalappujen perässä. Eutanasiaa pyytäisin jos se olisi mahdollista.
Kannattaisiko ottaa vastaan ihan mitä työtä vain?
En voi tietää, minkä ikäisiä vastaajat ovat, mutta haluan sen verran viimeiseen näsäviisaaseen kommenttiin sanoa, että kaikki eivät saa minkäänlaista työtä. Esimerkkinä minä, joka olen 62-vuotias (eläkeikä reilun vuoden päässä). Minun ikäiseni ei enää pääse yhtään mihinkään töihin. Ihan turha nyt kommentoida minulle, että kaupan kassalle ... kokeiltu on, en pääse. Taustani toimistotöitä, pohjakoulutus ylioppilas. Luultavasti pääsisin henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta vammautunut olkapääni estää tämänkaltaisen työn.
Kukaan ei siis palkkaa tämän ikäisiä ihmisiä töihin. Riisukaa ruusunpunaiset silmälasit nenältänne.
Minun kohdallani työttömyys ja köyhyys on pakkovalinta.
Kun silti nähtävästi pystyt käyttämään hiirtä ja näppäimistöä, tutustu vaikka Youtube kanavaan "Harmless Farmer". Hänellä ei ole kumpaakaan kättä ollenkaan, ja tekee raskaita konetöitä ja maataloustöitä.
Toinen, johon kannattaa tutustuja, on ALS:ia sairastava Riku Mattila, jolla ei liiku enää muu elin kuin silmät. Hän vammastaan huolimatta julkaisi kirjan, nimeltään The Back-Up Colony, jonka tuottoja käytetään ALS-tutkimukseen.
En yritä kertoa tällä mitään, en yritä olla holhoava. Mutta pakkovalinta on tuossa yhteydessä melko subjektiivinen ilmaisu.
Olen muuten samaa ikäluokkaa kuin sinä, eikä minullakaan ole mitään yliopistotutkintoa. Ja kyllä täälläkin olkapää on ollut pahassakin kunnossa, mutta sitten jatketaan toisella nostotavalla jos taakka ei nouse maasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perinteisiä suomalaisia juureksia, viljaa, vihanneksia ja marjoja sisältävä ei kyllä ole mautonta mutta makunsa kullakin. En minä kyllä ole hillojen tekoihin piikoja tarvinnut.
Osanottoni kaikille köyhille, itseni mukaanlukien. Täällä Helsingissä on kuitenkin aika hyvin järjestetty asiat esim. Hurstin ja Myllypuron ruokajaot sekä kirkkojen ym. avustusjärjestöjen kautta ruokaa kyllä aina saa.
Itse olen työtön ja köyhä myöskin, Kela vielä kaiken lisäksi alensi toimeentulotukeani noin 40 e/kk josta olen menossa valittamaan henk. kohtaisesti. Tähän saakka olen pärjännyt jotakuinkin ruokajakeluiden ansiosta sekä kanittamieni kultakorujen joita äitini, kuollut mieheni ja ex-poikaystäväni ovat joskus minulle nuorena ja kauniina ollessani lahjoittaneet, kiitos heille siitä, mutta kanituksistakin pitää maksaa korot. Näillä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkovalinta ? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ikinä varaa syödä ulkona, käydä kahvilla, elokuvissa, kuntosalilla tai ylinpäätään ihmisten ilmoilla niin onko se enää ihmisarvoista elämää?
T: eräs työtön jolla ei ole varaa kuin istua yksin kotona ja kävellä lähikauppaan punalappujen perässä. Eutanasiaa pyytäisin jos se olisi mahdollista.
Kannattaisiko ottaa vastaan ihan mitä työtä vain?
En voi tietää, minkä ikäisiä vastaajat ovat, mutta haluan sen verran viimeiseen näsäviisaaseen kommenttiin sanoa, että kaikki eivät saa minkäänlaista työtä. Esimerkkinä minä, joka olen 62-vuotias (eläkeikä reilun vuoden päässä). Minun ikäiseni ei enää pääse yhtään mihinkään töihin. Ihan turha nyt kommentoida minulle, että kaupan kassalle ... kokeiltu on, en pääse. Taustani toimistotöitä, pohjakoulutus ylioppilas. Luultavasti pääsisin henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta vammautunut olkapääni estää tämänkaltaisen työn.
Kukaan ei siis palkkaa tämän ikäisiä ihmisiä töihin. Riisukaa ruusunpunaiset silmälasit nenältänne.
Minun kohdallani työttömyys ja köyhyys on pakkovalinta.
