Lue keskustelun säännöt.
Miksi kirkosta eronnut haluaa tulla haudatuksi kirkon
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös tuhkat voi ripotella mihin tahansa?
Ei mihin tahansa.
Tuhlat voi ripotella luontoon maanomistajan luvalla.
Jos näin menetllään, hautaa ei saa merkitä mitenkään, eikä sinne saa muodostua mitään muistomerkkiä.
Kun isäni kuoli, tämä olisi hyvin riittänyt minulle: olisin halunnut ripotella tuhkat omaan metsään, josta isä kovin piti. Äiti oli kuitenkin sitä mieltä, että on tärkeä olla paikka, jossa kuka tahansa, muutkin kuin perheenjäsenet, voivat käydä muistelemassa, ja joka ei voi ”joutua vieraisiin käsiin” esim joskus jostain syystä metsämaata myydessä. Olettaisin, että tämmöiset tekijät voisivat vaikuttaa myös kirkkoon kuulumattomien ajatuksissa.
Jos vainajan tuhka halutaan sijoittaa maa-alueelle sekä asettaa paikalle muistomerkki tai muita näkyviä merkkejä, tulee aluehallintovirastolta hakea lupa yksityisen haudan perustamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan tuntemani ateisti ei halua tulla haudatuksi hautausmaalle. Silti monet omaiset eivät kunnioita tätä vakaumusta, vaan järjestävät uskonnollisen hautauksen koska itse haluavat sellaisen. Eihän kuolleelta voi/tarvitse kysyä mielipidettä.
Mitä väliä sillä enää on.. hautajaiset on omaisia varten ainakin meidän kulttuurissa . Ehkä se on omaisille helpompi niin. Mutta periaatteessa jos seurakunnan työntekijälle sanoo että vainajan toive oli esim tuhkaus, sitä pitäisi noudattaa ja srk muistuttaa tästä mutta ei toki voi muuta kuin ohjata omaista. Ennen kuolemaa voi tehdä asianajajan kanssa myös hautaustestamentin, mutta se toki maksaa. Monesti omaiset haluaa sen pysyvän muistomerkin jossa käydä vainajaa muistamassa. Läheisen menettäneelle sillä muistomerkillä on monesti väliä, ei tosin kaikille. Mutta suurelle osalle se on iso juttu. Pysyvän muistomerkin sijoittamiselle muualle kuin hautausmaalle tarvitaan AVIn lupa ja sen kyllä varmasti saa mutta kiinteistörekisteriin tulee silloin merkintä hautapaikasta. Mikä on ihan oikein koska meillä on Suomessa hautarauha jota ei saa rikkoa.
Pelkän tapakulttuurin takia kirkkoon kuuluminen toi em. periaatteellisia ongelmia.
Kastetilaisuudessa luetaan uskontunnustus ja kerrotaan halu kasvattaa lapsi kristinuskoon.
Monille ei tuota ongelmaa mumista asiaankuuluvat sanat.
Toisille se on hyvin kiusallista, esittää uskovansa johonkin, mihin ei usko.
Toinen, suuri ongelma oli minulle kirkon helmoissa ja suojeluksessa rehottava fundamentalismi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua. Luovutan kroppani tieteelliseen tutkimukseen.
Tutkimuksen jälkeen ruumis tuhkataan ja tuhka viedään hautausmaalle. Vai luulitko, että yliopisto kippaa tuhkat roskikseen?
Mutta ne viedään sinne halusi vainaja tai ei. Myös omaiset saa tuhkat halutessaan, ja voivat ripistellä ne muualle.
Mutta aiheeseen.
En siis kuulu kirkkoon.
Vanhempani elävät, minulla on alaikäisiä lapsia.
Jos sattuisin kuolemaan lähivuosina, haudattakoon minut kotikuntani hautausmaalle ilman uskonnollisia rituaaleja,
niin omaisilla on hauta, jolla käydä.
Jos taas menee, niin kute luonnollista on, kuollessani vanhempani ovat kuolleet ja lapset aikuisia, tuhkattakoon minut ja tuhkat siroteltakoon jonnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti. Kirkosta eronneet ovat vapaamatkustajia. En kunnioita sitä valintaa.
Millä lailla kirkosta eronneet ovat sinun mielestä vapaamatkustajia?
En ole tuo edellinen, mutta kyllä ihmettelin kovasti, kun luin aikoinaan paikallislehdestä jutun, jossa muutama äiti kritisoi isoon ääneen sitä, että seurakunta otti käyttöön päiväkerhoissa materiaalimaksun (20e) ei-jäsenille... Oli kuulemma epätasa-arvoista! Siis ensin erotaan kirkosta, viedään kuitenkin lapsi seurakunnan ylläpitämään kerhoon ja sitten kitistään jotain parinkympin vuosimaksusta! Ei voi käsittää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti. Kirkosta eronneet ovat vapaamatkustajia. En kunnioita sitä valintaa.
