Millaisella ruokavaliolla jotkut naiset pitävät siron vartalon?
Hirveästi liikuntaa? Vai syövätkö vain harvoin? Puhun siis sellaisita xs-koon naisista.
Kommentit (436)
Mulla se on geeneissä. Nuorena oli ihan kamalaa, kun muut ihmiset kuittaili alipainosta, mutta nyt nelikymppisenä ei enää haittaa. Ja enää en ole alipainoinen, hoikka kuitenkin.
Välillä voin syödä esim kaksi kotipizzaa samana päivänä ja päälle vielä sipsipussi tai suklaalevy. En tietenkään tee niin kovin usein, koska se on epäterveellistä. Mutta kyllä liki joka viikonloppu tulee haettua roskaruokaa ja muut herkut päälle. Arkena syön vähemmän, mutta en silloinkaan laske kaloreita.
On huvittavaa, kun jotkut eivät usko että on olemassa luonnostaan hoikkia ihmisiä, jotka oikeasti voivat syödä valtavasti lihomatta. Olen usein saanut kuulla, että olet varmaan tosi kurinalainen syömisten suhteen tai harrastat varmaan paljon liikuntaa. Oikeasti olen jäätävä sohvaperuna, hyötyliikun kyllä mutta hikiliikuntaa en harrasta koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen xs-kokoinen nainen. Syön 90% kurinalaisesti, pääosin kasvispainotteisesti. Jos en tee niin lihon heti. Olen laihduttanut näihin mittoihin kovalla työllä. Harrastan tehokasta urheilua pari kertaa viikossa. Herkuttelen vain satunnaisesti.
No tämä on kyllä epäreilua. Itse harrastan liikuntaa 3-4 kertaa viikossa ja syön kurinalaisesti 99 % ja silti häilyn jatkuvasti normaalipainon ja lievän ylipainon välillä.
Mitäs epäreilua siinä on? Onko maailmassa joku ”reiluus” että kaikkien kehojen pitää esim toimia samallalailla?
Vierailija kirjoitti:
Ensisijaisesti kiinni geeneistä. Vieläkö tästä puhutaan? Jos yhtään seuraa tiedeuutisia, niin on selvillä., että hoikat yleensä voivat syödä mitä haluavat ja miten paljon haluavat. Katsokaa vaikka Michael Fassbenderiä, hän on haastattelussa sanonut, että syö paljon ja mitä haluaa. Toki hän myös treenaa, mutta sillä saa lihasta.
JOs lopettaisi treenaamisen, olisi vain laiha. Kai jokainen tuntee jonkun, joka syö mielettömästi herkkuja ja kylkiluut silti paistaa.
Ei sirous johdu kovasta yrittämisestä vaan on ruumiinrakenne.
Höpö ja höpö. Pieni osa ihmisistä voi syödä mitä haluaa ja silti pysyy hoikkana, sitten on me jotka tarkkailemme jatkuvasti mitä syömme ja näin pysymme hoikkana. Ärsyttää suunnattomasti nämä ”no hyvä sinun kun voit syödä..” EN VOI TAI LIHON.
Vierailija kirjoitti:
Liikunta ei laihduta vaan kiinteyttää.
Syön kasviksia, vaaleaa kalaa, lihaa ja kanaa. Vain vähän ja laadukkaita hiilareita. Pieni jälkiruoka maistuu toki, näin kesällä hedelmiä ja marjoja, talvella tummaa suklaata.
Ei kevyttuotteita eikä korvikkeita ikinä.
Jos on juhlat, herkutellaan ja nautitaan viiniäkin pidän 1-2 tiukempaa päivää sen jälkeen.
Mitään ei ole kielletty, elämästä pitää nauttia!
Vierailija kirjoitti:
Aamupalaa en ole syönyt koskaan, ei tee ennen lounasaikaa mitään mieli. Kevyt lounas ja normaali illallinen. Syön myös karkkia tms mitä sattuu tekemään mieli iltaisin, mutta en harvoin mitään valtavia määriä kerrallaan.
Vihaan sitä tunnetta, kun on syönyt itsensä ähkyyn. Siinä yksi syy varmasti.
Olen huomannut, että moni ihmettelee, kun syö ”vain ne normaalit ateriat” päivässä ja silti lihoo, mutta kun vetää jättimäisiä annoksia kerrallaan ja usein myös santsaa toisen lautasellisen, tulee yhdestä ateriasta valtava määrä kaloreita, vaikka olisikin ns. tavallista ruokaa.
Joillakin se on luonnostaan. Tunnen yhden 25-vuotiaan, joka syö pizzaa, syö mihin aikaan sattuu syö karkkeja ja jäätelöä huoletta eikä harrasta mitään liikunta tavoitteellisesti. Hänellä ei tosin ole autoa ja liikkuu paljon pyörällä ja kävellen. Mutta hänellä on litteä vatsakin kuin taitolustelijalla. Juteltiin hänen kanssaan, niin hän sanoi, että hänellä joskus se pizza on ainoa päivän ateria ja hän ottaa täytteisiin paljon kasviksia ja välillä pitää ns. salaattipäiviä ja pitää makealakkopäiviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ruumiinrakenne. Ei auta ruokavalio jos sitä ei ole.
