Lue keskustelun säännöt.
Voisiko työttömyyteen toimia Kaikki Pelaa-tyylinen ryhtiliike?
05.10.2019 |
Ihan työkkäreihen Kaikki Tekee-julisteita ja että otetaan ihan kädestä työtöntä ja viedään työn ääreen. Varmasti aluksi voi tulla sutta ja sekundaa mutta tärkeintä on että Kaikki Tekee.!
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi kohdistaa sinne työnantajapuolelle. Useimmat työttömät kyllä menisivät töihin, jos joku palkkaisi ja maksaisi riittävän palkan.
Eli itse asiassa kuluttajiin.
Kyllä työnantaja palkkaisi, jos joku ostaisi sen Suomessa tuotetun.
Miksi sitten valittavat työntekijäpulaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikamme suurin tragedia - kun olemisesta tuli rikos ja stakhanovilaisuudesta aikamme suurin hyve.
Ihmisen arvo on redusoitu sen hyödyllisyyden mukaan eikä sen, mitä yksilö merkitsee lähiympäristölleen.
Kaikki ovat siis korvattavia koneen osia ja alisteisia markkinatalouden satraappien mieltymyksille ja oikkuiluille...ja niin se eliniänodote laskee ja maailma pelastuu, koska meitä (kuulemma!) on liikaa. Kilpailu tekee hyvää ja kehittää kaikkea, vai mitä?
Kuulemma ne 'vahvimmat' vain täällä selviävät, mikä itsessään jo ajatuksena kuulostaa siltä, että on libertardien propaganda mennyt oikein hyvin selkärankaan.
Pidin tästä kirjoituksesta. Jos nämä apinat oppisivat ajattelemaan, niin minkä ihmeen takia joku MUU olisi heille velkaa, ja heidän pitäisi HEIDÄN eteensä tehdä töitä?
Ruuan hankitaan ei oikeasti kuluisi kuin 2-3 päivää kuukaudessa, jos asiat haluttaisiin oikein tehdä.
Sinccis
Mikä siis saa nämä luulemaan, että MUIDEN ihmisten on tehtävä heidän eteensä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monta provoa meinasit tehdä samasta asiasta? Työttömyyteen auttaa parhaiten kaksi asiaa:
1) Markkinoilla on töitä
2) Työstä maksetaan palkkaa, jolla tulee toimeen
Näin työnhakijana minusta tuntuu, että työnantajien rekrytointiosaamisessakin olisi kohentamisen varaa. Tuntuu, että muutamat lähinnä odottelevat, että joku kertoisi, että tuolla olisi työntekijä, joka voitaisiin ottaa työhön johon kyllä tarvittaisiin tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi kohdistaa sinne työnantajapuolelle. Useimmat työttömät kyllä menisivät töihin, jos joku palkkaisi ja maksaisi riittävän palkan.
Eli itse asiassa kuluttajiin.
Kyllä työnantaja palkkaisi, jos joku ostaisi sen Suomessa tuotetun.Yksikään työnantaja ei harrasta sellaista hyväntekeväisyyttä, että luo tyhjiä työpaikkoja, joiden tehdylle työlle ei ole tarvetta (eli maksajaa).
Jopa Punainen Risti (Kontti-keskukset) sanoi, että hallituksen työllistämisrahat ovat turhia, koska he eivät voi enää luoda tyhjästä lisää työpaikkoja tyhjän tekijöille vain sen takia että ne saisivat työpaikan.
Aloittivatko tavalliset kansalaiset globalisaation viemällä työpaikat kehittyviin maihin, koska halusivat ostaa halvemmalla, kuten kirjoituksestasi, eli ala-arvoisesta sepustuksestasi voisi olettaa?
Vastaan, koska kirjoituksestaisi päätellen et itse osaa miettiä noin monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Eivät. Sen aloittivat kyllä suuren luokan työnantajat.
Ei sitä kukaan aktiivisesti aloittanut. Avautuvat markkinat ’pakottivat’ suomalaisetkin firmat kohtaamaan globaalin kilpailun ja jos suomalainen 150€ trikoopaita ei mene kaupaksi kun me käymme mielummin tuolla rahalla ostamassa kymmenen filippiiniläistä paitaa H&Mmästä niin Sen suomalaisen trikoopaidan tuottajan tulee kiire pohtia, miten tehdä oma tuote houkuttelevammaksi.