Kun silti nähtävästi pystyt käyttämään hiirtä ja näppäimistöä, tutustu vaikka Youtube kanavaan "Harmless Farmer". Hänellä ei ole kumpaakaan kättä ollenkaan, ja tekee raskaita konetöitä ja maataloustöitä.
Toinen, johon kannattaa tutustuja, on ALS:ia sairastava Riku Mattila, jolla ei liiku enää muu elin kuin silmät. Hän vammastaan huolimatta julkaisi kirjan, nimeltään The Back-Up Colony, jonka tuottoja käytetään ALS-tutkimukseen.
En yritä kertoa tällä mitään, en yritä olla holhoava. Mutta pakkovalinta on tuossa yhteydessä melko subjektiivinen ilmaisu.
Olen muuten samaa ikäluokkaa kuin sinä, eikä minullakaan ole mitään yliopistotutkintoa. Ja kyllä täälläkin olkapää on ollut pahassakin kunnossa, mutta sitten jatketaan toisella nostotavalla jos taakka ei nouse maasta.
Miksi aina pitää ottaa mukaan tuollaisia ääriesimerkkejä? On ihan selvää, että kaikista ei ole tuollaiseen eikä tarvitsekaan olla.
Eri
Miksi pitää ottaa mukaan tällaisia ääriesimerkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Pakkovalinta ? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole ikinä varaa syödä ulkona, käydä kahvilla, elokuvissa, kuntosalilla tai ylinpäätään ihmisten ilmoilla niin onko se enää ihmisarvoista elämää?
T: eräs työtön jolla ei ole varaa kuin istua yksin kotona ja kävellä lähikauppaan punalappujen perässä. Eutanasiaa pyytäisin jos se olisi mahdollista.
Kannattaisiko ottaa vastaan ihan mitä työtä vain?
En voi tietää, minkä ikäisiä vastaajat ovat, mutta haluan sen verran viimeiseen näsäviisaaseen kommenttiin sanoa, että kaikki eivät saa minkäänlaista työtä. Esimerkkinä minä, joka olen 62-vuotias (eläkeikä reilun vuoden päässä). Minun ikäiseni ei enää pääse yhtään mihinkään töihin. Ihan turha nyt kommentoida minulle, että kaupan kassalle ... kokeiltu on, en pääse. Taustani toimistotöitä, pohjakoulutus ylioppilas. Luultavasti pääsisin henkilökohtaiseksi avustajaksi, mutta vammautunut olkapääni estää tämänkaltaisen työn.
Kukaan ei siis palkkaa tämän ikäisiä ihmisiä töihin. Riisukaa ruusunpunaiset silmälasit nenältänne.
Minun kohdallani työttömyys ja köyhyys on pakkovalinta.
Kun silti nähtävästi pystyt käyttämään hiirtä ja näppäimistöä, tutustu vaikka Youtube kanavaan "Harmless Farmer". Hänellä ei ole kumpaakaan kättä ollenkaan, ja tekee raskaita konetöitä ja maataloustöitä.
Toinen, johon kannattaa tutustuja, on ALS:ia sairastava Riku Mattila, jolla ei liiku enää muu elin kuin silmät. Hän vammastaan huolimatta julkaisi kirjan, nimeltään The Back-Up Colony, jonka tuottoja käytetään ALS-tutkimukseen.
En yritä kertoa tällä mitään, en yritä olla holhoava. Mutta pakkovalinta on tuossa yhteydessä melko subjektiivinen ilmaisu.
Olen muuten samaa ikäluokkaa kuin sinä, eikä minullakaan ole mitään yliopistotutkintoa. Ja kyllä täälläkin olkapää on ollut pahassakin kunnossa, mutta sitten jatketaan toisella nostotavalla jos taakka ei nouse maasta.
Miksi aina pitää ottaa mukaan tuollaisia ääriesimerkkejä? On ihan selvää, että kaikista ei ole tuollaiseen eikä tarvitsekaan olla.
Eri
Miksi pitää ottaa mukaan tällaisia ääriesimerkkejä?
Tuli näköjään sama kysymys kahteen kertaan. Pahoittelen sähläystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osanottoni kaikille köyhille, itseni mukaanlukien. Täällä Helsingissä on kuitenkin aika hyvin järjestetty asiat esim. Hurstin ja Myllypuron ruokajaot sekä kirkkojen ym. avustusjärjestöjen kautta ruokaa kyllä aina saa.