Läski kyllä kertyy myös niiden sirojen luiden päälle jos syö liikaa.
Enpä ole siroja läskejä nähnyt koskaan. Siis luonnostaan siroja jotka olisivat keränneet hirmuläskit luittensa ympärille. Eihän niitten sirojen luut semmoista edes kestä.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin se on luonnostaan. Tunnen yhden 25-vuotiaan, joka syö pizzaa, syö mihin aikaan sattuu syö karkkeja ja jäätelöä huoletta eikä harrasta mitään liikunta tavoitteellisesti. Hänellä ei tosin ole autoa ja liikkuu paljon pyörällä ja kävellen. Mutta hänellä on litteä vatsakin kuin taitolustelijalla. Juteltiin hänen kanssaan, niin hän sanoi, että hänellä joskus se pizza on ainoa päivän ateria ja hän ottaa täytteisiin paljon kasviksia ja välillä pitää ns. salaattipäiviä ja pitää makealakkopäiviä.
Niin. Kun kyse on kokonaiskalorinsaannista, ei sen ihmeellisemmästä
Isoäitini, linnunluinen pienikokoinen nainen: söi hyvin vähän, mutta joi paljon kahvia- sitäkin vanhan ajan 1,2dl (tms.) posliinikupeista. Liikkui ja puuhasteli paljon, vielä 80-vuotiaana käveli parin kilsan päähän siirtolapuutarhalle päivittäin noin puolet vuodesta. Muistan kun kävimme myös yhdessä joskus hänen lähikaupassaan, oli siinä vaiheessa jo sen verran ikää, että nykyään vanhukset tilaavat tuossa vaiheessa kotiinsa ruoat tai ostokset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ruumiinrakenne. Ei auta ruokavalio jos sitä ei ole.
Läski kyllä kertyy myös niiden sirojen luiden päälle jos syö liikaa.
Enpä ole siroja läskejä nähnyt koskaan. Siis luonnostaan siroja jotka olisivat keränneet hirmuläskit luittensa ympärille. Eihän niitten sirojen luut semmoista edes kestä.
Minä olen yksi näistä.
Synnyin lyhyenä ja sirona, tänäkin päivänä taaperokokoiset kypärämyssyt mahtuvat päähäni ja samankokoiset hanskat käteeni (testasin huvikseni oman lapseni vaatteilla). Kapeat hartiat, vyötärö on edelleen olemassa (sivuilla) vaikka läski olenkin. Pienet kasvot ja sormet, varpaat ym.
Ei ole kivaa eikä kroppa kestäkään. Reumatyylistä kipua on paljon. En vaan saa painoa putoamaan, koska ruoanhimo on niin pahana.
Geeneistä huutelijat on vain osittain oikeassa, koska kyllä elämäntavoilla on ihan valtava merkitys. Itse olen XS-kokoa, mutta vanhempani ovat molemmat aina kamppailleet painon kanssa. Itse olen pysynyt hoikkana liikkumalla paljon ja syömällä terveellisesti. Syön paljon vihanneksia ja hedelmiä, proteiinipainoitteista ruokavaliota ja hiilarit ei ole mitään höttöä, vaan valitsen sellaisia ruokia, joissa on korkeat ravintoarvot. Keliakian takia en syö sitä sisältäviä ruokia, mutta en kyllä ostelee mitään gluteenittomia valmisleipiäkään, vaan teen leivät itse. Treenaan 3-5 kertaa viikossa, painoilla, pilatesta, joogaa, tanssia, mitä ikinä keksin ja haluan tehdä. Kävelen paljon. Juon paljon vettä, en juo alkoholia tai limuja/energiajuomia/mehuja, enkä tupakoi. Herkkuja syön jos on tarjolla, eli en kieltäydy vaikka kylässä ollessani, mutta kotona niitä tulee syötyä suht harvoin. Tummaa 90% suklaata menee muutama pala tosin joka päivä. Nukun riittävästi.
Liikkuminen on tärkeää, ei pelkästään kaloreiden kannalta, vaan koska se liikuttaa lymfaa ja sitä kautta auttaa aineenvaihduntaa eikä keho pääse pöhöttymään. Koon sijaan kannattaa miettiä enemmän kehon koostumusta, eli miten iso osa painosta on lihasta verrattuna rasvakudokseen. Kannattaa etsiä joku liikuntamuoto, mistä oikeasti tykkää, eikä yrittää suorittaa liikaa, vaan tehdä ihan vaan liikunnan ilosta.
Mutta siis, perusasiat kuntoon, niin kyllä pysyy keho kunnossa. Sitten on tietysti hormonaaliset ja muut jutut erikseen, ja niistä voi sitten lääkärin kanssa puhua.
