IS: – Yksi samanikäinen sai juuri lapsen, mutta eipä sitä enää missään näykään. Laitoin onnitteluviestin ja se kiitti. Sen koommin ei ole kuulunut mitään, Aleksi Mäkilä, 26, toteaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten yksinomaan naisia syytellään lapsien syntyvyyden vähenemisestä. Syy on oikeasti se, että sopivaa isäehdokasta on vaikea löytää, koska suurin osa ajattelee juuri kuin tämä velttoperse lehtiartikkelissa: "En halua naimisiin, ei oo mun juttu, en halua lapsia kun sitten ei pääse enää ryyppäämään aina kun huvittaa, en kyllä kuulosta mun jutulta pyöriä missään jonkun lapsen kanssa". Ihan sama ongelma on ns. paremmilla seuduilla, kuten Helsingissä, ulosanti on ehkä erilaista mutta pohjasyyt miehillä samat. Ei haluta lapsia, koska velvollisuudet eivät houkuta, irtosuhteita on helppo löytää ja helppo elämä houkuttaa sinne reilut nelikymppiseksi saakka. Prismaperhe-elämä kuulostaa inhottavalta ja kallistakin on, halutaan käyttää rahat vain omaan itseensä. Sen jälkeen keski-ikäisenä harmitellaan lehdessä, kun nuorta ja kaunista naista ei enää noin vaan löydykään, josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta taas syyttämään naisia siitä etteivät pariudu kenen kanssa sattuu.

Kerros nyt kuitenkin yksikin järkevä syy, miksi (koulutetun/hyvätuloisen) miehen pitäisi ryssiä mukava elämänsä alkamalla perheelliseksi? Siksikö että joku yksittäinen naikkonen pääsisi elämään sitä akkainlehtien sanelemaa elämää?

Siksi ettei tarvitse sitten nelikymppisenä perhemahdollisuuksien jo kadottua katkeroitua ja ulista lehtien palstoilla miten nuoret naiset eivät nykyään haaveile perhe-elämästä ja keskittyvät mieluummin uraan kuin vääjäämättömään yksinhuoltajuuteen tai kahden lapsen äitinä olemiseen (eli sekä lapsen että miehen hoitamiseen). Mutta jos ei halua lapsia ja tietää ettei katkeroidu ja ulise siitä sitten ja etenkin syyttele naisia koko Suomen poliitikkoja myöten, niin olkoot hankkimatta kaikin mokomin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten yksinomaan naisia syytellään lapsien syntyvyyden vähenemisestä. Syy on oikeasti se, että sopivaa isäehdokasta on vaikea löytää, koska suurin osa ajattelee juuri kuin tämä velttoperse lehtiartikkelissa: "En halua naimisiin, ei oo mun juttu, en halua lapsia kun sitten ei pääse enää ryyppäämään aina kun huvittaa, en kyllä kuulosta mun jutulta pyöriä missään jonkun lapsen kanssa". Ihan sama ongelma on ns. paremmilla seuduilla, kuten Helsingissä, ulosanti on ehkä erilaista mutta pohjasyyt miehillä samat. Ei haluta lapsia, koska velvollisuudet eivät houkuta, irtosuhteita on helppo löytää ja helppo elämä houkuttaa sinne reilut nelikymppiseksi saakka. Prismaperhe-elämä kuulostaa inhottavalta ja kallistakin on, halutaan käyttää rahat vain omaan itseensä. Sen jälkeen keski-ikäisenä harmitellaan lehdessä, kun nuorta ja kaunista naista ei enää noin vaan löydykään, josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta taas syyttämään naisia siitä etteivät pariudu kenen kanssa sattuu.

Kerros nyt kuitenkin yksikin järkevä syy, miksi (koulutetun/hyvätuloisen) miehen pitäisi ryssiä mukava elämänsä alkamalla perheelliseksi? Siksikö että joku yksittäinen naikkonen pääsisi elämään sitä akkainlehtien sanelemaa elämää?

Siksi ettei tarvitse sitten nelikymppisenä perhemahdollisuuksien jo kadottua katkeroitua ja ulista lehtien palstoilla miten nuoret naiset eivät nykyään haaveile perhe-elämästä ja keskittyvät mieluummin uraan kuin vääjäämättömään yksinhuoltajuuteen tai kahden lapsen äitinä olemiseen (eli sekä lapsen että miehen hoitamiseen). Mutta jos ei halua lapsia ja tietää ettei katkeroidu ja ulise siitä sitten ja etenkin syyttele naisia koko Suomen poliitikkoja myöten, niin olkoot hankkimatta kaikin mokomin.

