Äitini patistaa lastentekoon, mutta karkaa itse Espanjaan joka vuosi puoleksi vuodeksi. Mistä revin tukiverkot?
Olen 32v, naimisissa. Lapsi saisi tulla, mutta vielä ei ole kuulunut mitään. Eniten minua kuitenkin huolettaa tukiverkostojen puute. Ystäviä on juu, mutta ei heiltä voi noin vain pyytää apua. Haluaisin isovanhemmilta tukea, mutta äitini asuu Espanjassa lokakuun puolesta välistä huhtikuun puoleen väliin ja isäni asuu Suomessa 400km päässä.
En oikein ymmärrä, miksi äitini patistaa lastentekoon, mutta häipyy itse sitten aina puoleksi vuodeksi muualle. Millainen isovanhempi sellainen on? Aika etäiseksi jää. On siis eläkkeellä.
Kommentit (111)
Tokihan ihmisellä on oikeus muuttaa Espanjaan vaikka kokonaan. Mutta lapsentekoa pohtivalla nuorella naisella on täysi oikeus ja syy pohtia tätä tukiverkosto-asiaa ja omaa jaksamistaankin. Se äiti kun ei sieltä Espanjasta pääse/tule apuun vaikka olisi todellinen hätätilanne käsillä. Ja sillä äidillä ei ole mitään oikeutta painostaa tytärtään lapsentekoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä hlvetin tukiverkot?
Vanhemasi ja heidän vanhempansa ja siitä ihmiskunnan alkuhämäriin ovat kaikki kasvattaneet lapsensa ihan omin nokkinensa.
Onko ihmiskunta tosiaan niin taantunut muutamassa vuosikymmenessä, että nyt ei lapsia pystytä kasvattamaan aikuisiksi ilman tukiverkkoja?
On olemassa lapsilisät, kotihoidontuet, en edes tiedä mistä kaikkialta sitä ilmaista rahaa jaetaan, neuvoloita, päiväkoteja, kouluja, ilmaista, ilmaista ja vielä kerran ilmaista.
Mitään näistä ei ole ollut olemassa kuin muutamia vuosikymmeniä ja nyt kuin salamana kirkkaalta taivaalta, äidit tarvitsevat erikoistukiverkkoja, omia vanhem
Ehkä kun vähän kasvat niin ymmärrät enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tehdään aidosta halusta olla vanhempia, ei kenenkään painostuksesta. Ja pitää muistaa, että äitys on maailman yksinäisin rooli, jossa ensisijaisesti vastuu on itsellään, eikä muiden varaan pidä mitään laskea. Pitää vaan miettiä miten pärjää ilman tukiverkkoa, yksinhuoltajana, jne. Jos vastuu tuntuu liian isolta silloin lapsia ei tehdä.
Normi nainen tekee lapsen ajatuksella, että lapsella on isäkin.
Ja sitten pettyy karvaasti, kun isä luistaa vastuusta ja nainen on yksin 100% vastuussa kaikesta lapseen ja kodinhoitoon liittyvästä. Lisäksi tietysti palkkatyö ja laskut. Kannattaa miettiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tehdään aidosta halusta olla vanhempia, ei kenenkään painostuksesta. Ja pitää muistaa, että äitys on maailman yksinäisin rooli, jossa ensisijaisesti vastuu on itsellään, eikä muiden varaan pidä mitään laskea. Pitää vaan miettiä miten pärjää ilman tukiverkkoa, yksinhuoltajana, jne. Jos vastuu tuntuu liian isolta silloin lapsia ei tehdä.
Normi nainen tekee lapsen ajatuksella, että lapsella on isäkin.
Ja sitten pettyy karvaasti, kun isä luistaa vastuusta ja nainen on yksin 100% vastuussa kaikesta lapseen ja kodinhoitoon liittyvästä. Lisäksi tietysti palkkatyö ja laskut. Kannattaa miettiä.