Itse olen työtön ja köyhä myöskin, Kela vielä kaiken lisäksi alensi toimeentulotukeani noin 40 e/kk josta olen menossa valittamaan henk. kohtaisesti. Tähän saakka olen pärjännyt jotakuinkin ruokajakeluiden ansiosta sekä kanittamieni kultakorujen joita äitini, kuollut mieheni ja ex-poikaystäväni ovat joskus minulle nuorena ja kauniina ollessani lahjoittaneet, kiitos heille siitä, mutta kanituksistakin pitää maksaa korot. Näillä mennään.
Minä myös kanittelin aikoinani, mutta lopulta en enää pystynyt lunastamaan, joten sinne jäivät sitten. Vähän kirpaisi kyllä, koska siellä oli koruja, joilla oli minulle tunnearvoa, esim. rippi-ja ylioppilaslahjoja.
Tekee nyt mieli kysyä noista ruokajakeluista/leipäjonoista. Eli millaista ruokaa sieltä saa? Olen siinä käsityksessä, että gluteenitonta ja laktoositonta ruokavaliota noudattavalle siellä ei ole juuri mitään syötävää. Eli siellä on tarjolla lähinnä makaronia, leipää, vehnäjauhoja, maitojauhetta, keksejä jne... Vai olenko ihan väärässä? Ja taitaa riippua jakelijastakin?
Tietääkseni Kuussa ei ole kahviloita. Jospa tyytyisit käymään kahvilassa ihan täällä Maan kamaralla.
IQ vs Wealth kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys laskee tutkitusti myös ÄO:ta, mikä ei tiedä hyvää kulutuskäyttäytymiselle ja talouden hallinnalle.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/kun-murehdit-rahasta-alykkyytesi…
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4060358/Vauvaikaisena+koettu+koyhyys+…
Suomessa on myös tehty väitöskirja, jossa löydettiin yhteys vähätuloisuuden ja alhaisen sosioekonomisen aseman ja kognitiitivisten kykyjen aleneman välillä. Useimmissa tutkimuksissa perusoletukseksi onkin otettu se, että köyhyys ja työttömyys huonontaa terveyttä, samalla myös aivojen terveyttä. Väestödatasta katsottuna analyysi antaa hyviä merkitsevyystuloksia, kunhan tuo perusoletus muistetaan säilyttää. Heikkous on siinä, ettei oikeastaan uskalleta suoraan tutkia, edesauttaako (osittain peritty) korkea älykkyys työllistymistä, opiskelua ja korkeamman tulotason saavuttamista. Se olisi sopimatonta, koska meille on kaupiteltu ajatusta siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia, että kaikki yksilön ongelmat ovat seurausta yhteiskunnassa tapahtuvasta syrjinnästä, ei siitä, millainen yksilö itse on.
On olemassa myös toisenlaisia tutkimuksia, että älykkyys olisi osin periytyvää, ja niin kuin Soininvaara blogissaan toi esille, että "...tyhmyys ei periydy....vaan näyttäisi siltä, että lahjakkuuden maksimi määräytyy geneettisesti. Ulkoiset tekivät vaikuttavat siihen, kuinka [b]lähelle maksimiaan[/b] kukin pääsee."
Näitä ulkoisia tekijöitä ohjaamalla, esimerkiksi lisäämällä toimeentulotuen tasoa, voimme siis yrittää välttää vaurioita, mutta pelkällä rahalla ei saa keskitason nuoresta tulevaa fysiikan nobelistia välttämättä aikaiseksi. Sillä elämä vaatii myös sinnikkyyttä, vaivannäköä, kurinalaisuutta, sitoutumista ja kiinnostusta oppimiseen, reagointikykyä mahdollisiin ulkoisiin tekijöihin, nämä ominaisuudet saattavat myös olla jonkin verran periytyviä, esimerkiksi kuinka hyvin pystyy tavoitteellisesti ohjaamaan toimintaansa, esim. Dunedinin kaupungissa tehty pitkittäistutkimus antaa jo vähän osviittaa siitä, paljonko näitä ehkä jo syntymässä saatuja vahvuuksia pystytään muuttamaan rahalla ja sosiaaliturvan avulla. Ei ehkä niin paljon kuin on luultu.