Eri, mutta miksi koulutetut ja hyvätuloiset nelikymppiset velamiehet ulisisivat palstoilla siitä, että nuoret naiset valitsevat saman elämäntyylin kuin he? 

Eikös ne nuoremmat naiset juuri kiinnosta vanhempia miehiä ja jos ne ei halua lapsia pilaamaan parisuhdetta, niin sehän olisi vain varsinainen lottovoitto vanhemmalle velamiehelle :) 

Sehän on ihan selvä.  Kun saa lapsen ja perhettä, jotain menettää entisestä elämästä ja /mutta jotain uutta tulee tilalle.  Ei kai kukaan oleta muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsetonta elämää valita, elämä on lapsetonta ellei erikseen valitse hommata lapsia. Siksi ihmettelenkin miten tätä muka pitäisi perustella jotenkin miksi ei ole lapsia. 

Enpäs tiedä. Itse olen törmännyt paljon asenteisiin, joissa muut ihmiset olettavat, että kaikkien elämä menee suunnilleen samaa rataa. Parisuhde, yhteenmuuttaminen, lainan ottaminen, auto, talo/asunto-osake, lapsia...

Sen huomaa tällaisista kommenteista kun kommentoidaan, että kyllä sinäkin sitten tiedät kun sulla on lapsia tai ihmetellään miksi ei ole vielä muuttanut yhteen kumppaninsa kanssa, tai eikö oma auto olisi kätevämpi tai miksi ei vain ota lainaa niin saa oman asunnon jne. Kyllä mä luulen, että aika monet suunnittelevat elämänsä sen mukaan, mitä näkevät ympärillä tehtävän ja olettavat muiden tekevän samoin. Jos sitten näin ei olekaan, niin se tosiaan ihmetyttää. Eli periaatteessa sun ei tarvitse perustella valintojasi niin kauan kuin ne noudattavat sitä, mitä muut kokevat hyvänä elämänä. Mutta sitten jos sun elämä eroaa siitä, niin se jo vaatii perusteluita.

Mitä on hyvä elämä? Ensin pitäisi määritellä se. Mun mielestä mun elämä on hyvää juuri näin, perheen kanssa vuokralla asuen ja ilman autoa. Koska se on mun elämää. Elin kyllä ihan hyvää elämää sinkkunakin. Ainut mitä kaipaan, on nuoruus, mutta sitä kaipaavat kaikki jossain vaiheessa.

Miksi pitäisi tehdä oletusten mukaan? Jos ei halua lapsia, omaa asuntoa/autoa/sijoitussalkkua, niin sitten ei vaan hanki niitä. Tekee niinkuin parhaaksi katsoo ja antaa muiden elää niinkuin haluaa.

Tällä hetkellä on vallalla lapsiviha, jonka turvin saa haukkua lapset ja äidit. Kukaan ei kuitenkaan muista, että ovat itse olleet lapsia ja että myös heillä on äiti, joka on elänyt saman vauvankuplan ja mahdollisen kaverittomuuden. Puhutteko omista äideistänne samaan tyyliin?

Että äiti on porsinut minut ja olen vanhempieni haarahedelmä ja seksijätettä? Tai kehtaatteko mennä vanhemmillenne sanomaan päin naamaa tuollaista?

Uskomatonta.

Kerrotko vielä, missä kohtaa tuossa lainaamassasi viestissä on kirjoitettu yhtään mitään tämänkaltaista?

Ei missään. Puhuin vain yleisestä ilmapiiristä. Niin täällä kuin facessakin on ihmisiä, jotka puhuvat lapsista juuri noin. Niinkuin tuossa muuallakin todetaan, minkä se lapsi sille syntymälleen voi. Mutta aikuiset ihmiset silti puhuvat noin.

Mutta sä kohdistit nuo syytökset viestin kirjoittajaan, vaikka hän ei ollut sanonut mitään mainitsemaasi. "Puhutte niin ja näin. Uskomatonta."