Täytyy sanoa, että vähän samaa mieltä, vaikka en mitään kirkon suuri fani olekaan. Yksi eksä, joka muutenkin käyttätyi huonosti, kertoi aina että hän on ateisti. Oli kuitenkin käynyt rippikoulun, koska silloin sai lahjoja, ja sitten kun enemmän keskusteltiin, niin hän sanoi, että hän voi elää ilman jumalaa, mutta ei voi kuolla ilman jumalaa. Niin, että lahjoja otetaan vastaan, mutta kirkollisveroa ei makseta ja sitten kun loppu lähestyy, niin sitten pitäisi taas saada palveluja. Vähänkö itsekästä ja kaksinaamaista.
Täytyy tähän kuitenkin lisätä, että tunnen järkeviäkin ateisteja.
Kyllä se kuollutkin maksaa palveluista kuolinpesän varoista, itse asiassa ne on juurikin ne ensimmäiset kulut, jotka hoidettava: tuhkaus, hautaus, hautakivi, seurakunnan laskut, jne. ja kaikki muu maksetaan/peritään vasta sen jälkeen, jos jotain jää - oli kirkkoon kuuluva tai ei. Noi lahjat antaa varmaan omaiset ja läheiset, eivät ole kirkolta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti. Kirkosta eronneet ovat vapaamatkustajia. En kunnioita sitä valintaa.
Millä lailla kirkosta eronneet ovat sinun mielestä vapaamatkustajia?
En ole tuo edellinen, mutta kyllä ihmettelin kovasti, kun luin aikoinaan paikallislehdestä jutun, jossa muutama äiti kritisoi isoon ääneen sitä, että seurakunta otti käyttöön päiväkerhoissa materiaalimaksun (20e) ei-jäsenille... Oli kuulemma epätasa-arvoista! Siis ensin erotaan kirkosta, viedään kuitenkin lapsi seurakunnan ylläpitämään kerhoon ja sitten kitistään jotain parinkympin vuosimaksusta! Ei voi käsittää...
Lapsi ei eroa kirkosta automaattisesti, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet. Jos oikein olen ymmärtänyt, lapsi voi erota kirkosta 12-vuotiaana, jolloin siihen tarvitaan sekä vanhempien että lapsen itsensä suostumus.
Että kyllä ne lapset ovat siellä päiväkerhoissa kirkkoon kuuluvia seurakuntalaisia.
Jos pappi vaikka tarkastamatta kummin kirkkoon kuulumista/rippikoulun käyntiä merkitsee kummiksi, niin viimeistään kun kastetta rekisteröidään, asia huomataan ja kummiksi ei merkitä virallisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kuulu kirkkoon, eikä puolisonikaan kuulu.
- Meidät vihittiin maistraatissa, emme haluneet kirkkohäitä.
- Kun olen kuollut, minua ei saa siunata, minulle ei saa pitää muistotilaisuutta, vaan minut tulee tuhkata niin nopeasit kuin mahdollista ja tuhkani tulee ripotella merelle. Ei muistolaattaa mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti. Kirkosta eronneet ovat vapaamatkustajia. En kunnioita sitä valintaa.
Millä lailla kirkosta eronneet ovat sinun mielestä vapaamatkustajia?
En ole tuo edellinen, mutta kyllä ihmettelin kovasti, kun luin aikoinaan paikallislehdestä jutun, jossa muutama äiti kritisoi isoon ääneen sitä, että seurakunta otti käyttöön päiväkerhoissa materiaalimaksun (20e) ei-jäsenille... Oli kuulemma epätasa-arvoista! Siis ensin erotaan kirkosta, viedään kuitenkin lapsi seurakunnan ylläpitämään kerhoon ja sitten kitistään jotain parinkympin vuosimaksusta! Ei voi käsittää...
Lapsi ei eroa kirkosta automaattisesti, vaikka vanhemmat olisivatkin eronneet. Jos oikein olen ymmärtänyt, lapsi voi erota kirkosta 12-vuotiaana, jolloin siihen tarvitaan sekä vanhempien että lapsen itsensä suostumus.
Että kyllä ne lapset ovat siellä päiväkerhoissa kirkkoon kuuluvia seurakuntalaisia.
Jos se vanhempi on ensin eronnut kirkosta, sitten tehnyt lapset, joita ei ole kastettu, niin ei ne lapset kuulu kirkkoon... Ja jos kuuluvat, niin silloin sitä materiaalimaksua ei mene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Olen itse eronnut kirkosta, olen ateisti.
Pitkään roikuin kirkon jäsenenä kulttuurikristittynä, ihan silkan tapakulttuurin takia.
En oikein jaksa itsekään ymmärtää niitä, jotka eroavat ja liittyvät kirkkoon tarpeen mukaan, päästäkseen kummiksi, saadakseen kirkkohäät, jne.