Ja tän takia yhä harvempi tekee enää lapsia. Kun ei voi eikä saa luottaa siihen, että kukaan auttaisi, vaan pitäisi pystyä kaikesta selviämään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset tehdään aidosta halusta olla vanhempia, ei kenenkään painostuksesta. Ja pitää muistaa, että äitys on maailman yksinäisin rooli, jossa ensisijaisesti vastuu on itsellään, eikä muiden varaan pidä mitään laskea. Pitää vaan miettiä miten pärjää ilman tukiverkkoa, yksinhuoltajana, jne. Jos vastuu tuntuu liian isolta silloin lapsia ei tehdä.
Normi nainen tekee lapsen ajatuksella, että lapsella on isäkin.
Ja sitten pettyy karvaasti, kun isä luistaa vastuusta ja nainen on yksin 100% vastuussa kaikesta lapseen ja kodinhoitoon liittyvästä. Lisäksi tietysti palkkatyö ja laskut. Kannattaa miettiä.
Ei kaikki miehet ole tuollaisia.omani hoiti lapsensa hyvin. Samoin näyttää ystävien puolisot hoitaneen omansa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vanha ketju, mutta aihe puhuttaa näköjään edelleen. Yksikään äiti ei saa patistaa aikuisia tyttäriään eikä poikiaan lastentekoon. Piste.
Minun vanhempani ostivat asunnon Espanjasta ennen kuin heistä tuli isovanhempia, ja he sanoivat huolettomasti että äkkiäkös sinne lastenlapset lennättää, eihän sinne ole kuin viiden tunnin lento. No joo. Käytiin siellä yhden kerran. Lastenlapset jäivät etäisiksi.
Nämä samat isovanhemmat olivat itse hoidattaneet lapsensa omilla äideillään, mutta heille itsellään oli aina jotain tärkeämpää tekemistä kuin olla läsnä lastenlastensa elämässä.
Näinhän se yleensä menee, ne jotka eivät jaksaneet hoitaa omia lapsia vaan hoidattivat isovanhemmilla, eivät jaksa hoitaa myöskään lapsenlapsiaan. Kaikkia ihmisiä ei vaan lastenhoito kiinnosta eikä sille mitään voi. Kurjaa tietenkin heidän lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmuuden käsite on muuttunut. Nykyisin isovanhemmus tarkoittaa rahallista avustamista ja lastenhoitoapua. Kaukana ajat jolloin mentiin perheen kanssa yhdessä mummolaan muuten vain.
Olen nelikymppinen samoin mieheni. Molemmat laitettiin lapsena tosi pitkiksi ajoiksi mummolaan. Esim.kesäisin oltiin pitkiä aikoja mummolassa. Nykymummot eivät enää hoida lapsenlapsiaan samalla tavalla kuin ovat itse hoidattaneet omat lapsensa muilla.
Itselläni ei vielä ole lapsenlapsia, mutta nykyisellä aviopuolisollani on yksi äärettömän itsepäinen 5v. nepsy lapsenlapsi. Jos tuo ipana olisi meillä pidempiä aikoja niin minä lähtisin.
Monesti se vaan menee niin, että näitä vieraita lapsia kun ei saa edes komentaa, kun kotonakin saa koko ajan suuna päänä mennä ja möykätä. Kyseinen lapsi vaatii koko ajan leikkimään eikä osaa tehdä itsekseen mitään, kotona varmaan oppinut siihen, että joku viihdyttää koko ajan. Minä taas en jaksa enkä edes halua leikkiä aamusta iltaan.
Niin, sulla ei ole tukiverkkoja. Onko edes ukkoa joka hoitaa lasta? Mieti nyt ne faktat kuntoon ja tee kerran elämässäsi valistunut päätös.
Isovanhempana kommentoin, että todella moni paapa/mumma on nykyään täysipäiväisesti työelämässä mukana, eikä se lastenlasten hoitaminen ole silloin ihan helppoa.
Tottakai pitää auttaa tarvittaessa mutta sellaista jatkuvaa lastenhoitoapua ei ole tarjota. Ei riitä enää omat voimat siihen, varsinkaan silloin kun lapset on pieniä. Jos voisi olla kotona (eläkkeellä) niin tilanne olisi tietysti ihan eri. Nyt eläkeikää on nostettu aika reippaasti.
No sitä vartenhan ne halusi sen hyvinvointivaltion rakentaa, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa kuin he itse.