Älä syytä ihmisiä siitä, mitä he eivät ole edes tehneet. Jos lainaat jonkun viestiä, niin vastaa siihen viestiin äläkä syyttele viestin kirjoittajaa sellaisesta, mitä hän ei ole tehnyt. Hän ei ole vastuussa joidenkin toisten kirjoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Tamperehan on ihan vieressä ja täynnä nuoria sinkkunaisia, mutta ei käy kun niiden naisten pitäis tulla just omaan kotipihaan tai sinne ABC:lle.

Ja unohdit sen tosiasian, että Tampereella on kaikesta huolimatta valtava nuorten sinkkumiesten enemmistö nuoriin sinkkunaisiin nähden? Ero on yksi suurimmista koko Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten yksinomaan naisia syytellään lapsien syntyvyyden vähenemisestä. Syy on oikeasti se, että sopivaa isäehdokasta on vaikea löytää, koska suurin osa ajattelee juuri kuin tämä velttoperse lehtiartikkelissa: "En halua naimisiin, ei oo mun juttu, en halua lapsia kun sitten ei pääse enää ryyppäämään aina kun huvittaa, en kyllä kuulosta mun jutulta pyöriä missään jonkun lapsen kanssa". Ihan sama ongelma on ns. paremmilla seuduilla, kuten Helsingissä, ulosanti on ehkä erilaista mutta pohjasyyt miehillä samat. Ei haluta lapsia, koska velvollisuudet eivät houkuta, irtosuhteita on helppo löytää ja helppo elämä houkuttaa sinne reilut nelikymppiseksi saakka. Prismaperhe-elämä kuulostaa inhottavalta ja kallistakin on, halutaan käyttää rahat vain omaan itseensä. Sen jälkeen keski-ikäisenä harmitellaan lehdessä, kun nuorta ja kaunista naista ei enää noin vaan löydykään, josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta taas syyttämään naisia siitä etteivät pariudu kenen kanssa sattuu.

Kummasti tätä ongelmaa ei vaikuta olevan näillä meidän kolmella ellei peräti neljällä rajanaapurilla jossa miehet vaikuttavat olevan hyvinkin innokkaina perheen perustamisen suhteen. Mikä lie on mennyt näihin meidän kotimaan miehiin? :O

Tuo mies oikeasti kommentoi omaa isäksi tuloaan:

”Kuukausi sitten Majan puoliso synnytti perheen esikoisen, tytön.

– Lapsenteko ei välttämättä ollut itsellä etusijalla, mutta nyt voi sanoa, että ok juttu ”

Ok-juttu? Ei hyvää päivää näitä ihmisiä nykyään. Ehkä lapsia ei tehdä siksi että suurin osa on tällaisia epäempaattisia mukavuudenhaluisia egoisteja.

Mun mies ei vieläkään (lapsi on 9) voi kuunnella itkemättä esikoisen ristiäislaulua.. kyllä voi taas arvostaa omaa puolisoa siitä, että hänelle isyys sentään on merkinnyt jotain, niistä ensihetkistä asti mitä koki synnytyslaitoksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä vttua? Ihanko oikeasti aikiinen toimittaja on järkyttynyt, kun isäksi tullut mies ei enää lähdekään hänen kanssaan ryyppäämään ja katsomaan kiakkoa?!

Vtun aikuiset lapset, kasvattakaa selkäranka.

Ymmärrän, että ryyppäämiset jää ainakin vähemmälle jos lapsen saa, mut on se kumma jos sitä kiekkoa ei voi enää mennä katsomaan tai muuten vaan nähdä kavereita sen jälkeen kun on lapsen saanut.  Muakaan ei kauhesti kiinnosta lasten hankkiminen, kun moni kaveri on ihan kokonaan hylännyt kaikki ystävyyssuhteensa lapsen saannin jälkeen.. korkeintaan muita mammakavereita voidaan nähdä lasten "leikkitreffien" merkeissä. Haluan, että elämässä olisi muutakin kun se lapsi ja vanhempana oleminen, mutta ilmeisesti siinä menee pääkoppa niin uusiksi ettei mikään muu enää kiinnosta. Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa lähestyä teini-ikää aletaan sitten lämmittelemään vanhoja kaverisuhteita, kun alkaa ehkä kirkastumaan se ajatus ettei itsekään ole enää ihan kaikki kaikessa sille omalle pikku kullannupulle.

Itse en katso enää kiekkoa lainkaan. Jonne-laji, ja ei sovi ilmaston suojeluun.