Sitten järkytytään esim kun kun pappi puhuu rippikoululaisille uskonasioista, Taivaasta, kadotuksesta jne...
Kummiksi pääsee ilman että kirkkoon kuuluu. Olen kummi ja sylikummi, enkä ole kirkossa. Sylikummiksi tulon yhteydessä papille piti sanoa että etsitään toinen pappi tai sitten lasta ei kasteta kirkkoon. ;)
Kummin täytyy olla kirkon jäsen.
Vierailija kirjoitti:
Silti. Kirkosta eronneet ovat vapaamatkustajia. En kunnioita sitä valintaa.
En minä kirkosta eronneena halua ehdottomasti tulla haudatuksi kirkon maille, mutta eipä niitä vaihtoehtojakaan aina ole. Enkä minä haudattaessa enää välitä siitä missä makaan tai paljon se maksaa, ne on muiden murheita silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Olen itse eronnut kirkosta, olen ateisti.
Pitkään roikuin kirkon jäsenenä kulttuurikristittynä, ihan silkan tapakulttuurin takia.
En oikein jaksa itsekään ymmärtää niitä, jotka eroavat ja liittyvät kirkkoon tarpeen mukaan, päästäkseen kummiksi, saadakseen kirkkohäät, jne.
Sitten järkytytään esim kun kun pappi puhuu rippikoululaisille uskonasioista, Taivaasta, kadotuksesta jne...
Kummiksi pääsee ilman että kirkkoon kuuluu. Olen kummi ja sylikummi, enkä ole kirkossa. Sylikummiksi tulon yhteydessä papille piti sanoa että etsitään toinen pappi tai sitten lasta ei kasteta kirkkoon. ;)
Kummin täytyy olla kirkon jäsen.
Ei tarvitse kun on nimiäiset. Nykyään nimiäiset ovat Helsingissä jo puolet kaikkien vauvojen nimenannoissa. Kirkolliset ristiäiset ovat hiipumassa.
Itse en kuulu kirkkoon ja haluan tulla tuhkatuksi, mutta hautakiven mielellään haluan hautausmaalle. Samalle hautausmaalle mihin haudataan myös muuta sukuani ja mieheni. En usko mihinkään, että sitten olisimme tuonpuoleisessa yhdessä. Kuitenki se voi olla tärkeää lapsille ja lapsenlapsille tms. On joku paikka jossa muistella ja voi samalla käydä viemässä kukkia edesmenneille sukulaisilleen.
Ei siinä halua kysytä. Ev.lut. seurakunnille on hautaustoimilaissa määrätty velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita. Näillä hautuumailla voi olla myös tunnuksettomia alueita. Mutta laista tässä on siis pohjimmiltaan kyse, kuuluit sitten kirkkoon tai et.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan halua. Luovutan kroppani tieteelliseen tutkimukseen.
Tutkimuksen jälkeen ruumis tuhkataan ja tuhka viedään hautausmaalle. Vai luulitko, että yliopisto kippaa tuhkat roskikseen?
Ei viedä mihinkään hautausmaalle vaan luovutetaan omaisten hoitoon. Ja omaiseni kyllä tietävät etten halua mihinkään kirkon maalle.
/11
Jos omaiset eivät halua tuhkaa (sellaisiakin omaisia on), tuhka viedään hautausmaalle. Tiedän tämän asian 30v ruumiinluovutusasioita läheltä seuranneena.
Vierailija kirjoitti:
Jos pappi vaikka tarkastamatta kummin kirkkoon kuulumista/rippikoulun käyntiä merkitsee kummiksi, niin viimeistään kun kastetta rekisteröidään, asia huomataan ja kummiksi ei merkitä virallisesti.
Ja mitä sitten tapahtuu? Kaste perutaan? (Olettaen että kirkkoon kuuluvia kummeja ei ole)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot maksut vaan kirkosta eronneille. Hautausmaiden ylläpito ym. kaikki maksaa. Niihin on jokaisen velvollisuus osallistua elinaikanaan! Jollei se käy, on maksettava enemmän sitten kun on aika mennä multiin. As simple as that, tasa-arvoa.
Kirkot saa kirkollisveron lisäksi isot valtion tuet. Niihin sisältyy ehto pitää yllä hautausmaita kaikille. Kirkollisverolla maksetaan se pappi ja sen saarnat.
Näin on. Kirkoilla on monopoliasema hautausmaiden suhteen.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457
"Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tai seurakuntayhtymien tulee ylläpitää yleisiä hautausmaita. Hautausmaa voi olla useamman seurakunnan tai seurakuntayhtymän yhteinen."
"Hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta.
Tunnustukseton hauta-alue on erillinen hautausmaa tai muusta hautausmaasta selvästi erottuvalla tavalla rajattu hautausmaan osa."
Onnistui kyllä minullakin. Minulla on 3 kastettua kummilasta, enkä ole kuulunut kirkkoon kun heidät on kastettu. Yhdelle olin sylikummi.