Tutkimuksissa on saatu vain lievä yhteys tulotason ja älykkyyyden välillä. Zagorsky väitti 2007 , että yhden ÄO - pisteen ero selitti vuosituloissa vain 600 dollarin eron. Hän ehkä kuitenkin katsoi dataa liian läheltä, emme pysty myöskään näyttämään käytännön eroa kahden koripalloilijan välillä, joilla on 1 cm pituusero. Mutta kun katsomme menestyneitä pelaajia ja kokonaisia joukkueita, huomattava pituusero muuhin väestöön verrattuna on yksi merkittävä edellytys koripallossa menestymiselle. Näin ollen kun katsomme älykkyysosamäärän ja tulotason yhteyttä koko aineistosta, havaitsemme ääripäiden olevankin jo paljon kauempana toisistaan: 75 ÄO:n tasalla vuositulotaso oli alle 6000 dollaria, ÄO >125 , tulotaso oli 135000 dollaria tai enemmän.
Tätä perinnnöllisyyden ja älyllisen suorituskyvyn yhteyttä on pyritty kontrolloimaan kokeellisilla tutkimuksilla, joissa niukkuuden kokemus on laskenut kognitiivista suorituskykyä samalla henkilöllä keskimäärin 13 pistettä. Myös esimerkiksi Intiassa on tutkittu maanviljelijöitä, jotka viljelevät sokeriruokoa työkseen ja joiden merkittävin tulonlähde syntyy kerran vuodessa tulevasta sadosta. Heidän kognitiivinen suorituskykynsä tutkimuksen mukaan todellakin vaihteli merkittävästi riippuen siitä, tutkittiinko sitä ennen sadonkorjuuta vai sen jälkeen.
https://www.princeton.edu/news/2013/08/29/poor-concentration-poverty-re…
Myös länsimaissa älyllinen suorituskyky on noussut valtavasti viimeisen sadan vuoden aikana. Ero on niin merkittävä, että voidaan ihan turvallisesti todeta, että ympäristö vaikuttaa erittäin suuresti suoriutumiseen kognitiivisissa testeissä. Nehän kehitettiin alun perin mittaamaan pärjäämistä koulujärjestelmässä. Sosioekonomisten luokkien välillä on luonnollisesti eriarvoisuutta niin kulttuurin kuin elämänolojenkin suhteen. On hyvin todennäköistä, että ne selittävät paljon enemmän eroista älykkyydestä eri luokkien ja etnisten ryhmien välillä, kuin geenit. Esimerkiksi naisten ja miesten ja mustien ja valkoisten erot kognitiivisessa suorituskyvyssä ovat kaventuneet Yhdysvalloissa tasaisesti viime vuosikymmenien aikana johtuen ihan kulttuurin muuttumisesta.
Korujen kanittaja vastaa: Täällä Helsingissä on Myllypurossa ruokajakelu joka päivä klo 8-11. Sieltä saa mitä milloinkin, tiistaisin ja torstaisin on isompi jakelu josta saa enempi ruokatarvikkeita. Viimeksi sain jopa vasikan paistia ja perunoita.
Yleensä leipää, jugurttia, banaaneita ja vihannekesia saa melkein joka päivä. Hurstin jako on ke-pe klo 9.30-13.30. Sieltä saa ihan samoja juttuja - se aina vaihtelee, mutta kaikille riittää aina jotain, eli kannatta todellakin käydä jos vaan on mahdollisuus.
Rupkajonoistakin pitää ymmärtää, etteivät kaikki *pääse* tai pysty seisomaan. Tai kumpaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Korujen kanittaja vastaa: Täällä Helsingissä on Myllypurossa ruokajakelu joka päivä klo 8-11. Sieltä saa mitä milloinkin, tiistaisin ja torstaisin on isompi jakelu josta saa enempi ruokatarvikkeita. Viimeksi sain jopa vasikan paistia ja perunoita.
Yleensä leipää, jugurttia, banaaneita ja vihannekesia saa melkein joka päivä. Hurstin jako on ke-pe klo 9.30-13.30. Sieltä saa ihan samoja juttuja - se aina vaihtelee, mutta kaikille riittää aina jotain, eli kannatta todellakin käydä jos vaan on mahdollisuus.
Kiitos vastauksesta. En asu Helsingissä, mutta aika isossa kaupungissa kyllä, ja täällä on ymmärtääkseni ueampiakin ruokajakeluja. Tosin varmaan selvästi harvemmin kuin Helsingissä. Mutta taidanpa ottaa selvää.
Suomeen muualta tulleet elää tiiviisti ja ahtaasti.
Todella ikävää että täällä työskennellessä pitää elää kuin eläintarhassa.
Voitte kuvitella miltä tuntuu jakaa vessa kymmenen työmiehen kanssa ja se pierun määrä öisin.
Kylmä on ja tuuletettava on. Lämpöä menee hukkaan kun hapankaali pierettää.
Ei kivaa.