Korkean teknologian teollisuutta, esim. kännykät, televisot tai autot, jota ei itsestään ole syntynyt kehittyviin maihin, vietiin sinne aivan tarkoituksella. Tarkoitus oli tietysti valmistaa halvalla, mutta pitää myyntihinnat yhtä korkeina länsimaissa. Korkean tekonolgian teollisuuden yritysten keskinäinen kilpailu tietysti alensi hintoja.
Globalisaation pikahyötyjä tuijottaneet länsiyritykset odottivat hölmöinä kehittyvien maiden vain tekevän heille tuotteita ja antavan heidän pitää markkinat hallussaan. Eipä käynyt noin, kuten kenen tahansa kengännauhat sitomaan kykenevän luulisi arvanneen. Nyt kehittyvien maiden yritykset ovat tietenkin ottamassa länsiyritysten markkinat haltuunsa.
Kuluttajat ostavat tietenkin yleensä halvinta tuotetta, jos laatu on kelvollista. Eli he ovat aivan yhtä isänmaallisia ja oman maan etua katsovia kuin yrityksetkin. Tosin kilpailussa kehityvien maiden yrityksille häviävät yritykset vinkuvat hädissään ja syyttävät kuluttajia epäisänaallisuudesta, vaikka olisivat itse siirtäneet valmistusta ja samalla tietotaitoa kehittyviin maihin. Sitä saa mitä tilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi kohdistaa sinne työnantajapuolelle. Useimmat työttömät kyllä menisivät töihin, jos joku palkkaisi ja maksaisi riittävän palkan.
Eli itse asiassa kuluttajiin.
Kyllä työnantaja palkkaisi, jos joku ostaisi sen Suomessa tuotetun.Yksikään työnantaja ei harrasta sellaista hyväntekeväisyyttä, että luo tyhjiä työpaikkoja, joiden tehdylle työlle ei ole tarvetta (eli maksajaa).
Jopa Punainen Risti (Kontti-keskukset) sanoi, että hallituksen työllistämisrahat ovat turhia, koska he eivät voi enää luoda tyhjästä lisää työpaikkoja tyhjän tekijöille vain sen takia että ne saisivat työpaikan.
Aloittivatko tavalliset kansalaiset globalisaation viemällä työpaikat kehittyviin maihin, koska halusivat ostaa halvemmalla, kuten kirjoituksestasi, eli ala-arvoisesta sepustuksestasi voisi olettaa?
Vastaan, koska kirjoituksestaisi päätellen et itse osaa miettiä noin monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Eivät. Sen aloittivat kyllä suuren luokan työnantajat.
Ei sitä kukaan aktiivisesti aloittanut. Avautuvat markkinat ’pakottivat’ suomalaisetkin firmat kohtaamaan globaalin kilpailun ja jos suomalainen 150€ trikoopaita ei mene kaupaksi kun me käymme mielummin tuolla rahalla ostamassa kymmenen filippiiniläistä paitaa H&Mmästä niin Sen suomalaisen trikoopaidan tuottajan tulee kiire pohtia, miten tehdä oma tuote houkuttelevammaksi.
Korkean teknologian teollisuutta, esim. kännykät, televisot tai autot, jota ei itsestään ole syntynyt kehittyviin maihin, vietiin sinne aivan tarkoituksella. Tarkoitus oli tietysti valmistaa halvalla, mutta pitää myyntihinnat yhtä korkeina länsimaissa. Korkean tekonolgian teollisuuden yritysten keskinäinen kilpailu tietysti alensi hintoja.
Globalisaation pikahyötyjä tuijottaneet länsiyritykset odottivat hölmöinä kehittyvien maiden vain tekevän heille tuotteita ja antavan heidän pitää markkinat hallussaan. Eipä käynyt noin, kuten kenen tahansa kengännauhat sitomaan kykenevän luulisi arvanneen. Nyt kehittyvien maiden yritykset ovat tietenkin ottamassa länsiyritysten markkinat haltuunsa.
Kuluttajat ostavat tietenkin yleensä halvinta tuotetta, jos laatu on kelvollista. Eli he ovat aivan yhtä isänmaallisia ja oman maan etua katsovia kuin yrityksetkin. Tosin kilpailussa kehityvien maiden yrityksille häviävät yritykset vinkuvat hädissään ja syyttävät kuluttajia epäisänaallisuudesta, vaikka olisivat itse siirtäneet valmistusta ja samalla tietotaitoa kehittyviin maihin. Sitä saa mitä tilaa.