Vierailija kirjoitti:
Geeneistä huutelijat on vain osittain oikeassa, koska kyllä elämäntavoilla on ihan valtava merkitys. Itse olen XS-kokoa, mutta vanhempani ovat molemmat aina kamppailleet painon kanssa. Itse olen pysynyt hoikkana liikkumalla paljon ja syömällä terveellisesti. Syön paljon vihanneksia ja hedelmiä, proteiinipainoitteista ruokavaliota ja hiilarit ei ole mitään höttöä, vaan valitsen sellaisia ruokia, joissa on korkeat ravintoarvot. Keliakian takia en syö sitä sisältäviä ruokia, mutta en kyllä ostelee mitään gluteenittomia valmisleipiäkään, vaan teen leivät itse. Treenaan 3-5 kertaa viikossa, painoilla, pilatesta, joogaa, tanssia, mitä ikinä keksin ja haluan tehdä. Kävelen paljon. Juon paljon vettä, en juo alkoholia tai limuja/energiajuomia/mehuja, enkä tupakoi. Herkkuja syön jos on tarjolla, eli en kieltäydy vaikka kylässä ollessani, mutta kotona niitä tulee syötyä suht harvoin. Tummaa 90% suklaata menee muutama pala tosin joka päivä. Nukun riittävästi.
Liikkuminen on tärkeää, ei pelkästään kaloreiden kannalta, vaan koska se liikuttaa lymfaa ja sitä kautta auttaa aineenvaihduntaa eikä keho pääse pöhöttymään. Koon sijaan kannattaa miettiä enemmän kehon koostumusta, eli miten iso osa painosta on lihasta verrattuna rasvakudokseen. Kannattaa etsiä joku liikuntamuoto, mistä oikeasti tykkää, eikä yrittää suorittaa liikaa, vaan tehdä ihan vaan liikunnan ilosta.
Mutta siis, perusasiat kuntoon, niin kyllä pysyy keho kunnossa. Sitten on tietysti hormonaaliset ja muut jutut erikseen, ja niistä voi sitten lääkärin kanssa puhua.
Siis keliakian takia en syö gluteenia sisältäviä ruokia, tarkoitin.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään erityistä ruokavaliota.
Olen vain sellainen "huono syömään". Eli ruokahalua ei oikein ole. Syön vain kun on pakko. Eli tilanteissa, joissa tarjotaan ja olisi epäkohteliasta olla syömättä ja toinen on kuolemannälkä.
Täysin kaikkiruokainen olen ja silloin kuin syön, se saa olla mitä vain. Makeasta en juuri välitä. Syön sitäkin silti, jos tarjolla on.
Mitään anoreksiaa ei ole, jos tulee epäilys. Lähinnä yritän kovasti pitää painon viidenkympin paikkeilla. Jos velttoilee syömisen suhteen, niin äkkiä se on 47 kg ja se on todellakin liian vähän 170 -senttiselle naiselle vaikka hyvin hentorakenteinen olenkin.
----
Anteeksi mutta jos on 170 cm ja painaa 50 kg, on alipainoinen ja näyttää jo vähän luurangolta. T. PT, m33
En ole XS, mutta olen hoikka. Syön mitä tahdon. Pizzaa, joskus karkkia. Olen nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään erityistä ruokavaliota.
Olen vain sellainen "huono syömään". Eli ruokahalua ei oikein ole. Syön vain kun on pakko. Eli tilanteissa, joissa tarjotaan ja olisi epäkohteliasta olla syömättä ja toinen on kuolemannälkä.
Täysin kaikkiruokainen olen ja silloin kuin syön, se saa olla mitä vain. Makeasta en juuri välitä. Syön sitäkin silti, jos tarjolla on.
Mitään anoreksiaa ei ole, jos tulee epäilys. Lähinnä yritän kovasti pitää painon viidenkympin paikkeilla. Jos velttoilee syömisen suhteen, niin äkkiä se on 47 kg ja se on todellakin liian vähän 170 -senttiselle naiselle vaikka hyvin hentorakenteinen olenkin.
----
Anteeksi mutta jos on 170 cm ja painaa 50 kg, on alipainoinen ja näyttää jo vähän luurangolta. T. PT, m33
Ei, vaan se on ihannepaino. 49 olisi alipainoinen.
Tunti liikuntaa päivässä ja syön juuri sitä mitä milloinkin tekee mieli. Joka päivä siis myös joku herkku esim. suklaapatukka.
Olen 164 cm pitkä ja painan 43 kiloa eli hieman alipainoinen olen ja hyvin siro. En ole syömishäiriöinen, syön mitä huvittaa enkä laske kaloreita, mutta en koskaan syö liikaa vaan tulen toimeen melko vähällä ruualla.
N27
Liikunta ei laihduta vaan kiinteyttää.
Syön kasviksia, vaaleaa kalaa, lihaa ja kanaa. Vain vähän ja laadukkaita hiilareita. Pieni jälkiruoka maistuu toki, näin kesällä hedelmiä ja marjoja, talvella tummaa suklaata.
Ei kevyttuotteita eikä korvikkeita ikinä.
Jos on juhlat, herkutellaan ja nautitaan viiniäkin pidän 1-2 tiukempaa päivää sen jälkeen.
Mitään ei ole kielletty, elämästä pitää nauttia!