Katsoit varmasti kuitenkin viime kevään MM-kisat ja elit "Mörkö-huumassa" mukana. Luulenpa, että varmaan katsot ensi kevään kisatkin. :)

Tähän tulee varmaan alapeukkua, mutta monet naiset eristävät lasten hankkimisen jälkeen miehet kavereistaan. Se läheinen ystävä, joka kelpaa bestmaniksi prinsessahäihin, jää jäljelle, mutta muuten miehelle ei anneta lupaa hoitaa sosiaalisia suhteitaan. Ei saa tavata kavereita, koska se nyt vaan ei sovi, milloin mistäkin syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten yksinomaan naisia syytellään lapsien syntyvyyden vähenemisestä. Syy on oikeasti se, että sopivaa isäehdokasta on vaikea löytää, koska suurin osa ajattelee juuri kuin tämä velttoperse lehtiartikkelissa: "En halua naimisiin, ei oo mun juttu, en halua lapsia kun sitten ei pääse enää ryyppäämään aina kun huvittaa, en kyllä kuulosta mun jutulta pyöriä missään jonkun lapsen kanssa". Ihan sama ongelma on ns. paremmilla seuduilla, kuten Helsingissä, ulosanti on ehkä erilaista mutta pohjasyyt miehillä samat. Ei haluta lapsia, koska velvollisuudet eivät houkuta, irtosuhteita on helppo löytää ja helppo elämä houkuttaa sinne reilut nelikymppiseksi saakka. Prismaperhe-elämä kuulostaa inhottavalta ja kallistakin on, halutaan käyttää rahat vain omaan itseensä. Sen jälkeen keski-ikäisenä harmitellaan lehdessä, kun nuorta ja kaunista naista ei enää noin vaan löydykään, josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta taas syyttämään naisia siitä etteivät pariudu kenen kanssa sattuu.

Miun veli ! Kuvitteli voivansa jatkaa villiä bile-elämää nelikymppiseksi ja sitten pokaavansa tuosta vain hoikan ja nätin  25v misun jonka kanssa ruvettaisiin vakavaan suhteeseen, tehtäisiin oikein lapsi. Taisi velipojalle olla järkytys, ettei nelikymppinen kaljan pöhöittämä ukko ole kuumaa kamaa nuorten pimujen keskuudessa, ehkä joku jääkiekkoilija olisi muttei tavallinen tehdastyöläinen.

Eipä ne nelikymppiset kiekkoilijatkaan kyllä mitään laatutavaraa ole. Yhhh.

NHL-miljonäärit ovat. Turha väittää muuta. Saavat varmasti nuorta naisseuraa, jos vain haluavat. Ehkei kaikki nuoret naiset heille lämpene, mutta ihan tarpeeksi moni kyllä lämpenee. Yksikin kun yleensä jo riittää.

Vierailija kirjoitti:

Tähän tulee varmaan alapeukkua, mutta monet naiset eristävät lasten hankkimisen jälkeen miehet kavereistaan. Se läheinen ystävä, joka kelpaa bestmaniksi prinsessahäihin, jää jäljelle, mutta muuten miehelle ei anneta lupaa hoitaa sosiaalisia suhteitaan. Ei saa tavata kavereita, koska se nyt vaan ei sovi, milloin mistäkin syystä.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten yksinomaan naisia syytellään lapsien syntyvyyden vähenemisestä. Syy on oikeasti se, että sopivaa isäehdokasta on vaikea löytää, koska suurin osa ajattelee juuri kuin tämä velttoperse lehtiartikkelissa: "En halua naimisiin, ei oo mun juttu, en halua lapsia kun sitten ei pääse enää ryyppäämään aina kun huvittaa, en kyllä kuulosta mun jutulta pyöriä missään jonkun lapsen kanssa". Ihan sama ongelma on ns. paremmilla seuduilla, kuten Helsingissä, ulosanti on ehkä erilaista mutta pohjasyyt miehillä samat. Ei haluta lapsia, koska velvollisuudet eivät houkuta, irtosuhteita on helppo löytää ja helppo elämä houkuttaa sinne reilut nelikymppiseksi saakka. Prismaperhe-elämä kuulostaa inhottavalta ja kallistakin on, halutaan käyttää rahat vain omaan itseensä. Sen jälkeen keski-ikäisenä harmitellaan lehdessä, kun nuorta ja kaunista naista ei enää noin vaan löydykään, josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta taas syyttämään naisia siitä etteivät pariudu kenen kanssa sattuu.