Täyttä paskaa.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se toimi, aloittaja on siitä hyvä esimerkki.
Aloitin juuri työt Seuren kautta. Kävin 2 päivää työharjoittelussa, josta sain kiitettävä arvioinnin tehtävistä ja sitä kautta tulin palkatuksi keikkatöihin. Teen nyt alkuun keikkaa, koska oli aika pitkään työttömänä ja haluan olla varma, että olen parhaassa mahdollisessa kunnossa vakituista työtä varten. Voisin tehdä keikkatöitä vaikkapa joka päivä, jos niitä olisi tarjolla ja kompensoida näin työttömyyteni pikkuhiljaa.
Olisi todella hyvä juttu, jos muillakin toimijoilla olisi tällaisia mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toi pitäisi kohdistaa sinne työnantajapuolelle. Useimmat työttömät kyllä menisivät töihin, jos joku palkkaisi ja maksaisi riittävän palkan.
Eli itse asiassa kuluttajiin.
Kyllä työnantaja palkkaisi, jos joku ostaisi sen Suomessa tuotetun.Yksikään työnantaja ei harrasta sellaista hyväntekeväisyyttä, että luo tyhjiä työpaikkoja, joiden tehdylle työlle ei ole tarvetta (eli maksajaa).
Jopa Punainen Risti (Kontti-keskukset) sanoi, että hallituksen työllistämisrahat ovat turhia, koska he eivät voi enää luoda tyhjästä lisää työpaikkoja tyhjän tekijöille vain sen takia että ne saisivat työpaikan.
Aloittivatko tavalliset kansalaiset globalisaation viemällä työpaikat kehittyviin maihin, koska halusivat ostaa halvemmalla, kuten kirjoituksestasi, eli ala-arvoisesta sepustuksestasi voisi olettaa?
Vastaan, koska kirjoituksestaisi päätellen et itse osaa miettiä noin monimutkaisia syy-seuraussuhteita. Eivät. Sen aloittivat kyllä suuren luokan työnantajat.
Ei sitä kukaan aktiivisesti aloittanut. Avautuvat markkinat ’pakottivat’ suomalaisetkin firmat kohtaamaan globaalin kilpailun ja jos suomalainen 150€ trikoopaita ei mene kaupaksi kun me käymme mielummin tuolla rahalla ostamassa kymmenen filippiiniläistä paitaa H&Mmästä niin Sen suomalaisen trikoopaidan tuottajan tulee kiire pohtia, miten tehdä oma tuote houkuttelevammaksi.
Korkean teknologian teollisuutta, esim. kännykät, televisot tai autot, jota ei itsestään ole syntynyt kehittyviin maihin, vietiin sinne aivan tarkoituksella. Tarkoitus oli tietysti valmistaa halvalla, mutta pitää myyntihinnat yhtä korkeina länsimaissa. Korkean tekonolgian teollisuuden yritysten keskinäinen kilpailu tietysti alensi hintoja.
Globalisaation pikahyötyjä tuijottaneet länsiyritykset odottivat hölmöinä kehittyvien maiden vain tekevän heille tuotteita ja antavan heidän pitää markkinat hallussaan. Eipä käynyt noin, kuten kenen tahansa kengännauhat sitomaan kykenevän luulisi arvanneen. Nyt kehittyvien maiden yritykset ovat tietenkin ottamassa länsiyritysten markkinat haltuunsa.
Kuluttajat ostavat tietenkin yleensä halvinta tuotetta, jos laatu on kelvollista. Eli he ovat aivan yhtä isänmaallisia ja oman maan etua katsovia kuin yrityksetkin. Tosin kilpailussa kehityvien maiden yrityksille häviävät yritykset vinkuvat hädissään ja syyttävät kuluttajia epäisänaallisuudesta, vaikka olisivat itse siirtäneet valmistusta ja samalla tietotaitoa kehittyviin maihin. Sitä saa mitä tilaa.
Kehittyvät maat ovat opetelleet tekemään rahaa vastaavilla tuotteilla kuin joiden valmistus siirrettiin niihin. Kopioivat, opettelevat, kehittävät. Väkimäärä on kasvava. Suunta on eteenpäin. Eurooppa sen sijaan näivettyy.
Ei tarvitse olla edes kiusattu professori. Nykyään on määräaikaisia professuureja myös. Sen jälkeen on tavallinen työnhakija.