Miun veli ! Kuvitteli voivansa jatkaa villiä bile-elämää nelikymppiseksi ja sitten pokaavansa tuosta vain hoikan ja nätin  25v misun jonka kanssa ruvettaisiin vakavaan suhteeseen, tehtäisiin oikein lapsi. Taisi velipojalle olla järkytys, ettei nelikymppinen kaljan pöhöittämä ukko ole kuumaa kamaa nuorten pimujen keskuudessa, ehkä joku jääkiekkoilija olisi muttei tavallinen tehdastyöläinen.

Eipä ne nelikymppiset kiekkoilijatkaan kyllä mitään laatutavaraa ole. Yhhh.

NHL-miljonäärit ovat. Turha väittää muuta. Saavat varmasti nuorta naisseuraa, jos vain haluavat. Ehkei kaikki nuoret naiset heille lämpene, mutta ihan tarpeeksi moni kyllä lämpenee. Yksikin kun yleensä jo riittää.

Yksi nykyään jo entinen Suomen NHL- tähdistä yritti tuttavaani yökerhossa. Kun tuttavani ei lämmennyt miehelle oli vastaus ollut, että ei hänelle kyllä yleensä sanota ei. Tarina on tosi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu olihan se joillekin "kavereille" närkästyksen aihe kun en enää pikkuvauvan äitinä jaksanut juosta baareissa kuuntelemassa toisten känniörinöitä. Itse en koe mitään menettäneeni.

Ah tämä ihana äityliinien yleistys, eetä lapsettomien elämä ei ole muuta kuin känniörvelöintiä.

Hei, jos sinä olit baareissa notkuva juoppo, jolla ei ollut muuta elämää ennen lasta, niin se ei päde muihin ihmisiin. Ne sun kaverit tekevät varmaan aika paljon muutakin elämässään, mutta sä et vain halunnut kuin baariseuraa juopottelureissuillesi.

Jos mun kaverini alkaisi vttuilla kun en enää vietä hänen kanssaan niin paljon aikaa lapsen saannin jälkeen, niin tämä kaveri saa puolestani hypätä vaikka hissikaivoon.

Oma kokemukseni on, että tämä "en pysty enää lainkaan näkemään ystäviäni äidiksi tulon jälkeen" on vain niillä äideillä, jotka ovat itse olleet pelkkiä baarissa notkujia. Eli juuri he, jotka ovat olleet yhteydessä vain, kun ovat tarvinneet kännäysseuraa vonkausreissuilleen. Ja sitten heillä on tämä käsitys muista lapsettomista, koska itse olivat tällaisia.

Sen sijaan ongelmaa ei ole niiden äitien kanssa, jotka ovat aina nähneet ystäviään myös muissa merkeissä. Näitä äitejä olen tavannut kuten aina ennenkin, eli olemme menneet kirppareille, käyneet lounaalla, viettäneet puistopiknikkiä, käyneet kävelyillä jne. Tosin vähemmän kuin aikaisemmin, mutta edelleen olemme viettäneet aikaa yhdessä ja äidiksi tulo ei ole lopettanut ystävyyttämme yhtäkkisesti.

Olen ihan samaa mieltä! Pistää miettimään, miten tyytymätön tällainen ihminen on ollut elämäänsä, kun niin halveksuen puhuu baarissa juoksevista entisistä kavereistaan ja siitä, kuinka upeaa perhearki nyt on.

Ei ole kyllä ollenkaan yllätys, että tällaiselle ihmiselle vapaaehtoinen lapsettomuus on niin järkyttävää: eihän hän tiedä mitään siitä, millaista on käydä ystävien kanssa kivoissa ravintoloissa, kävelyillä, museoissa, ulkomaanmatkoilla ym. Vähän niin kuin lapseton ei voi tietää, millaista se perhearki oikeasti on.

Järkevä ihminen näkee sen verran maailmaa ympärillään, että hyväksyy sen, että kaikki eivät halua samoja asioita elämässään, eivätkä kaikki koe asioita samalla tavalla. Jättää siis muiden kokemusten arvottamisen ja arvostelun väliin. On tyytyväinen omaan elämäänsä, ilman että luulee löytäneensä onnellisen elämän salaisuuden, joka on muille vielä mysteeri.